Yhteisön Lissabon-ohjelma: ehdotus kaudelle 2008–2010

Komissio pyrkii vahvistamaan yhteisön Lissabon-ohjelmaa ehdottamalla kaudelle 2008–2010 kymmentä ensisijaista tavoitetta. Lisäksi komissio on käynnistänyt tehokkaan yhteistyön EU:n eri toimielinten välillä ja tiiviit seurantatoimet Lissabon-ohjelman optimaalisen toteutuksen varmistamiseksi.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 11 päivänä joulukuuta 2007, "Ehdotus yhteisön Lissabon-ohjelmaksi 2008–2010" [KOM(2007) 804 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Lissabonin strategia on todistanut arvonsa. Sen jälkeen, kun strategia uudistettiin vuonna 2005, Euroopassa on luotu yli 6,5 miljoonaa työpaikkaa ja työttömyys on laskenut alhaisimmalle tasolle 25 vuoteen. Myös kasvua on tuettu.

Koska Euroopan unionin on nykypäivänä vastattava maailmanlaajuiseen talouskasvun hidastumiseen ja ennennäkemättömiin pitkän aikavälin haasteisiin, kuten väestön ikääntymiseen, globalisaatioon, ilmastonmuutokseen ja energiariippuvuuteen, yhteisön Lissabon-ohjelman toinen kausi (2008–2010) on ratkaisevassa asemassa.

Tässä yhteydessä komissio ottaa huomioon kaudesta 2005–2008 opitut asiat, erityisesti täytäntöönpanoon liittyen.

Yhteisön Lissabon-ohjelman lujittaminen ja uudistaminen

Komissio on yhteisön Lissabon-ohjelman toteuttamiseksi määrittänyt kymmenen tavoitetta, jotka tuovat esiin huomattavaa yhteisötason lisäarvoa ja osoittavat merkittäviä kasvu- ja työllisyysvaikutuksia Euroopan unionissa. Tavoitteet on valittu taloudellisten analyysien ja poliittisten painopisteiden perusteella.

Ne perustuvat yhdennettyihin suuntaviivoihin ja sisältyvät Lissabonin strategian neljään painopistealueeseen, jotka ovat

Investointi ihmisiin ja työmarkkinoiden nykyaikaistaminen

Henkilöstövoimavarojen sopeuttaminen työmarkkinoiden tarpeisiin on keskeinen tekijä Euroopan kilpailukyvyn lisäämisessä maailmanlaajuisesti ja ihmisten elämän entistä paremmassa itsenäistämisessä. Tämä tarkoittaa

Liiketoimintapotentiaalin vapauttaminen erityisesti pk-yrityksissä

Pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) osuus yritysten kokonaismäärästä on yli 99 prosenttia, ja ne työllistävät 67 prosenttia EU:n työvoimasta. Pk-yritysten koko kasvu- ja työllisyyspotentiaalia ei ole vielä hyödynnetty. Jotta pk-yritykset saisivat tukea koko elinkaarensa ajan, komissio ehdottaa, että

Komissio ehdottaa uusia toimia myös rahoituspalvelumarkkinoiden yhdentämiseksi. Tarkoituksena on erityisesti panna täytäntöön palveludirektiivi ja perustaa yhtenäinen euromaksualue. Pk-yritykset hyötyvät erityisesti markkinoille pääsyn esteiden poistumisesta, kuten mahdollisuudesta käyttää EU:n laajuista veropohjaa.

Panostaminen osaamiseen ja innovointiin

Komissio esittää uuden ulottuvuuden: tutkimukseen, innovaatioon ja koulutukseen perustuvan yhtenäismarkkinoiden viidennen vapauden toteuttamisen eurooppalaisen tutkimusalueen luomiseksi. Tämä edellyttää tutkimus- ja kehitysresurssien yhdistämistä ja entistä tehokkaampaa käyttöä sekä yhteisten hanke-ehdotuspyyntöjen tekemistä tällä alalla. Myös Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin toiminta on käynnistettävä.

Komissio ehdottaa, että luodaan entistä suotuisammat edellytykset innovaatioiden rahoittamiselle ja parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta uudelle teknologialle esimerkiksi Euroopan investointirahastosta. Yhteisön patentin luominen parantaisi hajanaista ja kallista patenttioikeudenkäyntijärjestelmää ja takaisi entistä paremman oikeusvarmuuden. Näin myös kannustettaisiin pk-yrityksiä investointeihin.

Energia ja ilmastonmuutos

Komission määrittämistä tavoitteista numerot 8 ja 9 liittyvät energiapolitiikkaan ja ilmastonmuutokseen yhteisön Lissabon-ohjelman puitteissa. On tärkeää, että päästökauppajärjestelmän avulla pystytään saavuttamaan sähkön ja kaasun sisämarkkinat. Tätä varten on hyväksyttävä lainsäädäntötoimia, jotka auttavat saavuttamaan kasvihuonepäästöjen vähentämiseen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyvät EU:n tavoitteet, joiden mukaan uusiutuvien energialähteiden tulee vuoteen 2020 mennessä kattaa 20 prosenttia energiantuotannosta.

Myös kestävämpään kulutukseen pyrkivän teollisuuspolitiikan edistäminen on tärkeää. Komissio ehdottaa ympäristöteknologia-alan sisämarkkinoiden luomista ja edelläkävijämarkkinoiden kehittämisen edistämistä energiaa tehokkaammin käyttäville teknologioille. Tämän toteuttamiseksi hiilidioksidipäästöiltään vähäisten tuotteiden ja teknologioiden kaupallistamishankkeissa on käytettävä yhteisön varoja. Komissio aikoo myös tarkistaa energiaverotusta koskevaa direktiiviä, jotta saataisiin käyttöön muita verotuksellisia keinoja energiaa säästävien tuotteiden tukemiseksi.

Ulkopoliittisessa yhteydessä avoimuus ja EU:n edun oikeutettu valvonta yhdistyvät tärkeimpien kauppakumppaneiden kanssa käytävissä kahdenvälisissä neuvotteluissa, jotka muodostavat yhteisön Lissabonin ohjelman tärkeimmän ulkopoliittisen osan.

Komissio pyrkii saamaan Dohan monenväliset kauppaneuvottelut päätökseen. Se ehdottaa, että maista ja aloista, joilla on edelleen olemassa kaupanalan esteitä, annettaisiin vuotuisia raportteja EU:n toiminnan yhtenäisyyden takaamiseksi. Teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanojärjestelmän vaikuttavuuden parantaminen väärentämisen estämiseksi on myös yksi ensisijaisista tavoitteista. Se voidaan saavuttaa parantamalla tulliyhteistyötä.

Yhteisön Lissabonin ohjelman toteuttaminen

Kymmenen ensisijaisen tavoitteen saavuttamista on seurattava tarkkaan laatimalla vuotuisia täytäntöönpanoraportteja. Tämä mahdollistaa edistyksen järjestelmällisen kartoituksen, jonka pohjalta komissio voi laatia syksyllä annettavat vuotuiset raporttinsa. Kevään Eurooppa-neuvosto vastaa uusien suuntaviivojen antamisesta kasvu- ja työllisyysstrategian vuotuisen kokonaisarvioinnin yhteydessä. Lisäksi ohjelmalle tehdään väliarviointi, jotta kymmentä ensisijaista tavoitetta voidaan tarvittaessa muokata.

Yhteisön taloudellisia resursseja kanavoidaan kasvuun ja talouden sopeuttamiseen koheesiopoliittisilla ohjelmilla, joita ovat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto), elinikäisen oppimisen ohjelma ja Euroopan globalisaatiorahasto. Näiden rahastojen myötä syntyy arvioiden mukaan noin 2 miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2015 mennessä. Tiedonannossa ehdotetaan myös, että kaikki toimielimet ja jäsenvaltiot seuraavat tarkkaan näiden kymmenen tavoitteen saavuttamista.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, Yhteisön Lissabon-ohjelman (2008–2010) täytäntöönpanokertomus [KOM(2008) 881 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä]. Komissio esittelee yhteisön Lissabon-ohjelman (2008–2010) tuloksia koskevan ensimmäisen vuosikertomuksen. Kertomuksessa arvioidaan ohjelman ensimmäisen toteuttamisvuoden tuloksia. Siinä ehdotetaan uusia tavoitteita, jotka vastaavat Euroopan talouden elvytyssuunnitelman painopisteitä ja täydentävät jäsenvaltioiden aloittamia uudistuksia.

Kertomuksen perusteella on

Viimeisin päivitys 23.03.2009