Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Tiedonannon päätavoitteena on

• laajentaa työmarkkinaosapuolten kuuleminen EU:n lainsäädäntöä laadittaessa kaikkiin lainsäädäntöaloitteisiin, joilla on yhteiskunnallisia vaikutuksia,
• parantaa kuulemista koskevia menettelyjä ja sääntöjä,
• edistää kansallisten organisaatioiden välistä yhteistyötä ja parantaa niiden sisäisiä hallintomenettelyjä,
• kannustaa työmarkkinaosapuolia laajentamaan ja syventämään työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua tekemällä lisää EU:n lainsäädäntöön sisällytettäviä sopimuksia sekä kehittämällä alakohtaista ja eri alojen välistä vuoropuheluprosessia,
• lisätä Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun tulosten tunnettuutta,
• parantaa Euroopan työmarkkinaosapuolten ja kansallisten viranomaisten edustajien koulutusta sekä edistää paikallista työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja yritysten sosiaalista vastuuta.

Vuoropuhelun muodot

Työmarkkinaosapuolten kuuleminen tapahtuu kahdella tavalla:

• kahdenvälinen vuoropuhelu eurooppalaisten työantajien ja ammattiliittojen välillä. Tämä toteutetaan alojen välisellä tasolla ja alakohtaisissa neuvottelukomiteoissa.
• kolmikantaneuvottelut, joissa julkiset viranomaiset ovat mukana.

Työmarkkinaosapuolten alakohtainen vuoropuhelu

Vuoteen 2015 mennessä on perustettu 43 alakohtaista neuvottelukomiteaa. Alakohtaiset neuvottelukomiteat ovat tiettyjen alojen työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa koskevien ehdotusten keskustelu- ja kuulemisfoorumeita. Niihin kuuluu yleensä useita työryhmiä ja komiteoita.

Työmarkkinaosapuolten alojen välinen vuoropuhelu

Työmarkkinaosapuolten välisen keskustelun mahdollistamiseksi eri alojen välille on perustettu useita keskustelufoorumeita, mukaan lukien:

• alakohtainen neuvottelukomitea, EU:n tärkein keskustelufoorumi kahdenväliseen eri alojen työmarkkinaosapuolten väliseen vuoropuheluun
• kahdesti vuodessa järjestettävä kasvua ja työllisyyttä käsittelevä sosiaalialan kolmikantahuippukokous, joka on esitelty tässä tiedonannossa. Tapaaminen tuo yhteen neuvoston ja Euroopan komission edustajat yhdessä työmarkkinaosapuolten valtuuskunnan kanssa.
• Makrotaloudellinen vuoropuhelu on kaksi kertaa vuodessa järjestettävä korkean tason (ministeritason) keskustelufoorumi neuvoston, komission, Euroopan keskuspankin ja työmarkkinaosapuolten välisten näkemysten vaihtamiseksi. Sillä on kaksitasoinen rakenne, joka on poliittinen ja tekninen.
• Yhteysfoorumi tiedon vaihtamiseksi kaikkien EU:n työmarkkinaosapuolten ja komission välillä
• Neuvoa-antavat komiteat
• Seminaarit, työmarkkinaosapuolten yhteishankkeet.

Kuuleminen

Lainsäädäntöaloitteita harkitessaan komissio kuulee ensimmäisessä vaiheessa työmarkkinaosapuolia mahdollisesta lakialoitteen suunnasta ja toisessa vaiheessa lakialoitteen sisällöstä.

Vuoden 2010 kertomuksen mukaan työmarkkinaosapuolten alakohtainen vuoropuhelu on

• huomioitu yli 500 eritasoisessa lakitekstissä aina yhteisistä lausunnoista ja vastauksista sopimuksiin, jotka on pantu täytäntöön EU:n lainsäädännössä,
• johtanut alakohtaisissa neuvottelukomiteoissa viiden laillisesti sitovan tekstin hyväksymiseen, jotka on pantu täytäntöön direktiivien muodossa.

Myös työmarkkinaosapuolten alojen välisen vuoropuhelun ansiosta on tehty useita sopimuksia:

• neljä eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten allekirjoittamaa sopimusta, jotka on muutettu direktiiveiksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen työmarkkinaosapuolten menettelytapaa koskevien 154 ja 155 artiklojen mukaisesti
• työmarkkinaosapuolet ovat saaneet päätökseen myös neljä alojen välistä sopimusta niiden omien työohjelmien pohjalta.