Avoimuusrekisteri

Avoimuusrekisteri on Euroopan parlamentin ja komission yhteinen järjestelmä. Sen tarkoituksena on tiedottaa kansalaisille organisaatioista ja itsenäisistä ammatinharjoittajista, jotka pyrkivät vaikuttamaan Euroopan unionin päätöksentekoprosesseihin. Avoimuusrekisteri valvoo tällaista toimintaa hyvän edunvalvontatavan avulla. Valvontaan kuuluu myös hälytysmenettely, joka auttaa havaitsemaan ja korjaamaan mahdolliset hyvän edunvalvontatavan vastaiset toimet.

SÄÄDÖS

Euroopan parlamentin ja Euroopan komission sopimus avoimuusrekisterin perustamisesta unionin toimintapolitiikkojen laatimiseen ja täytäntöönpanoon osallistuville organisaatioille ja itsenäisille ammatinharjoittajille.

TIIVISTELMÄ

Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio ovat tehneet sopimuksen yhteisen avoimuusrekisterin perustamisesta. Rekisterissä on tietoa organisaatioista ja ammatinharjoittajista, jotka osallistuvat EU:n toimintapolitiikkojen laatimiseen ja toteuttamiseen. Tietoa on muun muassa tällaisten organisaatioiden ja ammatinharjoittajien toimintamuodosta, edunvalvonnasta ja toimintaan osoitetuista resursseista.

Rekisteri sisältää myös hyvää edunvalvontatapaa koskevat säännöt ja valitusmenettelyn, joka aloitetaan, kun epäillään, että hyvää edunvalvontatapaa ei ole noudatettu.

Sopimuksessa määritellään avoimuusrekisterin rakenne, sen soveltamisala ja rekisteröintiin liittyvät velvoitteet.

Edunvalvonta

Euroopan unionista (EU) tehdyn sopimuksen 11 artiklan mukaan EU:n toimielinten on käytävä avointa ja säännöllistä vuoropuhelua etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Tarkoituksena on optimoida EU:n toimintapolitiikkojen laadinta ja toteutus pitämällä säännöllisesti ja lainmukaisesti yhteyttä tärkeimpiin sidosryhmiin.

Monet organisaatiot ovatkin avanneet Brysselissä ”EU-toimiston” edustustoimintaa varten. Edustustoiminnan kautta pyritään muun muassa valvomaan organisaatioiden etuja ja vaikuttamaan EU:n päätöksentekoprosessiin.

Avoimuusrekisteriin on siis tarkoitus rekisteröidä tällaisiin toimintoihin keskittyneitä organisaatioita ja ammatinharjoittajia ja saada ne kaikki noudattamaan hyvää edunvalvontatapaa. Rekisteri lisää avoimuutta lainsäädännön ja etiikan vaatimusten mukaisesti. Näin vältetään esimerkiksi liiallinen painostus sekä tietojen luvaton käyttö ja luvaton vaikuttaminen poliittisiin päättäjiin.

Rekisteri on osa EU:n avoimuuspolitiikkaa. Rekisteröityminen on vapaaehtoista, eikä sen tarkoituksena ole akkreditoida organisaatioita EU:hun.

Rekisterin rakenne

Rekisteri kattaa seuraavat osa-alueet:

Soveltamisala

Rekisterin soveltamisalaan kuuluvat kaikki toimet, joiden tarkoituksena on vaikuttaa suoraan tai välillisesti toimintapolitiikkojen laatimiseen ja toteuttamiseen riippumatta siitä, mitä viestintäkanavaa tai -tapaa käytetään (joukkoviestimet, foorumit, tapahtumien järjestäminen, ajatushautomot jne.).

Kaikkien tämäntyyppisessä toiminnassa mukana olevien organisaatioiden ja ammatinharjoittajien oletetaan siis liittyvän rekisteriin.

Sopimuksessa suljetaan kuitenkin rekisterin soveltamisalan ulkopuolelle tietynlaiset toiminnat, jotka

Rekisteri kattaa kaikki yhteisöt, joiden toiminnat voivat kuulua sen soveltamisalaan (myös lobbaajat). Rekisteröitymistä ei kuitenkaan edellytetä jäsenvaltioiden ja EU:n ulkopuolisten maiden hallituksilta, kansainvälisiltä järjestöiltä eikä diplomaattiedustustoilta. Rekisterin piiriin eivät kuulu myöskään kirkot ja uskonnolliset yhteisöt eivätkä alue- ja paikallisviranomaiset, mutta rekisteröitymistä edellytetään niiden toimistoilta tai edustustoimintaa varten perustetuilta oikeushenkilöiltä.

Rekisteröityneisiin sovellettavat säännöt

Rekisteröitymällä organisaatiot ja ammatinharjoittajat

Rekisterin toteuttaminen

Euroopan parlamentin ja Euroopan komission yksiköt perustavat yhteisen toimintarakenteen: avoimuusrekisterin yhteisen sihteeristön. Sen tehtäviin kuuluu rekisterin päivittäinen hallinto ja rekisterin sisällön laadun parantaminen.

Taustaa

Uusi rekisteri pohjautuu Euroopan parlamentin vuonna 1996 ja Euroopan komission vuonna 2008 perustamiin rekisterijärjestelmiin, joita on kehitetty edelleen. Se on yksi komission vuonna 2007 käynnistämän Euroopan avoimuusaloitteen osioista.

Viitteet

Säädös

Voimaantulo

Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa

EUVL

Euroopan parlamentin ja Euroopan komission sopimus

-

-

EUVL L 191, 22.7.2011

See also

Viimeisin päivitys 08.09.2011