Yhteinen valvontamekanismi – Valvontamaksut

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Asetuksen (EU) N:o 1024/2013 30 artiklassa vahvistetaan valvontamaksujen maksamista koskevat periaatteet. Artiklassa todetaan, että

• EKP
  • perii vuosittaisen valvontamaksun kaikilta Euroopan pankkivalvonnan piiriin kuuluvilta pankeilta ja sivuliikkeiltä kattaakseen tehtäviinsä liittyvät menot;
  • määrittää maksujen laskentatavan järjestettyään ensin julkisia kuulemisia ja analysoimalla mahdollisia kustannuksia ja hyötyjä;
  • voi pyytää valvontamaksusta ennakkomaksua, jonka määrä perustuu kohtuulliseen arvioon;
• valvontamaksut
  • perustuvat EKP:n erityisiin valvontatehtäviin liittyviin menoihin, eivätkä ne saa olla suuremmat kuin nämä menot;
  • määritetään objektiivisiin perusteisiin, jotka liittyvät asianomaisen luottolaitoksen merkitykseen ja riskiprofiiliin, sen riskipainotetut varat mukaan luettuna;
  • kansalliset viranomaiset voivat periä kansallisen lainsäädännön mukaisia maksuja niille aiheutuvista kustannuksista.

Asetuksessa (EU) N:o 1163/2014 (EKP/2014/41) todetaan, että

• EKP perii vuosittaisen valvontamaksun jokaiselta valvottavalta luottolaitokselta tai sivuliikkeeltä (valvontamaksuvelvoitetulta³), joka on sijoittautunut osallistuvaan EU-maahan;
• valvottavilta yhteisöiltä perittävät vuosittaiset valvontamaksut lasketaan kunkin valvontamaksukauden osalta sellaisten EKP:lle aiheutuneiden kustannusten perusteella, jotka liittyvät suoraan tai epäsuorasti EKP:n valvontatehtäviin;
• vuosittaiset valvontamaksut määritetään valvontamaksuvelvoitetun kokonaisvarojen ja kokonaisriskin (kummankin painotus on 50 prosenttia) perusteella. Erityisiä säännöksiä sovelletaan seuraaviin:
  • uudet valvottavat yhteisöt ja yhteisöt, joita ei enää valvota tai joiden asema on muuttunut;
  • vuosikustannusten jakaminen merkittävien ja vähemmän merkittävien valvottavien yhteisöjen kesken;
  • vähimmäismaksukomponentti (kiinteä prosenttiosuus vuosittaisesta valvontamaksusta on 10 prosenttia). Tämä voidaan puolittaa sellaisten yhteisöjen ja ryhmittymien osalta, joiden kokonaisvarat alittavat tietyt enimmäismäärät;
• EKP
  • tekee yhteistyötä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa varmistaakseen, että valvonta on kaikkien luottolaitosten ja sivuliikkeiden kannalta kustannustehokasta ja kohtuullista;
  • antaa kalenterivuosittain kullekin valvontamaksuvelvolliselle valvontamaksuilmoituksen kuuden kuukauden kuluessa maksua seuraavasta kaudesta, ja summa on maksettava 35 päivän kuluessa valvontamaksuilmoituksen antamisesta;
  • perii korkoa maksamattomista valvontamaksuista;
  • voi määrätä seuraamuksia;
  • antaa tilinpäätöksen Euroopan parlamentille, Euroopan unionin neuvostolle, Euroopan komissiolle ja euroryhmälle.

Päätöksessä (EU) 2019/2158 (EKP/2019/38) todetaan, että

• EKP määrittää valvottavien yhteisöjen ja ryhmittymien osalta vastaavat valvontamaksutekijät niiden kokonaisriskin ja kokonaisvarojen perusteella;
• valvontamaksuvelvollisten, jotka eivät aio ottaa huomioon osallistumattomiin EU-maihin tai EU:n ulkopuolisiin maihin sijoittautuneiden tytäryhtiöiden varoja ja/tai riskejä, on ilmoitettava tästä EKP:lle
• kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on valvottava niiden valvontamaksutekijöiden laatua ja luotettavuutta, jotka valvontamaksuvelvolliset toimittavat niille vakiomuotoisella lomakkeella, ennen EKP:lle toimittamista.

Vuosittaisten valvontamaksujen kokonaismäärä

• Vuodesta 2015 alkaen EKP antaa vuosittain päätöksen vuosittaisten valvontamaksujen kokonaismäärästä.
• Päätöksessä 2021 (päätös (EU) 2021/490) todetaan, että vuoden 2020 valvontamaksukaudesta alkaen maksut peritään vasta asianomaisen valvontamaksukauden päätyttyä, kun todelliset vuosikustannukset on määritetty, ja ettei vuosittaisten valvontamaksujen ennakkomaksua enää edellytetä.