Lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia ja eurooppalainen lapsitakuu

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia

• Strategia kokoaa yhteen kaikki lasten oikeuksia koskevat uudet ja olemassa olevat EU:n lainsäädäntö- ja rahoitusvälineet sekä politiikan välineet yhden kattavan kehyksen alle.
• Strategia perustuu Euroopan komission aiempiin tiedonantoihin ja voimassa olevaan EU:n lainsäädäntöön ja politiikkaan, kuten lapsen oikeuksia koskevaan EU:n toimintasuunnitelmaan.
• Sillä edistetään Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteiden saavuttamista.
• Strategia perustuu lapsen oikeuksia koskevaan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimukseen, ja sillä autetaan Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
• Siinä ehdotetaan kohdennettuja toimia seuraavilla kuudella aihealueella:
  • osallistuminen poliittiseen ja demokraattiseen elämään
  • sosioekonominen osallisuus, terveys ja koulutus
  • lapsiin kohdistuvan väkivallan torjuminen ja lastensuojelun varmistaminen
  • lapsiystävällinen oikeudenkäyttö
  • digitaali- ja tietoyhteiskunta
  • maailmanlaajuinen ulottuvuus – lasten tukeminen, suojelu ja voimaannuttaminen koko maailmassa, myös kriisien ja konfliktien aikana.
• Näiden toimien tukemiseksi lasten oikeudet valtavirtaistetaan kaikkiin asiaankuuluviin EU:n politiikkoihin.
• Toimia rahoitetaan useista lähteistä, kuten Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+) (ks. tiivistelmä) ja Euroopan aluekehitysrahastosta (ks. tiivistelmä).

Eurooppalainen lapsitakuu

• Eurooppalaisella lapsitakuulla täydennetään lasten oikeuksia koskevaa strategiaa ja erityisesti sosioekonomista osallisuutta, terveyttä ja koulutusta koskevaa teemaa.
• Sillä pannaan täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 11. periaate, joka koskee lastenhoitoa ja lapsille annettavaa tukea.
• Sitä sovelletaan alle 18-vuotiaisiin lapsiin, jotka ovat köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa.
• Siinä annetaan EU:n jäsenvaltioille useita keskeisiä suosituksia, joita ovat muun muassa seuraavat:
  • tarjotaan laadukkaan varhaiskasvatuksen, koulutuksen, koulussa tapahtuvan toiminnan, vähintään yhden koulupäivänä tarjottava terveellisen aterian sekä terveydenhuollon tosiasiallinen ja maksuton saanti
  • tarjotaan terveellisen ravinnon ja riittävän asunnon tosiasiallinen saanti
  • katkaistaan sukupolvesta toiseen jatkuvan köyhyyden ja huono-osaisuuden kierre ja otetaan ensisijaisesti huomioon lapsen etu
  • luodaan poliittinen kehys, jolla yksilöidään taloudellisia ja muita esteitä, jotka haittaavat varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja koulussa tapahtuvaan toimintaan osallistumista, ja puututaan niihin, erityisesti sellaisten lapsiryhmien osalta, jotka ovat erityisen huono-osaisia
  • nimetään kansallinen lapsitakuukoordinaattori, joka seuraa ja koordinoi täytäntöönpanoa
  • toimitetaan yhdeksän kuukauden kuluessa suosituksen hyväksymisestä kansallisia toimintasuunnitelmia, jotka kattavat vuoteen 2030 ulottuvan ajanjakson.
• Jäsenvaltiot voivat hyödyntää toimiensa tukemisessa EU:n rahoitusta, erityisesti ESR+:sta ja NextGenerationEU-välineestä.