Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Asetus (EU) 2021/695 tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta

ASETUKSEN TARKOITUS

Asetuksella perustetaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti Eurooppa (”ohjelma”) vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen ajaksi ja vahvistetaan sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt. Asetuksella

• määritellään kehys, jonka mukaisesti Euroopan unioni (EU) tukee tutkimusta ja innovointia asetettujen tieteellisten ja teknologisten tavoitteiden sekä asiaankuuluvien prioriteettien suhteen, osoitetaan tällaisen toiminnan päälinjat ja määritellään suurin kokonaismäärä ja yksityiskohtaiset säännöt EU:n osallistumiselle puiteohjelman rahoitukseen sekä ohjelman kaikkien toimintojen osuudet;
• säädetään säännöt yritysten, tutkimuskeskusten ja yliopistojen osallistumiselle sekä vahvistetaan tutkimustulosten levittämistä koskevat säännöt.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Täytäntöönpano

Ohjelma toteutetaan

• päätöksellä (EU) 2021/764 perustetulla erityisohjelmalla (ks. tiivistelmä)
• asetuksella (EU) 2021/819 perustetulle Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille suoritettavalla rahoitusosuudella
• asetuksella (EU) 2021/697 perustetulla puolustusalan tutkimusta koskevalla erityisohjelmalla (ks. tiivistelmä).

Tavoitteet

Ohjelman yleisenä tavoitteena on saada aikaan tieteellisiä, teknologisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia EU:n tutkimus- ja innovointi-investoinneista

• lujittaa EU:n tieteellistä ja teknologista perustaa ja edistää unionin kilpailukykyä kaikissa jäsenvaltioissa, myös sen elinkeinoelämän osalta
• saavuttaa unionin strategiset prioriteetit ja edistää sen tavoitteiden ja politiikkojen toteuttamista
• vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin, myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, noudattamalla Agenda 2030 -toimintaohjelman ja Pariisin sopimuksen periaatteita
• vahvistaa eurooppalaista tutkimusaluetta.

Ohjelma maksimoi täten EU:n tasolla saatavan lisäarvon pääkohteenaan tavoitteet ja toimenpiteet, joita jäsenvaltiot eivät voi toteuttaa tehokkaalla tavalla yksin vaan ainoastaan yhteistyöllä.

Ohjelmalla on seuraavat erityistavoitteet:

• kehittää, edistää ja viedä pitemmälle tieteellistä huippuosaamista, tukea sitä, että luodaan ja levitetään korkealaatuista uutta perustutkimukseen liittyvää ja soveltavaa tietämystä, taitoja, teknologioita ja ratkaisuja, edistää tutkijoiden koulutusta ja liikkuvuutta, houkutella osaajia kaikilla tasoilla ja edesauttaa EU:n lahjakkuusreservin saamista kaikilta osin mukaan ohjelmalla tuettuihin toimiin
• tuottaa tietoa, vahvistaa tutkimuksen ja innovoinnin vaikutusta unionin politiikan kehittämiseen, tukemiseen ja täytäntöönpanoon sekä tukea innovatiivisten ratkaisujen saatavuutta ja käyttöönottoa Euroopan teollisuudessa, erityisesti pk-yrityksissä, ja yhteiskunnassa, jotta voidaan vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin ilmastonmuutos ja kestävän kehityksen tavoitteet mukaan lukien
• edistää kaikkia innovoinnin muotoja, helpottaa teknologian kehittämistä, demonstrointia ja tiedon ja teknologian siirtoa sekä tehostaa innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa ja hyödyntämistä
• optimoida ohjelman vaikutus eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistamiseksi sekä sen vaikutuksen ja houkuttelevuuden lisäämiseksi, edistää huippuosaamiseen perustuvaa osallistumista ohjelmaan kaikkien jäsenvaltioiden osalta, mukaan lukien T&I-suorituskyvyltään heikommat maat, sekä helpottaa Euroopan tutkimuksen ja innovoinnin yhteistoimintaan liittyvien yhteyksien ylläpitoa.

Rakenne ja talousarvio

Ohjelma jakaantuu seuraaviin osiin, ja sen kokonaistalousarvio on 95,5 miljardia euroa käypinä hintoina (mukaan lukien 5,4 miljardia euroa NextGenerationEU-välineestä).

Pilari I – Huipputason tiede

Pilari käsittää seuraavat osa-alueet:

• Euroopan tutkimusneuvosto
• Marie Skłodowska-Curie -toimet
• tutkimusinfrastruktuurit.

Pilari II – Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky

Pilari käsittää seuraavat osa-alueet:

• klusteri ”Terveys”;
• klusteri ”Kulttuuri, luovuus ja osallisuutta edistävä yhteiskunta”;
• klusteri ”Kansalaisturvallisuus yhteiskunnassa”;
• klusteri ”Digitaalitalous ja -teknologia, teollisuus ja avaruusala”;
• klusteri ”Ilmasto, energia ja liikkuvuus”;
• klusteri ”Elintarvikkeet, biotalous, luonnonvarat, maatalous ja ympäristö”;
• Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen muut kuin ydinalan suorat toimet.

Pilari III – Innovatiivinen Eurooppa

Pilari käsittää seuraavat osa-alueet:

• Euroopan innovaationeuvosto
• Euroopan innovaatioekosysteemit
• Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT).

Osa – Osallistumispohjan laajentaminen ja eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen

Osa käsittää seuraavat osa-alueet:

• osallistumispohjan laajentaminen ja huippuosaamisen levittäminen
• Euroopan T&I-järjestelmän uudistaminen ja parantaminen.

Missiot

Missiot ovat eri tieteenalojen ja sektoreiden välisistä huippuosaamiseen perustuvista ja vaikutuslähtöisistä tutkimus- ja innovointitoimenpiteistä muodostettuja hankekokonaisuuksia, joilla on tarkoitus

• saavuttaa asetetun määräajan puitteissa mitattavissa oleva tavoite, jota ei voitaisi saavuttaa yksittäisillä toimilla
• vaikuttaa yhteiskuntaan ja politiikantekoon tieteen ja teknologian kautta
• olla merkityksellinen huomattavalle osalle EU:n väestöstä ja laajalle kirjolle EU:n kansalaisia.

Tässä säädöksessä määritellään viisi mahdollisten missioiden alaa:

• Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja yhteiskunnallinen muutos
• Syöpä
• Terveet valtameret, meret sekä rannikko- ja sisävedet
• Ilmastoneutraalit ja älykkäät kaupungit
• Maaperän terveys ja elintarvikkeet.

Jokaisella missioalalla on nimetty missiolautakunta, joka avustaa komissiota erityisten missioiden määrittämisessä, suunnittelussa ja täytäntöönpanossa.

Eurooppalaiset kumppanuudet

Eurooppalaisille kumppanuuksille on luotu kolme muotoa (yhteisrahoitetut, yhteissuunnitellut ja institutionaaliset), joissa EU, kansalliset viranomaiset ja yksityissektori sitoutuvat tukemaan tutkimus- ja innovointitoimintaa.

Euroopan innovaationeuvosto

Euroopan innovaationeuvosto on perustettu keskitetysti hallinnoiduksi keskitetyksi asiointipisteeksi niiden pilariin III ”Innovatiivinen Eurooppa” kuuluvien toimien toteuttamista varten, jotka liittyvät Euroopan innovaationeuvostoon. Euroopan innovaationeuvosto keskittyy pääasiassa läpimurto- ja disruptiiviseen innovointiin ja tähtää erityisesti markkinoita luovaan innovointiin mutta tukee samalla kaiken tyyppistä innovointia, myös asteittaista innovointia.

EU:n ulkopuolisten maiden osallistuminen

Horisontti Eurooppa -ohjelmaan voivat osallistua oikeussubjektit mistä päin maailmaa tahansa säännöissä vahvistetuin edellytyksin ja tarvittaessa mahdollisten työohjelmaan/ehdotuspyyntöihin sisällettyjen lisäehtojen puitteissa.

EU:n ulkopuolisten maiden yhtymien muodossa ohjelmaan voivat osallistua:

• Euroopan talousalueen (ETA) ja Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) maat
• unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat
• Euroopan naapuruuspolitiikan maat,
• EU:n ulkopuoliset maat, joilla on hyvät valmiudet tieteen, teknologian ja innovoinnin alalla ja jotka sitoutuvat sääntöihin perustuvaan avoimeen markkinatalouteen.

Osallistumista koskevat säännöt

Asetuksessa säädetään eri sääntöjä, kuten osallistumis- ja tukikelpoisuutta koskevat säännöt, eettiset säännöt ja periaatteet sekä turvallisuutta koskevat säännöt, joita sovelletaan ohjelmasta rahoitettaviin epäsuoriin toimiin. Näitä ovat esimerkiksi seuraavat:

• Oikeussubjekti voi osallistua ja saada rahoitusta, jos se täyttää Horisontti Euroopan säännöissä määritellyt osallistumisedellytykset sekä työohjelmassa/pyynnössä mainitut edellytykset.
• Ehdotuspyyntöjen sisältö tulee sisällyttää työohjelmaan.
• Komissio tai rahoituselin voi järjestää yhteisen ehdotuspyynnön EU:n ulkopuolisten maiden, niiden tieteelliset ja teknologiset järjestöt tai virastot mukaan lukien, kansainvälisten järjestöjen ja voittoa tavoittelemattomien oikeussubjektien kanssa.
• Hankintamenettelyissä on noudatettava kilpailusääntöjä ja avoimuuden, syrjimättömyyden, tasapuolisen kohtelun, moitteettoman varainhoidon ja suhteellisuuden periaatteita;
• Taloudelliset valmiuksien tarkistamista koskevat säännöt.
• Ehdotusten arviointiprosessi, valinta- ja myöntämisperusteet mukaan lukien – ehdotukset arvioi riippumaton asiantuntijakomitea huippuosaamisen, vaikutuksen sekä toteutuksen laadun ja tehokkuuden perusteella.
• Hakija voi pyytää arvioinnin uudelleentarkastelua, jos se katsoo, että sovellettavaa arviointimenettelyä ei ole sovellettu asianmukaisesti.
• Tulosten levittämistä ja hyödyntämistä koskevat velvollisuudet, avoin tiede mukaan lukien.

Ohjelman arviointi, vaikutusten arviointi ja seuranta

Komissio arvioi ja seuraa Horisontti Eurooppaa ja arvioi edistymistä sen tavoitteiden saavuttamisessa.

Ohjelmaa täydentää Euroopan atomienergiayhteisön tutkimus- ja koulutusohjelma kaudella 2021–2025.

MISTÄ ALKAEN ASETUSTA SOVELLETAAN?

Päätöstä on sovellettu 1. tammikuuta 2021 alkaen.

TAUSTAA

Asetuksella kumotaan asetus (EU) N:o 1291/2013 ja asetus (EU) N:o 1290/2013.

Ks. myös:

• Horisontti Eurooppa (Euroopan komissio)
• Horisontti Eurooppa: EU:n tutkimus- ja innovointiohjelma 2021–2027 (Euroopan komissio).
• Eurooppalainen tutkimusalue (ERA) (Euroopan komissio).
• Uusi eurooppalainen tutkimusalue tutkimusta ja innovointia varten (Euroopan komissio).

ASIAKIRJA

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/695, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1–68)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/819, annettu 20 päivänä toukokuuta 2021, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutista (uudelleenlaadittu) (EUVL L 189, 28.5.2021, s. 61–90)

Neuvoston päätös (EU) 2021/764, annettu 10 päivänä toukokuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” täytäntöönpanoa koskevan erityisohjelman perustamisesta ja päätöksen 2013/743/EU kumoamisesta (EUVL L 167, 12.5.2021, s. 1–80)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/697, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021, Euroopan puolustusrahaston perustamisesta ja asetuksen (EU) 2018/1092 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 149–177)

Neuvoston asetus (Euratom) 2021/765, annettu 10 päivänä toukokuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa ”Horisontti Eurooppa” täydentävän Euroopan atomienergiayhteisön tutkimus- ja koulutusohjelman perustamisesta vuosiksi 2021–2025 sekä asetuksen (Euratom) 2018/1563 kumoamisesta (EUVL L 167I, 12.5.2021, s. 81–100)

Neuvoston asetus (EU) 2020/2094, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen tukemiseksi (EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 23–27)

Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 11–22)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1–222)

Viimeisin päivitys: 02.07.2021