Kansainvälinen yleissopimus Atlantin tonnikalojen suojelusta

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Huomautus: tämä tiivistelmä kattaa yleissopimuksen sellaisena kuin se on myöhemmin muutettuna pöytäkirjalla.

Rakenne

Yleissopimuksella perustetaan sen tavoitteiden toteuttamista varten ICCAT, joka soveltaa ennalta varautuvaa ja ekosysteemilähtöistä lähestymistapaa muun muassa

• käyttämällä parasta saatavilla olevaa tieteellistä näyttöä
• suojelemalla meriympäristön monimuotoisuutta
• tekemällä oikeudenmukaisia ja avoimia päätöksiä.

Yleissopimuksen mukaan ICCAT:n komission on kokoonnuttava joka toinen vuosi, ja siinä on oltava enintään kolme kunkin ICCAT:n jäsenen valtuutettua, joilla on avustajinaan asiantuntijoita ja neuvonantajia. Todellisuudessa ICCAT:n komissio kokoontuu vuosittain ja vastaa

• tonnikalojen ja niiden lähilajien sekä valtamerilajeiksi ja pelagisiksi lajeiksi katsottavien ja laajasti vaeltavien leveäsuisten rustokalojen (esimerkiksi haiden, rauskujen ja saharauskujen) (ICCAT-lajit) populaatioiden tutkimisesta käyttäen mahdollisuuksien mukaan ICCAT:n komission jäsenten virallisten elinten teknisiä ja tieteellisiä palveluja
• ICCAT-lajien nykytilanteeseen ja -kehitykseen liittyvien tilastotietojen keräämisestä ja erittelystä
• sellaisiin toimenpiteisiin ja menetelmiin liittyvien tietojen tutkimisesta ja arvioinnista, joilla pyritään ylläpitämään ICCAT-lajien populaatiot
• selvitysten ja tutkimusten suosittelemisesta komission jäsenille ja
• työnsä tulosten julkaisemisesta.

ICCAT:n neuvosto kokoontuu kerran ICCAT:n komission kokousten välisenä aikana. Se koostuu ICCAT:n puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta sekä 4–10 jäsenen edustajista.

ICCAT:n komissio nimittää toimeenpanevan sihteerin ja voi perustaa alakomissioita lajikohtaisesti tai maantieteellisen alueen mukaan.

Suositukset

ICCAT antaa tieteellisen näytön perusteella suosituksia, joiden tarkoituksena on

• varmistaa ICCAT-lajien pitkän aikavälin säilyttäminen ja kestävä käyttö säilyttämällä kantojen runsaus vähintään sellaisella tasolla, jolla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto, tai palauttamalla se vähintään tällaiselle tasolle
• edistää sellaisten muiden lajien suojelua, jotka ovat riippuvaisia ICCAT-lajeista tai jotka liittyvät niihin, populaatioiden pitämiseksi sellaisen tason yläpuolella, jolla niiden lisääntyminen voi olla vakavasti uhattuna, tai niiden palauttamiseksi sellaisen tason yläpuolelle.

Vastalauseet ja riidat

ICCAT:n komission jäsenet voivat esittää suosituksia koskevia kirjallisia vastalauseita, jos

• suositus on ristiriidassa yleissopimuksen tai kansainvälisen oikeuden kanssa
• suositus syrjii perusteettomasti vastalauseen esittänyttä jäsentä
• jäsen ei voi käytännössä noudattaa toimenpidettä tai
• on turvarajoituksia, joiden vuoksi vastalauseen esittänyt jäsen ei voi noudattaa toimenpidettä.

Riitojen osapuolten on kuultava toisiaan riitojen ratkaisemiseksi sovintoteitse ja mahdollisimman pian. Jos riitaa ei ratkaista, se voidaan toimittaa ratkaistavaksi lopulliseen ja sitovaan välimiesmenettelyyn yhteisestä pyynnöstä. Riidanratkaisumenettelyt esitetään liitteessä.

Soveltaminen

ICCAT:n komission jäsenet sopivat toteuttavansa kaikki tarvittavat toimenpiteet yleissopimuksen soveltamisen varmistamiseksi, ja jäsenten on toimitettava joka toinen vuosi tai tarvittaessa yhteenveto tässä tarkoituksessa toteuttamistaan toimenpiteistä. ICCAT:n komission jäsenten on

• toimitettava pyynnöstä kaikki käytettävissä olevat tilastolliset, biologiset ja muut tieteelliset tiedot
• sallittava se, että ICCAT:n komissio hankkii tiedot suoraan yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä, jotka haluavat niitä antaa
• tehtävä yhteistyötä toisten jäsenten kanssa asianmukaisten ja tehokkaiden toimenpiteiden osalta
• perustettava kansainvälinen valvontajärjestelmä lainkäyttöalueellaan.

Rahoitusjärjestelyt

Jokainen ICCAT:n komission jäsen maksaa talousarvioon määrän, joka on laskettu ICCAT:n komission hyväksymien varainhoitomääräysten mukaisesti ja joka perustuu saaliiden yhteenlaskettuun elopainoon ja säilykkeiden yhteenlaskettuun nettopainoon sekä jäsenten taloudelliseen kehitykseen.

Yhteistyö

Yleissopimuksessa edellytetään, että ICCAT:n komissio tekee yhteistyötä Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön sekä muiden kansainvälisten kalastuskomissioiden ja sellaisten tiedejärjestöjen kanssa, jotka voisivat myötävaikuttaa sen työhön. Ne voisivat mahdollisesti osallistua (ilman äänioikeutta) myös ICCAT:n komission kokouksiin.

Vuoden 2017 asetus

Asetuksessa (EU) 2017/2107 vahvistetaan ICCAT:n hoitamien laajasti vaeltavien kalalajien säilyttämis- ja valvontasäännöt (kyseiset lajit luetellaan liitteessä). Asetukseen sisältyy erityistoimenpiteitä koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä seuraaville lajeille ICCAT:n yleissopimusalueella:

• trooppiset tonnikalat
• Pohjois-Atlantin valkotonnikala
• miekkakala
• sini- ja valkomarliini
• hait
• merilinnut ja
• merikilpikonnat.

Se sisältää myös sääntöjä, jotka koskevat

• lupia
• saaliiden valvontaa
• jälleenlaivausta
• tieteellisiä tarkkailijaohjelmia
• EU:n ulkopuolisten maiden kalastusalusten tarkastamista EU:n jäsenvaltioiden satamissa
• täytäntöönpanon valvontaa.