TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Säännöt koskevat

rikosoikeudellisissa menettelyissä epäiltyjä ja syytettyjä henkilöitä,
- jotka ovat menettäneet vapautensa
- joiden on unionin tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti käytettävä avustajan apua ja joilla ei ole siihen varaa tai
- joiden on oltava tai jotka saavat olla läsnä jonkin tutkintatoimen tai todisteiden keräämistoimen aikana, kuten ainakin seuraavissa: ryhmätunnistukset (todistajalle esitetään tunnistamista varten joukko ihmisiä, mukaan lukien henkilö, jonka uskotaan syyllistyneen rikokseen), vastakkainkuulustelut ja rikospaikan rekonstruoinnit, sekä
eurooppalaisen pidätysmääräyksen kohteena olevat henkilöt.

Niitä sovelletaan kaikkiin EU:n kansalaisiin ja kaikkiin EU-maihin Tanskaa, Irlantia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa (¹) lukuun ottamatta.

EU-maat

varmistavat, että epäillyt ja syytetyt henkilöt, jotka eivät pysty itse maksamaan avustajan avusta, voivat saada oikeusapua, jos oikeuden toteutuminen sitä edellyttää
voivat arvioidessaan, onko oikeusapua annettava, soveltaa
- tarveharkintaa (asianomaisen henkilön resurssien, muun muassa tulojen ja omaisuuden, perusteella) ja/tai
- aiheellisuusharkintaa (arvioimalla tarvetta varmistaa mahdollisuus käyttää tehokkaasti oikeutta saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi)
noudattavat harkinnan vahvistamisessa käytettäviä kriteerejä ja erityisesti katsovat oikeusavun antamisen aiheelliseksi silloin, kun henkilö saatetaan tuomioistuimen tutkittavaksi tutkintavankeudesta päättämiseksi ja tutkintavankeuden aikana
antavat oikeusapua ilman aiheetonta viivästystä ja viimeistään ennen kuin poliisi, jokin toinen lainvalvontaviranomainen tai oikeusviranomainen kuulustelee kyseistä henkilöä tai ennen tutkintatoimien tai todisteiden keräämistoimien toteuttamista.

Etsityllä henkilöllä³ on oikeus saada oikeusapua

täytäntöönpanevassa EU-maassa² siitä lähtien, kun hänet pidätetään siihen asti, kun hänet luovutetaan pidätysmääräyksen antaneeseen EU-maahan⁴ tai kun luovuttamatta jättämistä koskeva päätös saa lainvoiman
pidätysmääräyksen antaneessa maassa, kun hän käyttää oikeuttaan nimetä avustajan pidätysmääräyksen antaneessa maassa avustamaan täytäntöönpanevan maan avustajaa mahdollisuudesta käyttää avustajaa annettujen EU:n sääntöjen mukaisesti, mikäli oikeusapu on tarpeen, jotta asianomainen voisi tehokkaasti käyttää oikeutta saattaa asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Tätä oikeutta voidaan arvioida tarveharkinnan perusteella samojen kriteerien mukaisesti kuin rikosoikeudellisissa menettelyissä.

Epäillyille, syytetyille ja etsityille henkilöille on

ilmoitettava kirjallisesti, jos heidän oikeusapuhakemuksensa hylätään
annettava kansallisen lainsäädännön nojalla käyttöön tehokkaat oikeussuojakeinot tilanteissa, joissa heidän tämän direktiivin mukaisia oikeuksiaan loukataan
taattava, että heidän erityistarpeensa otetaan huomioon, jos he ovat haavoittuvassa asemassa.

KESKEISET TERMIT

Oikeusapu: tämän direktiivin tarkoituksessa EU-maan avustajaa varten antama rahoitus, jotta myös sellaiset henkilöt voivat käyttää avustajaa, jotka eivät pysty itse maksamaan menettelyn kuluja.
Etsitty henkilö: pidätysmääräyksen yhteydessä syytetoimenpiteiden tai vankeusrangaistuksen toteuttamista varten etsittävä henkilö, jota vaaditaan kiinni otettavaksi ja luovutettavaksi toiseen maahan.
Täytäntöönpaneva maa: pidätysmääräyksen yhteydessä maa, jota toinen maa pyytää ottamaan kiinni syytetoimenpiteiden ja vankeusrangaistuksen toteuttamista varten etsityn henkilön ja luovuttamaan hänet.
Pidätysmääräyksen antanut maa: pidätysmääräyksen yhteydessä maa, joka pyytää toista maata ottamaan kiinni ja luovuttamaan syytetoimenpiteiden tai vankeusrangaistuksen toteuttamista varten etsityn henkilön.