Puolustusta ja turvallisuutta koskeva pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY)

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Osallistuvat jäsenvaltiot

Kaikkiaan 26 EU:n 27:stä jäsenvaltiosta on päättänyt osallistua pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön: Belgia, Bulgaria, Tšekki, Tanska, Saksa, Viro, Irlanti, Kreikka, Espanja, Ranska, Kroatia, Italia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Unkari, Alankomaat, Itävalta, Puola, Portugali, Romania, Slovenia, Slovakia, Suomi ja Ruotsi.

Tavoitteet

Osallistuvat jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä kehittääkseen hankkeita

• sotilaskoulutuksen ja -harjoitusten vahvistamiseksi
• valmiuksiensa kehittämiseksi, myös kybertoimintaympäristössä.

Osallistuminen on vapaaehtoista, päätöksentekovalta on edelleen yksittäisillä jäsenvaltioilla ja yhteistyössä otetaan huomioon niiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonne.

Osallistuvat jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä saavuttaakseen turvallisuus- ja puolustusalan hyväksytyt tavoitteet ja tekevät keskenään tiukempia sitoumuksia seuraavilla viidellä SEU-sopimuksen pöytäkirjan N:o 10 2 artiklassa esitetyllä alalla:

• Puolustustarvikkeisiin investoiminen:
  • kasvatetaan säännöllisesti puolustusbudjetteja
  • lisätään puolustusinvestointien menoja 20 prosenttiin kaikista puolustusmenoista
  • lisätään strategisia puolustusvoimavaroja koskevia yhteisiä ja yhteistoiminnallisia hankkeita
  • lisätään puolustusalan tutkimukseen ja teknologiaan kohdennettujen menojen osuutta kahteen prosenttiin kaikista puolustusmenoista.
• Yhdenmukaistaminen, voimavarojen kokoaminen ja päällekkäisyyksien vähentäminen:
  • otetaan merkittävä rooli voimavarojen kehittämisessä EU:n tavoitetason saavuttamiseksi
  • tuetaan puolustuksen koordinoitua vuotuista tarkastelua (CARD)
  • otetaan asetuksella (EU) 2021/697 (ks. tiivistelmä) perustettu Euroopan puolustusrahasto tiiviisti mukaan monikansallisiin hankintoihin
  • laaditaan yhdenmukaistetut vaatimukset, joita sovelletaan kaikkiin voimavarojen kehittämishankkeisiin
  • harkitaan nykyisten voimavarojen yhteiskäyttöä
  • lisätään yhteistyötä kyberpuolustuksen alalla.
• Käytettävyyden ja käyttöönoton parantaminen:
  • asetetaan käyttöön strategisesti toimintavalmiita kokoonpanoja
  • kehitetään nopeasti toimintavalmiiden voimavarojen tietokanta
  • pyritään nopeutettuun poliittiseen sitoutumiseen, mahdollisesti myös tarkistamaan kansallisia päätöksentekomenettelyjä
  • tuetaan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioita henkilöstön, materiaalin ja koulutuksen muodossa
  • osallistutaan merkittävällä tavalla EU:n taisteluosastojen toimintaan
  • yksinkertaistetaan ja standardoidaan rajatylittävät sotilaskuljetukset nopean toimintavalmiuden mahdollistamiseksi
  • sovitaan EU:n taisteluryhmien yhteisistä arviointi- ja validointikriteereistä Naton (Pohjois-Atlantin liitto) kanssa
  • sovitaan joukkojen yhteisistä teknisistä ja operatiivisista standardeista yhteentoimivuuden varmistamiseksi Naton kanssa
  • osallistutaan aktiivisesti tärkeimpiin nykyisiin ja tuleviin EU:n ulkosuhteisiin liittyviin sotilaallisiin rakenteisiin, kuten Eurocorps, Euroopan kuljetusten koordinointikeskus (MCCE) sekä ilmakuljetukset, ilmatankkaukset ja muu palvelujen vaihto (ATARES)
  • sovitaan kunnianhimoisesta lähestymistavasta sotilasoperaatioiden yhteiseen rahoitukseen yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan puitteissa.
• Voimavarapuutteista selviäminen:
  • autetaan selviämään voimavarojen kehittämissuunnitelmassa ja koordinoidussa vuotuisessa tarkastelussa havaituista voimavarapuutteista ja vahvistetaan Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa
  • harkitaan ensisijaisesti yhteistoiminnallista lähestymistapaa kansallisella tasolla havaittujen voimavarapuutteiden korjaamiseksi
  • osallistutaan vähintään yhteen PRY-yhteistyön strategisia voimavaroja käsittelevään hankkeeseen.
• Euroopan puolustusviraston ja puolustusteollisuuden hyödyntäminen:
  • käytetään Euroopan puolustusvirastoa yhteisten voimavarojen kehittämisen foorumina ja pidetään puolustusmateriaalialan yhteistyöorganisaatiota (OCCAR) hallinto-organisaationa
  • varmistetaan, että hankkeilla tehdään Euroopan puolustusteollisuudesta kilpailukykyisempi tarkoituksenmukaisella teollisuuspolitiikalla
  • varmistetaan, että yhteistyöohjelmilla on myönteinen vaikutus Euroopan puolustuksen teknologiseen ja teolliseen perustaan.

Jäsenvaltioiden on toimitettava kansalliset täytäntöönpanosuunnitelmat, joissa ne esittävät kykynsä ja valmiutensa täyttää sitoumukset.

Maaliskuussa 2018 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi suosituksen pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) täytäntöönpanon etenemissuunnitelmasta, joka tarjoaisi strategista ohjausta ja opastusta jäsenvaltioille. Siinä asetetaan myös määräaika mahdollisia uusia hankkeita koskevalle sopimukselle ja esitetään tärkeimmät periaatteet hankkeille, jotka neuvoston on määrä hyväksyä kesäkuun 2018 loppuun mennessä.

Päätökseen (YUTP) 2018/340 tehdyt muutokset

Asetusta (YUTP) 2018/340 on muutettu viisi kertaa.

• Päätöksellä (YUTP) 2018/1797 päivitettiin hankeluetteloa niin, että se sisälsi 34 hanketta.
• Päätöksellä (YUTP) 2019/1909 päivitettiin hankeluetteloa niin, että se sisälsi 47 hanketta.
• Päätöksellä (YUTP) 2020/1746 hankeluetteloa päivitettiin niin, että se sisälsi yhteensä 46 hanketta, sillä ”Euroopan unionin koulutusoperaatioiden osaamiskeskusta” koskevan hankkeen jäsenet olivat päättäneet lopettaa hankkeen.
• Päätöksellä (YUTP) 2021/2008 päivitettiin hankeluetteloa niin, että se sisälsi 60 hanketta.
• Päätöksellä (YUTP) 2023/995 päivitettiin hankeluetteloa niin, että se sisälsi 72 hanketta.