Direktiivissä (EU) 2016/2341 (ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavia laitoksia koskeva direktiivi) säädetään vähimmäistason yhdenmukaistamissäännöistä tietyille laitoksille, jotka hallinnoivat työnantajien ja työntekijöiden tai sellaisten ammatinharjoittajien välillä sovittuja ammatillisia lisäeläkejärjestelmiä, joita nämä koskevat. Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden hallitukset voivat ottaa käyttöön tarpeellisiksi katsomiaan lisätoimenpiteitä edellyttäen, että tällaiset toimenpiteet ovat yhdenmukaisia EU:n oikeuden mukaisten jäsenvaltioiden velvoitteiden kanssa.
Sääntöjen tavoitteena on
varmistaa, että ammatillisten lisäeläkejärjestelmien rahoitus on terveellä pohjalla
tarjota jäsenille ja etuudensaajille korkeatasoisempi suoja ja enemmän tietoa
poistaa rajatylittävän toiminnan esteet
kannustaa pitkän aikavälin vastuullisiin sijoituksiin.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavat laitokset
rajoittavat toimintansa eläke-etuuksiin liittyviin toimintoihin
suojaavat varansa jäsenten ja etuudensaajien edun mukaisesti, jos kumppaniorganisaatio ajautuu konkurssiin
ovat toimivaltaisen kansallisen viranomaisen rekisteröimiä ja hyväksymiä, myös rajatylittävää toimintaa varten
pitävät hallussaan riittävästi varoja rahoituksellisten sitoumuksiensa kattamiseksi
sijoittavat varat varovaisesti jäsenten ja etuudensaajien pitkän aikavälin edun mukaisesti
käyttävät tehokasta hallintojärjestelmää, jossa toimintaa hallinnoidaan järkevästi ja varovaisesti
ovat asiantuntevien, pätevien ja osaavien ihmisten johtamia
soveltavat moitteetonta palkka- ja palkkiopolitiikkaa kaikkiin työntekijöihin
käyttävät omaa riskienhallintatoimintoa, sisäisen tarkastuksen toimintoa ja aktuaaritoimintoa1
tekevät sisäisen riskienarvioinnin vähintään kolmen vuoden välein ja toimittavat sijoituspolitiikan periaatteita koskevan kirjallisen selvityksen
laativat ja julkistavat vuositilinpäätöksen
ovat vakavaraisuusvalvonnan kohteena muun muassa solvenssimarginaalin ja sijoitussääntöjen osalta
toteuttavat kohtuullisia toimenpiteitä toimintansa jatkuvuuden ja säännöllisyyden varmistamiseksi, mukaan lukien varautumissuunnitelmien laatiminen, käyttämällä tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhteisia järjestelmiä, voimavaroja ja menettelyjä ja erityisesti perustamalla ja hallinnoimalla verkko- ja tietojärjestelmiä finanssialan digitaalisesta häiriönsietokyvystä annetun asetuksen (EU) 2022/2554 mukaisesti (ks. tiivistelmä).
Jäsenvaltioiden asianomaiset kansalliset viranomaiset
ovat velvollisia valvomaan vakavaraisuutta riittävien voimavarojen avulla
edellyttävät lisäeläkelaitoksilta asianmukaista hallinto- ja kirjanpitojärjestelmää sekä sisäisen tarkastuksen menettelyä
voivat määrätä lainsäädännön rikkomisesta hallinnollisia ja muita seuraamuksia
ovat valtuutettuja tarkastelemaan lisäeläkelaitosten strategioita, prosesseja ja raportointimenettelyjä sekä mahdollisesti tarvitsemiaan sisäisiä asiakirjoja ja tekemään tarkastuksia paikan päällä
voivat vaihtaa tietoja keskenään ja rahapoliittisten viranomaisten kanssa rikkomatta salassapitovaatimuksia.
Lisäeläkelaitosten on tarjottava mahdollisille jäsenille, jäsenille ja etuudensaajille selkeää, ajantasaista ja maksutonta tietoa. Tähän sisältyvät
lisäeläkelaitoksen tiedot sekä jäsenten oikeudet ja velvollisuudet
eläke-etuusotteet, jotka sisältävät muun muassa tiedot suoritetuista maksuista, erittelyn kustannuksista ja oman järjestelmän arvon
ohjeet lisätietojen saamiseen
eläkkeelle siirtymistä edeltävässä vaiheessa annettavat tiedot maksatusvaihtoehdoista.
Vaatimuksista riippuen jäsenvaltiot voivat vapauttaa lainsäädännön tietyistä edellytyksistä tietyt lisäeläkelaitokset, jotka hallinnoivat eläkejärjestelmiä, joilla on yhteensä alle 15 tai 100 jäsentä. Jos lisäeläkelaitos haluaa kuitenkin tarjota palvelujaan muissa jäsenvaltioissa, sen on noudatettava kaikkia direktiivin säännöksiä.
auttaa kansallisten viranomaisten välistä koordinointia
varmistaa, että EU:n vakuutus- ja lisäeläkelainsäädäntöä sovelletaan johdonmukaisesti.
Muutosdirektiivillä (EU) 2023/2864 lisätään direktiiviin (EU) 2016/2341 artikla, jossa edellytetään, että alkaen jäsenvaltiot varmistavat, että lisäeläkelaitokset toimittavat kyseiset tiedot samanaikaisesti tiedonkeruuelimelle ja ilmoittavat niistä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle, jotta ne olisivat saatavilla asetuksella (EU) 2023/2859 perustetussa eurooppalaisessa keskitetyssä yhteyspisteessä.
Ammatilliset lisäeläkkeet muodostavat eläkejärjestelmän toisen pilarin. Valtioiden sosiaaliturvan piiriin kuuluvat eläkkeet muodostavat ensimmäisen pilarin. Vapaaehtoiset yksityiset eläkesäästöt kolmannen pilarin.
EU:n sääntöjen mukaan yhteen jäsenvaltioon sijoittautuneet lisäeläkelaitokset voivat hallinnoida toisessa maassa sijaitsevien yritysten ammatillisia lisäeläkejärjestelmiä. Yleiseurooppalaisilla yrityksillä voi olla yksi lisäeläkelaitos kaikkia eurooppalaisia tytäryhtiöitään varten.
EU:ssa toimii noin 88 000 ammatillisia lisäeläkelaitosta. Ne hallinnoivat 2,920 miljardia euroa noin 58 miljoonan kansalaisen (jotka kattavat 20 prosenttia EU:n työikäisestä väestöstä) puolesta.
Aktuaaritoiminnot. Direktiivin 2009/138/EY (Solvenssi II) 48 artiklan sisältämän määritelmän mukaan ne kattavat i) vakuutusteknisen vastuuvelan laskennan, menetelmät, olettamat ja tiedot mukaan luettuina, koordinoinnin ja valvonnan, (ii) raportoinnin ja (iii) riskienhallintatoiminnon tukemisen.
ASIAKIRJA
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2341, annettu , ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta (EUVL L 354, , s. 37–85).
Direktiiviin (EU) 2016/2341 tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.
MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/2859, annettu , rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden ja kestävyyden kannalta merkityksellisiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin keskitetyn pääsyn tarjoavan eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisesta (EUVL L, 2023/2859, ).
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2556, annettu , direktiivien 2009/65/EY, 2009/138/EY, 2011/61/EU, 2013/36/EU, 2014/59/EU, 2014/65/EU, (EU) 2015/2366 ja (EU) 2016/2341 muuttamisesta finanssialan digitaalisen häiriönsietokyvyn osalta (EUVL L 333, , s. 153–163).
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2554, annettu , finanssialan digitaalisesta häiriönsietokyvystä ja asetusten (EY) N:o 1060/2009, (EU) N:o 648/2012, (EU) N:o 600/2014, (EU) N:o 909/2014 ja (EU) 2016/1011 muuttamisesta (EUVL L 333, , s. 1–79).
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1094/2010, annettu , Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta (EUVL L 331, , s. 48–83).