Amsterdamin sopimus

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Sopimus asettaa EU:lle seuraavat tavoitteet:

• edistetään taloudellista ja sosiaalista kehitystä, korkeaa työllisyystasoa sekä tasapainoista ja kestävää kehitystä;
• vahvistetaan EU:n identiteettiä kansainvälisenä toimijana;
• vahvistetaan EU:n asukkaiden oikeuksia ja etuja;
• ylläpidetään ja kehitetään EU:ta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueena;
• ylläpidetään ja kehitetään EU:n säännöstöä (acquis communautaire).

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP)

• Yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa vahvistetaan
  • mahdollistamalla yhteisten strategioiden, toimien ja kantojen toteutuminen sekä edistämällä järjestelmällisempää yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden välillä;
  • käsittelemällä kaikki EU:n turvallisuuteen liittyvät kysymykset, mukaan lukien yhteisen turvallisuuspolitiikan asteittainen kehittäminen, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa;
  • kehittämällä yhteistyötä puolustusorganisaatio Länsi-Euroopan unionin kanssa;
  • vaatimalla jäsenvaltioita sovittamaan kantojaan yhteen kansainvälisissä organisaatioissa, etenkin Yhdistyneissä kansakunnissa;
  • luomalla unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan toimi, jota hoitaa neuvoston pääsihteeri;
  • perustamalla toimintapolitiikan suunnittelu- ja varhaisvaroitusyksikön.

Poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa

• Poliisiyhteistyöhön kuuluvat seuraavat osa-alueet:
  • rikosten ehkäiseminen, paljastaminen ja tutkiminen;
  • tietojen kerääminen, säilyttäminen, käsitteleminen, analysoiminen ja vaihtaminen;
  • yhteisten koulutushankkeiden ja poliisivaihtojen organisointi;
  • tutkintatekniikoiden arviointi, etenkin järjestäytyneen rikollisuuden paljastamiseksi;
  • Europolin kautta tehtävä yhteistyö esimerkiksi syyttäjien ja tutkintaviranomaisten välisen yhteistyön järjestämiseksi ja EU:n jäsenvaltioiden rajat ylittävää rikollisuutta koskevan tutkimus-, dokumentointi- ja tilastoverkoston perustamiseksi.
• Oikeudelliseen yhteistyöhön kuuluvat seuraavat osa-alueet:
  • rikoksen johdosta tapahtuvan luovuttamisen (järjestelmä, jossa valtio pyytää muilta valtioilta henkilön palauttamista oikeudenkäyntiä tai rangaistuksen täytäntöönpanoa varten) helpottaminen jäsenvaltioiden välillä;
  • kansallisten sääntöjen yhteensopivuuden varmistaminen;
  • toimivaltaa koskevien ristiriitojen ehkäiseminen;
  • rikollista toimintaa ja rangaistuksia koskevien vähimmäissääntöjen vahvistaminen järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja laittoman huumausainekaupan osalta.

Tiiviimpi yhteistyö

EU:n jäsenvaltioiden hallitukset voivat halutessaan tehdä tiiviimpää yhteistyötä tietyillä politiikan aloilla edellyttäen, että

• yhteistyöllä edistetään unionin tavoitteita ja etuja ja siinä otetaan huomioon unionin periaatteet;
• yhteistyö otetaan käyttöön viimeisenä keinona;
• yhteistyössä on mukana suurin osa jäsenvaltioista;
• yhteistyö ei vaikuta EU:n säännöstöön;
• yhteistyö ei vaikuta niiden jäsenvaltioiden toimivaltaan, oikeuksiin, velvoitteisiin ja etuihin, jotka eivät osallistu yhteistyöhön.

Viisumi-, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka sekä muu henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyvä politiikka

• Nämä politiikan alat, jotka ovat tähän mennessä kuuluneet hallitusten väliseen yhteistyöhön, siirtyvät nyt osaksi EU:n päätöksentekoa. Viiden vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta hallitusten on toteutettava toimenpiteitä, joilla
  • ehkäistään ja torjutaan rikollisuutta, samalla kun turvataan EU:n ulkopuolisten kansalaisten oikeudet;
  • tehostetaan oikeudellista ja hallinnollista yhteistyötä;
  • vahvistetaan vaatimukset ja menettelyt, joita noudatetaan ulkorajoilla tapahtuvissa henkilötarkastuksissa;
  • vahvistetaan viisumia koskevat säännöt;
  • määritetään perusteet ja menettelyt turvapaikkahakemusten käsittelyyn.
• Schengenin sopimus, joka mahdollistaa oikeuden matkustaa EU:n alueella ilman passia, sisällytetään EU:n lainsäädäntöön (Yhdistynyt kuningaskunta (¹) ja Irlanti jäävät kuitenkin järjestelmän ulkopuolelle).

Työllisyys

• EU on sitoutunut työllisyyden korkeaan tasoon, mitä vahvistetaan
  • ottamalla tämä tavoite huomioon kaikkien EU:n politiikkojen ja toimien valmistelussa ja toimeenpanossa;
  • toimittamalla vuosittainen selvitys EU:n päättäjien arvioitavaksi;
  • vaatimalla, että jokainen hallitus antaa vuosittain tietoa toteuttamistaan toimista työllisyyden korkean tason saavuttamiseksi;
  • perustamalla neuvoa-antava työllisyyskomitea.

Toimielinuudistus

• Lainsäädäntömenettelyt
  • Yhteispäätösmenettelyn käyttöä laajennetaan useimmille politiikan aloille. (Yhteispäätösmenettelyssä EU:n hallitukset, määräenemmistöpäätöksellä, ja Euroopan parlamentti hyväksyvät säädöksiä yhdessä.) Erimielisyyksien ratkaisemiseksi otetaan käyttöön sovittelukomitea, jonka toiminnalle asetetaan selkeät säännöt.
• Euroopan parlamentti
  • vahvistaa jäsentensä enimmäismääräksi 700;
  • laatii esityksiä, joista pidetään vaaleja yhdenmukaista menettelyä noudattaen;
  • laatii jäsentensä tehtäviä ja velvollisuuksia koskevat säännöt ja yleiset ehdot;
  • äänestää Euroopan komission puheenjohtajan nimittämisestä ja komission kokoonpanosta.
• Euroopan komissio
  • enintään 20 jäsenvaltion unionissa komissiossa on yksi jäsen kustakin jäsenvaltiosta edellyttäen, että neuvostossa on sovittu äänten kansallisesta painotuksesta;
  • viimeistään vuotta ennen sitä, kun 21. jäsenvaltio liittyy unioniin, toimielimiä koskevat määräykset olisi tarkasteltava perusteellisesti uudelleen.

Seuraamukset

EU:n hallitukset voivat pidättää jäsenvaltiolta perussopimuksen nojalla sille kuuluvia oikeuksia, mukaan lukien oikeus äänestää lakiehdotuksista, jos katsotaan, että jäsenvaltio ”rikkoo vakavasti ja jatkuvasti” EU:n perusperiaatteita.

Yksinkertaistaminen

Sopimuksella yksinkertaistetaan useita EU:n perussopimuksia. Yli 50 artiklaan tehdään muutoksia tai niitä poistetaan vanhentuneina, ja loput numeroidaan uudelleen luettavuuden parantamiseksi.