Merivalvontayhteistyön tehostaminen Euroopan unionissa

Yhdistämällä siviili- ja sotilasviranomaisilta saatuja merivalvontatietoja voidaan välttää työn päällekkäisyyksiä ja vähentää kustannuksia. Lisäämällä yhteistyötä ja jakamalla tietoja voidaan myös reagoida tehokkaammin reaaliaikaisiin tapahtumiin merellä, kuten onnettomuuksiin, pilaantumiseen, rikoksiin tai turvallisuusuhkiin.

SÄÄDÖS

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle - Tilannetietoisuuden parantaminen vahvistamalla merivalvontaviranomaisten välistä yhteistyötä: seuraavat toimenpiteet EU:n yhteisen merialan tietojenvaihtoympäristön puitteissa (COM(2014) 451 final, 8. heinäkuuta 2014)

TIIVISTELMÄ

Yhdistämällä siviili- ja sotilasviranomaisilta saatuja merivalvontatietoja voidaan välttää työn päällekkäisyyksiä ja vähentää kustannuksia. Lisäämällä yhteistyötä ja jakamalla tietoja voidaan myös reagoida tehokkaammin reaaliaikaisiin tapahtumiin merellä, kuten onnettomuuksiin, pilaantumiseen, rikoksiin tai turvallisuusuhkiin.

TIEDONANNON TARKOITUS

Tiedonannossa selvitetään edistymistä, jota on tapahtunut yhteisessä merialan tietojenvaihtoympäristössä (CISE) sen jälkeen, kun Euroopan komissio perusti sen vuonna 2010. Siinä ehdotetaan Euroopan unionin (EU) ja EU-maiden tasolla toteutettavia ohjeita ja uusia painopistealoja.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Yhteinen merialan tietojenvaihtoympäristö on yksi EU:n yhdennetyn meripolitiikan keskeisistä strategisista tavoitteista ja merellisen turvallisuusstrategian tärkeä osatekijä.

Mikä EU:n yhteinen merialan tietojenvaihtoympäristö on?

Se on vapaaehtoinen yhteistyöhön perustuva prosessi, joka on kehitetty nykyisten tietojenvaihto- tai tiedonjakojärjestelmien ja -foorumien pohjalta. Parantamalla näiden järjestelmien ja foorumien yhteentoimivuutta voidaan optimoida valvontaviranomaisten välistä tietojenvaihtoa, mikä antaisi selkeämmän kuvan meriasioista. Yhteisen merialan tietojenvaihtoympäristön tärkeimpänä tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja ympäristönsuojelua EU:n merialueilla.

Tietojenvaihtoympäristön edut

• parempi tietämys ja merta koskeva tilannetietoisuus, joka parantaa valvontatoimien koordinointia ja reagointikykyä
• tiedonkeruuseen liittyvän työmäärän huomattava vähentäminen
• merivalvontatoimien hallinnollisten ja operatiivisten kustannusten vähentäminen.

Tulokset EU:n tasolla:

On otettu käyttöön useita monialaisia järjestelmiä, jotka palvelevat eri politiikanaloja. Näitä ovat muun muassa

• SafeSeaNet, joka tuottaa yhdennettyjä merialan palveluja meriliikenteen seurantaa (tilannetietoisuus) ja EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon varmistamista varten
• yhteinen hätäviestintä- ja tietojärjestelmä, joka helpottaa viestintää merellä tapahtuvien vaaratilanteiden ja onnettomuuksien aikana
• alusten satelliittiseurantajärjestelmä, joka on satelliittipohjainen seurantajärjestelmä, joka antaa kalastusviranomaisille alusten sijaintia, kurssia ja nopeutta koskevia tietoja
• merivalvontaverkosto, jonka avulla voidaan vaihtaa merialaa koskevia operatiivisia tietoja ja palveluja, kuten alusten sijaintitietoja, jäljitys- ja tunnistustietoja, keskustelupalveluja tai kuvia
• Euroopan rajavalvontajärjestelmä (Eurosur), joka on monikäyttöinen järjestelmä laittoman maahanmuuton ja rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi ulkorajoilla
• Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto - Frontex, joka edistää, koordinoi ja kehittää Euroopan rajaturvallisuutta
• keskitetyt kansalliset palvelupisteet, jotka toimivat kansallisina tietojenvaihtofoorumeina, joiden avulla voidaan ilmoittaa ja jakaa aluksiin liittyviä tietoja ja jotka on liitetty EU:n merenkulun tiedonvaihtojärjestelmään.

Rajatylittävän ja monialaisen yhteistyön lisäämisen painopistealat

• reaaliaikainen partioalusten ja -lentokoneiden sijaintien jakaminen mahdollisimman nopean reagointikyvyn takaamiseksi joukkopelastusoperaatioissa ja/tai muissa merellä esiintyvissä tilanteissa
• yhteistyövälineet rajatylittävään kriisinhallintaan
• tietojen konsolidointi ja EU:n vesillä kulkevia epäilyttäviä aluksia koskevien tietojen vaihtaminen
• kansalliset huvivenerekisterit, jotta EU-maiden välisiä tietopyyntöjä voidaan käsitellä automaattisesti.

Komissio ehdottaa myös useita lisätoimia. Se aikoo muun muassa

• laatia vuoden 2016 loppuun mennessä EU:n yhteisen merialan tietojenvaihtoympäristön käsikirjan, joka sisältää parhaita käytäntöjä koskevia suosituksia ja tietoja tietojenvaihtoympäristön täytäntöönpanosta
• tukea toimenpiteitä merivalvontajärjestelmien yhteentoimivuuden mahdollistavien standardien kehittämiseksi, ylläpitämiseksi ja levittämiseksi
• jatkaa nykyisen alaa koskevan EU-lainsäädännön tarkistamista poistaakseen mahdolliset jäljelle jääneet esteet monialaiselle tietojenvaihdolle ja varmistaa samalla asiaan liittyvien tietosuojavaatimusten noudattamisen.

Komissio aikoo myös vuoteen 2018 mennessä ottaa käyttöön uudelleenarviointimenettelyn, jolla arvioidaan EU:n yhteisen merialan tietojenvaihtoympäristön täytäntöönpanoa ja lisätoimien tarvetta.

Lisätietoja on saatavana yhdennettyä merivalvontaa koskevalla Euroopan komission verkkosivustolla.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille luonnoksesta etenemissuunnitelmaksi merivalvontaa koskevan yhteisen tietojenvaihtoympäristön kehittämiseksi EU:n merialalla (KOM(2010) 584 lopullinen, 20. lokakuuta 2010)

Viimeisin päivitys: 24.09.2015