Kohti toimivaa eurooppalaista tutkimusaluetta

Eurooppalaisesta tutkimusalueesta (ERA) syyskuussa 2014 annettu tiedonanto on toinen eurooppalaisen tutkimusalueen edistymistä koskeva kertomus. Siinä korostetaan ERA-kumppanuuden (EU-maat, tutkimuslaitokset ja Euroopan komissio) hyvää edistymistä kohti tutkimuksen sisämarkkinoita. Siinä myös todetaan, millaisia haasteita eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisessa vielä on.

SÄÄDÖS

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Eurooppalainen tutkimusalue (ERA) Edistymistä koskeva kertomus 2014 (COM(2014) 575 final, 15.9.2014).

TIIVISTELMÄ

TIEDONANNON TARKOITUS

Tiedonannon tärkein päätelmä on se, että edellytykset eurooppalaisen tutkimusalueen, jossa tutkijat ja tieteellinen tietämys liikkuvat vapaasti, toteutumiselle ovat Euroopassa olemassa. Eurooppalaisen tutkimusalueen toteutuminen etenee kuitenkin vaiheittain, ja sen täydellinen toimivuus edellyttää nyt pääasiassa kansallisen tason uudistuksia.

Kertomuksessa vahvistetaan, että seuraavat, vuoden 2012 ERA-tiedonannossa esitetyt eurooppalaisen tutkimusalueen toteutumisen edellytykset ovat nyt olemassa:

Yhä useammat EU-maat ottavat käyttöön eurooppalaista tutkimusaluetta tukevia toimia ja sisällyttävät niitä kansallisiin uudistusohjelmiinsa.
EU on nivonut eurooppalaisen tutkimusalueen EU-ohjausjaksoon (talouspolitiikan vuosittainen yhteensovittaminen). Se tarjoaa merkittävää rahoitusta ERA-toimiin ja muun muassa edistää avointa rekrytointia, julkaisujen ja tutkimusaineistojen avointa saatavuutta sekä sukupuolten tasa-arvoa Horisontti 2020 -puiteohjelman välityksellä.
Tutkimusorganisaatiot, kuten tutkimusta rahoittavat ja tekevät organisaatiot, ovat osoittaneet tukevansa voimakkaasti eurooppalaista tutkimusaluetta.
Eurooppalaisen tutkimusalueen seurantajärjestelmä on perustettu, ja se tuottaa entistä enemmän tietoa toiminnan seuraamiseksi kansallisella ja institutionaalisella tasolla.

Tutkimusaluetta koskevat puutteet

Lähes kaikki EU-maat ovat hyväksyneet kansallisen tutkimusstrategian, mutta tutkimusrahoituksen jakamiskäytännöissä on kuitenkin edelleen suuria eroja. Kansainvälisen vertaisarvioinnin yhteisistä perusperiaatteista ei kuitenkaan toistaiseksi ole sovittu Euroopassa.
EU:ssa tarvitaan lisää tohtorinkoulutusta, jotta tutkijat saavat hankittua uusia taitoja ja heidän työllistettävyytensä tiedemaailman ulkopuolella paranee.
Yhä useammassa EU-maassa sovelletaan julkisissa tutkimuslaitoksissa avoimia rekrytointikäytäntöjä, mutta rekrytointikäytäntöjen avoimuudessa on kuitenkin yhä edelleen suuria eroja maiden, tutkimuslaitosten ja tasojen välillä.
Yli puolessa EU-maista on sukupuolten tasa-arvoa tutkimusalalla tukevia aloitteita, mutta todellinen muutos tapahtuu kuitenkin liian hitaasti.
EU-maat ovat pyrkineet entistä tarmokkaammin takaamaan tutkimustulosten avoimen saatavuuden (julkaisut ja tutkimusaineisto) ja kehittämään tietämyksen siirtoa koskevia kansallisia strategioita, mutta molemmilla osa-alueilla on parannettavaa.

Edistymistä koskevassa kertomuksessa todetaan, että EU-maiden on laadittava vuoden 2015 puoliväliin mennessä eurooppalaisen tutkimusalueen etenemissuunnitelma. Sen pitäisi johtaa maiden omiin erityistarpeisiin räätälöityihin aloitteisiin.

Tulevaisuuden haasteet

Euroopan avoimien tutkimusjärjestelmien potentiaalin maksimoimiseksi ja innovoinnin edistämiseksi eurooppalaisen tutkimusalueen on panostettava uusiin toimintapoliittisiin painopistealueisiin ja kehitettävä tutkimusta sekä tarjottava kestäviä ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Tutkimukselta edellytetään yhä yleisemmin rehellisyyttä ja vastuullisuutta, ja pyrkimyksenä on uudenlainen tapa tehdä tutkimusta ja jakaa sen tuloksia (esim. avoin tiede). Tämän myötä uudet sidosryhmät tulevat olemaan tärkeitä eurooppalaisen tutkimusalueen onnistumisen kannalta.

Viimeisin päivitys: 13.05.2015