Euroopan rakenne- ja investointirahastoja koskevat yhteiset säännöt (2014–2020)

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

• ERI-rahastoihin kuuluu viisi rahastoa:
  • Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)
  • Euroopan sosiaalirahasto (ESR)
  • Koheesiorahasto
  • Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto)
  • Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR).
• ERI-rahastojen alaisten investointien yhteisenä tavoitteena on tukea älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua.
• Asetuksessa
  • määritellään ERI-rahastojen käyttöä ja toimeenpanoa koskevat yleiset periaatteet, säännöt ja vaatimukset
  • annetaan ERI-rahastoille yhteiset säännöt rahastojen ja muiden EU-politiikkojen ja -ohjelmien, kuten Horisontti 2020 -ohjelman, joka on sittemmin korvattu Horisontti Eurooppa -puiteohjelmalla, välisen koordinoinnin parantamiseksi
  • määritellään rahastojen tehtävät, ensisijaiset tavoitteet ja rahastojen rakenne
  • kohdistetaan erityistä huomiota tämän asetuksen ja muiden jokaista rahastoa erikseen koskevien asetusten väliseen suhteeseen
  • esitetään temaattisen keskittämisen periaate, jolla varmistetaan, että sijoitukset keskitetään rajalliseen määrään ensisijaisia tavoitteita
  • keskitytään enemmän tuloksiin
    • laatimalla tuloskehys, johon kirjataan tavoitteet ja päämäärät
    • järjestämällä Euroopan komission ja jokaisen jäsenvaltion välillä vuotuinen arviointikokous
    • tarkastelemalla ohjelmien tuloksia jokaisessa jäsenvaltiossa vuonna 2019
  • asetetaan ennakkoehdot eli vaatimukset, joilla varmistetaan, että on olemassa tarvittavat keinot käyttää EU-tukea tehokkaasti
  • vahvistetaan resurssien kohdentaminen kasvun ja työllisyyden tavoitetta koskeviin investointeihin kolmessa alueluokassa, joihin alueet on jaoteltu niiden asukasta kohden lasketun bruttokansantuotteen mukaan: vähemmän kehittyneet alueet, tukitasolta toiselle siirtyvät alueet ja kehittyneemmät alueet.
• Komissio on tehnyt päätöksen alueiden luettelon laatimisesta, joka täyttää kolmea alueluokkaa koskevat vaatimukset.
• Päätöksessä määritellään ne ehdot, jotka jäsenvaltioiden ja alueiden on täytettävä ollakseen oikeutettuja rahastojen tukeen. EAKR:n ja ESR:n varat olisi jaettava vähemmän kehittyneille alueille, siirtymävaiheessa oleville alueille sekä kehittyneemmille alueille sen mukaisesti, mikä on niiden bruttokansantuote asukasta kohden. Koska jäsenvaltioiden välillä on suuria eroja hallinnon ja suunnittelun aloilla, EU on laatinut yhteisen luokitusjärjestelmän tuettavien alueiden valitsemiseksi. Asetuksessa määritetään käytettävissä olevat rahoitusvarat ja niiden jakoperusteet.
• ERI-rahastot tarjoavat tukea monivuotisilla ohjelmilla, jotka perustuvat jokaiselle jäsenvaltiolle laadittuihin kumppanuussopimuksiin. Kumppanuussopimus on asiakirja, jossa säädetään kyseisen jäsenvaltion yleinen investointistrategia ja josta on sovittu komission kanssa. Asianomainen jäsenvaltio laatii kumppanuussopimuksen omien järjestelmiensä ja menettelyjensä mukaisesti yhdessä alue- ja paikallisviranomaisia edustavien kumppaneiden sekä laajasti sosiaalisia, taloudellisia, ympäristön ja muiden alojen etuja edustavien sidosryhmien kanssa.

Tilintarkastustuomioistuimen kertomus

• Euroopan tilintarkastustuomioistuin julkaisi vuonna 2017 kertomuksen komission ja jäsenvaltioiden välisistä kumppanuussopimuksista.
• Kertomuksessa todettiin, että rahastot ovat keskittyneet kasvuun ja työllisyyteen, tunnistaneet investointitarpeita ja muuttaneet nämä onnistuneesti tavoitteiksi ja tuloksiksi. Siinä todettiin kuitenkin myös, että tulosindikaattoreita on liian monta ja ettei eri rahastojen tuloksia mitata yhdenmukaisella tavalla.

Covid-19-pandemia – asetukseen tehdyt muutokset

• Asetuksella (EU) 2020/460 muutetaan asetusta (EU) N:o 1303/2013 siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena (koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite).
• Asetuksella (EU) 2020/558 muutetaan asetusta (EU) N:o 1303/2013 siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, joilla jäsenvaltioille voidaan tarjota poikkeuksellista joustavuutta ERI-rahastojen käyttöön covid-19-taudin puhkeamisen vastatoimena. Asetus antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden saada käyttöön kaikki EAKR-, ESR- ja koheesiorahastojen käyttämätön tuki.
• Asetuksella (EU) 2020/2221 muutetaan asetusta (EU) N:o 1303/2013 ottamalla käyttöön lisämäärärahoja ja toteuttamisjärjestelyjä Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen puitteissa tuen antamiseksi covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen edistämiseen sekä talouden vihreän, digitaalisen ja palautumiskykyä tukevan elpymisen pohjustamiseen.

Asetuksen soveltamisajan jatkaminen maatalousrahastosta tuettujen ohjelmien osalta

Asetuksella (EU) 2020/2220 jatketaan 31. joulukuuta 2022 saakka sekä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 soveltamista maatalousrahastosta tuettuihin ohjelmiin että kyseisten ohjelmien kestoaikaa. Tämä edellyttää, että on esitettävä pyyntö asiaankuuluvien maaseudun kehittämisohjelmien kaksivuotisen siirtymäkauden muuttamiseksi niin, että sitä jatketaan, kunnes uusi yhteinen maatalouspolitiikka pannaan täytäntöön 1. tammikuuta 2023 alkaen.

Koheesiopoliittinen tukitoimi Euroopan pakolaisten auttamiseksi (CARE)

Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen seurauksena muutosasetuksella (EU) 2022/562 muutetaan asetusta (EU) N:o 1303/2013 seuraavasti:

• Mahdollistetaan EAKR:n ja ESR:n rahastojen välinen ristiinrahoitus pakolaisvirtoihin liittyviin haasteisiin vastaamiseksi. Näin jäsenvaltiot voivat esimerkiksi kohdentaa infrastruktuurihankkeisiin aiemmin varatut resurssit terveydenhuoltoon ja koulutukseen.
• Mahdollistetaan suurempi joustavuus kohdentaa uudelleen käyttämättä jäänyt koheesiopolitiikan rahoitus budjettikaudelta 2014–2020, REACT-EU mukaan luettuna.
• Laajennetaan yhdellä tilikaudella EU:n talousarviosta koheesio-ohjelmiin myönnettävää 100 prosentin rahoitusta (toisin kuin pakollista kansallista yhteisrahoitusta tavanomaisissa olosuhteissa) kansallisten ja alueellisten talousarvioiden taakan keventämiseksi.
• Mahdollistetaan sellaisten toimien hyvitys, joilla puututtiin muuttoliikkeeseen liittyviin haasteisiin mutta jotka aloitettiin ennen kuin komissiolle voitiin esittää virallinen pyyntö. Tällaiset hankkeet ovat tukikelpoisia 24. helmikuuta 2022 alkaen, kunhan ne ovat rahastokohtaisten sääntöjen mukaisia.

REACT-EU-varojen ennakkorahoituksen lisääminen ja yksikkökustannuksen vahvistaminen (CARE+)

Näiden toimenpiteiden täydentämiseksi otettiin käyttöön toinen muutos REACT-EU-välineen varoista myönnettävän ennakkorahoituksen lisäämiseksi ja yksikkökustannuksen vahvistamiseksi henkilöä kohti, mikä tunnetaan nimellä CARE+ (asetus (EU) 2022/613). Tämän asetuksen päätavoitteena oli lisätä maksuvalmiutta ja yksinkertaistaa menoihin liittyviä hallinnollisia menettelyjä.

Korotetut ennakkomaksut tulivat REACT-EU:n talousarviosta, jossa kaikki jäsenvaltiot saivat ylimääräiset 4 prosenttia, mikä nosti ennakkomaksuosuutta 11 prosentista 15 prosenttiin. Lisäksi ne jäsenvaltiot, jotka ovat Ukrainan rajavaltioita tai joiden pakolaisvirta ylitti yhden prosentin niiden väestömäärästä Venäjän hyökkäystä seuraavan ensimmäisen kuukauden aikana, saivat ylimääräiset 34 prosenttia, mikä nosti niiden ennakkorahoitusosuutta 11 prosentista 45 prosenttiin. Nämä yhdeksän jäsenvaltiota ovat Bulgaria, Tšekki, Viro, Liettua, Unkari, Itävalta, Puola, Romania ja Slovakia.

EU-tason yksinkertaistetulla kustannusvaihtoehdolla pyritään vähentämään merkittävästi hallinnollista taakkaa, jotta toimet voidaan keskittää laajempien poliittisten tavoitteiden saavuttamiseen, ja jotta pitkälliset hallinnointi- ja valvonnan todentamismenettelyt eivät viivästytä toimien täytäntöönpanoa. Sen sijaan, että hallintoviranomainen toimittaisi asiakirjoja jokaisesta hankinnasta (esimerkiksi peitot, hygieniatuotteet, peruselintarvikkeet ja henkilökohtaiset tuotteet), se voi yksinkertaisesti hakea enintään 13 viikon ajaksi 40 euron yksikkökorvausta viikolta sellaista henkilöä kohden, jolla on tilapäinen suojelu (tai muu kansallisen lainsäädännön mukainen asianmukainen suojelu). Tällä vaihtoehdolla voidaan tehokkaasti vastata sellaisten kansalaisjärjestöjen ja paikallisviranomaisten kantamiin kustannuksiin, jotka ovat antaneet välitöntä tukea rajalla hyökkäyksen ensimmäisestä päivästä alkaen. Yksinkertaistettua kustannusvaihtoehtoa parannettiin edelleen FAST-CARE-muutoksella, joka nosti viikoittaisen tuen määrän 100 euroon ja jatkoi tuen kestoa 26 viikkoon (ks. jäljempänä).

Joustava apu alueille – FAST-CARE

Asetuksella (EU) 2022/2039 muutetaan asetusta (EU) N:o 1303/2013 ja asetusta kauden 2021–2027 säännöistä, asetusta (EU) 2021/1060 (ks. tiivistelmä). Mitä tulee vuosien 2014–2020 yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen tehtäviin muutoksiin, säännöillä pyritään lisäämään joustavuutta ohjelmakauden 2014–2020 varojen käytön optimoimiseksi ja mahdollistamaan viivästyneiden hankkeiden sujuvampi käyttöönotto vuosien 2014–2020 ja 2021–2027 ohjelmien välillä.

• Venäjän sotilaallisesta hyökkäyksestä johtuviin muuttoliikehaasteisiin vastaavien operaatioiden osalta asetuksessa sallitaan poikkeuksellisesti vapautus vaatimuksista, jotka liittyvät operaation sijaintiin tietyssä jäsenvaltiossa, koska sotaa pakenevat henkilöt voivat muuttaa useisiin paikkoihin saapumisensa jälkeen.
• Asetuksessa otetaan käyttöön mahdollisuus ilmoittaa menot toimista, jotka on jo saatettu fyysisesti päätökseen tai pantu täysimääräisesti täytäntöön, ja otetaan käyttöön joustovarat rahastojen välillä, jotta koheesiorahastoa voidaan käyttää toimiin, joilla puututaan Venäjän Ukrainaan kohdistamasta sotilaallisesta hyökkäyksestä johtuviin muuttoliikkeeseen liittyviin haasteisiin, sekä temaattisten tavoitteiden välillä, mikä mahdollistaa siirrot ohjelmien sisällä.
• Asetuksessa sallitaan enintään 100 prosentin yhteisrahoitusosuus, jota voidaan soveltaa erilliseen toimintalinjaan, joka on perustettu ohjelmassa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten sosioekonomisen kotouttamisen edistämiseksi, mukaan lukien toimet, joilla puututaan muuttoliikkeeseen liittyviin haasteisiin Venäjän sotilaallisen hyökkäyksen seurauksena. Vähintään 30 prosenttia tällaisen erillisen painopisteen määrärahoista on kohdennettava toimiin, joiden edunsaajia ovat paikallisviranomaiset tai paikallisyhteisön tasolla toimivat kansalaisjärjestöt.
• Asetuksessa lievennetään perusteita hankkeiden ”vaiheittaiselle” toiminnalle budjettikausien 2014–2020 ja 2021–2027 välillä alentamalla hankkeen kokonaiskustannusten vähimmäisrajaa 5 miljoonasta eurosta 1 miljoonaan euroon, jotta hanke olisi muun muassa siirtymäkelpoinen. Näin hankkeen jäljellä olevat osat siirretään tosiasiallisesti seuraavalle ohjelmakaudelle, mikä vapauttaa varoja kaudella 2014–2020. Näitä varoja voidaan puolestaan käyttää muuttoliikkeeseen liittyvien haasteiden ratkaisemiseen, jos jäsenvaltio niin haluaa.
• Asetus parantaa yksinkertaistettua kustannusvaihtoehtoa nostamalla yksikkökustannusten määrän 40 eurosta 100 euroon viikossa henkilöä kohti ja pidentämällä tukea 13 viikosta 26 viikkoon. Tämä koskee kaikkia henkilöitä, jotka ovat hakeneet ja saaneet tilapäistä suojelua tai muuta asianmukaista suojelua kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
• Asetus lisää joustavuutta vuosien 2014–2020 ohjelmien päättyessä nostamalla kunkin toimintalinjan ja alueluokan loppumaksuja viimeisellä tilikaudella 10 prosentista 15 prosenttiin. Tämä tarkoittaa sitä, että jos esimerkiksi yksi toimintalinja (tietyntyyppinen investointi) on ylittänyt määrärahansa 15 prosentilla, tämä määrä voidaan rahoittaa toisesta toimintalinjasta, joka on alittanut määrärahansa samalla summalla, kunhan se koskee samaa ohjelmaa, samaa alueluokkaa ja samaa rahastoa.

Tuetaan kohtuuhintaista energiaa (SAFE)

Asetukseen (EU) 2023/435 sisältyvillä muutoksilla pyritään myös tukemaan jäsenvaltioita ja alueita, jotka kohtaavat nykyisen energiakriisin aiheuttamia haasteita. Nämä vuosien 2014–2020 yhteisistä säännöksistä annettuun asetukseen sisältyvät kohdennetut ja poikkeukselliset muutokset tunnetaan nimellä SAFE.

SAFE mahdollistaa erityisesti seuraavat toiminnot:

• energian hinnannoususta erityisesti kärsivien pienten ja keskisuurten yritysten käyttöpääoman rahoittaminen sovellettavien valtiontukisääntöjen mukaisesti
• heikossa asemassa olevien kotitalouksien energiankulutuskustannusten rahoittaminen energiaköyhyyden torjumiseksi
• tehostetun tuen tarjoaminen työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien työpaikkojen säilyttämistä koskeville työajan lyhentämisjärjestelmille EAKR:n, koheesiorahaston ja ESR:n mahdollisen käytön avulla.

Nämä kohdennetut muutokset perustuvat samoihin sääntöihin kuin CARE-, ja FAST-CARE-toimien aiemmat joustomahdollisuudet

• Kaikkia koheesiopolitiikan rahastoja (EAKR, ESR ja koheesiorahasto) voidaan käyttää näiden toimenpiteiden tukemiseen ristiinrahoituksella, ja REACT-EU-varoja voidaan myös käyttää.
• Näiden toimenpiteiden tukemiseen voidaan käyttää resursseja mistä tahansa kolmesta alueluokasta (kehittyneemmät alueet, siirtymäalueet ja vähemmän kehittyneet alueet), jolloin toimen sijaintiin liittyvä velvoite poistuu.
• Kaikki ehdotetut toimet voivat saada sataprosenttista EU:n yhteisrahoitusta.
• Menot ovat tukikelpoisia 1. helmikuuta 2022 alkaen vuoden 2023 loppuun asti, mukaan lukien jo päättyneet toimet.
• Näiden poikkeuksellisten toimenpiteiden talousarvio voi olla enintään 10 prosenttia vuosien 2014–2020 kansallisista koheesiopolitiikan määrärahoista.
• Komission jäsenvaltioille suorittamat maksut eivät saa ylittää viittä miljardia euroa vuonna 2023.