Oikeuspaikkasopimukset osapuolten välillä kansainvälisissä liiketoimissa

Euroopan unionin (EU) alueella toimivien yritysten, jotka ovat mukana kansainvälisissä oikeustoimissa, on oltava varmoja siitä, että niiden nimeämää oikeuspaikkasopimusta noudatetaan ja että kyseisen tuomioistuimen antama tuomio tunnustetaan kansainvälisesti.

SÄÄDÖS

Neuvoston päätös 2014/887/EY, annettu 4 päivänä joulukuuta 2014, oikeuspaikkasopimuksista 30 päivänä kesäkuuta 2005 tehdyn Haagin yleissopimuksen hyväksymisestä Euroopan unionin puolesta.

TIIVISTELMÄ

Euroopan unionin (EU) alueella toimivien yritysten, jotka ovat mukana kansainvälisissä oikeustoimissa, on oltava varmoja siitä, että niiden nimeämää oikeuspaikkasopimusta noudatetaan ja että kyseisen tuomioistuimen antama tuomio tunnustetaan kansainvälisesti.

YLEISSOPIMUKSEN TARKOITUS

Sillä säännellään tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa liiketoimiin liittyvissä riita-asioissa, joissa näiden toimien osapuolet ovat antaneet nimeämälleen tuomioistuimelle yksinomaisen toimivallan. Sopimusosapuolia voivat olla sekä EU-maat että sen ulkopuoliset maat.

Yleissopimus oikeuspaikkasopimuksista tehtiin Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssissa 30. kesäkuuta 2005.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Yleissopimusta sovelletaan kansainvälisten siviili- ja kauppaoikeudellisten asioiden alalla tehtyihin yksinomaisiin oikeuspaikkasopimuksiin, mutta sen ulkopuolelle rajataan monia asioita:

Kahden tai tätä useamman osapuolen välille voidaan tehdä yksinomainen oikeuspaikkasopimus, jossa nimetään, mitkä tuomioistuimet (yksi tai useampi) yhdessä sopimusvaltiossa ovat toimivaltaisia tiettyyn oikeussuhteeseen liittyvissä riita-asioissa. Toimivalta on yksinomainen, jos asianosaiset eivät ole sopineet toisin.

Nimetty tuomioistuin on ainoa toimivaltainen tuomioistuin, joka käsittelee yksinomaiseen oikeuspaikkasopimukseen kuuluvia riita-asioita, mikäli se ei päätä, että sopimus ei ole pätevä sen kansallisen lain mukaisesti. Muiden sopimusvaltioissa toimivien tuomioistuinten (muu kuin nimetty tuomioistuin) on keskeytettävä tai lopetettava asian käsittely oikeuspaikkasopimuksen vastaisena, lukuun ottamatta seuraavia tapauksia:

Muiden sopimusvaltioiden on tunnustettava ja pantava täytäntöön nimetyn tuomioistuimen täytäntöönpanokelpoinen tuomio.

Jos tuomio on uudelleen käsiteltävänä tai tähän myönnetty aika ei ole mennyt umpeen, täytäntöönpanoa muissa sopimusvaltioissa voidaan lykätä. Yleissopimuksessa määritellään myös useita muita tapauksia, joissa tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta voidaan kieltäytyä. Siinä luetellaan kuitenkin myös tuomion tunnustamisen ja täytäntöönpanon pyytämiseen tarvittavat asiakirjat.

Yleissopimuksessa myönnetään sopimusosapuolille vapaus rajata tiettyjä asioita yleissopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Kun EU hyväksyi sopimuksen muodollisesti, se antoi julkilausuman, jonka mukaan yleissopimusta ei sovelleta tiettyihin vakuutusasioihin.

EU allekirjoitti yleissopimuksen vuonna 2009 ja ratifioi sen 11. kesäkuuta 2015. Kaikki EU-maat (Tanskaa lukuun ottamatta) ovat sitoutuneet yleissopimukseen.

Siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevat EU:n sisäiset säännöt uudistettiin asetuksessa (EU) N:o 1215/2012 (Bryssel I -asetus), jotta yhtenäisyys yleissopimuksen kanssa voitaisiin varmistaa.

Lisätietoja:

VIITTEET

Säädös

Voimaantulo

Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa

Euroopan unionin virallinen lehti

Neuvoston päätös 2014/887/EU

4.12.2014

-

EUVL L 353, 10.12.2014, s. 5-8.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1215/2012, annettu 12 päivänä joulukuuta 2012, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (EUVL L 351, 20.12.2012, s. 1-32.).

Viimeisin päivitys: 13.05.2015