Katastrofien ehkäisemisen ja niihin varautumisen sekä avustustoimien vahvistaminen EU:ssa

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Päätös N:o 1313/2013/EU unionin pelastuspalvelumekanismista

PÄÄTÖKSEN TARKOITUS

• Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismilla, jäljempänä ’mekanismi’, pyritään tehostamaan Euroopan unionin (EU) ja EU:n jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja helpottamaan niiden välistä koordinointia pelastuspalvelun alalla, jotta voidaan ennaltaehkäistä luonnon ja ihmisen aiheuttamia katastrofeja EU:ssa ja sen ulkopuolella sekä varautua ja vastata niihin.
• Päätöksellä (EU) 2019/420, jolla muutetaan päätöstä N:o 1313/2013/EU, vahvistetaan erityisesti EU:n yhteisiä valmiuksia kohdata luonnonkatastrofeja. Sillä otetaan käyttöön myös ”rescEU-reservi”, joka tarjoaa täydentävien EU:n avustusvoimavarojen reservin Euroopan tasolla. RescEU on laajentunut kattamaan myös muita voimavaroja.
• Asetuksella (EU) 2021/836, jolla muutetaan päätöstä N:o 1313/2013/EU, vahvistetaan eurooppalaista solidaarisuutta erityisesti laajamittaisissa hätätilanteissa, jotka vaikuttavat samanaikaisesti useisiin maihin (kuten covid-19-pandemia) ja joissa vapaaehtoinen ja kansallinen apu eivät osoittaudu riittäväksi. Mekanismi on paremmin varautunut, joustavampi, se pystyy reagoimaan nopeammin ja tarjoaa kattavampaa monialaista tukea jäsenvaltioille ja niiden kansalaisille.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Tavoitteet

Mekanismin päätavoite on parantaa sekä luonnon että ihmisen aiheuttamien katastrofien ennaltaehkäisyn, katastrofeihin varautumisen ja katastrofien yhteydessä toteutettavien avustustoimien järjestelmien tehokkuutta. Vaikka mekanismin pääpaino on ihmisten suojelussa, se koskee myös ympäristöä ja omaisuutta, mukaan lukien luonnonperintöä.

Mekanismilla on seuraavat erityiset tavoitteet:

• saavuttaa korkea suojelun taso katastrofeja vastaan:
  • ehkäisemällä tai vähentämällä katastrofien mahdollisia vaikutuksia
  • edistämällä ennaltaehkäisyn kulttuuria sekä
  • parantamalla pelastuspalvelun ja muiden asiaankuuluvien yksikköjen välistä yhteistyötä
• parantaa sekä kansallisella että EU:n tasolla valmiuksia toteuttaa avustustoimia katastrofien johdosta
• edistää nopeita ja tehokkaita avustustoimia katastrofitapauksessa tai sellaisen välittömästi uhatessa, myös toteuttamalla toimenpiteitä kyseisten katastrofien välittömien seurausten lievittämiseksi
• lisätä yleistä tietoisuutta katastrofeista ja niihin varautumisesta
• lisätä katastrofeja koskevan tieteellisen tiedon saatavuutta ja käyttöä; ja
• tehostaa yhteistyötä ja koordinointia rajatylittävällä tasolla ja sellaisten jäsenvaltioiden välillä, jotka ovat alttiina samantyyppisille katastrofeille.

Katastrofiriskien ennaltaehkäisy ja hallinta

Katastrofien estäminen on mekanismin tärkeä painopiste, ja siinä kiinnitetään erityistä huomiota riskinarviointiin ja riskinhallintasuunnitteluun. Päätöksellä N:o 1313/201/EU, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä (EU) 2019/420, jäsenvaltiot velvoitetaan

• kehittämään edelleen riskinhallintakyvyn arviointia kansallisella tai asianmukaisella paikallisella tasolla
• toimittamaan Euroopan komissiolle kolmen vuoden välein yhteenveto arviointien asiaankuuluvista seikoista merkittävimpien riskien osalta
• osallistumaan vapaaehtoisuuden pohjalta riskinhallintakyvyn arviointeja koskeviin vertaisarviointeihin.

Muutosasetuksen (EU) 2021/836 nojalla komissio määrittää ja laatii yhdessä jäsenvaltioiden kanssa EU:n katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevat tavoitteet. Tällaiset ei-sitovat tavoitteet on tarkoitus vahvistaa komission suosituksissa, ja niiden olisi perustuttava nykyisiin ja tulevaisuuteen suuntautuviin skenaarioihin ottaen huomioon tiedot aiemmista tapahtumista ja ilmastonmuutoksen vaikutukset katastrofiriskeihin.

Unionin pelastuspalvelun osaamisverkosto

Koulutuksen ja tietojen jakamisen parantamiseksi muutospäätöksellä (EU) 2019/420 velvoitetaan komissio perustamaan asianomaisten pelastuspalvelu- ja katastrofinhallintatutkijoiden, -elinten ja -laitosten verkosto, jonka toiminnassa on mukana osaamiskeskuksia ja yliopistoja. Nämä muodostavat yhdessä komission kanssa unionin pelastuspalvelun osaamisverkoston.

Komissio perusti osaamisverkoston virallisesti 10. marraskuuta 2021 (täytäntöönpanopäätös 2021/1956). Täytäntöönpanopäätöksessä määritellään osaamisverkoston hallintorakenne ja toimintatapa. Osaamisverkoston hallintorakenne koostuu lautakunnasta ja kahdesta pilarien työryhmästä (valmiuksien kehittäminen ja tiede). Komissio huolehtii sihteeristön tehtävistä.

Komission on myös

• tehostettava koulutukseen liittyvää yhteistyötä ja lisättävä tietämyksen ja kokemusten jakamista unionin pelastuspalvelun osaamisverkoston sekä kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden välillä
• kehitettävä viestintästrategia, jotta unionin mekanismin puitteissa toteutettujen toimien tulokset saisivat näkyvyyttä kansalaisten keskuudessa ja
• myönnettävä mitaleja huomion ja arvostuksen osoituksena unionin pelastuspalveluun liittyvästä pitkäaikaisesta sitoutumisesta ja poikkeuksellisesta toiminnasta.

Hätäavun koordinointikeskus(ERCC)

Katastrofivalmiuksien ja -avustustoimien parantamiseksi EU:n tasolla Brysselissä toimii ympärivuorokautisesti hätäavun koordinointikeskus, jota komissio hallinnoi. Hätäavun koordinointikeskus on mekanismin toiminnallinen osa.

Muita työkaluja:

• yhteinen hätäviestintä- ja tietojärjestelmä, IT-työkalu, joka mahdollistaa välittömän hätäviestinnän osallistuvien maiden kesken
• harjoitus- ja koulutusohjelma, joka parantaa jäsenvaltioiden katastrofiapuvalmiutta ja pelastuspalvelun koordinointia
• pelastuspalvelumoduulit, jotka ovat käyttövalmiudessa olevia henkilöstö- ja laiteyksiköitä
• Euroopan pelastuspalvelureservi, joka on jäsenvaltioiden ennakkoon sitomien katastrofiapuvoimavarojen reservi. Se on käyttövalmiudessa EU:n pelastuspalveluoperaatioita varten. Niihin kuuluu laadukkaita hätäapujoukoista, asiantuntijoista ja laitteista koostuvia moduuleja ja ne saavat enemmän EU:n yhteisrahoitusta.

Muutosasetuksella (EU) 2021/836 parannetaan ERCC:n operatiivisia, analyyttisia, seuranta-, tiedonhallinta- ja viestintävalmiuksia.

rescEU

Muutospäätöksellä (EU) 2019/420 perustetaan myös rescEU, voimavarojen lisäreservi, jota voidaan käyttää sellaisissa tilanteissa, joissa tehokkaita avustustoimia ei pystytä takaamaan olemassa olevilla kansallisen tason voimavaroilla ja voimavaroilla, jotka jäsenvaltiot ovat sitoneet ennakkoon Euroopan pelastuspalvelureservin käyttöön.

RescEU:n voimavarojen alustava kokoonpano ja rescEU:ta koskevat laatuvaatimukset vahvistettiin täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2019/570. RescEU koostui aluksi voimavaroista

• metsäpalojen ilmasammutukseen
• lääkinnälliseen lentoevakuointiin
• hätälääkintäryhmille sekä
• lääkinnällisten laitteiden varastointiin.

Sitä on sittemmin laajennettu kattamaan varastointi-, dekontaminaatio- kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinonnettomuuksien yhteydessä ja kuljetus- ja logistiikkavoimavarat (ks. alla).

Muutosasetuksella (EU) 2021/836 otettiin käyttöön komission mahdollisuus hankkia suoraan rescEU:n voimavaroja kuljetuksen ja logistiikan sekä muiden voimavarojen alalla (vain asianmukaisesti perustelluissa kiireellisissä tapauksissa). RescEU:n voimavaroja rahoittaa täysimääräisesti komissio.

Komissio määrittelee täytäntöönpanosäädöksillä rescEU:n voimavarat ottaen huomioon

• tunnistetut ja uudet riskit sekä
• yleiset voimavarat ja puutteet EU:n tasolla, erityisesti
  • metsäpalojen lentosammutusten
  • kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinonnettomuuksien
  • lääkinnällisten hätätapausten sekä
  • kuljetuksen ja logistiikan yhteydessä.

Komissio on muuttanut täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2019/570 kahdeksan kertaa.

• Täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2019/1930 säädetään kahdenlaisista lääkinnällisistä evakuointivoimavaroista, jotka on tarkoitettu
  • erittäin tarttuvia tauteja sairastaville katastrofiuhreille ja
  • muita kuin tarttuvia tauteja sairastaville katastrofiuhreille.
• Täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2020/414, joka on vastaus Euroopan unionin neuvoston päätelmiin covid-19:stä, otetaan lääketieteellisten vastatoimien, tehohoitoon tarkoitettujen lääkinnällisten laitteiden ja henkilönsuojainten varastointi rajat ylittävien vakavien terveysuhkien torjumiseksi rescEU:n vastuiden piiriin.
• Täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2020/452 osoitetaan rescEU:n voimavarat sellaisten riskien hallinnoimiseksi, joiden todennäköisyys on pieni mutta vaikutukset huomattavia. Näiden voimavarojen osoittamiseksi määritellään niiden riskien luokat, joiden todennäköisyys on pieni mutta vaikutukset huomattavia, ottaen huomioon kyseisten riskien mahdolliset skenaariot.
• Täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2021/88 muutetaan täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2019/570 siten, että sen soveltamisalaa laajennetaan kattamaan rescEU:n vastuut infrastruktuurin, rakennusten, ajoneuvojen, laitteiden ja kriittisen todistusaineiston dekontaminoimiseksi kemiallisista, biologisista, radiologisista ja ydinaineista. Vastuisiin voi kuulua myös altistuneiden henkilöiden asianmukainen dekontaminointi, kuolonuhrit mukaan lukien.
• Täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2022/288 muutetaan täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2019/570 laajentamalla sen soveltamisalaa kattamaan hätämajoitustilat ja hätälääkintäryhmät osana rescEU-reserviä.
• Täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2022/461 muutetaan täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2019/570 ja laajennetaan sen soveltamisalaa kattamaan kuljetukseen ja logistiikkaan liittyvät voimavarat osana rescEU-reserviä.
• Täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2022/465 muutetaan täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2019/570 laajentamalla sen soveltamisalaa kattamaan liikkuvat laboratoriotilat ja kemiallisiin, biologisiin, säteily- ja ydinaineisiin liittyvät havainnointi-, näytteenotto-, tunnistus- ja seurantavoimavarat osana rescEU-reserviä.
• Täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2022/1198 muutetaan täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2019/570 Ukrainan sodan aiheuttaman energiaan liittyvän kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuuden vuoksi sisällyttämällä energian hätätoimituksiin liittyvät voimavarat rescEU-reserviin.

RescEU:ta koskevia muita täytäntöönpanosääntöjä vahvistetaan täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2019/1310. Tässä täytäntöönpanosäädöksessä vahvistetaan kaikki rescEU-operaatioon tarvittavat säännöt, kuten käyttöönoton ja ristiriitaisten pyyntöjen perusteet, käytöstä poistamista koskevat säännöt ja käyttöä kansallisiin tarkoituksiin koskevat säännöt.

Talousarvio

• Hieman yli 574,02 miljoonaa euroa on kohdennettu mekanismin käyttöönotolle kaudella 2014–2020.
• Rahoitus on lisääntynyt merkittävästi vuosina 2021–2027, sillä siihen on osoitettu 1,26 miljardia euroa EU:n elpymisvälineessä (ks. tiivistelmä) covid-19-kriisin vaikutuksiin puuttuvia pelastuspalveluihin liittyviä toimenpiteitä varten osoitetun 2,06 miljardia euron lisäksi.

Osallistuminen

Mekanismiin ja edellä lueteltuihin työkaluihin voivat osallistua Euroopan talousalueen maat, liittymisneuvotteluja käyvät maat sekä ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat. Mekanismiin osallistuvat jäsenvaltioiden lisäksi Bosnia ja Hertsegovina, Islanti, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Norja, Serbia ja Turkki.

Muuta

Komissio hyväksyi 5 päivänä toukokuuta 2022 täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2022/706, jossa vahvistetaan mitalien myöntämisen perusteet ja menettelyt mekanismiin liittyvän pitkäaikaisen sitoutumisen ja poikkeuksellisen toiminnan tunnustamiseksi. Täytäntöönpanosäädöksessä säädetään kahdentyyppisistä mitaleista, joista toinen myönnetään pitkäaikaisesta sitoutumisesta ja toinen poikkeuksellisesta toiminnasta, kun taas mitalin soveltamisala kattaa katastrofinhallinnan kaikissa vaiheissa toteutetut toimet. Mitalit jaetaan Euroopan pelastuspalvelufoorumissa tai muissa virallisissa juhlallisuuksissa, joita järjestetään tapauskohtaisesti.

MISTÄ ALKAEN PÄÄTÖSTÄ SOVELLETAAN?

Asetusta on sovellettu 1. tammikuuta 2014 alkaen.

TAUSTAA

Ks. lisätietoja:

• Unionin pelastuspalvelumekanismi – tietosivu (Euroopan komissio).

ASIAKIRJA

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1313/2013/EU, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, unionin pelastuspalvelumekanismista (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 924–947)

Päätökseen N:o 1313/2013/EU tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen tekstiin. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2022/706, annettu 5 päivänä toukokuuta 2022, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1313/2013/EU soveltamissäännöistä siltä osin kuin on kyse perusteista ja menettelyistä unionin pelastuspalvelumekanismiin liittyvän pitkäaikaisen sitoutumisen ja poikkeuksellisen toiminnan tunnustamiseksi (EUVL L 132, 6.5.2022, s. 102–106)

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2021/1956, annettu 10 päivänä marraskuuta 2021, unionin pelastuspalvelun osaamisverkoston perustamisesta ja organisaatiorakenteesta (EUVL L 399, 11.11.2021, s. 1–7)

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1310, annettu 31 päivänä heinäkuuta 2019, Euroopan pelastuspalvelureservin ja rescEU:n toimintaa koskevista säännöistä (EUVL L 204, 2.8.2019, s. 94–99)

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/570, annettu 8 päivänä huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1313/2013/EU täytäntöönpanosäännöistä rescEU-valmiuksien osalta sekä komission täytäntöönpanopäätöksen 2014/762/EU muuttamisesta (EUVL L 99, 10.4.2019, s. 41–45)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/142, annettu 15 päivänä tammikuuta 2018, unionin pelastuspalvelumekanismista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1313/2013/EU täytäntöönpanosäännöistä annetun täytäntöönpanopäätöksen 2014/762/EU muuttamisesta (EUVL L 25, 30.1.2018, s. 40–48)

Komission täytäntöönpanopäätös 2014/762/EU, annettu 16 päivänä lokakuuta 2014, unionin pelastuspalvelumekanismista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1313/2013/EU täytäntöönpanosäännöistä sekä komission päätösten 2004/277/EY, Euratom ja 2007/606/EY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 320, 6.11.2014, s. 1–45)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Komission yksiköiden valmisteluasiakirja – Unionin pelastuspalvelumekanismin soveltamista vuosina 2014–2016 koskeva väliarviointi, oheisasiakirja asiakirjaan Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle unionin pelastuspalvelumekanismin soveltamista vuosina 2014–2016 koskevasta väliarvioinnista (SWD(2017) 287 final, 30.8.2017)

Viimeisin päivitys: 19.05.2022