EU:n laajentumisstrategia (2014-2015)

Euroopan komission tiedonanto koskee Euroopan unionin laajentumisstrategiaa vuosina 2014-2015, ja siinä esitellään kunkin ehdokasmaan ja mahdollisen ehdokasmaan edistymistä kohti EU:n jäsenyyttä.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Laajentumisstrategia ja vuosien 2014 ja 2015 tärkeimmät haasteet (COM(2014) 700 final, 8.10.2014).

TIIVISTELMÄ

Euroopan komission tiedonanto koskee Euroopan unionin laajentumisstrategiaa vuosina 2014-2015, ja siinä esitellään kunkin ehdokasmaan ja mahdollisen ehdokasmaan edistymistä kohti EU:n jäsenyyttä.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

EU:n laajentumispolitiikalla tuetaan vahvaa muutosta liittymisprosessiin osallistuvissa maissa. EU valmistelee (mahdollisia) ehdokasmaita EU:n jäsenyyteen tukemalla ja seuraamalla niiden edistymistä uudistuksissa varmistaakseen, että ehdokasmaa hyväksytään EU:n jäseneksi vasta sitten, kun se täyttää kaikki tarvittavat vaatimuksen ja ehdot (erityisesti Kööpenhaminan kriteerit).

Prosessiin osallistuvat maat

• Ehdokasmaat: Albania, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Montenegro, Serbia ja Turkki
• Mahdolliset ehdokasmaat: Bosnia ja Hertsegovina sekä Kosovo*.

Huomautus: Islannin hallitus keskeytti maan liittymisneuvottelut toukokuussa 2013.

EU:n laajentumisstrategian mukaiset uudistukset

EU:n laajentumisstrategiassa painotetaan erityisesti kolmea laajentumisprosessin pilaria. Näitä aloja koskevien uudistusten täytäntöönpano vaikuttaa ratkaisevasti maan menestymiseen matkalla kohti EU-jäsenyyttä:

• 1.

  oikeusvaltioperiaatteen pilarissa keskitytään oikeuslaitoksen uudistamiseen sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjuntaan

• 2.

  talouden ohjausjakson pilarissa keskitytään julkisen talouden vakauteen ja rakenneuudistuksiin kilpailukyvyn ja kasvun parantamiseksi

• 3.

  julkishallinnon uudistamisen pilarissa vahvistetaan maiden hallinnollisia valmiuksia.

Edistymiskertomukset

Tiedonanto sisältää maakohtaisia kertomuksia, joissa arvioidaan kussakin (mahdollisessa) ehdokasmaassa tapahtunutta edistymistä ja vielä tarvittavia uudistuksia:

• Albania: Maalle myönnettiin kesäkuussa 2014 ehdokasmaan asema tunnustuksena sen uudistuspyrkimyksistä ja edistymisestä asetettujen ehtojen täyttämisessä. Maan on pidettävä uudistustahtia yllä, juurrutettava toteutetut uudistukset ja keskitettävä toimet EU:n yhdentymiseen liittyvien haasteiden ratkomiseen kestävällä ja osallistavalla tavalla. Sekä hallituksen että opposition on huolehdittava siitä, että poliittista keskustelua käydään ensisijaisesti parlamentissa.
• Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia : Maan liittymisprosessi on umpikujassa. Viimeaikaisen taantuvan kehityksen kääntämiseksi tarvitaan toimia erityisesti sananvapauden, tiedonvälityksen vapauden ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden suhteen. Nimikysymykseen täytyy löytää nopeasti ja neuvotteluteitse molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Hallituksen ja opposition on ryhdyttävä toimiin, jotta poliittinen vuoropuhelu parlamentissa voisi jatkua.
• Montenegro: Maan liittymisneuvotteluissa on tapahtunut edistystä. Kaksitoista neuvottelulukua on avattu. Oikeusvaltioperiaatteen edellyttämien uudistusten toteutus on aloitettu. Nyt tarvitaan konkreettisia tuloksia, jotka määrittävät liittymisneuvottelujen yleisen etenemistahdin.
• Serbia: Liittymisneuvottelujen aloittaminen Serbian kanssa on käännekohta EU:n suhteissa maahan. Serbian on nyt saavutettava uudistusprosessin ensisijaiset tavoitteet kestävällä tavalla, koska neuvottelutahti riippuu edistymisestä tärkeimmissä kysymyksissä, jotka ovat oikeusvaltioperiaate ja suhteiden normalisointi Kosovon kanssa. Maiden välinen vuoropuhelu kaipaa uutta pontta, jotta tärkeimmät avoinna olevat kysymykset saataisiin ratkaistua ja suhteiden normalisoinnissa päästäisiin uuteen vaiheeseen.
• Turkki: Maa on jatkanut eräiden uudistussitoumustensa, esimerkiksi vuoden 2013 demokratiapaketin, toteuttamista ja ryhtynyt toimiin kurdikysymyksen ratkaisemiseksi. Oikeuslaitoksen riippumattomuudesta ja perusvapauksien suojelusta on kuitenkin syytä olla huolissaan. Aktiiviset ja uskottavat liittymisneuvottelut ovat paras foorumi EU:n ja Turkin suhteiden koko potentiaalin hyödyntämiselle. Oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia koskevien neuvottelulukujen avaaminen tarjoaisi etenemissuunnitelman näiden avainalojen uudistuksille.
• Bosnia ja Hertsegovina: Euroopan yhdentymiskehitys polkee Bosnia ja Hertsegovinassa edelleen paikallaan. On tärkeää, että maa puhuu yhdellä äänellä, tarttuu kiireellisiin sosioekonomisiin uudistuksiin ja edistyy omissa Euroopan yhdentymiseen liittyvissä tavoitteissaan.
• Kosovo: Maan kanssa tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen parafointi heinäkuussa 2014 on merkittävä etappi EU:n ja Kosovon suhteissa. Kosovon on nyt toteutettava tärkeimmät, erityisesti oikeusvaltioperiaatteen edellyttämät uudistukset.

Lisätietoa on saatavana Euroopan komission naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston verkkosivustolla.

*Tämä nimeäminen ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 ja kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

Viimeisin päivitys: 20.02.2015