Urheilun rooli kasvun, työpaikkojen luomisen, sosiaalisen osallisuuden ja terveyden edistämisessä

Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma, annettu 21 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelmasta (2014-2017) (EUVL C 183, 14.6.2014, s. 12-17)

Päätöslauselmassa luodaan perusta EU:n kolmivuotiselle urheilualan työsuunnitelmalle. Suunnitelma perustuu edellisen EU:n työsuunnitelman saavutuksille. Päätöslauselmassa määritetään keskeiset kysymykset ja tulokset sekä tavat, joilla urheilu voi edistää EU:n talous- ja sosiaalipolitiikan tavoitteita.

Päätöslauselmassa vahvistetaan kolme keskeistä kysymystä kaudella 2014-2017:

EU:n hallitukset päättivät perustaa viisi asiantuntijaryhmää. Niiden toiminnassa keskitytään seuraaviin kysymyksiin:

sopupelit (erityisesti niiden ja vedonlyönnin väliset yhteydet)

hyvä hallintotapa (lasten ja teini-ikäisten suojelu, suurten urheilutapahtumien järjestämisoikeuksien myöntämismenettelyt ja sukupuolten tasa-arvo)

urheilun taloudellinen ulottuvuus (kuten kestävä rahoitus ja suurten urheilutapahtumien perintö alueille, joilla ne järjestetään, esimerkiksi nykyaikainen infrastruktuuri)

terveyttä edistävä liikunta (erityisesti kouluissa sekä urheilualan, paikallisviranomaisten ja yksityisen sektorin välisessä vuorovaikutuksessa)

inhimillisten voimavarojen kehittäminen (koulutuksen, valmennuksen, työllisyyden ja vapaaehtoistoiminnan avulla).

Myös muita aloitteita tuetaan, kuten tutkimuksia, konferensseja ja urheilualan sidosryhmien kanssa käytävää säännöllistä vuoropuhelua.

Marraskuuhun 2016 mennessä komissio laatii kertomuksen työsuunnitelman täytäntöönpanon edistymisestä. Sen pohjalta neuvostossa keskustellaan mahdollisen kolmannen työsuunnitelman laatimisesta vuoden 2017 alkupuoliskolla.

Työohjelman täytäntöönpanon yhteydessä on hyväksytty useita neuvoston asiakirjoja. Esimerkkinä mainittakoon vuonna 2015 annetut neuvoston päätelmät, joissa korostetaan ruohonjuuritason urheilun merkitystä taitojen kehittämiselle etenkin nuorten keskuudessa. Asiakirjassa todetaan, että vaikka urheilu on ennen kaikkea fyysistä vapaa-ajan toimintaa, se tuo myös lisäarvoa, joka liittyy terveempään ja yleisesti ottaen osallistavampaan ja kestävämpään yhteiskuntaan. Urheilu voi kehittää myönteisiä sosiaalisia asenteita ja arvoja sekä yksilöllisiä taitoja ja valmiuksia mukaan lukien monialaiset taidot, joita ovat esimerkiksi kyky kriittiseen ajatteluun, aloitekyky, ongelmanratkaisukyky ja yhteistyökyky.

EU:n perussopimusten nojalla urheilu on ala, jolla kansallisten viranomaisten toimia on tuettava, koordinoitava ja täydennettävä EU:n tason toimin. EU tekee myös tiivistä yhteistyötä kansallisten, eurooppalaisten ja kansainvälisten organisaatioiden, kuten Euroopan neuvoston, Maailman antidopingtoimiston ja Maailman terveysjärjestön kanssa.

Neuvoston päätelmät ruohonjuuritason urheilun aseman maksimoimisesta monialaisten taitojen kehittämisessä erityisesti nuorten keskuudessa (EUVL C 172, 27.5.2015, s. 8-12)