Sopimus talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta (”finanssipoliittinen sopimus”)

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Sopimus talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta

SOPIMUKSEN TARKOITUS

Tämän hallitusten välisen sopimuksen tarkoituksena on lujittaa euroalueen hallitusten budjettikuria vuonna 2010 alkaneen valtionvelkakriisin jälkeen.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Tässä ”finanssipoliittisessa sopimuksessa” esitetään vaatimukset euroalueen valtioiden budjettipolitiikoille. Muut EU-maat voivat osallistua halutessaan. EU:n 28 jäsenvaltiosta vain Yhdistynyt kuningaskunta (1), Tšekin tasavalta ja Kroatia eivät ole allekirjoittaneet sopimusta. Sopimus tukee uudistetun vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteita, joiden mukaan

• julkisen talouden alijäämä ei saa ylittää 3:a prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT)
• julkisen velan on oltava alle 60 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT).

Hallitusten välisellä sopimuksella on kolme pääasiallista tavoitetta.

• 1.
  Varmistaa, että kansalliset budjetit ovat tasapainossa tai ylijäämäisiä.

  Tämän ”tasapainoisen budjetin säännön” mukaisesti valtioiden vuotuisen rakenteellisen alijäämän on oltava 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT) tai vähemmän. Rakenteellisella alijäämällä tarkoitetaan yleistä alijäämää, josta on vähennetty suhdannevaihtelun vaikutus hallituksen menoihin ja tuloihin (esim. korkeammat työttömyyskorvausmenot taantuman aikana).

  Hallitusten on otettava käyttöön automaattinen korjausmekanismi, joka käynnistyy, jos tasapainoisen budjetin säännöstä poiketaan. Jos siis budjetin tasapaino horjuu suunnitellusta, korjaustoimiin ryhdytään automaattisesti.

  Maat voivat poiketa tasapainoisen budjetin säännöstä poikkeustilanteissa, kuten vakavassa talouden alamäessä. Lisäksi jos hallituksen julkinen velka on selvästi vakaus- ja kasvusopimuksen viitearvon alapuolella (60 prosenttia BKT:stä), sille voidaan sallia suurempi rakenteellinen alijäämä, enintään 1 prosentti bruttokansantuotteesta (BKT).

  EU-maat voidaan haastaa Euroopan unionin tuomioistuimeen, jos ne eivät noudata näitä vaatimuksia. Tuomioistuin voi määrätä taloudellisia seuraamuksia, jos valtiot eivät noudata sen tuomioita.

   

• 2.
  Euroopan komission suositusten tehon lisääminen silloin, kun euroalueen valtioiden julkiset alijäämät ovat liian suuria.

  Hallitusten välisessä sopimuksessa EU-maat sitoutuvat Euroopan unionin neuvostossa äänestäessään tukemaan komission liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn liittyviä ehdotuksia ja suosituksia muuttamattomina, ellei määräenemmistö vastusta päätöstä.

   

• 3.
  Kansallisten talouspolitiikkojen koordinoinnin parantaminen.

  Hallitusten välinen sopimus edellyttää, että hallitukset raportoivat velan liikkeeseenlaskua koskevista suunnitelmistaan (varainkeruusta joukkovelkakirjojen haltijoilta lainaamalla) ennalta komissiolle ja Euroopan unionin neuvostolle. Niiden on varmistettava, että merkittäviin talouspoliittisiin uudistuksiin liittyvistä suunnitelmista keskustellaan ja että ne yhteensovitetaan hallitusten kesken etukäteen. Sopimus kattaa myös euroalueen hallinnon. Euroalueen valtioiden tai hallitusten päämiesten pitää esimerkiksi kokoontua huippukokoukseen vähintään kahdesti vuodessa (eurohuippukokoukset).

   

MISTÄ ALKAEN SOPIMUSTA SOVELLETAAN?

Sopimus tuli voimaan 1. tammikuuta 2013.

Taustaa

Lisätietoja:

• Finanssipoliittinen sopimus – katsaus (Euroopan komissio)

ASIAKIRJA

Sopimus talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta, tehty 2 päivänä maaliskuuta 2012 – ei julkaistu EUVL:ssä.

Viimeisin päivitys: 10.03.2014

(1) Yhdistynyt kuningaskunta eroaa Euroopan unionista, ja siitä tulee 1.2.2020 alkaen kolmas maa (EU:n ulkopuolinen maa).