TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Uudet järjestelyt on vahvistettu seuraavissa sopimuksissa:

Valuuttakursseihin liittyvät asiat
- Ranska pystyi jatkamaan Länsi-Afrikan talous- ja rahaliiton, Keski-Afrikan talous- ja rahayhteisön (Communauté économique et monétaire de l’Afrique centrale) ja Komorien kanssa tekemiään sopimuksia. Sopimuksilla turvattiin CFA:n (Communauté Financière Africaine, Afrikan talousyhteisö) frangin ja Komorien frangin kiinteä vaihtokurssi Ranskan frangin kanssa Ranskan frangin käytöstä poistumiseen saakka.
- Portugali pystyi jatkamaan sopimustaan Kap Verden kanssa. Sopimuksen avulla säilytettiin valuuttakurssien vakaus näiden maiden välillä ja mahdollistettiin Portugalin antama rahoituksellinen ja tekninen apu escudon käytöstä poistumiseen saakka.
- Ranskan ja Portugalin oli ilmoitettava Euroopan komissiolle, Euroopan keskuspankille (EKP) ja talous- ja rahoituskomitealle kaikista raha- ja valuuttakurssipolitiikkaan mahdollisesti vaikuttavista tapahtumista.
Rahataloudelliset järjestelyt
- Ranskan EU:hun kuulumattomat alueet Saint-Pierre-et-Miquelon, joka sijaitsee lähellä Kanadan itärannikkoa, ja Mayotte, joka sijaitsee Intian valtamerellä, korvasivat Ranskan frangin eurolla. Frangin seteleiden ja kolikoiden käyttö sallittiin näillä alueilla 30 päivään kesäkuuta 2002 saakka.
Valuuttasuhteet
- Monaco, San Marino ja Vatikaanivaltio allekirjoittivat valuuttasopimukset EU:n kanssa ennen euroseteleiden ja -kolikoiden käyttöönottoa vuonna 2002. Nämä sopimukset on neuvoteltu uudelleen joidenkin puutteiden korjaamiseksi. Niiden nojalla kyseiset kolme maata voivat käyttää euroa virallisena valuuttanaan. erityisedellytykset:
  - ne eivät laske liikkeeseen euroseteleitä tai -kolikoita, ellei sitä ole sopimuksessa sallittu
  - ne noudattavat euroseteleitä ja -kolikoita, mallioikeutta ja vahingoittuneiden setelirahojen vaihtoa koskevia EU:n sääntöjä
  - ne suojaavat euroseteleitä ja -kolikoita väärentämistä vastaan.
- Sopimuksen nojalla kukin näistä kolmesta valtiosta voi laskea liikkeeseen seuraavan rajallisen määrän eurokolikoita:
  - Monaco (vuosittain määrä, joka on 1/500 Ranskassa lyötyjen kolikoiden määrästä)
  - San Marino (vuosittain määrä, jonka nimellisarvo on enintään 1 994 000 euroa)
  - Vatikaanivaltio (vuosittain määrä, jonka nimellisarvo on enintään 1 miljoonaa euroa).
- Andorra pyysi 15. heinäkuuta 2003 valuuttasopimuksen tekemistä EU:n kanssa. Sopimus tehtiin 30. kesäkuuta 2011, ja se mahdollisti euron käytön maan virallisena valuuttana sekä maan omien eurokolikoiden liikkeeseen laskemisen heinäkuusta 2013 alkaen.

MISTÄ ALKAEN PÄÄTÖKSIÄ JA SOPIMUSTA SOVELLETAAN?

Päätöksiä on sovellettu 1. tammikuuta 1999 alkaen CFA:n frangin, Ranskan frangin (Saint-Pierre ja Miquelon ja Mayotte), Komorien frangin ja Kap Verden escudon osalta.
1. tammikuuta 2010: Vatikaanivaltio – tällä sopimuksella korvattiin Italian yhdessä komission ja EKP:n kanssa edustaman Euroopan yhteisön ja Vatikaanivaltion välillä vuonna 2000 tehty valuuttasopimus.
1. joulukuuta 2011: Monaco – tällä sopimuksella korvattiin Ranskan yhdessä komission ja EKP:n kanssa vuonna 2001 tekemä sopimus.
1. huhtikuuta 2012: Andorra.
1. syyskuuta 2012: San Marino – tällä sopimuksella korvattiin Italian Euroopan yhteisön puolesta San Marinon kanssa aikaisemmin tekemä sopimus.

ASIAKIRJAT

Neuvoston päätös 98/683/EY, tehty 23 päivänä marraskuuta 1998, CFA:n frangin ja Komorien frangin valuuttakursseihin liittyvistä asioista (EYVL L 320, 28.11.1998, s. 58–59)

Päätökseen 98/683/EY tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

Neuvoston päätös 98/744/EY, tehty 21 päivänä joulukuuta 1998, Kap Verden escudon valuuttakurssia koskevista kysymyksistä (EYVL L 358, 31.12.1998, s. 111–112)

Neuvoston päätös 1999/95/EY, tehty 31. päivänä joulukuuta 1998, Ranskalle kuuluvien alueiden Saint-Pierre-et-Miquelonin ja Mayotten rahataloudellisista järjestelyistä (EYVL L 30, 4.2.1999, s. 29–30)

Neuvoston päätös 1996/96/EY, tehty 31 päivänä joulukuuta 1998, yhteisön kannasta, joka koskee valuuttasuhteista Monacon ruhtinaskunnan kanssa tehtävää sopimusta (EYVL L 30, 4.2.1999, s. 31–32)

Neuvoston päätös 1999/97/EY, tehty 31 päivänä joulukuuta 1998, yhteisön kannasta, joka koskee valuuttasuhteista San Marinon tasavallan kanssa tehtävää sopimusta (EYVL L 30, 4.2.1999, s. 33–34)

Neuvoston päätös 1999/98/EY, tehty 31 päivänä joulukuuta 1998, yhteisön kannasta, joka koskee valuuttasuhteista Vatikaanivaltion kanssa tehtävää sopimusta (EYVL L 30, 4.2.1999, s. 35–36)

Neuvoston päätös 2004/548/EY, tehty 11 päivänä toukokuuta 2004, yhteisön kannasta, joka koskee valuuttasuhteista Andorran ruhtinaskunnan kanssa tehtävää sopimusta (EYVL L 244, 16.7.2004, s. 47–49)

Neuvoston päätös 2004/750/EY, tehty 21 päivänä lokakuuta 2004 valuuttasuhteista Andorran ruhtinaskunnan kanssa tehtävää sopimusta koskevien neuvottelujen aloittamisesta (EUVL L 332, 6.11.2004, s. 15)

Sopimus valuuttasuhteista Euroopan unionin ja Vatikaanivaltion välillä (EUVL C 28, 4.2.2010, s. 13–18)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan unionin ja Andorran ruhtinaskunnan välinen valuuttasopimus (EUVL C 369, 17.12.2011, s. 1–13)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan unionin ja San Marinon tasavallan välinen valuuttasopimus (EUVL C 121, 26.4.2012, s. 5–17)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan unionin ja Monacon ruhtinaskunnan välinen valuuttasopimus (EUVL C 310, 13.10.2012, s. 1–11)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Valuuttakursseihin liittyvät asiat ja valuuttasopimukset euroalueella

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJOISTA:

MIKÄ ON NÄIDEN PÄÄTÖSTEN JA SOPIMUSTEN TARKOITUS?

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

MISTÄ ALKAEN PÄÄTÖKSIÄ JA SOPIMUSTA SOVELLETAAN?

TAUSTAA

ASIAKIRJAT