Tulokseen perustuva arvio EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä
TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:
Tiedonanto (COM(2016) 603 final) — väliarviointi/-tarkastelu EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2014–2020
TIEDONANNON TARKOITUS
-
Tiedonannossa esitellään väliarviointi monivuotisen rahoituskehyksen (MRK)* toiminnasta vuosina 2014–2020.
-
Rahoituskehykseen ehdotetaan kaudella 2017–2020 noin 13 miljardin euron lisärahoitusta Euroopan unionilta (EU) työpaikkoihin ja kasvuun tehtävien lisäinvestointien sekä maahanmuuttoon ja turvallisuuteen liittyvien toimenpiteiden rahoittamiseksi.
TÄRKEIMMÄT KOHDAT
Monivuotisen rahoituskehyksen (MRK) väliarviointi
Väliarvioinnissa tarkastellaan tärkeimpiä välisaavutuksia kuluvalla seitsenvuotisella rahoituskaudella, jonka aikana EU:n talousarviolla pyritään:
-
edistämään talouden merkittävää elpymistä Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) myöntämällä noin 115 miljardin euron tuen työllisyyden ja kasvun tukemiseksi
-
vastaamaan suurimpaan EU:ssa koettuun pakolais- ja maahanmuuttokriisiin yli 15 miljardilla eurolla vuosina 2015–2017
-
torjumaan nuorisotyöttömyyttä nuorisotyöllisyysaloitteella, joka on tuonut apua yli 1,3 miljoonalle nuorelle
-
ylläpitämään eri politiikkoja ilmastonmuutoksen syiden ja seurausten kartoittamiseksi investoimalla noin 200 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä.
Lisävaroja tuloshakuisempiin toimiin
Tulosperusteinen talousarvio -aloitteella EU:n talousarvion tehokkuus kaudelle 2017–2020 maksimoidaan työpaikkojen ja kasvun tukemiseksi sekä maahanmuuton ja turvallisuusuhkien hallitsemiseksi.
EU:n noin 13 miljardin euron lisärahoituspaketti sekä EU-talousarvion lisävarat tuovat lisää liikkumavaraa reagoida odottamattomiin olosuhteisiin.
Rahoituspaketti käsittää:
-
2,4 miljardin euron kasvutoimenpiteet, joilla pannaan täytäntöön ohjelmia, kuten muun muassa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020, EU:n yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma (COSME), Erasmus+-ohjelma sekä Verkkojen Eurooppa -väline (CEF), jolla tuetaan Euroopan laajuisten verkkojen kehittämistä liikenteen, energian ja digitaalisten palvelujen alalla. Paketti sisältää myös 50 miljoonan euron rahoituksen WiFi4EU-aloitteelle, jonka tarkoituksena on auttaa viranomaisia tarjoamaan maksuttomia WiFi-yhteyspisteitä kansalaisille sekä jatkaa ESIR-sopimusta vuoteen 2020
-
maahanmuuton, turvallisuuden ja ulkorajojen valvonnan, mukaan lukien eurooppalaisen raja- ja merivartioston ja EU:n turvapaikkaviraston perustamisen (Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston tilalle) sekä yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisen 2,5 miljardin euron investoinnilla
-
EU:n ulkopuolisille alueille maahanmuuton varsinaisiin syihin puuttumiseen suunnatut 1,4 miljardin euron investoinnit Euroopan kestävän kehityksen rahaston ulkoisesta investointiohjelmasta, jolla tuetaan Afrikkaan ja EU:n naapurimaihin tehtäviä investointeja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kokonaispaketti sisältää myös lisärahoituksen maahanmuuton kuluihin vuodelle 2017 (1,8 miljardia euroa) ja erityisiä koheesiomäärärahoja, jotka suunnataan edellä mainittuihin ensisijaisiin kohteisiin (4,6 miljardia euroa).
TAUSTAA
Monivuotisesta rahoituskehyksestä kaudelle 2014–2020 sovittiin vuonna 2013 rahoitus- ja talouskriisin aikana. Tästä johtuen MRK:ssa painotettiin vahvasti investointeja, joilla edistetään työpaikkojen syntymistä ja kasvua.
Väliarvioinnin tulos oli yksi MRK:n poliittisen sopimuksen ehdoista.
Katso myös väliarviointia käsittelevä EU:n talousarvio -verkkosivusto.
* KESKEINEN TERMI
Monivuotinen rahoituskehys (MRK): määrittää vuosittaisen enimmäismäärän (”katot”), jonka EU voi käyttää eri politiikanaloilla (”otsikot”) seitsenvuotiskaudella 2014–2020.
ASIAKIRJA
Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle: Monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi/-tarkastelu vuosina 2014–2020 – Tuloksiin perustuva EU:n talousarvio (COM(2016) 603 final, 14.9.2016)
Viimeisin päivitys: 14.11.2016