Luonnonkatastrofit ovat viime vuosikymmeninä lisääntyneet huomattavasti ja muuttuneet selvästi vakavammiksi osittain ilmastonmuutoksen, kaupungistumisen, väestönkasvun ja ympäristön pilaantumisen seurauksena. Eurooppa on tiheään asuttu ja taloudellisesti kehittynyt manner, joten katastrofeilla voi olla erittäin vakavia vaikutuksia ja ne voivat aiheuttaa lisäksi huomattavaa taloudellista haittaa.

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle: Hyogon toimintaohjelman jatkaminen vuoden 2015 jälkeen: riskien hallinta selviytymiskyvyn saavuttamiseksi (COM(2014) 216 final, 8.4.2014).

Neuvoston päätelmät Hyogon toimintaohjelman jatkamisesta vuoden 2015 jälkeen: riskien hallinta selviytymiskyvyn saavuttamiseksi (kesäkuu 2014) (ks. s. 29-33).

Luonnonkatastrofien vuosittain aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat nousseet 1980-luvun ja 2000-luvun välisenä aikana 9 miljardista eurosta yli 13 miljardiin euroon. Tähän hälyttävään kehitykseen puuttumisessa olennaisen tärkeitä ovat ennaltaehkäisy ja riskienhallintapolitiikka.

Euroopan unionin (EU) pelastuspalvelulainsäädännön pääpainopiste on varautumisessa sekä ennalta ehkäisevässä politiikassa ja toiminnassa. Mekanismissa esitetään uusia EU:n sisäisiä sitoumuksia, joilla kehitetään riskinarviointeja, riskinhallintakyvyn arviointia ja vertaisarviointien käyttöä, jotta EU-maat voivat ottaa oppia toisiltaan riskienhallinnassa, sekä katastrofinhallintaa koskevaa tietämystä ja tutkittua tietopohjaa. Asialistan kärkipäässä ovat myös innovatiiviset ratkaisut katastrofien ennaltaehkäisyn rahoittamiseksi, mukaan luettuna vakuutusten käyttäminen katastrofien hallintakeinona ja kannustimena, jolla lisätään tietoisuutta riskeistä sekä edistetään niiden ennaltaehkäisyä ja vähentämistä.

Katastrofiriskien ehkäisyä ja hallintaa koskevat seikat on sisällytetty useisiin keskeisiin EU:n politiikkoihin (esim. koheesiopolitiikka, terveydenhuolto, ympäristövaikutusten arviointi, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, ekosysteemit, maatalous, elintarvike- ja ravitsemusturva, vesi, tulvariskien hallinta, suurten teollisuusonnettomuuksien ennaltaehkäisy, riskirahoitus, ydinturvallisuus, kuljetus, energia, tutkimus ja innovointi).

Komissio on antanut tiedonannon ”Hyogon toimintaohjelman jatkaminen vuoden 2015 jälkeen: riskien hallinta selviytymiskyvyn saavuttamiseksi”. Neuvoston päätelmien pohjalta se tukee EU:n yhteistä kantaa Yhdistyneissä Kansakunnissa (YK) käytävissä maailmanlaajuisissa neuvotteluissa, jotka koskevat uutta vuoden 2015 jälkeistä ohjelmaa katastrofiriskien vähentämiseksi.

Komissio on laatinut suositukset niiden tulosten perusteella, joita katastrofiriskien hallinnassa on saavutettu EU:n eri politiikoilla, mukaan lukien pelastuspalvelu, ympäristönsuojelu, sisäinen turvallisuus, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, terveydenhuolto, tutkimus ja innovointi sekä ulkoiset toimet. Nämä tulokset ovat EU:lta merkittävä panos johdonmukaisen katastrofiriskien hallintaa koskevan politiikan luomiseksi eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla.

Vuoden 2015 jälkeistä aikaa koskevan uuden Hyogon toimintaohjelman avoimuuden lisääminen ja hallintotavan parantaminen: komissio ehdottaa hallintotapaa koskevia standardeja, maiden säännöllisiä vertaisarviointeja sekä maailmanlaajuisesti vertailukelpoisten, katastrofimenetyksiä ja riskejä koskevien tietojen keräämistä ja jakamista.

Keskittyminen tuloksiin: komissio ehdottaa tavoitteita ja mitattavissa olevia toimia katastrofiriskien vähentämiseksi.

Katastrofiriskien vähentämiseen tähtäävien toimien olisi edistettävä kestävää ja älykästä kasvua: kaikissa tärkeimmissä infrastruktuureissa ja hankkeissa olisi otettava riskit huomioon, ja niiden olisi oltava ilmaston- ja katastrofinkestäviä (ts. ne olisi rakennettava siten, että ne kestävät katastrofit mahdollisimman hyvin). Katastrofinhallintaa tukevia innovatiivisia teknologioita ja instrumentteja olisi edistettävä edelleen (varhaisvaroitusjärjestelmät, kestävät infrastruktuurit ja rakennukset, vihreä infrastruktuuri, riskiviestintä jne.) liiketoimintamahdollisuuksien ja vihreän kasvun lisäämiseksi.

Erityishuomio kaikkein haavoittuvimpiin: komissio odottaa uuden Hyogon toimintaohjelman ottavan paremmin huomioon sukupuolierot ja suuntautuvan paremmin haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten lapsiin, vanhuksiin, vammaisiin, kodittomiin ja köyhiin. Erityishuomiota olisi kiinnitettävä selviytymiskyvyn parantamiseen kaikissa kaupungeissa ja haavoittuvilla maaseutualueilla sekä rannikkoseuduilla.

Kattavalla kansainvälisellä toimintaohjelmalla olisi luonnononnettomuuksien lisäksi puututtava konflikteihin ja muunlaisiin väkivallan ja valtioiden haurauden muotoihin (maat, joilla on vähän julkisia voimavaroja ja heikot instituutiot) sekä teknologiariskeihin (esimerkiksi ydinriski), puutteelliseen elintarvike- ja ravitsemusturvaan sekä epidemioihin.

EU tukee Hyogon toimintaohjelmaa, jolla edistetään katastrofiriskien vähentämistä ja riskitietoisuutta maailmanlaajuisesti. Se kehottaa sisällyttämään katastrofiriskien vähentämisen myös vuoden 2015 jälkeiseen köyhyyden vähentämistä ja kestävää kehitystä koskevaan kehittämisohjelmaan. Tässä yhteydessä Euroopan komissio antoi vuonna 2014 tiedonannon ”Hyogon toimintaohjelman jatkaminen vuoden 2015 jälkeen: riskien hallinta selviytymiskyvyn saavuttamiseksi”. Se vaikutti EU:n yhteisen kannan muotoiluun uutta kansainvälistä (YK:n) katastrofiriskien vähentämistä koskevaa toimintaohjelmaa käsittelevissä neuvotteluissa.

Hyogon toimintaohjelma ”Building the Resilience of Nations and Communities to Disasters” on 10 vuoden suunnitelma, jonka 168 YK:n jäsenvaltiota on hyväksynyt. Kyseiset valtiot sitoutuivat vapaaehtoisesti edistämään viittä toimintaprioriteettia, joiden tarkoituksena on tehdä maailma turvallisemmaksi luonnonmullistuksien varalta ja lisätä selviytymis- ja palautumiskykyä katastrofitilanteissa. Kauden 2005-2015 kattava Hyogon toimintaohjelma korvattiin katastrofiriskien vähentämistä koskevalla vuoden 2015 jälkeisellä ohjelmalla, joka hyväksyttiin katastrofiriskien vähentämistä käsittelevässä 3. maailmankonferenssissa Sendaissa (Japanissa) 14.-18. maaliskuuta 2015.