Kalastus Koillis-Atlantilla – syvänmeren kantoja ja kansainvälisiä vesiä koskevat säännöt

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Asetus (EU) 2016/2336 – syvänmeren kalakantoja ja haavoittuvia meriekosysteemejä suojelevat säännöt

ASETUKSEN TARKOITUS

Asetuksella pyritään varmistamaan syvänmeren kalakantojen kestävä hyödyntäminen, vähentämään niiden kalastuksen ympäristövaikutuksia syvänmeren haavoittuviin meriekosysteemeihin* ja parantamaan tieteellisten arviointien tietopohjaa tiedonkeruun avulla.
Asetuksella kumotaan ja korvataan asetus (EY) N:o 2347/2002, jossa asetettiin säännöt syvänmeren kalakantojen kalastusmahdollisuuksista Euroopan unionissa (EU).

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Pohjatroolien eli meren pohjassa tai sen läheisyydessä käytettäviksi tarkoitettujen pyydysten käyttö on syvänmeren kalastuksessa kielletty yli 800 metrin syvyydessä.
Euroopan komissio laati vuonna 2022 asetuksessa (EU) 2022/1614 parhaaseen saatavilla olevaan tieteelliseen neuvoon perustuvan listan alueista, joilla haavoittuvia meriekosysteemejä esiintyy tai joissa niitä todennäköisesti esiintyy EU:n merialueilla. Näillä EU:n merialueilla pohjapyydysten käyttö on kiellettyä yli 400 metrin syvyydessä.
Asetuksella otetaan käyttöön kahdenlaisia kalastuslupia seuraaville aluksille:
- alukset, joiden saaliista on syvänmeren lajeja vähintään 8 prosenttia mitä tahansa kalastusmatkaa kohden ja vähintään 10 tonnia kyseisenä kalenterivuonna (kohdelupa), ja
- alukset joilla on sivusaaliiksi* syvänmeren lajeja. Sivusaaliin määrä saa olla enintään 15 prosenttia yli 10 tonnin (sivusaalislupa).
Kalastuskapasiteettia rajoitetaan niiden alusten kapasiteetin perusteella, jotka ovat pyytäneet syvänmeren lajeja yli 10 tonnia vuosina 2009–2011.
Syvänmeren lajien kohdennettu kalastus on sallittu vain alueilla, joilla on harjoitettu syvänmeren kalastustoimintaa kaudella 2009–2011 eli ennen kuin Euroopan komissio antoi asetusta koskevan ehdotuksensa (ns. ”peittoalue”).
EU:n jäsenvaltiot voivat pyytää komissiolta kalastuslaivastonsa puolesta lupaa koekalastuksen harjoittamiseen peittoalueen ulkopuolella. Pyyntöön on liitettävä vaikutustenarviointi, ja siinä on ilmoitettava koekalastuksen arvioitu kesto, siihen osallistuvien alusten arvioitu lukumäärä ja niiden kapasiteetti. Komissio asettaa tällaiselle kalastukselle ehdot täytäntöönpanosäädösten avulla. Koekalastus voi kestää enintään vuoden (lupa voidaan uusia kerran).
Alusten on tehtävä ilmoitus, kun ne tekevät havaintoja* yli 400 metrin syvyydessä olevista haavoittuvista meriekosysteemeistä ja siirryttävä vähintään viiden meripeninkulman päähän alueesta, jolla havainto tehtiin.
Asetukseen sisältyvät esimerkiksi seuraavat, aiempaa tiukemmat säännöt:
- jälleenlaivausta* koskevat rajoitukset
- kiintiöiden käytön reaaliaikainen raportointi
- virheellisesti raportoitujen saaliiden seuranta
- erityiset valvonta- ja tarkastusohjelmat.
100 kg:aa suurempien syvänmeren lajien määrät voidaan purkaa vain nimetyissä satamissa Purkutarkoituksesta on ilmoitettava vähintään neljä tuntia etukäteen tai tuntia ennen, jos aluksen pituus on korkeintaan 12 metriä.
Kalastuslupa voidaan peruuttaa vähintään kahdeksi kuukaudeksi, jos sen ehtoja rikotaan
- käyttämällä kiellettyjä pyydyksiä
- kalastamalla sallittujen toiminta-alueiden ulkopuolella ja rikkomalla saalisrajoituksia
- olemalla ottamatta alukselle tarkkailijaa.
Asetuksessa säädetään myös tiedonkeruustandardeja koskevista säännöistä ja tarkkailijajärjestelmän kattavuutta koskevista vaatimuksista sen varmistamiseksi, että syvänmeren lajien saaliista ja sivusaaliista kerätään asiaankuuluvia, ajantasaisia ja tarkkoja tietoja. Haavoittuvia meriekosysteemejä koskevista havainnoista olisi kerättävä tietoa vähintään 20 prosentilta kohdennettua kalastusta harjoittavista aluksista, jotka käyttävät pohjatrooleja tai -verkkoja, ja 10 prosentilta muista aluksista. Komissio voi muuttaa näitä kattavuusvaatimuksia tieteellisten lausuntojen perusteella.
Edellä kuvatut toimet koskevat EU:n vesiä ja tiettyjä Itäisen Keski-Atlantin kalastuskomitean alueita, joilla EU:n alukset kalastavat. Koillis-Atlantin kalastuskomission vesillä sovelletaan samoja kalastuslupia, nimettyjä satamia ja tiedonkeruuta koskevia sääntöjä kuin aiemmin ja tarkkailijajärjestelmän aiempaa suurempaa, vähintään 20 prosentin kattavuutta.
Asetuksen tavoitteiden saavuttamista on arvioitu. Toukokuussa 2021 julkaistu arviointi on luettavissa osoitteessa: syvänmeren kalastus

MISTÄ ALKAEN ASETUSTA SOVELLETAAN?

Asetusta on sovellettu 12. tammikuuta 2017 alkaen.

TAUSTAA

EU:n yhteinen kalastuspolitiikka uudistettiin ja uusi perusasetus (Asetus (EU) N:o 1380/2013 – ks. tiivistelmä) astui voimaan 1. tammikuuta 2014. Sillä otettiin käyttöön muun muassa purkamisvelvoite ja velvoite kaikkien EU:n vesien kantojen kestävään ylläpitoon.
Syvänmeren kalastusta harjoitetaan Pohjois-Atlantilla sekä EU:n vesillä että kansainvälisillä vesillä, jotka ovat Koillis-Atlantin kalastuskomission kanssa tehtyjen sopimusten alaisia. Monien kalastusyhteisöjen taloudellinen elinkelpoisuus on tietyssä määrin riippuvainen syvänmeren kalastuksesta. Kalastusta hallitsevat perinteiset rannikkokalastusalukset ja suuret eri kalastusalueilla liikkuvat troolarit ja niiden osuus Atlantilta puretuista saaliista on noin 1 prosentti.

KESKEISET TERMIT

Haavoittuva meriekosysteemi. Syvänmeren meriekosysteemi, jolle fyysinen tai toiminnallinen herkkyys ovat tunnusomaisia ja joka on vaarassa vahingoittua pyydysten takia.

Sivusaalis. Saaliin mukana olevat tahattomasti pyydetyt kalalajit ja muut meriympäristön lajit.

Havainto. Saaliit, joissa haavoittuvan meriekosysteemin indikaattorilajien määrät ylittävät kynnysarvot.

Jälleenlaivaus. Saaliin siirtäminen pienemmästä kalastusaluksesta suurempaan ja sen yhdistäminen suurempaan saaliserään kuljetusta varten.

ASIAKIRJA

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/2336, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, Koillis-Atlantin syvänmeren kantojen kalastusta koskevista erityisedellytyksistä, Koillis-Atlantin kansainvälisillä vesillä harjoitettavaa kalastusta koskevista säännöksistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2347/2002 kumoamisesta (EUVL L 354, 23.12.2016, s. 1–19)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/1614, annettu 15 päivänä syyskuuta 2022, nykyisten syvänmeren kalastusalueiden määrittelemisestä ja sellaisten alueiden luettelon laatimisesta, joilla tiedetään esiintyvän tai todennäköisesti esiintyy haavoittuvia meriekosysteemejä (EUVL L 242, 19.9.2022, s. 1–141)

Neuvoston asetus (EU) 2016/72, annettu 22 päivänä tammikuuta 2016, unionin vesillä ja unionin kalastusaluksiin tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä sovellettavien tiettyjen kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2016 sekä asetuksen (EU) 2015/104 muuttamisesta (EUVL L 22, 28.1.2016, s. 1–165)

Asetukseen (EU) 2016/72 tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen tekstiin. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

Neuvoston asetus (EU) 2016/2285, annettu 12 päivänä joulukuuta 2016, unionin aluksiin sovellettavien eräiden syvänmeren kalakantojen kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuosiksi 2017 ja 2018 ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta (EUVL L 344, 17.12.2016, s. 32–45)

Neuvoston asetus (EU) N:o 1367/2014, annettu 15 päivänä joulukuuta 2014, unionin aluksiin sovellettavien eräiden syvänmeren kalakantojen kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuosiksi 2015 ja 2016 (EUVL L 366, 20.12.2014, s. 1–14)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Viimeisin päivitys: 21.10.2022