Bryssel 26.2.2019

COM(2019) 95 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) ja tulvadirektiivin (2007/60/EY) täytäntöönpanosta



Toiset vesienhoitosuunnitelmat


Ensimmäiset tulvariskien hallintasuunnitelmat

{SWD(2019) 30 final} - {SWD(2019) 31 final} - {SWD(2019) 32 final} - {SWD(2019) 33 final} - {SWD(2019) 34 final} - {SWD(2019) 35 final} - {SWD(2019) 36 final} - {SWD(2019) 37 final} - {SWD(2019) 38 final} - {SWD(2019) 39 final} - {SWD(2019) 40 final} - {SWD(2019) 41 final} - {SWD(2019) 42 final} - {SWD(2019) 43 final} - {SWD(2019) 44 final} - {SWD(2019) 45 final} - {SWD(2019) 46 final} - {SWD(2019) 47 final} - {SWD(2019) 48 final} - {SWD(2019) 49 final} - {SWD(2019) 50 final} - {SWD(2019) 51 final} - {SWD(2019) 52 final} - {SWD(2019) 53 final} - {SWD(2019) 54 final} - {SWD(2019) 55 final} - {SWD(2019) 56 final} - {SWD(2019) 57 final} - {SWD(2019) 58 final} - {SWD(2019) 59 final} - {SWD(2019) 60 final} - {SWD(2019) 61 final} - {SWD(2019) 62 final} - {SWD(2019) 63 final} - {SWD(2019) 64 final} - {SWD(2019) 65 final} - {SWD(2019) 66 final} - {SWD(2019) 67 final} - {SWD(2019) 68 final} - {SWD(2019) 69 final} - {SWD(2019) 70 final} - {SWD(2019) 71 final} - {SWD(2019) 72 final} - {SWD(2019) 73 final} - {SWD(2019) 74 final} - {SWD(2019) 75 final} - {SWD(2019) 76 final} - {SWD(2019) 77 final} - {SWD(2019) 78 final} - {SWD(2019) 79 final} - {SWD(2019) 80 final} - {SWD(2019) 81 final} - {SWD(2019) 82 final} - {SWD(2019) 83 final} - {SWD(2019) 84 final}


1.Johdanto

Vesi on välttämätöntä elämälle ja siten myös yhteiskunnallemme ja taloudellemme. Vesivarojen kestävällä hoidolla on tärkeä tehtävä siinä, että ihmiskunta pystyy sopeutumaan muuttuneeseen ympäristöönsä ja että maapallon lämpötila ei nouse yli 1,5 celsiusastetta 1 . Nyt jos koskaan tämän elintärkeän resurssin hallinnassa tarvitaan aidosti integroitua lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon ympäristölliset, sosiaaliset, taloudelliset ja terveydelliset näkökohdat.

Tässä viidennessä täytäntöönpanoa koskevassa kertomuksessa esitetään vesipolitiikan puitedirektiivin 2 ja tulvadirektiivin 3 täytäntöönpanon edistymisen tilanne. Tiedot perustuvat komission laatimaan arviointiin järjestyksessä toisista vesienhoitosuunnitelmista ja ensimmäisistä tulvariskien hallintasuunnitelmista, jotka jäsenvaltiot laativat vuosille 2015–2021 ja joista ne raportoivat tällä ajanjaksolla. Tällaista kertomusta edellytetään myös vesipolitiikan puitedirektiivin 18 artiklassa ja tulvadirektiivin 16 artiklassa; kertomus perustuu myös pohjavesidirektiivin 11 artiklaan.

Vuonna 2000 voimaan tulleella vesipolitiikan puitedirektiivillä varmistetaan taloudellisten ja ekologisten näkökohtien täysimittainen integrointi veden laadun ja määrän hallintaan. Sen keskeisenä tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2015 mennessä hyvä tila yli 111 000 pintavesistössä (esimerkiksi joissa, järvissä ja rannikkovesistöissä) ja yli 13 000 pohjavesistössä EU:n alueella. Vesipolitiikan puitedirektiivin nojalla vuoden 2015 määräaikaa on kuitenkin mahdollista pidentää enintään kahdella lisäjaksolla (ts. nykyinen vuodet 2015–2021 kattava jakso ja seuraavat vuodet 2021–2027 kattava jakso), elleivät luonnonolot 4 estä vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteiden saavuttamista asetetussa määräajassa. ”Hyvän tilan” saavuttamisella tarkoitetaan pintavesien hyvän ekologisen ja kemiallisen tilan sekä pohjavesien hyvän määrällisen ja kemiallisen tilan varmistamista; pohjavedethän ovat juomaveden oton pääasiallisia lähteitä.

Tulvadirektiivissä, joka annettiin seitsemän vuotta myöhemmin ja joka oli seurausta Tonava- ja Elbe-jokien laajoista tulvista kesällä 2002, luodaan puitteet järjestelmälle, jolla pyritään pienentämään tulvavahinkojen riskiä EU:ssa. Koska tulvat ovat lisääntyneet Euroopassa, tämä tavoite on nyt tärkeämpi kuin koskaan. Ilmastonmuutoksen edetessä ja kaupunkiasutuksen 5 laajetessa tulvariskien hallintaan liittyviä epävarmuustekijöitä on seurattava jatkuvasti ja käytäntöjä on muutettava, jotta varmistetaan, että vahingot olisivat mahdollisimman vähäisiä. Tässä kertomuksessa käsitellään sitä, millaista edistystä tähän mennessä on saavutettu ensimmäisten tulvariskien hallintasuunnitelmien perusteella.

Tämän kertomuksen liitteenä on komission yksiköiden valmisteluasiakirjoja ja sekä EU:n laajuisia yleiskatsauksia että yksittäisten jäsenvaltioiden arviointeja ja kansainvälistä yhteistyötä koskevia tiivistelmiä.

2.Hyväksyntä- ja raportointitilanne

Kaikki jäsenvaltiot ovat raportoineet vesienhoitosuunnitelmistaan ja tulvariskien hallintasuunnitelmistaan paitsi Espanja Kanariansaarten tulvariskien hallintasuunnitelmien osalta. 6  

Monet jäsenvaltiot hyväksyivät suunnitelmansa myöhässä (22. joulukuuta 2015 jälkeen) tai toimittivat raporttinsa Euroopan vesitietojärjestelmän (WISE) tietokantaan myöhässä (raportoinnin määräpäivä oli 22. maaliskuuta 2016) 7 , vaikka tilanne onkin tältä osin parantunut edelliseen raportointiin verrattuna. Muutamat viivästykset kestivät kaksi vuotta tai enemmän. Komissio aloitti oikeudelliset menettelyt kaikkia jäsenvaltioita vastaan, koska ne eivät noudattaneet lakisääteisiä raportointivaatimuksiaan.

3.Järjestyksessä toisten vesienhoitosuunnitelmien ja ensimmäisten tulvariskien hallintasuunnitelmien arviointi

Vesienhoitosuunnitelmiin ja tulvariskien hallintasuunnitelmiin sisältyvät tiedot ladattiin yhteiseen digitaaliseen säilytysjärjestelmään (WISE), jota hallinnoi Euroopan ympäristökeskus (EYK). Arviointinsa perusteena komissio käytti WISE-järjestelmän aineistoja niiden tietojen ohella, jotka saatiin suoraan kansallisista ja kansainvälisistä vesienhoitosuunnitelmista ja tulvariskien hallintasuunnitelmista.

Irlanti, Kreikka ja Espanja (Kanariansaarten osalta) eivät toimittaneet WISE-järjestelmään sen paremmin vesienhoitosuunnitelmiaan kuin tulvariskien hallintasuunnitelmiaan arvioitavaksi, kun taas Liettua ja Yhdistynyt kuningaskunta (Gibraltarin osalta) laiminlöivät vesienhoitosuunnitelmiensa toimittamisen. Näin ollen tässä kertomuksessa ei käsitellä näitä maita tai alueita.

Komissio otti huomioon myös Wienissä 20. ja 21. syyskuuta 2018 pidetystä vesikonferenssista saadut tulokset. Tämän ansiosta monet sidosryhmät ja jäsenvaltiot voivat antaa panoksensa tähän kertomukseen.

Lisäksi komissio otti huomioon Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston antamat huomautukset aiemmista täytäntöönpanokertomuksista. Parlamentti antoi vuonna 2015 vesipolitiikkaa koskevan päätöslauselman, jossa korostettiin muun muassa veden laadun ja määrän hallinnan tärkeyttä sekä tarvetta panna EU:n vesilainsäädäntö kokonaisuudessaan täytäntöön ja parantaa sen nivomista muihin EU:n politiikkoihin. Se kehotti jäsenvaltioita laatimaan vesienhoitosuunnitelmat ja panemaan ne täytäntöön ja tuomaan asiaa koskevaa tietoa saataville verkkoon. Lisäksi se korosti vesienhoitosuunnitelmien ja tulvariskien hallintasuunnitelmien välisiä synergiaetuja. Neuvosto antoi useita päätelmiä vuosina 2007–2016. 8 Se korosti eritoten tarvetta panna EU:n vesisäännöstö kokonaisuudessaan täytäntöön, jotta voidaan suojella vesistöjä huononemiselta ja edistää hyvän tilan saavuttamista, ja kehotti komissiota ja jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä, jotta nämä tavoitteet voidaan nivoa muihin asiaan liittyviin politiikkoihin aiempaa paremmin. Tulvien osalta neuvosto toi esiin, että tulvariskejä voidaan pienentää vihreällä infrastruktuurilla ja luonnollisilla vedenpidätystoimilla. Komissio puoltaa kaikkia näitä näkemyksiä ja on sitoutunut toimimaan niiden mukaisesti.

4.Vesipolitiikan puitedirektiivi – havainnot järjestyksessä toisista vesienhoitosuunnitelmista

Euroopan ympäristökeskuksen State of Water -kertomuksessa, joka julkaistiin heinäkuussa 2018 9 , annetaan yksityiskohtaista tietoa Euroopan vesimuodostumien tilanteesta sen perusteella, mitä jäsenvaltiot ovat raportoineet vesipolitiikan puitedirektiivin nojalla.

Kertomus osoittaa, että tähän mennessä 74 prosentissa Euroopan pohjavesimuodostumista on saavutettu hyvä kemiallinen tila ja 89 prosentissa on saavutettu myös hyvä määrällinen tila.

Pintavesien osalta kehitys on kuitenkin ollut vähemmän lupaavaa: niistä vain 38 prosentissa kemiallinen tila on hyvä, ja vain 40 prosentissa ekologinen tila tai potentiaali on hyvä 10 . Vain harva yksittäinen pilaava aine, joista yleisin on elohopea 11 , vaikuttaa tilaan merkittävästi. Sekä EU:n tasolla että kansainvälisellä tasolla toteutetaan elohopean ja muiden pilaavien aineiden päästöjen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä, joilla onkin jo saatu aikaan parannuksia muutamien yksittäisten aineiden osalta.

Vuosien 2009–2015 raportointijaksoon verrattuna vain joidenkin vesimuodostumien tila on parantunut. Tämä voi johtua siitä, että asiaan liittyvät paineet on tunnistettu myöhään tai että tehokkaiden poliittisten toimenpiteiden suunnittelu on kestänyt oletettua kauemmin. Muita syitä ovat esimerkiksi toimien toteuttamisen hitaus ja luonnon vaatima reagointiaika, ennen kuin toimet alkavat vaikuttaa, mutta myös tiukentuneet laatunormit ja aiempaa tehokkaampi seuranta ja raportointi: niiden ansiosta on tunnistettu vesimuodostumia, joiden tilaksi oli aiemmin luokiteltu ”ei tiedossa” mutta nyt ”epätyydyttävä”.

Kaiken kaikkiaan vesipolitiikan puitedirektiivin täytäntöönpanemiseksi on tehty paljon työtä. Myös muiden vesipolitiikkaan tiiviisti liittyvien EU-säädösten tehokkaampi täytäntöönpano on vaikuttanut asiaan suotuisasti. Tämä koskee etenkin yhdyskuntajätevesien käsittelyä, nitraatteja ja teollisuuden päästöjä koskevia direktiivejä ja EU:n kemikaalilainsäädäntöä.

EYK:n kertomuksen mukaan Euroopan vesistöihin kohdistuva merkittävä paine johtuu saastumisesta, joka on peräisin sekä hajakuormituksesta (esimerkiksi maatalous ja kuljetusinfrastruktuuri) että pistekuormituksesta (kuten teollisuus tai energiantuotanto), liiallisesta vedenotosta ja hydrologis-morfologisista muutoksista, joita ihmisten erilaiset toimet aiheuttavat.

4.1Arviointi kansallisella tai alueellisella tasolla

Asianmukainen hallinnointi vesistöalueen tasolla on oleellinen edellytys vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteiden saavuttamiselle. Tähän mennessä kaikki jäsenvaltiot ovat nimenneet toimivaltaisia viranomaisia, usein monia erilaisia, ja korostaneet koordinoinnin tärkeyttä niiden välillä. Sidosryhmien kuulemisessa jäsenvaltiot ovat hyödyntäneet monenlaisia menetelmiä. Monia pysyviä neuvoa-antavia elimiä on perustettu. Raporttien mukaan vesienhoitosuunnitelmien luonnoksiin tehtiin muutoksia sidosryhmien kuulemisen perusteella. Toisinaan oli kuitenkin epäselvää, miten sidosryhmien osallisuus vaikutti hyväksyttyyn vesienhoitosuunnitelmaan.

Jäsenvaltioiden on laadittava jokaisen vesipiirin osalta analyysi sen ominaispiirteistä, katsaus ihmistoiminnan vaikutuksesta ja taloudellinen analyysi vedenkäytöstä. Tämä ”ominaispiirteiden tarkastelu” on päivitettävä kuuden vuoden välein. Jokaisen vesimuodostuman rajat ja sijainti on ilmoitettava. Tämä ”rajaus” on tarkistettava ja päivitettävä jokaisella raportointijaksolla. Lisäksi on ilmoitettava veden tilaan kohdistuvien paineiden ja vaikutusten muutoksista. Noin neljässä tapauksessa kymmenestä tämä rajaus on muuttunut, mitä ei useinkaan ole perusteltu selvästi. Paremmin määritettyjen kriteerien ansiosta merkittävien paineiden kuvaukset ovat nyt yleisesti selkeämpiä. Parantamisen varaa on silti, sillä suuresta osasta vesimuodostumia ilmoitettiin antropogeenista alkuperää olevista tuntemattomista vaikutuksista ja paineista, joiden aiheuttajia ei tiedetty (tämä koski etenkin hydrologis-morfologisia paineita).

On tehty joitakin metodologisia parannuksia, jotka helpottavat edistymisen seurantaa ja tietojen vertailtavuutta siltä osin, kun pyritään vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisesti määrittämään, milloin voimakkaasti muutetun tai keinotekoisen vesimuodostuman voidaan katsoa saavuttaneen hyvän ekologisen potentiaalin.

Pintavesimuodostumien ekologisen ja kemiallisen tilan seurannasta ja arvioinnista saatava kuva vaihtelee mitattujen parametrien ja tulosten vertailtavuuden suhteen. Koko EU:ssa vaihtelu prioriteettiaineiden 12 seurannassa on suurta sekä vesimuodostumien prosentuaalisen osuuden että aineiden määrän osalta. Useimmissa jäsenvaltioissa seurattiin kaikkia prioriteettiaineita, jotka ne olivat yksilöineet päästöiksi vesienhoitosuunnitelmissaan. Kaikki jäsenvaltiot toimittivat näiden haitallisten aineiden päästöistä ja häviöistä selvityksiä, joista vain muutamat ovat kattavia.

Koska monille vesityypeille 13 ei ollut virallista yhteistä interkalibrointijärjestelmää ennen vuoden 2018 alkupuolta, vesimuodostumien vertaileminen on tällä toisella raportointijaksolla yhä hyvin vaikeaa.

Tästä huolimatta melkein kaikkien vesimuodostumien tila on voitu määrittää, mikä on vähentänyt aiempaa epäselvyyttä tuntuvasti. Ekologisen tilan seurannassa on kuitenkin edelleen merkittäviä puutteita.

Kaiken kaikkiaan laatutekijöiden seuranta on jokaisessa vesijaotteluryhmässä parhaimmillaankin hajanaista: siinä tukeudutaan liikaa useiden erilaisten vesimuodostumien ryhmittelyyn ja asiantuntijoiden arvioihin sen sijaan, että kutakin vesimuodostumaa arvioitaisiin perinpohjaisesti vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisten parametrien perusteella. Lisää työtä siis tarvitaan, jotta asianmukaisten seurantaverkostojen alueellinen kattavuus olisi riittävä ja arviointi luotettavaa.

Pohjavesimuodostumien määrällisen ja kemiallisen tilan seuranta ja arviointi on parantunut, vaikka asianmukaisia seurantapaikkoja puuttuu vielä huomattavan monelta alueelta. Tältä osin vesipuitedirektiiviä täydennetään pohjavesidirektiivillä, joka sisältää erityisesti luettelon oleellisista pilaavista aineista sekä kemiallisen tilan arvioinnissa tarvittavat raja-arvot ja suuntaukset. Kummatkin direktiivit toimivat yhdessä myös muun EU-lainsäädännön, kuten juomavesi- ja nitraattidirektiivien, kanssa. Kemiallisen tilan seuranta ei edelleenkään täytä vaatimuksia: on hyvin paljon pohjavesimuodostumia, joiden osalta seurantaa ei tehdä tai seuranta on rajoittunut vain osaan keskeisistä parametreista.

Vesipolitiikan puitedirektiivin 4 artiklassa 14 tarkoitettuja poikkeuksia sovelletaan tällä hetkellä noin puoleen Euroopan vesimuodostumista. Tämä koskee lähinnä luonnollisia vesimuodostumia mutta yhä useammin myös voimakkaasti muutettuja ja keinotekoisia muodostumia uusien fyysisten muutosten lisäksi. Vaikka näiden poikkeusten perustelut ovatkin yleisesti parantuneet, poikkeusten jatkuva laaja-alainen käyttö on kuitenkin osoitus siitä, että hyvän tilan tai potentiaalin saavuttaminen vuoteen 2027 mennessä edellyttää huomattavia ponnisteluja. Ilmoitetut tiedot kuitenkin osoittavat – myös sen mukaisesti, mitä samassa artiklassa vaaditaan –, että jäsenvaltioiden on varmistettava nykyistä paremmin, etteivät yhteen vesimuodostumaan sovellettavat poikkeukset pysyvästi estä tai vaaranna ympäristötavoitteiden saavuttamista muissa vesimuodostumissa (4 artiklan 8 kohta), ja taattava vähintään samantasoinen suojelu kuin on säädetty EU:n muussa lainsäädännössä (4 artiklan 9 kohta).

Vesipolitiikan puitedirektiivin mukaan jäsenvaltioiden on laadittava toimenpideohjelmia 15 , jotta hyvä tila saavutettaisiin ajoissa. Niille vesimuodostumille, joita käytetään vedenotossa, on jo yleisesti määritetty keskeiset toimenpiteet. Täytäntöönpano on kuitenkin ollut koko Euroopassa varsin hajanaista, joten paineet vähenevät hitaasti. Se, että useimmat jäsenvaltiot soveltavat pienten vedenottojen valvontaan ja rekisteröintiin poikkeuksia, saattaa olla ongelmallista. Valvonnan ja rekisteröinnin puute voi olla huolestuttavaa etenkin niissä jäsenvaltioissa, joissa jo on veden niukkuudesta johtuvia ongelmia, ja vesimuodostumissa, joissa on määrällisiä ongelmia.

Jäsenvaltiot ovat määrittäneet maataloudesta peräisin olevat vaikutukset useimpien vesipiirien osalta merkittävimmiksi paineiksi, jotka aiheuttavat mahdollisen tilan huononemisen tai riskin ympäristötavoitteiden saavuttamatta jättämisestä sekä liiallisen vedenoton että hajakuormituksen vuoksi. Perustoimenpiteitä 16 on yleisesti käytössä. Puolessa tapauksista ei arvioida ennakkoon, ovatko toteutettavat toimenpiteet riittäviä, jotta hyvän tilan saavuttamisen esteenä olevia puutteita voidaan vähentää. Paljon riippuu myös vapaaehtoisten toimenpiteiden vaikutuksesta, usein yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) yhteydessä. Uutta yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevissa komission ehdotuksissa asetetaan maanviljelijöille pakollisia vaatimuksia 17 , joilla tähdätään ympäristönsuojelun tason parantamiseen. Lisäksi toimintastrategiassa, jonka jäsenvaltiot ovat määrittäneet YMP:tä koskevassa strategisessa suunnitelmassaan, on otettava huomioon vesienhoitosuunnitelmassa määritetyt tarpeet, ja sen on edistettävä vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteiden saavuttamista. Tarvittaessa jäsenvaltioiden on annettava lisätukea muille vesiensuojelutoimille, joita voidaan toteuttaa erilaisilla vapaaehtoisilla toimintamalleilla 18 .

Myös sellaisia perustoimenpiteitä, joilla käsitellään muilta aloilta kuin maataloudesta (kuten teollisuudesta tai energiantuotannosta) peräisin olevia paineita, on yleisesti käytössä. Useimmissa tapauksissa näissä on kyse kemiallisen tai ekologisen tilan huononemista aiheuttavia pilaavia aineita koskevista erityistoimenpiteistä, esimerkiksi sellaisista, joilla vähennetään tiettyjen pilaavien aineiden pääsemistä veteen tai pysäytetään se. Myös tällä saralla edistymistä on kuitenkin tehostettava.

Useimmat jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet vesimuodostumien nykyisten fyysisten muutosten osalta toimenpiteistä (kalaportaista, rakenteiden poistamisesta jne.), joilla pyritään vähentämään merkittävien hydrologis-morfologisten paineiden aiheuttamia kielteisiä ympäristövaikutuksia. Toimenpiteiden, paineiden ja vedenkäytön tai talouden alojen välinen yhteys on myös selvempi. Ekologiset vähimmäisvirtaamat on kuitenkin määritettävä ja toteutettava paremmin, ja jokien esteettömyys ja asianmukainen sedimenttien muodostuminen on varmistettava.

Monet jäsenvaltiot ovat tarkistaneet veden hinnoittelupolitiikkaansa, kun ne ovat täyttäneet Euroopan rakenne- ja investointirahastojen yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen mukaisen vettä koskevan ennakkoehdon vuosille 2014–2020. Vesipalvelujen määrittelemisessä, rahoituskustannusten laskemisessa, mittauksessa, taloudellisten analyysien tekemisessä ja sekä ympäristö- että luonnonvarakustannusten arvioimisessa on edistytty vesipalveluista aiheutuvien kustannusten kattamista koskevia laskelmia tehtäessä. Siinä, miten nämä taloudellisen analyysin kehittyneet osat muutetaan konkreettisiksi toimenpiteiksi ja miten suunnitellaan aiempaa yhtenäisempiä lähestymistapoja ympäristö- ja luonnonvarakustannusten arviointiin ja integrointiin, on kuitenkin vielä huomattavan paljon parantamisen varaa. Investointien lisääminen on oleellista, jotta vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteet saavutetaan. Toimenpideohjelmien taloudellisen perustan vahvistaminen helpottaisi veteen liittyviä päätöksiä ja investointeja tuntuvasti.

Juomavedenottoon käytettävien suojelualueiden ja luonnonsuojelualueiden osalta on edistytty vain vähän. Vuoden 1998 juomavesidirektiivin arvioinnissa tarkasteltiin sitä, miten hyvin se on sopusoinnussa vesipolitiikan puitedirektiivin kanssa, ja havaittiin, että yhteys juomavesiresurssien suojelemiseen puuttuu. Sen vuoksi juomavesidirektiivin uudelleenlaatimista koskeva ehdotus (2018) sisältää riskiperusteisen lähestymistavan juomavedenotosta hanaan asti, ja myös jäsenvaltioiden viranomaisten ja vesilaitosten välistä viestintää pyritään parantamaan täyden hallintosyklin varmistamiseksi. Ehdotuksen tavoitteena on parantaa näiden kahden direktiivin välistä sopusointua ja varmistaa, että sekä saastuttaja maksaa -periaatetta että ennalta varautumisen periaatetta noudatetaan.

Suuresta osasta suojelualueita puuttuu tietoa esimerkiksi tilasta ja paineista, eikä tavoitteita ole asetettu. Erityisesti suojelualueisiin kohdistuvasta seurannasta raportointi on hyvin vähäistä; toisinaan sitä ei tehdä lainkaan.

Noin puolet jäsenvaltioista katsoi, että kuivuus on vesienhoidossa oleellinen piirre. Kuivuudenhallintasuunnitelma on yksi keskeisistä toimenpiteistä, jolla lievennetään kuivuuden vaikutuksia, mutta sitä ei ole laadittu kaikissa asianmukaisissa vesipiireissä.

Järjestyksessä kolmansia vesienhoitosuunnitelmia varten jäsenvaltioiden on

·jatkettava sidosryhmien osallistamisen lisäämistä, jotta ne voivat osallistua aktiivisesti suunnitteluprosessiin ja jotta niiden kehitysideat sisällytetään vesienhoitosuunnitelmiin

·määritettävä selvästi hyvän tilan saavuttamisen esteet yksittäisten paineiden ja vesimuodostumien osalta sekä suunnitella, rahoittaa ja toteuttaa kohdennettuja toimenpideohjelmia, joilla nämä esteet poistetaan

·vähennettävä poikkeuksiin tukeutumista, jotta varmistetaan vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteiden oikea-aikainen saavuttaminen ja lisätään käytettyjen perustelujen läpinäkyvyyttä

·varmistettava 9 artiklan asianmukainen täytäntöönpano kustannusten kattamisen sekä ympäristö- ja luonnonvarakustannusten laskemisen ja hintaan sisällyttämisen osalta kaikkien niiden toimien yhteydessä, joilla on merkittävä vaikutus vesimuodostumiin ja toimenpideohjelman perusteena olevaan taloudelliseen analyysiin.

4.2Vesipolitiikan puitedirektiivin mukainen valtioiden rajat ylittävä yhteistyö

Jäsenvaltioiden rajat ylittävien vesistöalueiden osalta vesipolitiikan puitedirektiivissä edellytetään, että jäsenvaltiot sovittavat toimiaan yhteen ja tekevät mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä myös EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Monet eurooppalaiset joet, kuten Rein ja Tonava, virtaavat EU:n rajojen ulkopuolelle. Yhteistyön laajuus vaihtelee. Yleensä käytössä on kansainvälinen sopimus, ja usein myös kansainvälinen koordinointitaho on olemassa, mutta yhteiset vesienhoitosuunnitelmat ovat harvinaisempia. Vain harvalla vesistöalueella EU:ssa ei ole mitään näistä.

Ensimmäiseen raportointijaksoon verrattuna hallintorakenteiden virallistamista on jatkettu ja kansainvälisiä vesienhoitosuunnitelmia on laadittu enemmän. Myös havaintojen vertailtavuutta ja paineisiin sovellettavien lähestymistapojen yhteensopivuutta on parannettu.

4.3Seikat, joita ei voida käsitellä jäsenvaltioiden tasolla

Vesipolitiikan puitedirektiivin 12 artiklan mukaista menettelyä, joka koskee seikkoja, joita ei voida käsitellä jäsenvaltioiden tasolla, käytettiin kerran. Vuonna 2016 Tanska korosti, että muidenkin jäsenvaltioiden on ryhdyttävä toimiin typpipäästöjensä vähentämiseksi yhteisillä vesistöalueilla, jotta vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteet saavutettaisiin. Komissio, jota pyydettiin puuttumaan asiaan, painotti, että ensisijaisessa vastuussa vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteiden saavuttamisesta ovat jäsenvaltiot, ja totesi, että 3 artiklassa säädetään toimien yhteensovittamisesta vesipiireissä, myös kansainvälisissä vesipiireissä. Komissio ehdotti, että ensiksi hyödynnettäisiin kahdenvälisiä yhteistyömahdollisuuksia, myös niitä, jotka meristrategiapuitedirektiivi mahdollistaa.

Tulvadirektiivi – havainnot järjestyksessä ensimmäisistä tulvariskien hallintasuunnitelmista

5.1    Arviointi kansallisella tasolla

Ihmisten valinnoilla on ollut ja on edelleenkin merkittävä vaikutus tulvien syntymiseen ja niiden vaikutuksiin 19 , ja on näyttöä siitä, että laajojen tulvien määrä on lisääntynyt vuosien saatossa. 20 Ennusteet ovat huolestuttavia: perusskenaariossa (no adaptation scenario, jossa oletetaan, että nykyisiä suojaustoimia vesistötulvia vastaan jatketaan koko nykyisen 100-vuotisen tarkastelujakson ajan) ilmastonmuutoksen ja sosioekonomisen muutoksen yhdistetyn vaikutuksen aiheuttamien vahinkojen ennakoidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä 6,9 miljardista eurosta vuodessa 20,4 miljardiin euroon vuodessa, vuoteen 2050 mennessä 45,9 miljardiin euroon vuodessa ja vuoteen 2080 mennessä 97,9 miljardiin euroon vuodessa. 21 Siksi onkin loogista, että 27 jäsenvaltiota 28:sta nimesi tulvat pääriskiksi kansallisissa riskinarvioinneissaan. 22  

Tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen oli tulvariskien hallinnassa tulvadirektiivin mukaisesti sovellettavan vaiheittaisen lähestymistavan kolmas vaihe. Suunnitelmat on tarkoitettu hallintatyökaluksi, jota käytetään tulvien mahdollisten vahingollisten seurauksien vähentämisessä. Aikaisemmin jäsenvaltiot olivat laatineet alustavia arviointeja tulvariskeistä 23 (2011) sekä tulvavaara- ja riskikarttoja (2013).

Kattavuuden osalta miltei kaikki jäsenvaltiot esittivät alustavien tulvariskien arviointien ja tulvavaara- ja riskikarttojensa päätelmät tulvariskien hallintasuunnitelmissaan. Kaikki jäsenvaltiot asettivat tulvariskien hallintaa koskevia tavoitteita, ja 26 arvioidusta jäsenvaltiosta 20:ssä tavoitteet on asetettu kansallisella tasolla tai kansallisen tason tavoitteita on muutettu alueellisten/paikallisten olosuhteiden perusteella. Jotkin jäsenvaltiot asettivat vain muutamia laaja-alaisia tavoitteita, kun taas toiset esittivät useampia mutta yksityiskohtaisempia tavoitteita. Kaikki jäsenvaltiot esittelivät myös toimenpiteitä, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan. Kaikki tavoitteet eivät kuitenkaan ole tarpeeksi seikkaperäisiä, jotta niiden toteutumista voitaisiin seurata, eivätkä kaikki toimenpiteet liity selvästi tavoitteisiin. Yhdessä nämä puutteet voivat aiheuttaa haasteita seuraavalle raportointijaksolle (2016–2021), kun jäsenvaltioiden odotetaan arvioivan edistymistään.

Toimenpiteiden määrä vaihtelee jäsenvaltioittain huomattavasti muutamasta yksittäisestä toimenpiteestä tuhansiin toimenpideryhmiin. Noin 50 prosenttia toimenpiteistä liittyy ehkäisyyn ja valmiuteen, noin 40 prosenttia tulvavahingoilta suojautumiseen ja loput 10 prosenttia tulvista elpymiseen. Muiden kuin rakenteellisten aloitteiden 24 osalta kaikissa arvioiduissa tulvariskien hallintasuunnitelmissa viitataan aluesuunnitteluun. Kaikki 26 arvioitua jäsenvaltiota sisällyttivät luontoon perustuvia ratkaisuja joihinkin tai kaikkiin tulvariskien hallintasuunnitelmiin joko hankkeina tai taustaselvityksinä. Vaikka tulvadirektiivissä ei mainita tulvariskeihin liittyviä vakuutuksia, yli puolessa arvioiduista tulvariskien hallintasuunnitelmista mainitaan vähintään niihin liittyviä toimenpiteitä, tiedottamistoimet mukaan luettuina.

Kaikki jäsenvaltiot ilmoittivat toimenpiteiden tärkeysjärjestyksen tai määräajan niiden toteuttamiselle. Noin 10 prosenttia toimenpiteistä oli kriittisen tärkeitä, 60 prosenttia erittäin tärkeitä tai tärkeitä, 20 prosenttia melko tärkeitä ja loput vähemmän tärkeitä. Jonkinlaisen analyysin kustannuksista ja toimenpiteistä koituvista hyödyistä oli tehnyt 19 jäsenvaltiota 26 arvioidusta jäsenvaltiosta. Melkein kaikissa oli kehitetty kansallinen lähestymistapa 25 . Muutamat jäsenvaltiot (11) käyttivät kustannus-hyötyanalyysia kaikissa arvioiduissa hallintayksiköissä 26 . Kahdestakymmenestäkuudesta jäsenvaltiosta 21 mainitsi yhteensovittamisen vesipolitiikan puitedirektiivin 4 artiklan ympäristötavoitteiden kanssa kaikissa tai ainakin joissakin hallintayksiköissä.

Noin puolet arvioiduista jäsenvaltioista oli tehnyt arvioita käytettävissä olevien tulvien hallintatoimenpiteiden kustannuksista, joskaan arviot eivät monissa tapauksissa koskeneet kaikkia tulvariskien hallintasuunnitelmia tai toimenpiteitä. Kahdestakymmenestäkuudesta jäsenvaltiosta 23 yksilöi useimmissa tulvariskien hallintasuunnitelmissa rahoituslähteitä, mutta monissa tapauksissa kyse oli mahdollisista rahoitusmekanismeista yleensä, esimerkiksi Euroopan rakenne- ja investointirahastoista.

Suuren yleisön ja sidosryhmien kuulemisessa käytettiin erilaisia kanavia, ja kaiken kaikkiaan ensimmäisten tulvariskin hallintasuunnitelmien laatimiseen osallistui laaja kirjo sidosryhmiä. Aina ei kuitenkaan käynyt selväksi, miten niiden näkemykset vaikuttivat tulvariskien hallintasuunnitelmiin, joita hyväksyttiin hallinnon eri tasoilla ja erilaisten säädösten nojalla.

Järjestyksessä toisia tulvariskin hallintasuunnitelmia varten jäsenvaltioiden on

·luotava selvä yhteys toimenpiteiden toteuttamisen ja tavoitteiden saavuttamisen välille, jotta edistymistä voidaan arvioida toiselta raportointijaksolta eteenpäin

·yksilöitävä rahoituslähteet toimenpiteiden toteuttamisen varmistamiseksi.

5.2    Ilmastonmuutoksen vaikutus

Näyttö siitä, että ilmastonmuutos vaikuttaa tuntuvasti tulvien esiintymiseen ja vakavuuteen suuressa osassa Eurooppaa 27 , lisääntyy koko ajan. Yli puolet jäsenvaltioista otti ilmastonmuutoksen huomioon alustavissa tulvariskien arvioinneissa ja tulvavaara- ja tulvariskikartoissa. Arvioitujen tulvariskien hallintasuunnitelmien ja jäsenvaltioiden ilmoittamien tietojen perusteella 24 jäsenvaltiota 26:sta otti huomioon ainakin joitakin näkökohtia, ja 10 jäsenvaltiota esitti näyttöä siitä, että ilmastonmuutoksen vaikutuksia oli pohdittu. Neljätoista jäsenvaltiota käsitteli tulvariskien hallintasuunnitelmissaan tulevaisuuden ilmastoskenaarioita erilaisin aikaulottuvuuksin (noin puolessa skenaario ulottui vuoteen 2050 ja noin puolessa vuoteen 2100). Alle puolet viittasi suunnitelmissaan kansallisiin sopeutumisstrategioihin, joita jäsenvaltiot olivat laatineet EU:n ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan strategian mukaisesti. Kaikista jäsenvaltioiden arvioiduista tulvariskien hallintasuunnitelmista noin neljäsosassa viitattiin kyseisiin kansallisiin strategioihin. Tällaisia viittauksia oli myös muutaman muun jäsenvaltion arvioiduissa tulvariskien hallintasuunnitelmissa, muttei niissä kaikissa.

Järjestyksessä toisia tulvariskin hallintasuunnitelmia varten jäsenvaltioiden on

·otettava tulvadirektiivin 14 artiklan mukaisesti huomioon ilmastonmuutoksen todennäköinen vaikutus tulvien esiintymiseen ja mukautettava toimenpiteitä sen mukaisesti hyödyntämällä asianmukaisesti EU:n mallintamistyökaluja, esimerkiksi niitä, jotka ovat saatavilla Copernicuksen ilmastonmuutosta koskevien palvelujen kautta 28

·otettava huomioon kansalliset ilmastonmuutosta koskevat strategiat ja sovitettava tulvariskeihin liittyvät toimenpiteet yhteen näihin strategioihin sisältyvien toimenpiteiden kanssa.

5.3    Tulvadirektiivin mukainen valtioiden rajat ylittävä yhteistyö

Tulvadirektiivin mukaisesti jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä valtioiden rajat ylittävien vesistöalueiden yhteydessä ja toimittava mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä myös kolmansien maiden kanssa. Yhteistyörakenteita perustettaessa on todettu, että kansainvälisen tulvariskin hallintasuunnitelman kehittäminen on johtanut poikkeuksetta yhteisiin tavoitteisiin tulvariskien hallinnassa, ja melkein kaikissa tapauksissa on määritetty myös yhteensovitettuja toimenpiteitä. Joillakin vesistöalueilla, joille on perustettu vesistökomitea (esimerkiksi Tonavan, Reinin, Elben ja Oder-joen alueilla) toteutettiin myös laaja julkinen kuuleminen. Vesistötasolla ilmastonmuutos voidaan ottaa paremmin huomioon, kun vesistökomitealle annetaan tehtäväksi toimien yhteensovittaminen.

Toisella raportointijaksolla jäsenvaltioiden, joilla on valtioiden rajat ylittäviä vesistöalueita, on

·jatkettava yhteisten lähestymistapojen kehittämistä ottaen huomioon vesistön laajuudelta niiden tulvariskin vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden vaikutukset ylä- ja alajuoksulla, jotka eivät sijaitse kansallisten rajojen läheisyydessä, ja laajennettava kansainvälisten kuulemisten käytäntöä.

6. Päätelmät

Kaiken kaikkiaan tietämys vesipolitiikan puitedirektiivistä ja siihen liittyvä raportointi ovat parantuneet tuntuvasti edelliseen raportointijaksoon verrattuna. Yhä useammat jäsenvaltiot raportoivat oikea-aikaisesti ja antavat aiempaa kattavampaa, merkityksellisempää ja luotettavampaa tietoa.

Jäsenvaltioiden mukaan vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteisiin aletaan päästä yhä useammin. Vaikka monessa jäsenvaltiossa on toteutettu hyviä poliittisia toimenpiteitä ja tehty paljon taloudellisia investointeja, monilla vesistöalueilla veden laadun paraneminen kestää vielä hyvän tovin. Valtaosassa pohjavesimuodostumista on saavutettu hyvä tila, mutta pintavesimuodostumista alle puolen tila on hyvä, joskin useiden yksittäisten laatutekijöiden ja aineiden kehityssuuntaukset ovat aiempaa suotuisampia.

Kaikkien vesipolitiikan puitedirektiivin ja muiden asiaan liittyvien direktiivien tavoitteiden saavuttaminen vaatii vielä paljon työtä, joka kuuluu ennen muuta jäsenvaltioiden vastuulle. Jäsenvaltioille on etua siitä, että kaikkien oleellisten markkinatoimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden osallisuutta lisätään. Sillä varmistetaan, että saastuttaja maksaa -periaatetta voitaisiin soveltaa entistä paremmin. Näiden täytäntöönpanotoimien tukemista EU:n varoista jatketaan. Tämä koskee myös tutkimuksen ja innovoinnin sekä vesipalveluiden digitaalisiin sisämarkkinoihin 29 tähtäävien toimien 30 rahoittamista. Vesipolitiikan puitedirektiivin kaikkien tavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2027 mennessä, jonka jälkeen mahdollisuudet soveltaa poikkeuksia ovat rajalliset, vaikuttaa tässä vaiheessa varsin haasteelliselta. Raportointi osoitti, että vaikka lukuisia toimenpiteitä toteutetaan vuoteen 2021 mennessä, sen jälkeen tarvitaan vielä paljon muita toimia.

Tulvadirektiivin osalta on otettu tärkeitä edistysaskeleita. Vaikka nämä ovat järjestyksessä ensimmäisiä tulvariskin hallintasuunnitelmia, on selvää, että kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet tulvariskin hallinnan toimintamallin kokonaisuudessaan, vaikka suunnitelmien käytännön yksityiskohtaisuus vaihtelee. Tulvadirektiivin keskeisen tavoitteen – merkittävien tulvien mahdollisten vahingollisten seurausten vähentäminen – saavuttaminen vaatii jäsenvaltioilta jatkuvia ponnisteluja tulevilla raportointijaksoilla.

Komissio seuraa tarpeen mukaan, miten tässä kertomuksessa ja sitä täydentävissä asiakirjoissa annetut suositukset toteutuvat jäsenvaltioissa. Näin varmistetaan, että vesipolitiikan puitedirektiivin ja tulvadirektiivin vaatimuksia noudatetaan tähänastista paremmin. Myös vesiympäristöön kohdistuvia keskeisiä paineita koskevia lakisääteisiä velvoitteita, jotka ovat peräisin esimerkiksi nitraattidirektiivistä ja yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetusta direktiivistä, aletaan panna täytäntöön asteittain.

Jäsenvaltioiden kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi komissio lisää yhteydenpitoa kansalaisten ja kaikkien oleellisten sidosryhmien kanssa edistääkseen vaatimustenmukaisuutta, myös ympäristövaatimusten täytäntöönpanon arvioinnin kautta. Mahdollisuuksien mukaan raportointia virtaviivaistetaan tai yksinkertaistetaan entisestään. Huomiota kiinnitetään myös uusiin pilaaviin aineisiin, kuten mikromuoveihin ja lääkkeisiin.

Tämä kertomus liittyy EU:n vesilainsäädännön meneillään olevaan toimivuustarkastukseen ja yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevan direktiivin arviointiin. Se vaikuttaa myös arviointiin, jossa tarkastellaan edistymistä EU:n seitsemännen ympäristöalan toimintaohjelman ja maailmanlaajuisen kestävän kehityksen toimintaohjelman eli Agenda 2030:n tavoitteiden saavuttamisessa.

Ilmastonmuutos vaikuttaa Euroopan vesistöihin yhä enemmän. EU:n vesilainsäädännön noudattaminen auttaa jo nyt hallitsemaan muuttuvan ilmaston vaikutuksia, kun kuivuuden ja tulvien lisääntyminen voidaan ennakoida. EU:n vesipolitiikan potentiaali ilmastonmuutoksen lieventämisessä on huomattava, mutta tehokkaisiin toimiin on ryhdyttävä nyt.

(1)

Ks. IPCC:n 48. kokouksessa (6. lokakuuta 2018) hyväksytystä raportista ”Global Warming of 1,5 °C”, mitkä ovat 1,5 °C:n ja 2 °C:n lämpenemistä koskevien skenaarioiden odotuksenmukaiset vaikutukset.

(2)

2000/60/EY; täydennetty pohjavesidirektiivillä (2006/118/EY) ja ympäristölaatunormeja koskevalla direktiivillä (2008/105/EY).

(3)

2007/60/EY.

(4)

Esimerkiksi ekosysteemien hidas toipuminen jokien kunnostamistoimien toteuttamisen jälkeen tai pohjavesien nitraattipitoisuuden vähäinen pienentyminen.

(5)

Esimerkiksi sosioekonomisten muutosten (esim. vaurauden leviäminen tulvatasanteille) kautta.

(6)

Espanja ilmoitti komissiolle, että La Gomeran saarta koskeva vesienhoitosuunnitelma hyväksyttiin 17. syyskuuta 2018; Teneriffan ja La Palman suunnitelmat hyväksyttiin 26. marraskuuta 2018, Fuerteventuran, Lanzaroten ja El Hierron suunnitelmat 26. joulukuuta 2018 ja Gran Canarian suunnitelma 21. tammikuuta 2019..

(7)

Jäsenvaltiot, sidosryhmät ja komissio suunnittelivat sähköisen raportoinnin muotovaatimukset ja laativat raportointiohjeet yhdessä osana yhteinen täytäntöönpanostrategia -nimistä yhteistyömenettelyä.

(8)

Veden niukkuudesta ja kuivuudesta (30. lokakuuta 2007); veden niukkuudesta, kuivuudesta ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta (11. kesäkuuta 2010); yhdennetystä tulvienhallinnasta EU:ssa (12. toukokuuta 2011); vesivarojen suojelusta ja yhdennetystä ja kestävästä vesienhoidosta Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella (21. kesäkuuta 2011); asiakirjasta Suunnitelma Euroopan vesivarojen turvaamiseksi (17. joulukuuta 2012); EU:n vesidiplomatiasta (22. heinäkuuta 2013); ja kestävästä vesienhoidosta (17. lokakuuta 2016).

(9)

  https://www.eea.europa.eu/publications/state-of-water

(10)

Hyvä ekologinen potentiaali on tavoite, joka pyritään saavuttamaan voimakkaasti muutettujen tai keinotekoisten vesimuodostumien osalta.

(11)

Muita kaikkialla olevia pysyviä, biokertyviä ja myrkyllisiä aineita, jotka estävät hyvän kemiallisen tilan saavuttamisen, ovat PBDE-yhdisteet, tributyylitina ja tietyt polysykliset aromaattiset hiilivedyt (bentso(a)pyreeni, bentso(g,h,i)peryleeni, indeno(1,2,3-cd)pyreeni, bentso(b)fluoranteeni ja bentso(k)fluoranteeni).

(12)

Ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla annetussa direktiivissä luetellut aineet, jotka aiheuttavat merkittävän riskin vesiympäristölle tai sen välityksellä.

(13)

Komission päätös (EU) 2018/229, annettu 12. helmikuuta 2018.

(14)

Hyvän tilan tai potentiaalin saavuttamisen määräaikaa voidaan 4 artiklan 4 kohdan mukaan jatkaa vuoden 2015 (joka on asetettu määräajaksi 4 artiklan 1 kohdassa) jälkeiselle ajalle. Saman artiklan 5 kohdassa säädetään mahdollisuudesta asettaa vähemmän vaativia tavoitteita. Saman artiklan 6 kohta mahdollistaa vesimuodostumien tilan tilapäisen huononemisen. Saman artiklan 7 kohdassa puolestaan asetetaan ehdot, joiden perusteella tilan huononeminen tai vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteiden saavuttamatta jättäminen voi olla sallittua, jos tämä johtuu uusista pintavesimuodostuman fyysisiä ominaisuuksia tai pohjavesimuodostumien pohjaveden korkeutta muuttavista toimenpiteistä, tai pintavesimuodostuman tilan huononeminen erinomaisesta hyvään tilaan on sallittua, jos se johtuu uusista kestävän kehityksen mukaisista ihmisen toimista.

(15)

Seuraavat suunniteltujen toimenpideohjelmien täytäntöönpanoa koskevat väliraportit on toimitettava komissiolle 22. joulukuuta 2018 mennessä.

(16)

Jokaiselle vesipiirille on laadittava toimenpideohjelma, jossa käsitellään yksilöityjä merkittäviä ongelmia ja joka mahdollistaa 4 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Toimenpideohjelman on sisällettävä vähintään perustoimenpiteet ja lisäksi täydentäviä toimenpiteitä, jos ne ovat tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarpeen.

(17)

Uusi lakisääteinen vaatimus nro 1, joka liittyy direktiiviin 2000/60/EY: 11 artiklan 3 kohdan e alakohta ja 11 artiklan 3 kohdan h alakohta, fosfaateista johtuvaa pilaantumista mahdollisesti aiheuttavan hajakuormituksen valvontaa koskevat pakolliset vaatimukset; lakisääteiset hoitovaatimukset (SMR 2, nitraattidirektiivin mukaiset velvoitteet); hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset (GAEC) 2 (kosteikkojen ja turvesoiden asianmukainen suojelu), GAEC 4 (suojavyöhykkeet), GAEC 5 (maatalousyritysten kestävyyttä koskevan työkalun käyttö ravinteiden yhteydessä) ja GAEC 7 (ei paljasta maaperää herkimmällä kaudella).

GAEC: hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset https://ec.europa.eu/agriculture/direct-support/cross-compliance_en .

(18)

Jäsenvaltioiden on ehdotettava tukitoimia maanviljelijöiden vapaaehtoisille ympäristönsuojelumalleille, jotta voidaan toteuttaa sekä ympäristön että ilmaston kannalta suotuisia maatalouskäytäntöjä YMP:n ensimmäisen pilarin mukaisesti. Lisäksi vapaaehtoisille maatalouden ympäristösitoumuksille annettava tuki on edelleen pakollista toisen pilarin mukaisesti.

(19)

Vaurauden leviäminen tulvatasanteille tai lähelle rannikkoa, vettä pidättävän maaperän väheneminen, vesiväyliin tai niiden ympäristöihin kohdistuvat toimet sekä ihmisen toiminnasta johtuva ilmastonmuutos vaikuttavat kaikki osaltaan tulvien todennäköisyyden kasvamiseen ja niistä aiheutuvien vahingollisten seurausten lisääntymiseen.

(20)

Zbigniew W. Kundzewicz, Iwona Pińskwar & G. Robert Brakenridge (2012): Large floods in Europe, 1985–2009, Hydrological Sciences Journal.

(21)

Rojas ym. (2013) Climate change and river floods in the EU: Socio-economic consequences and the costs and benefits of adaptation, Global Environmental Change 23, 1737–1751, saatavana osoitteessa

http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0959378013001416#

(22)

Komission yksiköiden valmisteluasiakirja – Overview of natural and man-made disaster risks the European Union may face{SWD (2017)176 final}; https://publications.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/285d038f-b543-11e7-837e-01aa75ed71a1/language-en  

(23)

EU:ssa on lähes 8 000 aluetta, joilla tulvariskin toteutumisen mahdollisuus on merkittävä.

(24)

Toimenpiteet, joihin ei liity yhdyskuntasuunnittelua.

(25)

Marraskuussa 2017 Euroopan komissio ehdotti EU:n pelastuspalvelumekanismin vahvistamista siten, että edistetään vahvempia yhteisiä EU:n katastrofivalmiuksia esimerkiksi perustamalla kansallisia valmiuksia täydentävä valmiusreservi (”rescEU”) sekä tehostamalla suuronnettomuuksien ennaltaehkäisyä ja niihin varautumista mekanismiin osallistuvissa maissa (http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-6766_fi.htm).

(26)

Useimmissa jäsenvaltioissa hallintayksiköt vastaavat vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisia vesipiirejä. Jäsenvaltiot ovat nimenneet yhteensä 196 hallintayksikköä tulvadirektiivin täytäntöönpanoa varten.

(27)

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) lokakuussa 2018 julkaistussa raportissa mainittiin, että ennusteiden mukaan tulvia olisi huomattavasti vähemmän, jos ilmasto lämpenisi vain 1,5 celsiusastetta 2 celsiusasteen lämpenemiseen verrattuna, joskin ennakoidut muutokset aiheuttava alueellisesti erilaisia riskejä ( http://www.ipcc.ch/report/sr15/ ).

(28)

  https://climate.copernicus.eu/  

(29)

Kuten vesipalvelujen digitaalisia sisämarkkinoita koskevassa toimintasuunnitelmassa on kuvattu:

https://ec.europa.eu/futurium/en/system/files/ged/ict4wateractionplan2018.pdf  

(30)

 Asiaa koskevia hankkeita, joissa kehitetään ratkaisuja esimerkiksi veden laadun ja määrän mittausta koskevan päätöksenteon tukijärjestelmiin, vesitietojärjestelmien yhteentoimivuuden parantamiseen EU:n tasolla ja kansallisilla tasoilla sekä vesivarojen hallinnan tehostamiseen, esitellään ICT4Water-klusterissa: https://www.ict4water.eu/  


Bryssel 26.2.2019

COM(2019) 95 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) ja tulvadirektiivin (2007/60/EY) täytäntöönpanosta

Komission suositukset järjestyksessä toisista vesienhoitosuunnitelmista ja ensimmäisistä tulvariskien hallintasuunnitelmista

Toiset vesienhoitosuunnitelmat
Ensimmäiset tulvariskien hallintasuunnitelmat

{SWD(2019) 30 final} - {SWD(2019) 31 final} - {SWD(2019) 32 final} - {SWD(2019) 33 final} - {SWD(2019) 34 final} - {SWD(2019) 35 final} - {SWD(2019) 36 final} - {SWD(2019) 37 final} - {SWD(2019) 38 final} - {SWD(2019) 39 final} - {SWD(2019) 40 final} - {SWD(2019) 41 final} - {SWD(2019) 42 final} - {SWD(2019) 43 final} - {SWD(2019) 44 final} - {SWD(2019) 45 final} - {SWD(2019) 46 final} - {SWD(2019) 47 final} - {SWD(2019) 48 final} - {SWD(2019) 49 final} - {SWD(2019) 50 final} - {SWD(2019) 51 final} - {SWD(2019) 52 final} - {SWD(2019) 53 final} - {SWD(2019) 54 final} - {SWD(2019) 55 final} - {SWD(2019) 56 final} - {SWD(2019) 57 final} - {SWD(2019) 58 final} - {SWD(2019) 59 final} - {SWD(2019) 60 final} - {SWD(2019) 61 final} - {SWD(2019) 62 final} - {SWD(2019) 63 final} - {SWD(2019) 64 final} - {SWD(2019) 65 final} - {SWD(2019) 66 final} - {SWD(2019) 67 final} - {SWD(2019) 68 final} - {SWD(2019) 69 final} - {SWD(2019) 70 final} - {SWD(2019) 71 final} - {SWD(2019) 72 final} - {SWD(2019) 73 final} - {SWD(2019) 74 final} - {SWD(2019) 75 final} - {SWD(2019) 76 final} - {SWD(2019) 77 final} - {SWD(2019) 78 final} - {SWD(2019) 79 final} - {SWD(2019) 80 final} - {SWD(2019) 81 final} - {SWD(2019) 82 final} - {SWD(2019) 83 final} - {SWD(2019) 84 final}


LIITE

asiakirjaan

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) ja tulvadirektiivin (2007/60/EY) täytäntöönpanosta

Komission suositukset järjestyksessä toisista vesienhoitosuunnitelmista ja ensimmäisistä tulvariskien hallintasuunnitelmista


Toiset vesienhoitosuunnitelmat

Ensimmäiset tulvariskien hallintasuunnitelmat

Komission suositukset järjestyksessä toisista vesienhoitosuunnitelmista ja ensimmäisistä tulvariskien hallintasuunnitelmista

[Täydellinen luettelo suosituksista sisältyy kansallisiin arviointeihin, jotka on liitetty tähän asiakirjaan]

Jäsenvaltio

Suositukset kolmansien vesienhoitosuunnitelmien laatimista varten

Suositukset toisten tulvariskien hallintasuunnitelmien laatimista varten

Itävalta (AT)

Toisista vesienhoitosuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Itävaltaa kehotetaan etenkin

·varmistamaan, että kolmannet vesienhoitosuunnitelmat hyväksytään oikea-aikaisesti

·varmistamaan jatkuvuus, tehokkuus ja asianmukainen rahoitus niiden toimenpiteiden täytäntöönpanon osalta, joita tarvitaan vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteiden saavuttamiseksi ajallaan kiinnittämään erityistä huomiota toimenpiteisiin, joilla pyritään vähentämään hydrologis-morfologisten ympäristöpaineiden merkittävää määrää

·osoittamaan kunnianhimoa ja pragmatismia kemiallisen pilaantumisen torjunnassa ja välttämään pelkkiä tiedonkeruuseen tähtääviä toimenpiteitä

·varmistamaan 9 artiklan asianmukainen täytäntöönpano kustannusten kattamisen sekä ympäristö- ja luonnonvarakustannusten laskemisen ja hintaan sisällyttämisen osalta.

Ensimmäisistä tulvariskien hallintasuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Itävaltaa kehotetaan etenkin

·laatimaan tulvariskien hallintasuunnitelmia koskevat mitattavissa olevat tavoitteet ja kytkemään ehdotetut toimenpiteet näihin tavoitteisiin saavutetun edistymisen arvioimiseksi

·esittämään selvitys siitä, millä tavoin ehdotetut toimenpiteet valitaan ja pannaan tärkeysjärjestykseen, esimerkiksi miten valintoihin vaikuttavia tekijöitä (kuten kustannus-hyötyanalyysi, tehokkuus ja ilmastonmuutos) painotetaan

·kehittämään yksityiskohtaisempi menetelmä ehdotettujen toimenpiteiden kustannustehokkuuden arviointiin ja antamaan lisätietoja kustannuksista ja olennaisista rahoituslähteistä

·huolehtimaan asianmukaisista ristiviittauksista tulvariskien hallintasuunnitelmien, alustavien tulvariskien arviointien / alueiden, joilla merkittävä tulvariski on mahdollinen, sekä tulvavaara- ja tulvariskikarttojen välillä ja varmistamaan, että ne ovat jatkuvasti kaikkien halukkaiden osapuolten ja yleisön saatavilla saavutettavissa olevassa muodossa, myös digitaalisesti.

Belgia (BE)

Toisista vesienhoitosuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Belgiaa kehotetaan etenkin

·määrittämään selkeät taloudelliset sitoumukset toimenpideohjelmien täytäntöönpanoa varten

·tarkentamaan strategiaansa vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteiden saavuttamiseksi ja parantamaan seuraavan vesienhoitosuunnitelmansa teknistä toteutettavuutta tiiviissä yhteistyössä maataloustuottajien yhteisön ja yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) kansallisesta täytäntöönpanosta vastaavien viranomaisten kanssa sekä lisäämällä vesipolitiikan puitedirektiivin ja kaikkien kyseeseen tulevien politiikkojen ja välineiden (esim. maaseudun kehittämissuunnitelma, YMP:n ensimmäinen pilari ja nitraattidirektiivi) keskinäisiä synergiaetuja, kun ne pannaan täytäntöön kansallisella tasolla

·osoittamaan kunnianhimoa ja pragmatismia kemiallisen pilaantumisen torjunnassa kehittämällä aiempaa ainekohtaisempi lähestymistapa sekä pinta- että pohjavedelle, kiinnittäen huomiota etenkin prioriteettiaineisiin sekä vesistöille ja pohjavesille tyypillisiin pilaaviin aineisiin

·toteuttamaan tarpeen mukaan ja selkeästi selvitettyä menetelmää käyttäen ehdotettujen toimenpiteiden kustannus-hyötyanalyysi sekä selvittämään, miten sen pohjalta on valittu kyseiset toimenpiteet ja asetettu ne tärkeysjärjestykseen

·varmistamaan 9 artiklan asianmukainen täytäntöönpano kustannusten kattamisen sekä ympäristö- ja luonnonvarakustannusten laskemisen ja hintaan sisällyttämisen osalta.

Ensimmäisistä tulvariskien hallintasuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Belgiaa kehotetaan etenkin

·esittämään saatavilla olevien selvitysten pohjalta yksityiskohtaisempi kuvaus ilmastonmuutoksen odotetuista vaikutuksista tulvien esiintymiseen

·esittämään yleiskatsaus toimenpiteistä aiheutuvista kustannuksista ja odotetuista rahoituslähteistä

·sisällyttämään tulvariskien hallintasuunnitelmiin kustannus-hyötyanalyysi (esim. analyysi, jonka pohjalta toimenpiteet priorisoidaan) ja esittämään selkeä kuvaus käytetystä menetelmästä

·varmistamaan koordinointi ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan kansallisen strategian kanssa.

Bulgaria (BG)

Toisista vesienhoitosuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Bulgariaa kehotetaan etenkin

·parantamaan entisestään kansainvälistä yhteistyötä kehittämällä yhtenäisempiä lähestymistapoja yhteisten vesialueiden arviointiin ja toteuttamaan paremmin koordinoituja arvioita ja toimenpideohjelmia varmistaakseen, että puitedirektiivin tavoitteet saavutetaan ajallaan

·parantamaan seurantavalmiuksiaan vähentääkseen riippuvuutta asiantuntija-arvioista, kun arvioidaan vesistöjensä ekologista tilaa tai ekologisia mahdollisuuksia

·käyttämään vesipolitiikan puitedirektiivin 4 artiklan 7 kohdan nojalla sovellettavien poikkeusten perustana kaikkien direktiivissä vaadittujen vaiheiden perusteellista arviointia ja osoittamaan läpinäkyvällä tavalla kaikkien vesipiirien osalta perustelut poikkeuksien soveltamiselle vesipolitiikan puitedirektiivin 4 artiklan 7 kohdan nojalla

·varmistamaan etenkin suurissa kaupungeissa yhdyskuntajätevesidirektiivin 5 artiklan säännösten parempi noudattaminen siltä osin, että jätevedet on käsiteltävä tehokkaammin ennen niiden johtamista haavoittumiselle alttiisiin vesistöihin

·esittämään kattava puuteanalyysi maatalouden hajakuormituslähteistä (ravinteet, maatalouskemikaalit, sedimentti ja eloperäinen aines) kaikissa vesistöissä sen kaikissa vesipiireissä ja kytkettävä se suoraan ehdotettuihin lieventämistoimenpiteisiin (vesipolitiikan puitedirektiivin 11 artiklan 3 kohdan h alakohdan mukaisesti); näiden toimenpiteiden on oltava täsmällisiä, niillä on oltava selkeä oikeusperusta ja niiden on sisällettävä asianmukaiset seuranta- ja tarkastusjärjestelmät

·varmistamaan, nettä vesipolitiikassa tehdään selkeä ero veden niukkuuden ja kuivuuden välillä ja että hyväksytään kuivuudenhallintasuunnitelma tai vesivarojen jakamista ja hallintaa koskeva suunnitelma.

Ensimmäisistä tulvariskien hallintasuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Bulgariaa kehotetaan etenkin

·kehittämään edelleen tavoitteita ja toimenpiteitä asettamalla saavutuksille ja täytäntöönpanolle selkeä aikataulu

·esittämään yksityiskohtaisempi kuvaus ilmastonmuutoksen odotetuista vaikutuksista tulvien esiintymiseen ja varmistamaan koordinointi ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan kansallisen strategian kanssa, kun se on hyväksytty

·toteuttamaan tarpeen mukaan ja selkeästi selvitettyä menetelmää käyttäen ehdotettujen toimenpiteiden kustannus-hyötyanalyysi sekä selvittämään, miten sen pohjalta on valittu kyseiset toimenpiteet ja asetettu ne tärkeysjärjestykseen.

Kypros (CY)

Toisista vesienhoitosuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Kyprosta kehotetaan etenkin

·parantamaan entisestään valmiuksiaan arvioida kaikkien vesijaotteluryhmien (myös aluevesien) tilaa ja siten vähentämään niiden vesistönosien osuutta, joiden tila ei ole tiedossa, sekä parantamaan prioriteettiaineiden esiintymistä koskevaa arviointia

·seuraamaan vesimuodostumiaan siten, että saadaan riittävä ajan ja tilan erottelutarkkuus kaikkien luokittelemiseksi (mahdollisesti yhdistettynä vankkoihin ryhmittely- tai ekstrapolointimenetelmiin)

·tehostamaan mittausmenetelmien käyttöä (etenkin maataloudessa), jotta se voi määrittää paremmin vesimuodostumiensa määrällisen tilan ja vähentää pohjaveden liiallista käyttöä, joka johtuu pääsiassa sääntelemättömästä vedenotosta omaa käyttöä varten ja luvista, joita ei ole riittävästi yhdennetty ympäristövaatimusten kanssa.

Ensimmäisistä tulvariskien hallintasuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Kyprosta kehotetaan etenkin

·esittämään selvitys siitä, millä tavoin se valitsee ehdotetut toimenpiteet ja asettaa ne tärkeysjärjestykseen, esim. millä tavoin valintoihin vaikuttavia tekijöitä (mukaan lukien kustannus-hyötyanalyysi, tehokkuus ja ilmastonmuutos) painotetaan

·määrittämään vertailukohta ja merkitykselliset indikaattorit, jotta voidaan arvioida edistymistä ehdotettujen toimenpiteiden täytäntöönpanossa

·harkitsemaan järjestelmällisesti mahdollisuuksia ottaa käyttöön luontoon perustuvia ratkaisuja (mukaan lukien veden luonnolliseen pidättämiseen liittyviä toimenpiteitä) ruoppauksessa ja harmaaseen infrastruktuuriin tukeutuvissa jokipengerten ja joenuomien muutoksissa.

Tšekki (CZ)

Toisista vesienhoitosuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Tšekkiä kehotetaan etenkin

·varmistamaan parempi seuranta, etenkin seurattavien vesimuodostumien riittävä määrä ja kaikkien kyseeseen tulevien laatutekijöiden riittävä kattaminen; järvien toiminnallista seurantaa tulisi parantaa ja kytkeä se paremmin kuorman ja vaikutusten analyysiin; hydrologis-morfologisia laatutekijöitä tulisi seurata kaikissa vesistönosissa

·parantamaan ekologisen tilan tai ekologisten mahdollisuuksien arviointia ja erityisesti parantamaan hydrologis-morfologisten tekijöiden arviointimenetelmiä ja kytkemään fysikaalis-kemialliset rajat jokien kyseeseen tuleviin biologisiin laatutekijöihin

·esittämään paremmat perustelut 4 artiklan 4 kohdan ja 4 artiklan 5 kohdan nojalla sovelletuille poikkeuksille ja tekemään selkeä ero näiden kahden välillä; tämä on erityisen tärkeää, sillä odotettavissa on, että vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteet saavutetaan merkittävässä määrässä vesimuodostumia vasta vuoden 2027 jälkeen ja poikkeuksia sovelletaan yleisesti

·määrittämään, paljonko vesien pilaantumista aiheuttavien aineiden kuorman on vähennyttävä, jotta vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteet saavutetaan; ottamaan huomioon maataloudesta peräisin oleviin vesien pilaantumista aiheuttavien aineisiin liittyvien lieventämistoimenpiteiden koko vesistöaluetta koskevat vaikutukset ja sen, missä määrin jätevesidirektiivin ja nitraattidirektiivin puitteissa jo toteutetut toimenpiteet vaikuttavat, sekä yksilöimään lisätoimenpiteet, joita tavoitteiden täysimääräinen saavuttaminen edellyttää

·varmistamaan kustannusten kattamista koskevan 9 artiklan asianmukainen täytäntöönpano, mukaan lukien ympäristö- ja luonnonvarakustannusten laskeminen ja huomioon ottaminen.

Ensimmäisistä tulvariskien hallintasuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Tšekkiä kehotetaan etenkin    

·laatimaan tulvariskien hallintasuunnitelmia koskevat mitattavissa olevat tavoitteet ja kytkemään ehdotetut toimenpiteet näihin tavoitteisiin saavutetun edistymisen arvioimiseksi

·esittämään kullekin toimenpiteelle kustannusarvio ja lisäksi kaikille toimenpiteille kokonaistalousarvio ja ilmoittamaan, kattaako se myös investointi- ja toimintakustannukset

·kuvaamaan priorisoinnissa käytetty menetelmä ja antamaan selkeät tiedot toimenpiteiden kustannusten ja hyötyjen arvioinnissa käytetyistä menetelmistä

·varmistamaan koordinointi ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan kansallisen strategian kanssa.

Saksa (DE)

Toisista vesienhoitosuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Saksaa kehotetaan etenkin

·parantamaan kehityssuuntien seurantaa kaikissa vesipiireissä kaikkien kyseeseen tulevien aineiden osalta siten, että seurannalla taataan riittävä ajan ja tilan erottelutarkkuus

·perustelemaan paremmin 4 artiklan 4 kohdan ja 4 artiklan 5 kohdan nojalla soveltamansa poikkeukset, etenkin kohtuuttomien kustannusten osalta

·esittämään kattava puuteanalyysi maatalouden hajakuormituslähteistä kaikissa vesistöissä sen kaikissa vesipiireissä ja kytkemään se suoraan ehdotettuihin lieventämistoimenpiteisiin; maataloudesta peräisin olevan nitraattikuorman aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiseksi tarvitaan lisätoimia

·harkitsemaan kuivuudenhallintasuunnitelmien laatimista alueille, joilla on kohonnut tulvariski.

Ensimmäisistä tulvariskien hallintasuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Saksaa kehotetaan etenkin    

·laatimaan mitattavissa olevat tavoitteet (aikataulu ja indikaattorit) ja määrittämään selkeät kriteerit sille, mitä tulvista aiheutuvat merkittävät haittavaikutukset ovat

·yksilöimään suunnitelmissa yksityiskohtaisemmin toimenpiteet, niiden panos tavoitteiden saavuttamiseen ja rahoituslähteet

·esittämään selvitys siitä, millä tavoin ehdotetut toimenpiteet valitaan ja pannaan tärkeysjärjestykseen, esimerkiksi miten valintoihin vaikuttavia tekijöitä (kuten kustannus-hyötyanalyysi, tehokkuus ja ilmastonmuutos) painotetaan

·varmistamaan koordinointi kansallisen strategian kanssa ilmastonmuutokseen sopeutumisen alalla.

Tanska (DK)

Toisista vesienhoitosuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Tanskaa kehotetaan etenkin

·selventämään merkittävän kuormituksen jakautumista eri alojen välillä kyseeseen tulevien lieventämistoimenpiteiden yksilöimiseksi

·parantamaan pintavesien seurantaa kattamalla kaikki merkitykselliset biologiset, fysikaalis-kemialliset ja hydrologis-morfologiset laatutekijät kaikissa vesijaotteluryhmissä ja lisäämään niiden vesimuodostumien osuutta, jotka kuuluvat vesistöaluekohtaisten pilaavien aineiden seurannan piiriin

·saattamaan päätökseen arviointimenetelmien kehittäminen kaikille biologisille laatutekijöille kaikissa vesijaotteluryhmissä, myös menetelmien, jotka ovat herkkiä joissa esiintyville ravinteille ja joihin sisältyy hydrologis-morfologisia laatutekijöitä ekologisen tilan luokittelemista varten

Ensimmäisistä tulvariskien hallintasuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Tanskaa kehotetaan etenkin    

·antamaan yhtenäisempiä ja kattavampia tietoja tulvariskien hallintasuunnitelmien laatimisesta ja siitä, miten tässä työssä hyödynnettiin alustavia tulvariskien arviointeja ja tulvavaara- ja tulvariskikarttoja varmistamaan koordinointi ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan kansallisen strategian kanssa

·harkitsemaan yhtenäisempää lähestymistapaa tulvariskien hallintasuunnitelmiin, jotka nykyisellään ovat luonteeltaan melko erilaisia keskenään (strategialtaan ja yksityiskohtaisuudeltaan); tästä syystä harkitsemaan tehokkaampaa tietojenvaihtoa eri virkamiesten kesken

·antamaan lisätietoja toimenpiteiden kustannuksista ja rahoituslähteistä ja toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan kustannus-hyötyanalyysi antamaan lisätietoja toimenpiteiden priorisoinnista ja sen perusteista esittämään kaikissa tulvariskien hallintasuunnitelmissa tiedot toimenpiteiden täytäntöönpanon seurantamekanismeista.

Viro (EE)

Toisista vesienhoitosuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Viroa kehotetaan etenkin

·varmistamaan, että kaikkien pintavesien kaikille merkittäville laatutekijöille on määritetty vertailuolot

·saattamaan päätökseen selvitys kemiallisten aineiden päästöistä ja häviöistä

·tehostamaan kaikkien vesimuodostumien tilan arviointia ja lisäämään siten luottamusta tilan arviointia kohtaan sekä vähentämään niiden vesimuodostumien osuutta, joiden tila ei ole tiedossa; seurannalla tulisi tuottaa tietoa, jonka ajan ja tilan erottelutarkkuus on riittävä (myös eliöstön osalta)

·esittämään paremmat perustelut sovelletuille poikkeuksille laatimalla 4 artiklan 4 kohdan soveltamiselle selkeät kriteerit ja noudattamalla niitä sekä erottamaan nämä selkeästi 4 artiklan 5 kohdan soveltamiselle asetetuista kriteereistä ja perusteluista.

Ensimmäisistä tulvariskien hallintasuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Viroa kehotetaan etenkin    

·laatimaan tulvariskien hallintasuunnitelmia koskevat täsmälliset ja mitattavat tavoitteet ja kuvaamaan tavoitteiden asettamismenettely

·antamaan yksityiskohtaisemmat tiedot toimenpiteiden täytäntöönpanon kustannuksista hallintayksikössä ja aikatauluista esittämään indikaattorit myös edistymiselle esittämään tulvariskien hallintasuunnitelmissa kuvaus kustannus-hyötyanalyysissä käytetyistä menetelmistä ja esittämään analyysin tulokset.

Kreikka (EL)

Vesienhoitosuunnitelmia koskevia tietoja ei toimitettu ajoissa, minkä vuoksi ne eivät sisälly komission arviointiin.

Tulvariskien hallintasuunnitelmia koskevia tietoja ei toimitettu ajoissa, minkä vuoksi ne eivät sisälly komission arviointiin.

Espanja (ES)

Toisista vesienhoitosuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Espanjaa kehotetaan etenkin

·varmistamaan, että seuraavat vesienhoitosuunnitelmat hyväksytään ajoissa ja että noudatetaan julkista kuulemista koskevia vaatimuksia

·hyödyntämään virtausmittareita tehokkaammin, varmistamaan, että kaikki vedenotto mitataan ja kirjataan ja että lupien myöntämisessä huomioidaan käytettävissä olevat luonnonvarat, ja varmistamaan, että käyttäjät ilmoittavat vedenoton todelliset määrät säännöllisesti vesistöalueista vastaaville viranomaisille, etenkin niissä vesipiireissä, joissa esiintyy merkittäviä vedenoton aiheuttamia paineita

·varmistamaan kustannusten kattamista koskevan 9 artiklan asianmukainen täytäntöönpano, mukaan lukien ympäristö- ja luonnonvarakustannusten laskeminen ja huomioon ottaminen.

·varmistamaan, että suojeltujen elinympäristöjen tai lajien määrälliset ja laadulliset tarpeet yksilöidään ja siirretään kunkin suojelualueen erityistavoitteiksi, sekä yksilöimään myös kyseeseen tuleva seuranta ja toimenpiteet

·varmistamaan, että uudet kuivuudenhallintasuunnitelmat hyväksytään.

Ensimmäisistä tulvariskien hallintasuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Espanjaa kehotetaan etenkin    

·hyväksymään kiireisesti Kanarian saarten osalta tulvariskien hallintasuunnitelma ja varmistamaan, että seuraavat vesienhoitosuunnitelmat hyväksytään ajoissa

·selventämään tavoitteiden priorisointiin liittyvää menettelyä ja dokumentoimaan se esimerkiksi selvittämällä, mitkä instituutiot ja sidosryhmät ovat olleet osallisina ja mitä syitä on esitetty päätettäessä eri tavoitteiden prioriteettitasoista laatimaan toimenpiteiden vaikutuksia koskevat mitattavissa olevat tavoitteet ja indikaattorit edistymisen arvioinnin tueksi

·esittämään menetelmät, joita käytetään toimenpiteisiin liittyvien kustannusten ja hyötyjen arvioinnissa, sekä tämän analyysin tulokset ja miten niitä hyödynnetään

·ottamaan huomioon ilmastonmuutos muun muassa ottamalla järjestelmällisesti huomioon ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva kansallinen strategia.

Suomi (FI)

Toisista vesienhoitosuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Suomea kehotetaan etenkin

·varmistamaan pintavesien parempi seuranta siten, että se kattaa kaikki kyseeseen tulevat laatutekijät kaikissa vesimuodostumissa, myös hydrologis-morfologiset laatutekijät ja vesistöaluekohtaiset pilaavat aineet rannikkovesillä

·parantamaan kehityssuuntien seurantaa kaikissa vesipiireissä kaikkien kyseeseen tulevien aineiden osalta siten, että seurannalla taataan riittävä ajan ja tilan erottelutarkkuus

·varmistamaan, että ehdotetut uudet muutokset arvioidaan perusteellisesti vesipolitiikan puitedirektiivin vaatimusten mukaisesti, sillä tilan huononeminen erinomaisesta hyvään ei välttämättä käynnistä 4 artiklan 7 kohdan mukaista arviointia

·varmistamaan 9 artiklan asianmukainen täytäntöönpano kustannusten kattamisen sekä ympäristö- ja luonnonvarakustannusten laskemisen ja hintaan sisällyttämisen osalta

·ottamaan huomioon, että ilmastonmuutos aiheuttaa muun muassa paikallisesti tai vesistöalueen osassa esiintyviä kuivuusjaksoja, ja harkitsemaan siksi uudelleen kuivuudenhallintasuunnitelmien laatimista tarpeen mukaan.

Ensimmäisistä tulvariskien hallintasuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Suomea kehotetaan etenkin

·asettamaan tavoitteiden saavuttamiselle selkeä määräaika

·kytkemään tavoitteet ja toimenpiteet vahvemmin toisiinsa ja esittämään selkeästi, ovatko suunnitellut toimenpiteet riittäviä tavoitteiden saavuttamiseksi

·varmistamaan koordinointi ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan kansallisen strategian kanssa.

Ranska (FR)

Toisista vesienhoitosuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Ranskaa kehotetaan etenkin

·perustelemaan paremmin 4 artiklan 4 kohdan ja 4 artiklan 5 kohdan nojalla sovelletut poikkeukset sekä tarkastelemaan uudelleen ja päivittämään perustelut kaikkien mahdollisten toimenpiteiden täytäntöönpanon varmistamiseksi

·torjumaan tehokkaammin ravinteiden aiheuttamaa pilaantumista ja arvioimaan ja esittämään tiedot toimenpiteiden odotetuista vaikutuksista

·tehostamaan hydrologis-morfologisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja raportointia kaikkien sellaisten vesimuodostumien osalta, joihin kohdistuu hydrologis-morfologisia ympäristöpaineita, sekä kaikkien vesipiirien osalta, ja toimimaan kansainvälisten sitoumusten mukaisesti vesistöjen esteettömyyden katkaisevien rakenteiden poistamiseksi

·harkitsemaan kuivuudenhallintasuunnitelmien laatimista alueille, joilla on kohonnut tulvariski.

Ensimmäisistä tulvariskien hallintasuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Ranskaa kehotetaan etenkin

·esittämään yksityiskohtaisemmat tiedot tulvariskien hallintasuunnitelmia edeltäneistä vaiheista, kuten yhteenvetokartat ja mahdollisen merkittävän tulvariskin alueisiin liittyvä teksti sekä viitetiedot, joista käy ilmi, mistä nämä tiedot ovat saatavilla varmistamaan koordinointi ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan kansallisen strategian kanssa

·laatimaan tavoitteet, joihin sisältyy mahdollisimman paljon täsmällisiä ja mitattavissa olevia osatekijöitä, ja säilyttämään selkeä kytkös ylemmän ja alemman tason tavoitteiden välillä sekä toimenpiteiden ja tavoitteiden välillä

·esittämään tulvariskien hallintasuunnitelmissa kattavammat tiedot toimenpiteistä, myös kustannuksista ja rahoituslähteistä, yksityiskohtaiset sijaintitiedot sekä tiedot priorisoinnista ja seurannan edistymisestä.

Kroatia (HR)

Toisista vesienhoitosuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Kroatiaa kehotetaan etenkin

·tehostamaan paineiden tunnistamista etenkin vaihettumisalueilla ja rannikkovesillä

·kehittämään asianmukainen menetelmä voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien nimeämiseen; voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien nimeämisessä on noudatettava 4 artiklan 3 kohdan kaikkia vaatimuksia ja määritettävä menetelmä ekologisen potentiaalin määrittelylle

·esittämään kaikki merkitykselliset tiedot direktiivin 91/271/ETY taajamia koskevien vaatimusten noudattamisen tasosta ja aikataulusta varmistamaan myös, että jätevesidirektiivin 5 artiklan vaatimuksia tehokkaammasta käsittelystä noudatetaan etenkin suurkaupungeissa

·harkitsemaan pistekuormituksen osalta lisätoimenpiteitä, jotka ovat laajempia kuin jätevesidirektiivissä ja teollisuuden päästöistä annetussa direktiivissä säädetyt vaatimukset, vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteiden saavuttamiseksi ja määrittämään kattavasti keskeiset toimenpidetyypit hajakuormituslähteitä varten

·varmistamaan, että vedenoton ennakkovalvonta toteutuu ja että vedenkäytöstä, käyttötaseesta ja kehityssuuntauksista kerätään tietoa ja raportoidaan harkitsemaan veden luonnollisia pidättämismenetelmiä, joilla lievennetään maataloudesta peräisin olevien pilaavien aineiden veden laatua heikentävää vaikutusta, harkitsemaan kuivuudenhallintasuunnitelmien hyväksymistä ja jatkamaan nykyisen valvonnan tarkistamista sen varmistamiseksi, että maatalouden käytännöt eivät aiheuta hydrologis-morfologisia paineita, sekä päivittämään valvontaa tarpeen mukaan.

Ensimmäisistä tulvariskien hallintasuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Kroatiaa kehotetaan etenkin    

·esittämään täsmälliset ja mitattavissa olevat tulvienhallinnan tavoitteet ja kytkemään toimenpiteet selkeästi tavoitteisiin ilmoittamaan vertailukohta, johon nähden edistystä seurataan

·esittämään selvitys siitä, millä tavoin ehdotetut toimenpiteet valitaan ja pannaan tärkeysjärjestykseen, esimerkiksi miten valintoihin vaikuttavia tekijöitä (kuten kustannus-hyötyanalyysi, tehokkuus ja ilmastonmuutos) painotetaan

·esittämään yksityiskohtaisempaa tietoa julkisen kuulemisen lähestymistavasta ja sidosryhmien aktiivisesta osallistumisesta.

Unkari (HU)

Toisista vesienhoitosuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Unkaria kehotetaan etenkin

·tehostamaan kaikkien vesimuodostumien tilan arviointia ja lisäämään siten luottamusta tilan arviointia kohtaan sekä vähentämään niiden vesimuodostumien osuutta, joiden tila ei ole tiedossa; seurannalla tulisi tuottaa tietoa, jonka ajan ja tilan erottelutarkkuus on riittävä;

·tilan arvioinnissa tulisi huomioida kaikki prioriteettiaineet asiaankuuluvassa matriisissa; jos käytössä on eri matriisi, sen yhteydessä on esitettävä selvitykset

·hälventämään voimakkaasti muutettuihin vesimuodostumiin ja keinotekoisiin vesimuodostumiin liittyvää epävarmuutta parantamalla seurantaa, parantamalla hydrologis-morfologisiin paineisiin liittyviä tietoja sekä lisäämällä ymmärrystä biologisten laatutekijöiden vaikutuksista varmistamaan, että voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien nimeämisessä noudatetaan kaikkia 4 artiklan 3 kohdan vaatimuksia

·varmistamaan, että vedenottoon sovelletaan tehokkaita lupa-, mittaus- ja valvontamenettelyjä

·varmistamaan, että vesipolitiikassa tehdään selkeä ero veden niukkuuden ja kuivuuden välillä ja että kuivuudenhallintasuunnitelma hyväksytään.

Ensimmäisistä tulvariskien hallintasuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Unkaria kehotetaan etenkin    

·laatimaan tavoitteita, joille on määritetty täsmennetyt määrälliset tavoitetasot, sijainnit ja aikataulut

·tarkentamaan toimenpiteiden määrää sekä tulvariskien hallintasuunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden suhdetta muihin, alustavissa suunnitelmissa yksilöityihin toimenpiteisiin sekä näiden keskinäistä priorisointia

·sisällyttämään seuraavaan tulvariskien hallintasuunnitelmaan kustannusarvio kaikkien toimenpiteiden osalta

·varmistamaan koordinointi ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan kansallisen strategian kanssa.

Irlanti (IE)

Vesienhoitosuunnitelmia koskevia tietoja ei toimitettu ajoissa, minkä vuoksi ne eivät sisälly komission arviointiin.

Tulvariskien hallintasuunnitelmia koskevia tietoja ei toimitettu ajoissa, minkä vuoksi ne eivät sisälly komission arviointiin.

Italia (IT)

Toisista vesienhoitosuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Italiaa kehotetaan etenkin

·yhtenäistämään erilaiset alueelliset lähestymistavat erityisesti ympäristöpaineiden merkityksellisyyden määrittämisen osalta

·esittämään merkitykselliset tiedot toimenpideohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden soveltamisalasta ja aikataulusta ja siten selkeyttämään, millä tavoin tavoitteet on tarkoitus saavuttaa; vesienhoitosuunnitelmiin on sisällytettävä toimenpiteiden järjestelmällinen priorisointi

·varmistamaan, että toimenpideohjelman rahoituslähteitä koskevat tiedot esitetään selkeämmin kolmannessa vesienhoitosuunnitelmassa

·tehostamaan kaiken vedenoton mittausta ja tarkastelemaan uudelleen vedenoton lupajärjestelmiä varmistamaan, että laittoman vedenoton torjumiseksi ryhdytään toimiin etenkin vesipiireissä, joissa on veden niukkuuteen liittyviä ongelmia

·torjumaan yhdyskuntajätevesien johtamista vesistöihin ja varmistamaan, että suunnitellut toimenpiteet ovat riittäviä vesipolitiikan puitedirektiivin (ja yhdyskuntajätevesidirektiivin) tavoitteiden saavuttamiseksi kaikissa vesipiireissä

·varmistamaan 9 artiklan asianmukainen täytäntöönpano kustannusten kattamisen sekä ympäristö- ja luonnonvarakustannusten laskemisen ja hintaan sisällyttämisen osalta.

·varmistamaan, että kuivuudenhallintasuunnitelma hyväksytään myös Sisilian vesipiirin osalta.

Ensimmäisistä tulvariskien hallintasuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Italiaa kehotetaan etenkin    

·laatimaan tulvariskien hallintasuunnitelmaa koskevat täsmälliset ja mitattavissa olevat tavoitteet sekä kytkemään tavoitteet ja toimenpiteet toisiinsa

·selvittämään tulvariskien hallintasuunnitelmissa, millä tavoin toimenpiteiden seuranta toteutetaan, ja esittämään kattavammat tiedot toimenpiteiden rahoituslähteistä

· hyödyntämään kustannus-hyötyanalyysiä mahdollisuuksien mukaan myös toimenpiteiden valinnassa ja priorisoinnissa

·varmistamaan koordinointi ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan kansallisen strategian kanssa.

Liettua (LT)

Vesienhoitosuunnitelmia koskevia tietoja ei toimitettu ajoissa, minkä vuoksi ne eivät sisälly komission arviointiin.

Ensimmäisistä tulvariskien hallintasuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Liettuaa kehotetaan etenkin

·tarkentamaan tietoja tulvariskien hallintasuunnitelman oikeudellisesta asemasta varmistamaan, että tulvariskien hallintasuunnitelmissa, alustavissa tulvariskien arvioinneissa, mahdollisen merkittävän tulvariskin alueita koskevissa asiakirjoissa sekä tulvavaara- ja tulvariskikartoissa on ristiviittaukset, joiden avulla kaikki asiakirjat ovat jatkuvasti kaikkien asianomaisten ja yleisön saatavilla saavutettavassa muodossa

·kytkemään ehdotetut toimenpiteet tavoitteisiin saavutetun edistymisen arvioimiseksi

·käsittelemään tulvariskien hallintasuunnitelmissa erikseen ilmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä ja varmistamaan koordinointi ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan kansallisen strategian kanssa.

Luxemburg (LU)

Toisista vesienhoitosuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Luxemburgia kehotetaan etenkin

·vastaamaan paremmin tarpeisiin, jotka liittyvät voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien nimeämiseen, laatimalla selkeät kriteerit merkittävien haittavaikutusten määrittämiseen läpinäkyvällä tavalla ja soveltamalla näitä kriteerejä käyttämään tarkempaa menetelmää ekologisen potentiaalin määrittämiseen

·varmistamaan mahdollisten uusien muutosten kattava arviointi vesipolitiikan puitedirektiivin vaatimusten mukaisesti

·tarkastelemaan uudelleen ja kehittämään strategiaa vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteiden saavuttamiseksi ja parantamaan seuraavan vesienhoitosuunnitelmansa teknistä toteutettavuutta yhteistyössä maataloustuottajien yhteisön ja yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) kansallisesta täytäntöönpanosta vastaavien viranomaisten kanssa ja varmistamaan näin, että kaikki kyseeseen tulevat politiikat ja välineet (esim. maaseudun kehittämissuunnitelma, YMP:n ensimmäinen pilari ja nitraattidirektiivi) antavat merkittävän panoksensa vesienhoitosuunnitelmiin.

Ensimmäisistä tulvariskien hallintasuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Luxemburgia kehotetaan etenkin

·laatimaan mahdollisuuksien mukaan täsmälliset ja mitattavissa olevat tavoitteet, joiden avulla voidaan määrittää selkeät tavoitetasot ja mitata saavutuksia; kytkemään tavoitteet toimenpiteisiin;

·sisällyttämään tulvariskien hallintasuunnitelmaan toimenpiteiden kustannusarviot ja yksilöimään rahoituslähteet

·esittämään selvitys siitä, millä tavoin ehdotetut toimenpiteet valitaan ja pannaan tärkeysjärjestykseen, esimerkiksi miten valintoihin vaikuttavia tekijöitä (kuten kustannus-hyötyanalyysi, tehokkuus ja ilmastonmuutos) painotetaan, sekä varmistamaan koordinointi ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan kansallisen strategian kanssa

·asettamaan selkeämpi aikataulu tulvariskien hallintasuunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden täytäntöönpanolle.

Latvia – LV

Toisista vesienhoitosuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Latviaa kehotetaan etenkin

·yksilöimään rahoituslähteet, joiden avulla tuetaan vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisten tavoitteiden täytäntöönpanoa

·saattamaan päätökseen biologisten laatutekijöiden arviointimenetelmien laatiminen; vaihettumisalueille ja rannikkovesille on määritettävä hydrologis-morfologisten laatutekijöiden arviointimenetelmät

·varmistamaan, että mahdolliset uudet muutokset arvioidaan perusteellisesti 4 artiklan 7 kohdan mahdollisen soveltamisen varalta

·varmistamaan vesienhoitosuunnitelmien riittävä koordinointi tulvadirektiivin ja tulvariskien hallintasuunnitelmien kanssa.

Ensimmäisistä tulvariskien hallintasuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Latviaa kehotetaan etenkin    

·laatimaan mahdollisuuksien mukaan tulvariskien hallintasuunnitelmia koskevat mitattavissa olevat tavoitteet ja kytkemään ehdotetut toimenpiteet näihin tavoitteisiin saavutetun edistymisen arvioimiseksi

·yksilöimään toimenpiteiden rahoituslähteet

·esittämään ja soveltamaan tarpeen mukaan menetelmää toimenpiteiden kustannusten ja hyötyjen arviointiin ja esittämään arvioinnin tulokset

·selvittämään toisella raportointijaksolla, millä tavoin ilmastonmuutoksen vaikutukset on otettu huomioon, ja varmistamaan koordinointi ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan kansallisen strategian kanssa, kun se on hyväksytty.

Malta – MT

Toisista vesienhoitosuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Maltaa kehotetaan etenkin

·varmistamaan ympäristöpaineiden jakautuminen eri lähteiden välillä, jotta riittävien toimenpiteiden yksilöinti on mahdollista

·jatkamaan työtään pohjaveden määrällistä tilaa koskevien seurantajärjestelmien perustamiseksi

·varmistamaan, että mahdolliset uudet muutokset ovat vesipolitiikan puitedirektiivin vaatimusten mukaisia

·torjumaan tehokkaammin veden niukkuuteen ja liialliseen käyttöön liittyviä ongelmia

·varmistamaan kustannusten kattamista koskevan 9 artiklan asianmukainen täytäntöönpano, mukaan lukien ympäristö- ja luonnonvarakustannusten laskeminen ja huomioon ottaminen.

Ensimmäisistä tulvariskien hallintasuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Maltaa kehotetaan etenkin    

·laatimaan mahdollisuuksien mukaan tulvariskien hallintasuunnitelmia koskevat mitattavissa olevat tavoitteet ja kytkemään ehdotetut toimenpiteet näihin tavoitteisiin saavutetun edistymisen arvioimiseksi sekä määrittämään menettelyt ja indikaattorit toimenpiteiden täytäntöönpanon seurantaan

·esittämään tiedot kaikkien tulvariskin lieventämistoimenpiteiden kustannuksista, niiden priorisoinnista ja priorisoinnissa käytetyistä menetelmistä.

Alankomaat (NL)

Toisista vesienhoitosuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Alankomaita kehotetaan etenkin

·täydentämään nykyisten maataloustoimenpiteiden tehokkuutta koskevaa arviointia ja yksilöimään, mitä lisätoimia tarvitaan vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteiden saavuttamiseksi

·varmistamaan, että muualta kuin maataloudesta peräisin olevien kemiallisen pilaantumisen aiheuttajien osalta toimenpideohjelma perustuu ympäristöpaineiden luotettavaan arviointiin.

Ensimmäisistä tulvariskien hallintasuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Alankomaita kehotetaan etenkin    

·määrittämään tavoitteet mahdollisimman täsmällisiksi ja mitattaviksi ja esittämään selvitys määrittämistä koskevasta menettelystä kuvaamaan tulvariskien hallintasuunnitelmissa kytkös muihin aiempiin ja käynnissä oleviin tulvaohjelmiin ja lainsäädäntöön

·esittämään tiedot tulvariskien hallintasuunnitelmiin sisältyvien toimenpiteiden kustannusarviosta ja ilmoittamaan, käytetäänkö edistymisen seurannassa vertailukohtaa, tai määrittämään vertailukohta

·esittämään selvitys siitä, millä tavoin ehdotetut toimenpiteet valitaan ja pannaan tärkeysjärjestykseen, esimerkiksi miten valintoihin vaikuttavia tekijöitä (kuten kustannus-hyötyanalyysi, tehokkuus ja ilmastonmuutos) painotetaan, sekä varmistamaan koordinointi ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan kansallisen strategian kanssa

·esittämään selkeät tiedot julkisen kuulemisen järjestämisestä ja sidosryhmien aktiivisesta osallistumisesta.

Puola (PL)

Toisista vesienhoitosuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Puolaa kehotetaan etenkin

·vahvistamaan pintavesien seurantaa kattamalla kaikki merkitykselliset laatutekijät kaikissa vesijaotteluryhmissä

·esittämään kattava ekologisen tilan arviointi kaikkien vesijaotteluryhmien osalta ja sisällyttämään tähän kaikkien merkityksellisten laatutekijöiden arviointi

·tehostamaan toimia yhtenäisen menetelmän määrittämiseksi voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien nimeämiseen kaikissa kyseeseen tulevissa vesijaotteluryhmissä

·varmistamaan, että poikkeusten soveltaminen 4 artiklan 7 kohdan nojalla perustuu kaikkien vaiheiden perusteelliseen arviointiin vesipolitiikan puitedirektiivin edellyttämällä tavalla

·määrittämään ekologiset virtaamat ja panemaan ne täytäntöön.

Ensimmäisistä tulvariskien hallintasuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Puolaa kehotetaan etenkin    

·esittämään selvitys siitä, millä tavoin ehdotetut toimenpiteet valitaan ja pannaan tärkeysjärjestykseen, esimerkiksi miten valintoihin vaikuttavia tekijöitä (kuten kustannus-hyötyanalyysi, tehokkuus ja ilmastonmuutos) painotetaan

·ottamaan ensimmäisen raportointijakson tulvavaara- ja tulvariskikarttojen johtopäätökset huomioon toisen raportointijakson alustavien tulvariskien arviointien, tulvavaara- ja tulvariskikarttojen sekä tulvariskien hallintasuunnitelmien laadinnassa

·esittämään toisella raportointijaksolla selvitys siitä, millä tavoin ilmastonmuutoksen vaikutukset on otettu huomioon.

Portugali (PT)

Toisista vesienhoitosuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Portugalia kehotetaan etenkin

·vahvistamaan pintavesien seurantaa kattamalla kaikki merkitykselliset laatutekijät kaikissa vesijaotteluryhmissä sisällyttämään toiminnalliseen seurantaan kaikki vesimuodostumat (myös rannikkovedet), joihin kohdistuu merkittäviä ympäristöpaineita

·vahvistamaan entisestään perusteluja 4 artiklan 7 kohdan soveltamiselle varmistamalla, että kutakin hanketta arvioidaan strategisen tason lisäksi vesimuodostuman tasolla

·päivittämään edelleen toimilupia ja lupia koskevia säännöksiä kaiken vedenoton ja virtaaman osalta

·varmistamaan, että saarten muodostamien vesipiirien osalta toimitetaan kattavammat tiedot prioriteettiaineiden ja (mahdollisten) vesistöaluekohtaisten pilaavien aineiden aiheuttamista ympäristöpaineista, jotta voidaan määrittää riittävät toimenpiteet

·varmistamaan, että suojeltujen simpukka-alueiden erityistavoitteet (myös mikrobiologisten vaatimusten ohjearvot) ovat yhdenmukaiset kumotun simpukkavesidirektiivin kanssa.

Ensimmäisistä tulvariskien hallintasuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Portugalia kehotetaan etenkin    

·laatimaan mahdollisuuksien mukaan tulvariskien hallintasuunnitelmia koskevat mitattavat tavoitteet ja kytkemään toimenpiteet tavoitteisiin

·varmistamaan, että tulvariskien hallintasuunnitelmissa, mahdollisen merkittävän tulvariskin alueita koskevissa asiakirjoissa sekä tulvavaara- ja tulvariskikartoissa on ristiviittaukset, joiden avulla kaikki asiakirjat ovat jatkuvasti kaikkien asianomaisten ja yleisön saatavilla saavutettavassa muodossa, myös digitaalisesti

·yksilöimään toimenpiteiden rahoituslähteet konkreettisesti valitsemaan ja priorisoimaan toimenpiteitä ottaen huomioon kustannukset ja hyödyt tarpeen mukaan.

Romania (RO)

Toisista vesienhoitosuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Romaniaa kehotetaan etenkin

·edistämään edelleen ympäristöpaineiden jakautumista eri alojen kesken

·vahvistamaan pintavesien seurantaa kattamalla kaikki merkitykselliset laatutekijät, myös hydrologis-morfologiset laatutekijät, kaikissa vesijaotteluryhmissä, sekä parantamaan määrällistä ja kemiallista pohjavesien seurantaa

·varmistamaan, että poikkeusten soveltaminen 4 artiklan 7 kohdan nojalla perustuu kaikkien vaiheiden perusteelliseen arviointiin vesipolitiikan puitedirektiivin edellyttämällä tavalla

·tehostamaan kaikkien yhdyskuntajätevesidirektiivin vaatimusten täytäntöönpanoa siltä osin, että jätevedet on käsiteltävä tehokkaammin ennen niiden johtamista haavoittumiselle alttiisiin vesistöihin, sekä varmistamaan, että investoinneilla mahdollistetaan suurkaupunkien jätevesien asianmukainen käsittely.

Ensimmäisistä tulvariskien hallintasuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Romaniaa kehotetaan etenkin

·kytkemään tavoitteet ja toimenpiteet vahvemmin toisiinsa ja ilmoittamaan, ovatko suunnitellut toimenpiteet toteutuessaan riittäviä tavoitteiden saavuttamiseksi

·esittämään kustannusarviot ja selkeä selvitys rahoituslähteistä tulvariskien hallintasuunnitelmiin sisältyvien toimenpiteiden osalta

·esittämään selvitys siitä, millä tavoin ehdotetut toimenpiteet valitaan ja pannaan tärkeysjärjestykseen, esimerkiksi miten valintoihin vaikuttavia tekijöitä (kuten kustannus-hyötyanalyysi, tehokkuus ja ilmastonmuutos) painotetaan, sekä varmistamaan koordinointi ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan kansallisen strategian kanssa

·varmistamaan, että tulvariskien hallintasuunnitelmissa, mahdollisen merkittävän tulvariskin alueita koskevissa asiakirjoissa sekä tulvavaara- ja tulvariskikartoissa on ristiviittaukset, joiden avulla kaikki asiakirjat ovat jatkuvasti kaikkien asianomaisten ja yleisön saatavilla saavutettavassa muodossa, myös digitaalisesti.

Ruotsi (SE)

Toisista vesienhoitosuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Ruotsia kehotetaan etenkin

·varmistamaan, että ympäristönlaatunormit ovat saatavilla ja riittävät kaikkien merkityksellisten vesistöaluekohtaisten pilaavien aineiden osalta

·edistämään poikkeuksien perustelua esittämällä niihin liittyvät arvioinnit ja lisätiedot sekä pienentämällä epävarmojen tietojen osuutta ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin poikkeusten määrän vähentämiseksi mahdollisimman tehokkaasti seuraavalla raportointijaksolla, jotta voidaan varmistaa vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteiden oikea-aikainen saavuttaminen

·harkitsemaan kuivuudenhallintasuunnitelmien laatimista tarpeen mukaan, etenkin vesipiireissä, joissa esiintyy paikallisesti kuivuutta.

Ensimmäisistä tulvariskien hallintasuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Ruotsia kehotetaan etenkin    

·esittämään tulvariskien hallintasuunnitelmissa täsmälliset ja mitattavissa olevat tiedot toimenpiteistä, myös kustannusarviot ja rahoituslähteet; esittämään tiedot myös toimenpiteiden prioriteeteista ja priorisoinnissa käytetyistä menetelmistä

·esittämään kattavampi pohdinta siitä, millä tavoin ilmastonmuutoksen mahdolliset vaikutukset ja koordinointi ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan kansallisen strategian kanssa otettiin huomioon toisella raportointijaksolla

·tehostamaan tulvariskien hallintasuunnitelmien ja vesienhoitosuunnitelmien välistä koordinointia.

Slovenia (SI)

Toisista vesienhoitosuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Sloveniaa kehotetaan etenkin

·parantamaan edelleen pintavesien seurantaa kattamalla kaikki merkitykselliset laatutekijät kaikissa vesijaotteluryhmissä sekä saattamaan päätökseen arviointimenetelmien kehittäminen kaikille biologisille laatutekijöille kaikissa vesijaotteluryhmissä

·erottamaan toisistaan selkeästi voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien nimeämisen ja poikkeusten soveltamisen varmistamaan, että poikkeusten soveltaminen 4 artiklan 7 kohdan nojalla perustuu kaikkien vaiheiden perusteelliseen arviointiin vesipolitiikan puitedirektiivin edellyttämällä tavalla

·varmistamaan hydrologis-morfologisten ympäristöpaineiden poistamiseen tähtäävien toimenpiteiden täytäntöönpano, tarvittaessa tarkastelemalla uudestaan lupia tai toimilupia ja kohdentamalla täytäntöönpanoon tarvittavat voimavarat.

Ensimmäisistä tulvariskien hallintasuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Sloveniaa kehotetaan etenkin    

·selvittämään tarkemmin ja dokumentoimaan tavoitteiden asetusprosessia laatimaan mahdollisuuksien mukaan täsmälliset ja mitattavissa olevat tavoitteet, jotka voidaan saavuttaa

·esittämään ja selvittämään tulvariskien hallintasuunnitelmissa tarkemmin toimenpiteiden täytäntöönpanon vertailukohta, johon nähden edistymistä seurataan

·varmistamaan, että tulvariskien hallintasuunnitelmissa, mahdollisen merkittävän tulvariskin alueita koskevissa asiakirjoissa sekä tulvavaara- ja tulvariskikartoissa on ristiviittaukset, joiden avulla kaikki asiakirjat ovat jatkuvasti kaikkien asianomaisten ja yleisön saatavilla saavutettavassa muodossa, myös digitaalisesti esittämään tulokset sidosryhmien aktiivisesta osallistumisesta tulvariskien hallintasuunnitelmien valmisteluun sekä julkisesta kuulemisesta, joka koskee tulvariskien hallintasuunnitelmia

·varmistamaan koordinointi ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan kansallisen strategian kanssa.

Slovakia (SK)

Toisista vesienhoitosuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Slovakiaa kehotetaan etenkin

·määrittämään kaikille laatutekijätyypeille, etenkin hydrologis-morfologisille laatutekijöille, vertailuolot sekä parantamaan kuormitusten ja vaikutusten arviointia

·saattamaan päätökseen seurantakehys, joka on toimenpideohjelmien tehokkaan suunnittelun edellytys

·käsittelemään alle määritysrajan jäävien prioriteettiaineiden mittaustuloksia komission direktiivin 2009/90/EY 5 artiklassa esitetyllä tavalla

·varmistamaan, että poikkeusten soveltaminen 4 artiklan 7 kohdan nojalla perustuu kaikkien vaiheiden perusteelliseen arviointiin vesipolitiikan puitedirektiivin edellyttämällä tavalla

·varmistamaan, että häiriöitä aiheuttavia yksittäisiä aineita koskevat toimenpiteet ovat riittäviä vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteiden saavuttamiseksi panemaan täytäntöön ja ilmoittamaan selkeästi toimenpiteet vaarallisten prioriteettiaineiden aiheuttamien päästöjen vähentämiseksi.

Ensimmäisistä tulvariskien hallintasuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Slovakiaa kehotetaan etenkin    

·laatimaan tulvariskien hallintasuunnitelmia koskevat täsmälliset ja mitattavissa olevat tavoitteet ja kytkemään ne tulvariskien hallintasuunnitelmiin sisältyviin toimenpiteisiin siten, että tavoitteet saavutetaan panemalla toimenpiteet täytäntöön; määrittämään vertailukohta

·esittämään toimenpiteet selkeämmin tulvariskien hallintasuunnitelmissa

·vahvistamaan julkisen kuulemisen ja sidosryhmien osallistumisen esittämistä tulvariskien hallintasuunnitelmissa.

Yhdistynyt kuningaskunta (UK)

Toisista vesienhoitosuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Yhdistynyttä kuningaskuntaa kehotetaan etenkin

·varmistamaan, että seuraavien tulvariskien hallintasuunnitelmien laadinnan yhteydessä järjestetään asianmukainen julkinen kuuleminen, jossa otetaan huomioon näiden asiakirjojen tarkoitus ja monimutkainen luonne

·korjaamaan merkittävät epävarmuudet, jotka koskevat tilan arviointia, ympäristöpaineita ja mahdollisten toimenpiteiden vaikutusta pohjavesimuodostumiin

·parantamaan edelleen perusteluja 4 artiklan 4 kohdan ja 4 artiklan 5 kohdan nojalla tapahtuvalle poikkeusten soveltamiselle ja parantamaan niiden läpinäkyvyyttä kaikissa vesienhoitosuunnitelmissa harkitsemaan uudelleen perustelujen kriteereitä etenkin 4 artiklan 5 kohdan nojalla sovellettujen poikkeusten osalta

·osoittamaan selkeästi kaikkien vesipiirien osalta, missä määrin (katetun alueen ja pilaantumisriskin vähentämisen suhteen) perustoimenpiteillä tai täydentävillä toimenpiteillä edistetään vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteiden saavuttamista yksilöimään rahoituslähteet, joista tuetaan vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisten tavoitteiden täytäntöönpanoa kaikissa vesipiireissä.

Ensimmäisistä tulvariskien hallintasuunnitelmista tehtyjen havaintojen perusteella Yhdistynyttä kuningaskuntaa kehotetaan etenkin

·laatimaan mahdollisuuksien mukaan tulvariskien hallintasuunnitelmia koskevat mitattavissa olevat tavoitteet

·esittämään, mitä menetelmiä toimenpiteiden kustannusten ja hyötyjen arvioinnissa on käytetty ja miten, sekä analyysin tulokset dokumentoimaan paremmin toimenpiteiden priorisointi ja siihen liittyvä menettely

·sisällyttämään kaikkiin tulvariskien hallintasuunnitelmiin toimenpiteiden kustannusarvio ja antamaan selvitys rahoituksen puutteen mahdollisista vaikutuksista toimenpiteiden täytäntöönpanoon

·varmistamaan järjestelmällinen koordinointi ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan kansallisen strategian kanssa.