[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO | Bryssel 21.4.2009 KOM(2009) 199 lopullinen Suositus: NEUVOSTON PÄÄTÖS keskinäisen avun antamisesta Romanialle Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS EU:n keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämisestä Romanialle Suositus: NEUVOSTON PÄÄTÖS keskinäisen avun antamisesta Romanialle sekä Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS EU:n keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämisestä Romanialle PERUSTELUT JOHDANTO Talouskasvu on Romaniassa viime vuosina ollut hyvin voimakasta. Maan talous on kasvanut keskimäärin 6,5 prosenttia vuodessa vuodesta 2002 alkaen ja ylsi vuonna 2008 7,1 prosentin kasvuvauhtiin. Kasvun pääasiallisena veturina on ollut kotimainen kulutus- ja investointikysyntä, jota on vauhdittanut ulkomaisen rahoituksen nostattama rahoitustoiminnan buumi sekä voimakas palkkakasvu. Mittava ulkomainen luotonotto on kasvattanut rajusti ulkomaanvelkaa, jonka osuus oli vuoden 2008 lopussa 53 prosenttia BKT:sta. Maassa yleinen valuuttalainaus on lisännyt kotitalouksien ja yritysten alttiutta valuuttakurssien heilahteluille. Kotimaista kysyntää on lisäksi kiihdyttänyt myötäsyklinen finanssipolitiikka, jonka vaikutuksesta julkinen nettovelka nousi vuosina 2005–2008 1,2 prosentista 5,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen – siitä huolimatta, että toisiaan seuranneissa neuvoston lausunnoissa ja kesäkuussa 2008 annetuissa komission toimintaohjeissa suositeltiin julkisen talouden vakauttamista ja budjettihallinnon parantamista. Maailmantalouden laskusuhdanne ja kotimaisista tekijöistä johtuvien riskien kaihtaminen ovat vähentäneet merkittävästi Romaniaan suuntautuvia pääomavirtoja. Valuuttakurssiin kohdistuvat paineet ovat kasvaneet, ja valuutta on elokuun 2007 jälkeen menettänyt yhteensä yli 30 prosenttia arvostaan. Kotimainen kysyntä supistui vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä yli 4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, mikä johtui etupäässä yksityisen kulutuksen vähenemisestä. Kotimainen kysyntä oli vielä edellisillä neljänneksillä kasvanut kaksinumeroisin luvuin. Lisäksi maan ulkoisen kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehitystä on jarruttanut rakenneuudistusten hidas eteneminen EU:hun liittymisen jälkeen. Hallituksella on myös kasvavia vaikeuksia joukkovelkakirjamarkkinoilla, joilla keskituotto on noin 300 peruspistettä korkeampi vuoden takaiseen verrattuna ja laina-ajat lähes kaikissa tapauksissa lyhyitä. Näistä syistä Romania viranomaiset pyysivät 6. maaliskuuta 2009 maksutasetukea EY:ltä[1] ja esittivät vastaavan pyynnön myös IMF:lle ja Maailmanpankille. Vaikka akuuttia kriisiä ei tällä hetkellä olekaan, Romanian viranomaiset pitävät ulkoista rahoitustukea tässä vaiheessa perusteltuna maan ulkomaanvaluuttavarantojen vahvistamiseksi, koska ulkoisen rahoituksen saannin ennakoidaan sekä julkisella että yksityisellä sektorilla rajoittuvan merkittävästi kahtena seuraavana vuonna. Luottamusta Romanian kykyyn täyttää ulkomaiset sitoumuksensa lisättäisiin myös erityisellä ohjelmalla. Komissio ja neuvoston puheenjohtajamaa ilmoittivat 9. maaliskuuta, että EU oli valmis osallistumaan IMF:n kanssa koordinoituun rahoituspakettiin, jolla tuettaisiin Romanian maksutaseen kestävyyttä. Samalla kuitenkin korostettiin, että rahoitustukea annettaisiin sillä edellytyksellä, että Romanian viranomaiset lujasti sitoutuisivat täytäntöönpanemaan sitä tukevan poliittisen ohjelman. Komission ja IMF:n kanssa käymiensä keskustelujen pohjalta Romanian viranomaiset lähettävät komissiolle ja IMF:lle aiekirjelmän, jossa ne esittävät talouden sopeutusohjelman tärkeimmät osatekijät. Kirjelmä on ehtona sille, että neuvosto voi myöntää Romanialle taloudellista tukea. Sopeutusohjelman pääasiallisena tavoitteena on lieventää yksityisten pääomavirtojen jyrkästä vähenemisestä johtuvia vaikutuksia ja toteuttaa samalla poliittisia toimenpiteitä, joilla voidaan puuttua ulkoiseen ja julkisen talouden epätasapainoon sekä vahvistaa rahoitusalaa. Tätä taustaa vasten yhdeksän suurimman Romaniassa toimivan ulkomaisomisteisen pankin emo-organisaatiot antoivat yhteisen sitoumuksen ylläpitää kokonaisriskiään Romaniassa ja tarjota tarvittaessa lisäpääomaa. MAKROTALOUDEN KEHITYS JA NÄKYMÄT BKT:n kasvu oli vahvaa useita vuosia (keskimäärin 6,5 % vuositasolla vuodesta 2002), mutta se hidastui jyrkästi 2,9 prosenttiin vuositasolla vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä. Pääasiallisena syynä tähän oli yksityisen kulutuksen supistuminen lähes 4 prosenttia vuositasolla ja pankkien luotonannon lähes täydellinen tyrehtyminen. Kiinteän pääoman bruttomuodostus, joka oli vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä ollut yli 30 prosenttia vuositasolla, putosi viimeisellä neljänneksellä 3 prosentin alapuolelle. Tarjontapuolella laskusuhdanteeseen oli syynä noin 8 prosentin taantuma teollisuustoiminnassa, joka oli vielä vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä kasvanut 5,5 prosentin vauhtia. Myös rakennus- ja palvelusektorien toiminta hidastui tuntuvasti. Kotimaisen kysynnän jyrkkä lasku viimeisellä vuosineljänneksellä johti myös tuonnin vähenemiseen. Tuonnin kasvu kääntyi vuoden loppua kohti negatiiviseksi (-18 % vuositasolla) ja oli tammikuussa 2009 edelleen hiipunut (-28 % vuositasolla, Romanian leinä). Myös vienti heikkeni tuntuvasti (-8 % vuositasolla joulukuussa 2008 ja -13 % tammikuussa 2009). Kaiken kaikkiaan vaihtotaseen alijäämä supistui vuonna 2008 hieman, mutta pysyi edelleen korkeana 12,3 prosentissa suhteessa BTK:hen (13,5 % 2007). Rahoituspuolella suorat ulkomaiset investoinnit kattoivat noin 54 prosenttia vaihtotaseen alijäämästä 2008. Loppu katettiin enimmäkseen (yksityisellä) ulkomaisella velalla, jonka määrä oli kasvanut noin 53 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoden 2008 lopussa. - Taloudellisen noususuhdanteen aikana työvoimapula, johon oli syynä laaja maastamuutto ja kouluttamattoman työvoiman suhteellisen suuri osuus, synnytti osaltaan palkka-hinta-spiraalin, jossa palkkojen kasvu ylitti heikon tuottavuuskehityksen. Palkkakasvu pysyi hyvin voimakkaana vuoden 2008 kahden ensimmäisen neljänneksen aikana (jolloin nimellispalkat nousivat noin 25 % vuositasolla), mutta on hidastunut sen jälkeen ollen 13 prosenttia vuositasolla tammikuussa 2009. Hyödykkeiden ja elintarvikkeiden hintojen laskusta huolimatta KHI-inflaatio on kääntynyt nousuun (6,3 % joulukuussa 2008, 6,9 % helmikuussa 2009), koska valuutan nimellisarvon todellinen alennus on samaan aikaan ollut 8 prosenttia. Koska talouden toiminta hidastui jyrkästi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä ja koska maailmantalouden näkymien odotetaan edelleen heikkenevän, BTK:n kasvun ennakoidaan kääntyvän vuonna 2009 negatiiviseksi (noin -4 %). Syynä on kulutuksen ja investoinnin supistuminen, jota ulkoisen vajeen korjaantuminen kompensoi vain osittain. JULKINEN TALOUS Romania harjoitti vuosien 2005–2008 kysyntäbuumin aikana myötäsyklistä finanssipolitiikkaa, jonka myötä BKT:hen suhteutettu julkisyhteisöjen alijäämä kohosi 1,2 prosentista (2005) 5,4 prosenttiin (2008) kokonaistuotannon kasvun ollessa keskimäärin 6,5 prosenttia. Näin tapahtui siitä huolimatta, että Romanialle annettiin toistuvasti vastakkaisia suosituksia – Romanian lähentymisohjelmasta helmikuussa 2008 annetussa neuvoston lausunnossa ja komission toimintaohjeissa kesäkuulta 2008. Tilanteeseen oli suurelta osin syynä yleisesti ottaen heikko talousarvion suunnittelu ja toimeenpano. Ennakoimattomat tulot tavallisesti käytettiin vuoden aikana tehtyjen budjettioikaisujen kautta eikä varantoja kerrytetty huonojen aikojen varalta. Julkishallinnon heikkoudet vaikuttivat osaltaan myös siihen, että kaavailtu pääomamenojen toteutus jäi toistuvasti vajaaksi ja osa investointeihin budjetoiduista varoista siirrettiin juokseviin menoihin, kuten julkisen sektorin palkkoihin ja sosiaalisiin tulonsiirtoihin. Julkisen sektorin palkkojen kasvu kiihdytti yksityisen sektorin palkkojen nousua, sillä palkkataso oli julkisella sektorilla korkeampi. Julkisen sektorin nimellispalkat kaksinkertaistuivat vuosina 2005–2008. Lisäksi suuret menoerät keskittyivät vuoden viimeisille viikoille, mikä vaikutti vakavasti talousarvion uskottavuuteen ja ennakoitavuuteen. Keskipitkän aikavälin sitovan talousarviokehyksen toimeenpanossa ei ole edistytty, vaikka tätä suositeltiin kesäkuussa 2008 annetuissa komission toimintaohjeissa. Uuden hallituksen vuoden 2009 talousarvioesitys, jonka parlamentti hyväksyi helmikuun lopussa, sisältää joukon toimenpiteitä alijäämän supistamiseksi vuoden 2008 5,4 prosentista 2,0 prosenttiin vuonna 2009 kokonaistuotannon kasvuoletuksen ollessa 2,5 prosenttia. Tarkoitus on jäädyttää julkisen sektorin työhönotto ja vähentää bonuksia, supistaa tarvike- ja palvelumenoja, rajoittaa julkisen sektorin palkkojen kasvua sekä siirtyä palkkasidonnaisista eläkkeistä inflaatiosidonnaisiin. Toisaalta hallitus suunnittelee tuntuvaa lisäystä julkisiin investointeihin. Jo talousarviota hyväksyttäessä oli kuitenkin selvää, että alijäämätavoite oli epärealistinen, erityisesti koska sen perustana olleet makrotalouden skenaario ja tuloennusteet olivat liian optimistisia. Lisäksi ilman menopolitiikan perusteellista uudistamista menopuolen toimenpiteiden käytännön toteutukseen liittyy riskejä. RAHOITUSMARKKINAT Romanian rahoitusjärjestelmää dominoi pankkiala, joka on kehittynyt hyvin nopeasti parin viime vuoden aikana. Romanian pankkien kokonaisnettovarallisuus oli vuoden 2008 lopussa noin 315 miljardia Romanian leitä (62 % suhteessa BKT:hen). Pankit ovat suureksi osaksi ulkomaisessa omistuksessa. Joulukuussa 2008 yli puoliksi ulkomaisen pääoman hallussa olleilla luottolaitoksilla (mm. ulkomaisten pankkien sivukonttoreilla) oli hallussaan noin 88 % kaikkien Romaniassa toimivien luottolaitosten kokonaisnettovarallisuudesta. Itävaltalaisilla, kreikkalaisilla, ranskalaisilla ja italialaisilla pankeilla on suurin kokonaisriski Romaniassa. Viime vuosien aikana Romanian pankkisektori kasvatti nopeasti luotonantoaan, ja luottojen ja talletusten suhde nousi 122 prosenttiin vuonna 2008. Vaikka luotonannon kasvu alkoi matalalta, lainakannan (lähinnä valuuttalainojen, joiden osuus oli tammikuussa 2009 noin 59 prosenttia koko kotimaisesta luotonannosta yksityiselle sektorille) kasvu teki Romanian pankkisektorin hyvin riippuvaiseksi ulkomaisesta rahoituksesta. Vuoden 2008 toisella puoliskolla luotonanto hidastui rajusti. Sen vuosikasvu putosi yli 60 prosentista (kesäkuu 2008) 36,5 prosenttiin (joulukuu 2008). Vaikka pankkisektori ja sen pääomakanta vaikuttavat tällä hetkellä suhteellisen vakailta (vakavaraisuussuhde oli vuoden 2008 lopussa 12,3 %), Romanian rahoitusjärjestelmän vakaus saattaa olla uhattuna. Makrotalouden näkymien huonontuminen viittaa siihen, että järjestämättömien luottojen osuus todennäköisesti lisääntyy nopeasti tulevina kuukausina. Lisäksi koska Romanian yksityisen sektorin luotonotto muodostuu suurelta osin valuuttalainoista, lein arvon aleneminen edelleen vaikuttaisi raskaasti kotitalouksien ja yritysten taseeseen. MAKSUTASE JA ULKOISET RAHOITUSTARPEET Romanian talouden viime vuosien voimakkaalle kasvulle oli luonteenomaista huomattavan ulkoisen epätasapainon syntyminen ja kestämättömän ulkoisen velan kertyminen. Vaihtotaseen alijäämä kasvoi vuosina 2004–2007 5,8 prosentista 13,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja pysyi 12 prosentin yläpuolella vuonna 2008. Ulkomainen bruttovelka nousi 55 prosenttiin BKT:sta vuoden 2008 lopussa. Romanian rahoitusmarkkinat ovat olleet jatkuvan paineen alaisina lokakuun 2008 alusta. Lainarahoituksen vähentäminen sekä maan talouden heikot perustekijät ja sub-investment grade -luokitus vaikuttavat raskaasti valuutta-, interbank-, osake- ja joukkovelkakirjamarkkinoihin. Ulkoiseen rahoitukseen kohdistuvan paineen ennakoidaan jatkuvan huomattavana jonkin aikaa, sillä suorat ulkomaiset investoinnit ja muut rahoitus- ja pääomavirrat eivät todennäköisesti kaudella 2009–2011 kokonaan kata sitkeää, vaikkakin supistuvaa, vaihtotaseen alijäämää. Lisäksi mittavia lyhyt- ja pitempiaikaisia valuuttalainoja joudutaan uusimaan. Edellä olevan perusteella komissio katsoo, että Romanian maksutase on vakavasti uhattuna. Sen vuoksi komissio suosittelee, että neuvosto tekee päätöksen keskinäisen avun antamisesta. Rahoituksen arvioitu kokonaistarve on vuoden 2011 ensimmäiseen neljännekseen asti 20 miljardia euroa. Tämä summa kattaa edelleen alijäämäiseksi oletetun vaihtotaseen, erääntyvien luottojen vaillinaisen uusimisen, osan pääoman ulosvirtauksesta sekä ulkomaanvaluuttavarantojen kerryttämisen vakaalle tasolle. Oletuksena on, että keskinäinen avun myöntämisen jälkeen ulkomaiset pankit uusivat 100-prosenttisesti saamisensa Romaniassa, mikä vastaisi tärkeimmiltä ulkomaisilta pankeilta vaadittua (ja niiden 26. maaliskuuta 2009 antamassa yhteisessä lausumassa vahvistettua) sitoumusta pitää yllä kokonaisriskiään Romaniassa. Romanian yritysten ulkomaisilta emoyhtiöiltään saamien luottojen ja Romanian pankkien ulkomaisten luottojen uusimisasteen oletetaan olevan 50 prosenttia vuonna 2009. Vuosina 2010 ja 2011 kaikki erääntyvät ulkomaiset velat odotetaan uusittavan 100-prosenttisesti, koska rahoitusmarkkinoiden ennakoidaan vakautuvan ja Romanian päävientimarkkinoiden alkavan elpyä. Tavoitteena ovat riittävän suuret ulkomaanvaluuttavarannot (yli 100 % lyhytaikaisesta ulkoisesta velasta sen jäljellä olevalta maturiteetilta), minkä lisäksi tehtiin konservatiivisia oletuksia muusta pääoman ulosvirtauksesta, kuten ulkomailla asuvien henkilöiden talletusten nostosta, kauppaluottojen vähenemisestä ja arvopaperisijoitusten virroista ulkomaille, jotta laskelmiin voitaisiin sisällyttää tarvittavat lisäpuskurit. Laskelmien perustana oleva BTK:n kasvuoletus on -4 prosenttia vuonna 2009 ja noin 0 prosenttia vuonna 2010. BKT:hen suhteutetun vaihtotaseen alijäämän ennakoidaan olevan 7½ prosenttia vuonna 2009 ja 6½ prosenttia vuonna 2010. EU:N TUKI OSANA KANSAINVÄLISIÄ TOIMIA MAKSUTASEJÄRJESTELYSSÄ Kun otetaan huomioon Romanian parhaillaan kokemat vakavat maksutaseongelmat ja edellyttäen, että Romanian viranomaiset lujasti sitoutuvat toteuttamaan merkittävän julkiseen talouteen, rahoitusjärjestelmään ja rakenteisiin liittyvän sopeutusohjelman, komissio suosittaa kuultuaan talous- ja rahoituskomiteaa 17. maaliskuuta 2009, että neuvosto myöntäisi EY:n perustamissopimuksen 119 artiklassa tarkoitettua keskinäistä apua. Komissio ehdottaa talous- ja rahoituskomiteaa kuultuaan lisäksi, että hyväksyttyään komission suosituksesta edellä mainitun neuvoston päätöksen keskinäisen avun antamisesta Romanialle neuvosto hyväksyisi päätöksen, joka koskee EU:n jäsenvaltioille myöntämän järjestelyn (18. helmikuuta 2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 332/2002) mukaisen enimmillään 5 miljardin euron suuruisen keskipitkän aikavälin rahoitustuen myöntämistä Romanialle sen maksutaseen kestävyyden tukemiseksi. Romanialle jäsenvaltioiden maksutaseita koskevan järjestelyn (asetus (EY) N:o 332/2002) mukaisesti myönnettävä keskipitkän ajan rahoitustuki näyttää olevan aiheellista nykyisessä tilanteessa, jossa Romaniaan suuntautuva pääomavirta on pienentynyt ja maassa vallitsee suuri julkisen talouden ja ulkoinen epätasapaino. Välittömänä tavoitteena on helpottaa ulkoisen vajeen järjestäytynyttä sopeutusta. Tämä vähentäisi liian suurta valuuttakurssiin kohdistuvaa painetta, joka voisi vaikuttaa vakavasti yritysten ja kotitalouksien taseeseen sekä johtaa laman syventymiseen ja vaikeuttaa pankkisektorin toimintaa. Arvioitu kokonaisrahoitustarve on vuoden 2011 ensimmäiseen neljännekseen asti 20 miljardia euroa. Romanialle myönnettävä EU:n tuki yhdistetään IMF:n valmiusluottojärjestelyllä (SBA) myöntämään tukeen, joka suuruus on 11,40 miljardia erityisnosto-oikeutta (1 085 % Romanian IMF-kiintiöstä, noin 12,95 miljardia euroa). Lisäksi myönnetään monenvälisenä apua 2 miljardia euroa siten, että Maailmanpankki antaa 1 miljardia euroa ja Euroopan investointipankki ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki yhdessä 1 miljardia euroa tavanomaisen luotonantonsa lisäksi. Yhdeksän suurimman Romaniassa toimivan ulkomaisomisteisen pankin emo-organisaatiot antoivat 26. maaliskuuta 2009 yhteisen sitoumuksen ylläpitää kokonaisriskiään Romaniassa ohjelman aikana ja suostuivat tukemaan romanialaisia tytärpankkejaan säilyttääkseen niiden nykyisen hyvän taloudellisen tilan markkinahäiriöiden ja talouden laskukauden yli. Tämä sitoumus vahvistetaan uudelleen tukikirjeissä (comfort letter), jotka tärkeimmät pankit lähettävät Romanian keskuspankille. Keskuspankki seuraa tarkasti sitoumuksen noudattamista yhdessä kotimaisten valvontaviranomaisten kanssa. EU:n taloudellisella avulla tuetaan Romanian viranomaisten lujaa sitoumusta panna täytäntöön kattava talousohjelma. Ohjelmasta on sovittu Romanian viranomaisten kanssa. Komissio tarkistaa säännöllisin väliajoin yhteistyössä talous- ja rahoituskomitean kanssa, että tukeen liittyvät talouspoliittiset ehdot täyttyvät. Tarkastukset tehdään tarkastuskäynteinä ja viranomaisten säännöllisen raportoinnin perusteella. Lisäksi komissio antaa ohjelman koko täytäntöönpanon ajan ohjeistusta ja teknistä apua yksittäisillä osa-alueilla. Ohjelman keskeiset elementit ovat: a) Julkisen talouden vakauttaminen Hallitus sitoutuu lisätoimiin, joilla julkista taloutta vakautetaan vielä 1,1 prosenttia suhteessa BKT:hen helmikuussa 2009 hyväksyttyyn budjettiin sisältyvän 3 prosentin tavoitteen lisäksi. Perustuen näihin julkisen talouden lisätoimenpiteisiin sekä tarkistettuun ennusteeseen, jonka mukaan BKT:n lasku on 4 prosenttia vuonna 2009, viranomaiset asettavat julkisen talouden alijäämätavoitteeksi 5,1 % suhteessa BKT:hen, mikä merkitsee huomattavaa rakenteellista sopeutusta verrattuna vuoden 2008 toteutumaan. Parlamentti hyväksyy talousnäkymien tarkistuksen pohjalta vuoden 2009 toisella neljänneksellä tarkistetun talousarvion vuodeksi 2009 sekä kyseiset lisätoimenpiteet. Julkisen talouden vakauttaminen keskittyy menopuolelle. Julkisten perusmenojen vähennys suhteessa BKT:hen on 0,85 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2009 talousarviossa. Tätä varten i) vähennetään julkisen sektorin palkkamenoja (arviolta 4–4½ % vuoden 2008 tasosta) luopumalla vuodeksi 2009 kaavailluista (yhteensä 5 prosentin) palkankorotuksista (tai toteuttamalla vastaavia henkilöstövähennyksiä) sekä vähentämällä julkisen sektorin työpaikkoja muun muassa korvaamalla vain yksi seitsemäsosa poistuvista työntekijöistä; ii) vähennetään tarvike- ja palvelumenoja ja julkisille yrityksille maksettavia avustuksia; iii) supistetaan muun muassa ajoneuvojen ja toimistovarusteiden pääomamenoja ja varmistetaan realistinen aikataulu EU-tuetuille investointihankkeille. Julkisten investointien ennakoidaan vuonna 2009 kuitenkin lisääntyvän tuntuvasti vuodesta 2008, noin 6½ prosenttiin suhteessa BKT:hen (5¾ % vuonna 2008). Tulopuolella odotetaan 0,25 prosentin BKT-lisäystä toimenpiteistä, joilla poistetaan tietyt verovähennykset ja hyvitykset (liittyen erityisesti työsuhdeautoihin sekä uudelleenarvostettujen omaisuuserien poistoihin). Hallitus aikoo jatkaa menopainotteista julkisen talouden vakauttamista ja alentaa BKT:hen suhteutettua alijäämää 4,1 prosenttiin vuonna 2010 ja 3 prosentin alapuolelle vuonna 2011. Komissio antaa ohjelman täytäntöönpanon ajan jatkuvaa ohjausta ja neuvontaa Romanian viranomaisille varmistaakseen, että alijäämän korjaus on kestävällä pohjalla. b) Julkisen talouden ohjausjärjestelmän uudistaminen Julkisen talouden alijäämän kestävää alentamista helpotetaan toimenpiteillä, joilla parannetaan talousarviostrategiaa ja -menettelyä. Keskeinen merkitys tulee olemaan finanssipoliittista vastuuta koskevalla lailla, jolla muun muassa otetaan käyttöön menettelyt monivuotisen budjetoinnin parantamiseksi, asetetaan rajat vuoden aikana tehtäville budjettitarkistuksille ja annetaan budjettisäännöt talousarvion toimeenpanon parantamiseksi ja vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten noudattamiseksi kaikilta osin. Lailla on myös määrä luoda finanssipoliittinen neuvosto, joka harjoittaa riippumatonta asiantuntijavalvontaa. Julkisen talouden ennustettavuutta ja avoimuutta parannetaan uudistamalla julkisen sektorin palkkajärjestelmää, muun muassa yhtenäistämällä ja yksinkertaistamalla palkkataulukoita ja uudistamalla bonusjärjestelmää. Tällä puututaan seuraaviin palkkajärjestelmän pääongelmiin: bonuksien osuus kokonaiskorvauksesta on liian suuri, yhtenäinen palkkataulukko puuttuu ja palkkausta säännellään monilukuisilla eri säädöksillä palkkajärjestelmän eri osissa. Julkisen talouden pitkäjänteistä kestävyyttä edistetään uudistamalla eläkejärjestelmän pääparametreja. Eläkejärjestelmää muutetaan indeksoimalla julkisen sektorin eläkkeet kuluttajahintoihin ja rajoittamalla eläkkeiden harkinnanvaraisia lisäyksiä. Myös eläkeikää nostetaan vähitellen yli sen, mitä nykyisissä suunnitelmissa on hyväksytty (erityisesti naisten osalta), ottaen huomion elinajanodotteiden kehitys. Lisäksi eläkemaksuista tällä hetkellä vapautetut julkisen sektorin työtekijäryhmät siirtyvät vähitellen näiden maksujen maksajiksi. Sopeutusohjelman mukaan toisen eläkepilarin toteutusta jatketaan ja eläkemaksuja kasvatetaan säännöllisesti alun perin suunnitellulla tavalla. c). Raha- ja rahoitussektoripolitiikka Rahapolitiikan tavoitteena on edelleen säilyttää hintavakaus ja saavuttaa Romanian keskuspankin inflaatiotavoite (tällä hetkellä 3,5% ±1 prosenttiyksikkö vuoden 2009 lopussa). Rahoitussektoriin liittyen Romanian keskuspankki tekee EU:n arvostamisohjeita noudattaen stressitestejä yksittäisten pankkien taseista ja luottoportfolioista eri skenaarioissa arvioidakseen, kuinka paljon pankkien omia varoja on mahdollisesti tarpeen lisätä, jotta vakavaraisuussuhteet pysyisivät 10 prosentin yläpuolella koko ohjelmakauden ajan. Stressitestien jälkeen emopankkeja pyydetään (niiden 26. maaliskuuta 2008 antamassa yhteisessä lausunnossa vahvistetulla tavalla) tukemaan tytärpankkejaan huolehtimalla syyskuun 2009 loppuun mennessä riittävistä varoista, jotka kattavat mahdolliset stressitestien esille tuomat vajaukset. Ohjelmaan sisältyy myös pankki- ja konkurssilakien muuttaminen niin, että niiden avulla voidaan reagoida nopeasti ja tehokkaasti pankkikriiseissä. Muutosten yhtenä päätarkoituksena on lisätä hallintoon asetettujen pankkien hallinnonhoitajien valtuuksia. Pankkikriisien hoitokeinojen ohella ohjelmassa on määrä lisätä Romanian keskuspankin valtuuksia muihin korjaaviin toimenpiteisiin, jotta se voi tarvittaessa pyytää merkittäviä osakkaita lisäämään osakepääomaansa ja tukemaan pankkia rahallisesti sekä kieltää voitonjaon tai rajoittaa sitä. Rahoitusvalvontaa vahvistetaan EU:n lainsäädännön mukaisesti. Lisäksi otetaan käyttöön yksityiskohtaisemmat vaatimukset likviditeetin raportointia varten, ja vakavaraisuussuhteen lakisääteinen minimitaso on sopivana ajankohtana määrä nostaa 8 prosentista 10 prosenttiin. Myös talletusvakuusmenettelyjä muutetaan maksettavien suoritusten yksinkertaistamiseksi ja nopeuttamiseksi. Muutetun lainsäädännön mukaan nämä suoritukset maksetaan Romanian keskuspankin päätöksestä 21 päivän kuluessa. Riittävän likviditeetin tarjonnan taatakseen Romanian keskuspankki on lisäksi sitoutunut laajentamaan vakuuksina hyväksyttävien omaisuuserien valikoimaa. d) Rakenneuudistukset Talousohjelma sisältää myös rakenneuudistustoimenpiteitä aloilla, joita varten neuvosto on antanut maakohtaisia suosituksia Lissabonin strategian yhteydessä. Uudistusten tavoitteena on muun muassa tehostaa julkisen hallinnon toimintaa ja tuloksellisuutta, parantaa julkisten menojen laatua, lisätä EU-varojen hyödyntämistä ja huolehtia niiden järkevästä käytöstä, parantaa liiketoimintaympäristöä sekä puuttua pimeään työhön. Komissio tukee myös paikallisten valmiuksien kehittämistä rakennerahastoista, joista osa on korvamerkitty tekniseen apuun. Ohjelmassa otetaan huomioon talouspoliittiset ehdot, jotka sisältyvät komissioon suositukseen neuvoston päätökseksi. EY:n lainojen nostoon liittyvät yksityiskohtaiset talouspoliittiset ehdot vahvistetaan Romanian viranomaisten kanssa tehtävässä yhteisymmärryspöytäkirjassa. Ohjelma otetaan kaikilta osin huomioon myös Romanian lähentymisohjelman tarkistuksessa. Ehdotetun päätöksen voimassaolo päättyisi kolmen vuoden kuluttua sen voimaantulosta. Jotta varmistettaisiin nykyisessä markkinatilanteessa välttämätön joustavuus, olisi sallittava mahdollisuus käyttää koronvaihtosopimuksia lainanottotoimessa, jolla laina rahoitetaan. Mahdollisen vaihdon vastapuolten luottoluokan olisi oltava korkein mahdollinen EU:n talousarvion turvaamiseksi. Komissio (ml. Euroopan petostentorjuntavirasto) ja Euroopan tilintarkistustuomioistuin voivat lähettää omia virkamiehiään tai valtuutettuja edustajia tekemään teknisiä tai varainhoidon tarkastuksia, joita ne pitävät tuen hallinnoinnin kannalta tarpeellisina. Nämä ehdot sisältyvät komission 8. huhtikuuta 2009 antamaan ehdotukseen neuvoston asetukseksi, jolla on määrä muuttaa järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille annettua asetusta (EY) N:o 332/2002. EY:n maksutasetuen hallinnointiin liittyvät epäillyt ja todetut petos- ja korruptiotapaukset tai muut EY:n taloudellisten etujen vastaiset laittomat toimet tutkitaan ja käsitellään asianmukaisesti. Kaikista tällaisista tapauksista sekä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten niiden vuoksi toteuttamista toimenpiteistä ilmoitetaan komissiolle viipymättä. Yhteisymmärryspöytäkirjaan ja lainasopimukseen sisällytetään jo uudet tekniset säännökset, jotka sisältyvät komission ehdotukseen neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 332/2002 muuttamisesta. Ohjelman talouspoliittisten ehtojen noudattamisen ohella komissio seuraa myös oikeuslaitoksen uudistamisessa ja korruption torjumisessa saavutettua edistystä yhteistyö- ja seurantamekanismin puitteissa. Tämän mekanismin kesto ei riipu avustusohjelman kestosta. Helmikuussa 2009 julkaistussa väliraportissa todettiin, että Romanian viranomaisten on tartuttava oikeuslaitoksen uudistamiseen ja korruption torjuntaan uudelleen, jotta viime kuukausien taantumisen suunta voitaisiin muuttaa. Romanian on siis annettava tarvittavat lait oikeusjärjestelmän nykyaikaistamiseksi ja osoitettava korkean tason korruptiotapausten nopealla käsittelyllä, että oikeusjärjestelmä kykenee panemaan lait täytäntöön itsenäisesti ja tehokkaasti. Talouspoliittisten ehtojen noudattamisen ohella komissio seuraa lisäksi sekä ennen liittymistä että sen jälkeen siirrettyjen EU-varojen asianmukaista käyttöä muun muassa tekemällä vaatimustenmukaisuuden arviointeja ja säännöllisiä tarkasteluja. Suositus: NEUVOSTON PÄÄTÖS keskinäisen avun antamisesta Romanialle EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 119 artiklan, ottaa huomioon komission suosituksen, jonka tämä on tehnyt talous- ja rahoituskomiteaa kuultuaan, sekä katsoo seuraavaa: 1. Romanian pääoma- ja rahoitusmarkkinoihin on viime aikoina kohdistunut kasvavia paineita, mikä heijastaa maailmantalouden laskusuhdannetta ja Romanian talouden tilasta tunnettua lisääntyvää huolta, jonka taustalla on suuri ulkoinen vaje ja nopeasti kasvava julkinen vaje. Myös valuuttakurssiin kohdistuvat paineet ovat kasvaneet, mikä aiheuttaa merkittävän riskin pankkisektorin vakaudelle. 2. Hallitus ja Romanian keskuspankki ovat tämän vuoksi laatineet kattavan strategian luodakseen lujan kiinnekohdan makrotaloudelliselle politiikalle ja lieventääkseen rahoitusmarkkinoiden painetta sekä esittäneet tämän strategian aiekirjelmässä, jonka komission vastaanotti […]. Talousohjelman perustavoitteisiin kuuluu vähentää BKT:hen suhteutettua julkisen talouden alijäämää vuoden 2008 5,4 prosentista 5,1 prosenttiin vuonna 2009 ja 3 prosentin alapuolelle vuoteen 2011 mennessä. Julkisen talouden alijäämän kestävää alentamista tuetaan toimenpiteillä, joilla parannetaan talousarviostrategiaa ja -menettelyä. Tämä talousohjelma ja erityisesti julkisen talouden tavoitteet otetaan huomioon valtion talousarviossa ja lähentymisohjelmassa. 3. Neuvosto tarkastelee säännöllisesti Romanian talouspolitiikkaa erityisesti osana Romanian tarkistetun lähentymisohjelman ja kansallisen uudistusohjelman toteuttamisen vuotuisia tarkasteluja sekä osana säännöllistä tarkastelua, jossa seurataan Romanian saavuttamaa edistymistä lähentymiskehityksen arvioinnin ja vuotuisen seurantaraportin yhteydessä. 4. Ulkoiseen rahoitukseen kohdistuvan huomattavan paineen ennakoidaan jatkuvan, sillä suorat ulkomaiset investoinnit ja muut rahoitus- ja pääomavirrat eivät kaudella 2009–2011 todennäköisesti täysin kata sitkeää, vaikkakin supistuvaa, vaihtotaseen alijäämää. Lisäksi mittavia lyhyt- ja pitempiaikaisia valuuttalainoja joudutaan uusimaan. Ulkoisen rahoituksen arvioitu kokonaistarve on noin 20 miljardia euroa vuoden 2011 ensimmäiseen neljännekseen asti. Oletuksena on, että keskinäinen avun myöntämisen jälkeen ulkomaiset pankit uusivat saamisensa Romaniassa 100-prosenttisesti, mikä vastaisi tärkeimmiltä ulkomaisilta pankeilta vaadittua (ja niiden 26 päivänä maaliskuuta 2009 antamassa yhteisessä lausumassa vahvistettua) sitoumusta pitää yllä kokonaisriskiään Romaniassa. Romanian yritysten ulkomaisilta emoyhtiöiltään saamien luottojen ja Romanian pankkien ulkomaisten luottojen uusimisasteen oletetaan olevan 50 prosenttia vuonna 2009. Vuosina 2010 ja 2011 kaikki erääntyvät ulkomaiset velat oletetaan uusittavan 100-prosenttisesti, kun rahoitusmarkkinoiden ennakoidaan vakautuvan ja Romanian päävientimarkkinoiden alkavan elpyä. Tavoitteena ovat riittävän suuret ulkomaanvaluuttavarannot (yli 100 % lyhytaikaisesta ulkoisesta velasta sen jäljellä olevalta maturiteetilta), minkä lisäksi tehtiin konservatiivisia oletuksia muusta pääoman ulosvirtauksesta, kuten ulkomailla asuvien henkilöiden talletusten nostosta, kauppaluottojen vähenemisestä ja arvopaperisijoitusten virroista ulkomaille, jotta laskelmiin voitaisiin sisällyttää tarvittavat lisäpuskurit. 5. Romanian viranomaiset ovat pyytäneet huomattavaa rahoitustukea EU:lta ja muilta kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta maksutaseen kestävyyden tukemiseksi ja kansainvälisten valuuttavarantojen saamiseksi vakaalle tasolle. 6. Romanian maksutase on vakavasti uhattuna, minkä vuoksi on perusteltua, että yhteisö antaa keskinäistä apua kiireellisesti, ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Yhteisö antaa keskinäistä apua Romanialle. 2 artikla Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille. Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteisön keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämisestä Romanialle EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, ottaa huomioon järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille 18 päivänä helmikuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 332/2002[2] ja erityisesti sen 3 artiklan 2 kohdan, ottaa huomioon komission ehdotuksen, jonka tämä on tehnyt talous- ja rahoituskomiteaa kuultuaan, sekä katsoo seuraavaa: 7. Romanialle päätettiin antaa keskinäistä apua neuvoston päätöksellä [….]. 8. Vaihtotaseen odotetusta parantumisesta huolimatta Romanian ulkoiset rahoitustarpeet ovat komission, IMF:n ja Romanian viranomaisten maaliskuussa 2009 tekemän arvion mukaan 20 miljardia euroa vuoden 2011 ensimmäiseen neljännekseen asti, sillä rahoitusmarkkinoiden viimeaikaisen kehityksen perusteella näyttää siltä, että pääoma- ja rahoitustase voivat heikentyä merkittävästi. 9. On aiheellista antaa Romanialle yhteisön tukea enintään 5 miljardia euroa osana asetuksella (EY) N:o 332/2002 käyttöönotettua järjestelyä, jolla jäsenvaltioiden maksutaseille myönnetään keskipitkän ajan rahoitustukea. Tuki olisi yhdistettävä kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) valmiusluottojärjestelyllä myöntämään 11,40 miljardin erityisnosto-oikeuden (noin 12,95 miljardia euroa) lainaan, joka on määrä hyväksyä 6 päivänä toukokuuta 2009. Lisäksi Maailmanpankki on luvannut myöntää Romanialle 1 miljardin euron lainan ja Euroopan investointipankki ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki antavat yhdessä yhteensä 1 miljardia euroa lisätukea. 10. Yhteisön tuen hoitaminen olisi annettava komission tehtäväksi. Romanian viranomaisten kanssa talous- ja rahoituskomitean kuulemisen jälkeen sovitut erityiset talouspoliittiset ehdot olisi vahvistettava yhteisymmärryspöytäkirjassa. Komission olisi vahvistettava yksityiskohtaiset rahoitusehdot lainasopimuksessa. 11. Komission olisi tarkistettava säännöllisin väliajoin, että tukeen liittyvät talouspoliittiset ehdot täyttyvät. Tarkastukset tehdään tarkastuskäynteinä ja Romanian viranomaisten säännöllisen raportoinnin perusteella. 12. Komissio antaa ohjelman koko täytäntöönpanon ajan ohjeistusta ja teknistä apua yksittäisillä osa-alueilla. 13. Euroopan tilintarkistustuomioistuimella on oikeus tehdä varainhoidon tarkastuksia, joita se pitää tuen hallinnoinnin kannalta tarpeellisina. Komissiolla, mukaan lukien Euroopan petostentorjuntavirasto, on oikeus lähettää omia virkamiehiään tai valtuutettuja edustajia suorittamaan teknisiä tai varainhoidon tarkastuksia, joita se pitää tarpeellisina yhteisön keskipitkän ajan rahoitustuen hallinnoinnin kannalta. 14. Ohjelman talouspoliittisten ehtojen noudattamisen ohella komissio seuraa myös oikeuslaitoksen uudistamisessa ja korruption torjumisessa saavutettua edistystä yhteistyö- ja seurantamekanismin puitteissa. Tämän mekanismin kesto ei riipu avustusohjelman kestosta. Talouspoliittisten ehtojen noudattamisen ohella komissio seuraa lisäksi sekä ennen liittymistä että sen jälkeen siirrettyjen EU-varojen asianmukaista käyttöä muun muassa tekemällä vaatimustenmukaisuuden arviointeja ja säännöllisiä tarkasteluja. 15. Myönnettävän tuen tavoitteena pitäisi olla maksutaseen kestävyyden tukeminen Romaniassa ja tällä tavoin hallituksen talouspoliittisen ohjelman menestyksekkään toteuttamisen edistäminen, ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla 16. Yhteisö myöntää Romanialle keskipitkän aikavälin lainan, jonka määrä on enintään 5 miljardia euroa ja keskimääräinen erääntymisaika enintään seitsemän vuotta. 17. Yhteisön rahoitustuki on saatavilla kolmen vuoden ajan ensimmäisestä tämän päätöksen voimaantulon jälkeisestä päivästä alkaen. 2 artikla 18. Komissio hallinnoi tukea ottaen huomioon Romanian sitoumukset ja neuvoston suositukset ja erityisesti kansallisen uudistusohjelman ja lähentymisohjelman toteuttamiseen liittyvät maakohtaiset suositukset. 19. Komissio sopii Romanian viranomaisten kanssa rahoitustukeen liittyvistä erityisistä talouspoliittisista ehdoista 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti talous- ja rahoituskomiteaa kuultuaan. Ehdot on vahvistettava yhteisymmärryspöytäkirjassa ottaen huomioon 1 kohdassa tarkoitetut sitoumukset ja suositukset. Komissio vahvistaa yksityiskohtaiset rahoitusehdot lainasopimuksessa. 20. Komissio tarkistaa säännöllisin väliajoin yhteistyössä talous- ja rahoituskomitean kanssa, että tukeen liittyvät talouspoliittiset ehdot täyttyvät. Romanian viranomaisten on annettava komission käyttöön kaikki tätä varten tarvittavat tiedot ja tehtävä yhteistyötä komission kanssa. Komissio ilmoittaa talous- ja rahoituskomitealle lainanoton mahdollisesta jälleenrahoituksesta tai rahoitusehtojen muuttamisesta. 21. Romanian on oltava valmiina hyväksymään ja toteuttamaan makrotalouden vakauttamiseksi lisätoimenpiteitä, jos tällaiset toimenpiteet ovat tarpeen tukiohjelman voimassaoloaikana. Romanian viranomaisten on kuultava komissiota ennen tällaisten lisätoimenpiteiden hyväksymistä. 3 artikla 22. Komissio asettaa yhteisön rahoitustuen Romanian käyttöön enintään viidessä erässä, joiden suuruus vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa. 23. Ensimmäinen erä annetaan käyttöön lainasopimuksen ja yhteisymmärryspöytäkirjan voimaantulon jälkeen. 24. Lainan rahoittamiseksi on tarvittaessa sallittua käyttää harkitusti koronvaihtosopimuksia korkeinta luottoluokkaa olevien vastapuolten kanssa. 25. Komissio päättää seuraavien erien käyttöön antamisesta talous- ja rahoituskomitean lausunnon saatuaan. 26. Kukin seuraava erä maksetaan sillä edellytyksellä, että Romanian lähentymisohjelmaan ja kansalliseen uudistusohjelmaan sisällytettävä Romanian hallituksen uusi talousohjelma on toteutettu tyydyttävästi ja erityisesti että yhteisymmärryspöytäkirjassa vahvistettuja erityisiä talouspoliittisia ehtoja noudatetaan. Näihin ehtoihin kuuluvat muun muassa seuraavat: 27. Hyväksytään julkisen talouden selkeä keskipitkän aikavälin ohjelma, jonka tavoitteena on supistaa julkisen talouden alijäämä enintään perustamissopimuksen 3 prosentin viitearvoon suhteessa BKT:hen viimeistään vuonna 2011. 28. Hyväksytään ja toteutetaan tarkistettu vuoden 2009 talousarvio (viimeistään vuoden 2009 toisella neljänneksellä), jonka tavoitteena on julkisen talouden enintään 5,1 prosentin alijäämä suhteessa BKT:hen EKT 95:n mukaisesti. 29. Vähennetään julkisen sektorin palkkamenoja nimellismääräisesti verrattuna vuoden 2008 toteutumaan luopumalla vuodeksi 2009 kaavailluista (yhteensä 5 prosentin nimellisistä) palkankorotuksista (tai tekemällä vastaavia henkilöstövähennyksiä) sekä vähentämällä julkisen sektorin työpaikkoja muun muassa korvaamalla vain seitsemäsosa poistuvista työntekijöistä. 30. Vähennetään tarvike- ja palvelumenoja sekä julkisille yrityksille maksettavia avustuksia. 31. Parannetaan budjettihallintoa hyväksymällä ja toimeenpanemalla keskipitkän aikavälin sitova talousarviokehys, asetetaan rajat vuoden aikana tehtäville budjettitarkistuksille muun muassa antamalla budjettisäännöt sekä luodaan finanssipoliittinen neuvosto harjoittamaan riippumatonta asiantuntijavalvontaa. 32. Uudistetaan julkisen sektorin palkkajärjestelmää muun muassa yhtenäistämällä ja yksinkertaistamalla palkkataulukoita ja uudistamalla bonusjärjestelmää. 33. Uudistetaan eläkejärjestelmän pääparametreja indeksoimalla eläkkeet palkkojen sijasta kuluttajahintoihin, nostamalla eläkeikää vähitellen yli sen, mitä nykyisissä suunnitelmissa on hyväksytty, (erityisesti naisten osalta) ja laajentamalla eläkemaksuvelvoite vähitellen koskemaan myös niitä julkisen sektorin työtekijäryhmiä, jotka on tällä hetkellä vapautettu eläkemaksuista. 34. Muutetaan pankki- ja konkurssilakeja niin, että niiden avulla voidaan reagoida nopeasti ja tehokkaasti pankkikriiseissä. Muutosten yhtenä päätarkoituksena on lisätä hallintoon asetettujen pankkien hallinnonhoitajien valtuuksia. Pankkikriisien hoitokeinojen ohella olisi lisättävä Romanian keskuspankin valtuuksia muihin korjaaviin toimenpiteisiin, jotta se voi tarvittaessa pyytää merkittäviä osakkaita lisäämään osakepääomaansa ja tukemaan pankkia rahallisesti sekä kieltää voitonjaon tai rajoittaa sitä. Rahoitusvalvontaa vahvistetaan EU:n lainsäädännön mukaisesti. Lisäksi otetaan käyttöön yksityiskohtaisemmat vaatimukset likviditeetin raportointia varten, ja vakavaraisuussuhteen lakisääteinen minimitaso olisi sopivana ajankohtana nostettava 8 prosentista 10 prosenttiin. Myös talletusvakuusmenettelyjä olisi muutettava maksettavien suoritusten yksinkertaistamiseksi ja nopeuttamiseksi. Muutetun lainsäädännön mukaan nämä suoritukset maksetaan Romanian keskuspankin päätöksestä 21 päivän kuluessa. Riittävän likviditeetin tarjonnan taatakseen Romanian keskuspankki sitoutuu lisäksi laajentamaan vakuuksina hyväksyttävien omaisuuserien valikoimaa. 35. Rakenneuudistustoimenpiteet aloilla, joita varten on annettu maakohtaisia suosituksia Lissabonin strategian yhteydessä. Toimenpiteiden tavoitteena on muun muassa tehostaa julkisen hallinnon toimintaa ja tuloksellisuutta, parantaa julkisten menojen laatua, lisätä EU-varojen hyödyntämistä ja huolehtia niiden järkevästä käytöstä, vähentää yritysten verotuksellisia, taloudellisia ja oikeudellisia rasitteita sekä puuttua pimeään työhön laajentaen sitä kautta veropohjaa. 36. Komissio antaa julkisen talouden, rahoitusjärjestelmän ja rakenteiden uudistusta varten jatkuvaa ohjausta ja neuvontaa sen varmistamiseksi, että ohjelman ehdot täytetään asianmukaisesti ja epätasapaino korjataan kestävästi. 37. Romanian on avattava Romanian keskuspankissa erityinen tili yhteisön keskipitkän ajan rahoitustuen hoitamista varten. 4 artikla Tämä päätös on osoitettu Romanialle. 5 artikla Se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä . Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja SELVITYS VAIKUTUKSISTA TALOUSARVIOON (Ks. sisäisten sääntöjen 16 artikla) TOIMINTALOHKO: OSASTO 01 – TALOUS- JA RAHOITUSASIAT TOIMINTO: RAHOITUSTOIMINNOT JA -VÄLINEET TOIMENPITEEN NIMI: EU:N KESKIPITKÄN AJAN RAHOITUSTUKI ROMANIALLE 1. EHDOTUKSEN NIMI: BUDJETTIKOHTA JA NIMIKE 01 04 01 01 Euroopan yhteisön takaus yhteisön antamille maksutaseiden tukemiseen tarkoitetuille lainoille 2. OIKEUSPERUSTA: EY:n perustamissopimuksen 119 ja 308 artikla; neuvoston asetus (EY) N:o 332/2002 (18.2.2002). 3. VARAINHOITOVUOTTA KOSKEVAT NUMEROTIEDOT (euroina) Alamomentille otetaan Euroopan unionin takaus lainan takaisinmaksusta. Sen avulla komissio voi ottaa vastatakseen lainanhoidosta (pääoma, korot ja muut kustannukset) velallisen (Romania) maksukyvyttömyystilanteessa. Talousarviotakausta vastaava erä (”p.m.”) otetaan käyttöön ainoastaan, jos takauksen maksua todella vaaditaan. Talousarviotakauksen maksua ei tavallisesti odoteta vaadittavan. 3a – Tämä vuosi Ei sovelleta MSM | Varainhoitovuoden alustavat määrärahat (talousarvio) | Määrärahasiirrot | Lisämäärärahat | Määrärahat yhteensä | Toiseen työohjelmaan jo varatut määrärahat | Käytettävissä oleva määrä | Ehdotettuun toimintaan käytettävä määrä | 3b – Siirrot Ei sovelleta MSM | Siirrot | Toiseen työohjelmaan jo varatut määrärahat | Käytettävissä oleva määrä | Ehdotettuun toimintaan käytettävä määrä | 3c – Seuraava varainhoitovuosi Ei sovelleta MSM | Varainhoitovuoden alustavat määrärahat (talousarvio) | p.m. | Määrärahasiirrot | Lisämäärärahat | Määrärahat yhteensä | Toiseen työohjelmaan jo varatut määrärahat | Käytettävissä oleva määrä | Ehdotettuun toimintaan käytettävä määrä | p.m. | 4. TOIMEN KUVAUS Romanialle myönnettäväksi ehdotettu keskipitkän ajan rahoitustuki koostuu yhteisön lainasta (joka rahoitetaan yhteisön kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta ottamilla lainoilla), jonka määrä on 5 miljardia euroa. Laina myönnetään osana kansainvälistä rahoituspakettia, johon sisältyy erityisesti IMF:n valmiusluottojärjestelyllä myöntämä 11,40 miljardin erityisnosto-oikeuden (noin 12,95 miljardia euroa) laina. Maailmanpankki on luvannut myöntää 1 miljardia euroa, ja Euroopan investointipankki ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki myöntävät yhdessä yhteensä 1 miljardia euroa. Romanialle myönnettävällä keskipitkän ajan rahoitustuella on tarkoitus tukea vakavasti uhattuna olevaa Romanian maksutaseen kestävyyttä ja tällä tavoin myös tukea hallituksen hyväksymää uutta talousohjelmaa, jolla pyritään muun muassa palauttamaan investoijien luottamus ja lieventämään rahoitusmarkkinoilla vallinneita paineita. Tärkeiden kansainvälisten (myös pankkienvälisten) yhteyksien vuoksi tuki edistää rahoitusjärjestelmän vakautta myös tuensaajamaan ulkopuolella. Tällä tavoin tuettuun uuteen talouspakettiin sisältyy alijäämän supistamisen vauhdittaminen vuosina 2009–2011, mikä vähentäisi valtion rahoitustarpeita. Tuki, jota komissio hallinnoi talous- ja rahoituskomiteaa kuullen, on keino varmistaa, että EU osallistuu edelleen tiiviisti Romanian talouspolitiikan muotoiluun ja että tämä politiikka vastaa Romanian EU:lle antamia sitoumuksia ja neuvoston suosituksia erityisesti kansallisen uudistusohjelman ja lähentymisohjelman toteuttamisen osalta. Yhdeksän suurimman Romaniassa toimivan ulkomaisomisteisen pankin emo-organisaatiot antoivat 26. maaliskuuta 2009 yhteisen sitoumuksen ylläpitää kokonaisriskiään Romaniassa ohjelman aikana ja suostuivat tukemaan romanialaisia tytärpankkejaan säilyttääkseen niiden nykyisen hyvän taloudellisen tilan markkinahäiriöiden ja talouden laskukauden yli. Sitoumus on yhdessä yhteisön, IMF:n, Maailmanpankin, Euroopan investointipankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin myöntämän avun kanssa osoitus Romanialle annettavan tuen laaja-alaisesta luonteesta. Yhteisön pääomamarkkinoilta tai rahoituslaitoksista Romanian tukemiseksi ottamilla lainoilla on yhteisön takaus. Laina otetaan pääomamarkkinoilta tai rahoituslaitoksista. Romanialle myönnettävien lainojen pääoma on 5 miljardia euroa. Euroopan unionin takauksen avulla komissio voi ottaa vastatakseen lainanhoidosta Romanian maksukyvyttömyystilanteessa. Komissio voi velvoitteidensa täyttämiseksi väliaikaisesti taata lainanhoidon käteisvaroillaan. Tällöin sovelletaan yhteisöjen omista varoista tehdyn päätöksen 2000/597/EY, Euratom soveltamisesta 22 päivänä toukokuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1150/2000 (EYVL L 130, 31.5.2000, s. 1) 12 artiklaa. 5. KÄYTETTY LASKENTATAPA Ei sovelleta. 6. MAKSUAIKATAULU (EUROINA) Ei sovelleta. Budjettikohta | Määrärahat | Maksut | Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Seuraavat varainhoitovuodet | Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n | Vuosi n + 1 | Yhteensä | [1] Tämä tapahtui talous- ja rahoituskomitean (TRK) 29. syyskuuta 2008 antamien sääntöjen (Terms of Reference on non-Community loans to EU Member States) mukaisesti kirjeellä, jonka talousministeri Gheorghe Pogea osoitti komissaari Joaquín Almunialle. Vastaavan kirjeen laati TRK:n jäsen Stefan Nanu TRK:n sihteerille Odile Renaud Bassolle ja komission TRK-edustajalle Marco Butille. [2] EYVL L 53, 23.2.2002, s. 1.