Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS hallinnollisesta yhteistyöstä valmisteverotuksen alalla

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. JOHDANTO

Jäsenvaltioiden keskinäinen apu on keskeinen väline, joka mahdollistaa sisämarkkinoiden toimivuuden, veronkannon jäsenvaltioissa, talouden toimijoiden yhtäläisen kohtelun ja tehokkaan petostenvastaisen toiminnan.

Tehokas keskinäinen avunanto tarkoittaa, että jäsenvaltiot voivat helposti ja nopeasti, spontaanisti tai pyynnöstä vaihtaa tietoja yksittäistapauksista, joissa jokin jäsenvaltio ei pysty toimimaan yksin vaan tarvitsee yhden tai useamman muun jäsenvaltion hallussa olevia tietoja. Valmisteveroalalla, jossa komissio valvoo perustamissopimusten noudattamista ja ohjaa sisämarkkinoita, se voi toisinaan tarvita myös joitakin tietoja.

Tästä syystä tarvitaan yksinkertaisia ja toimivia oikeudellisia säännöksiä ja teknisiä välineitä.

2. NYKYINEN OIKEUDELLINEN JÄRJESTELMÄ SOPIMATON SISÄMARKKINOIDEN TARPEISIIN

2.1 Voimassa oleva oikeusperusta jäsenvaltioiden väliselle hallinnolliselle yhteistyölle valmisteveroalalla on jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäisestä avusta välittömien ja välillisten verojen alalla annettu direktiivi 77/799/ETY [1]. Valmisteverot eivät kuuluneet direktiivin soveltamisalaan, kun se annettiin. Se laajennettiin koskemaan valmisteveroja direktiivillä 92/12/ETY [2].

[1] EYVL L 336, 27.12.1977, s. 15.

[2] EYVL L 76, 23.3.1992, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 20 päivänä heinäkuuta 2000 annetulla neuvoston direktiivillä 2000/47/EY (EYVL L 193, 29.7.2000, 73).

Direktiivi 77/799/ETY, johon sisältyy joukko sekä yleisiä että tiukkoja sääntöjä tietojenvaihdosta, ei kuitenkaan sovellu sisämarkkinoiden tarpeisiin valmisteveroalalla, joka vaatii samaan aikaan tarkkuutta, nopeutta ja joustavuutta.

Valmisteveroalalla yhteistyö onkin liian keskittynyttä, sillä sekä petosten torjunnasta vastaavien paikallisten virastojen välillä että kansallisten virastojen välillä on liian vähän suoria yhteyksiä. Yhteydenpito tapahtuu yleisimmin keskusvirastojen välillä. Tämä rajoittaa virkamiesten tehokkuutta ja yhteistyöhön osallistumista sekä aiheuttaa liian pitkiä viivästyksiä.

Yhteistyön vaikutukset ovat riittämättömiä sikälikin, että yhteisökaupassa ilmenevien petosten jäljittämiseksi ja estämiseksi on liian vähän ilman erillistä pyyntöä tai oma-aloitteisesti tapahtuvaa asian kannalta merkityksellisten tietojen vaihtoa.

Monilla aloilla yhteistyöltä puuttuvat tarkat säännöt (tämä koskee etenkin ulkomaisten virkamiesten läsnäoloa tarkastuksissa, mahdollisuutta monenvälisten tarkastusten järjestämiseen ja toisen jäsenvaltion ilmoittamien tietojen mahdollisia käyttötapoja).

Koska jotkut keskinäistä apua koskevat säännökset sisältyvät lisäksi direktiiviin 92/12/ETY, kansallisten hallintovirkamiesten ja talouden toimijoiden oikeutetusti odottamaa luettavuutta, oikeusturvaa ja yhdenmukaisuutta ei ole mahdollista saavuttaa. Tämän vuoksi ehdotetaan, että direktiivistä 92/12/ETY poistetaan kaikki säännökset, jotka koskevat hallinnollisen yhteistyön käynnistämistä tai helpottamista (myös toimija- ja varastorekisterejä sekä valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumisen tarkastusta koskevat säännökset), ja että ne sisällytetään yhteen säädökseen. Kaikki direktiivin 77/799/ETY ja 92/12/ETY säännökset, joita samalla tehostetaan ja yksinkertaistetaan, koottaisiin näin tähän yhteen säädökseen, jotta käyttäjillä olisi yksi ja tehokas hallinnollisen yhteistyön väline. Se on tämän ehdotuksen tavoitteena.

Lisäksi olisi täsmennettävä, että direktiivin 92/12/ETY muutoshanke on tarkasteltavana. Se koskee erityisesti hallinnollisten liiteasiakirjojen sähköistä toimittamista sekä valmisteveroja koskevien säännösten ja tullisäännösten välistä johdonmukaisuutta.

2.2 Samoin on muistettava, että valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumiseen liittyvien petosten lisääntyneen määrän vuoksi tulli- ja verohallintojen pääjohtajat päättivät 26. maaliskuuta 1997 perustaa väliaikaisen työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää tupakkaa ja alkoholia koskeva tilanne ja ehdottaa ratkaisuja. Työryhmä antoi raporttinsa 24. huhtikuuta 1998 tulli- ja verohallintojen pääjohtajille, jotka hyväksyivät sen. ECOFIN-neuvosto vahvisti kyseisen raportin 19 päivänä toukokuuta 1998.

Raportissa esitettyjä ongelmia olivat riittämätön koordinointi, myös keskinäisen avun osalta, sekä eri hallintojen että hallintojen ja komission välillä. Raportin mukaan erityisesti viranomaisten väliset suorat yhteydet ovat riittämättömiä, jotta valmisteverin alaisen tuotteen liikkumista voitaisiin seurata asianmukaisesti alusta loppuun. Vaihdetut tiedot, jotka saadaan usein liian myöhään, eivät myöskään riitä tehokkaaseen petosten torjuntaan. Näiden puutteiden vuoksi toiminta ei ole yhtenäistä. Raportissa tätä pidetään rakenteellisena yleisheikkoutena. Direktiiviä 77/799/ETY pidetään raportissa liian heikkona oikeudellisena kehyksenä todella tehokkaan yhteistyön aikaansaamiseksi.

Tätä varten raportissa suositellaankin lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, joilla vahvistetaan keskinäisen avun ja hallinnollisen yhteistyön mekanismeja valmisteverotuksen alalla. Suosituksen on katsottava koskevan kaikkia valmisteveron alaisia tuotteita eikä ainoastaan tupakka- ja alkoholituotteita.

Raportin pääsuosituksena oli kuitenkin valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumisen ja valvonnan seurantaa koskevan tietojärjestelmän käyttöönotto. Komissio onkin tähän asti asettanut tällaisen järjestelmän kehittämisen etusijalle.

Tämän teknisen osion toimivuuden varmistamiseksi on tarpeen ottaa käyttöön hallinnollisen yhteistyön mekanismeja, jotka on mukautettu nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin ja joilla voidaan tehostaa ja yksinkertaistaa viestintää jäsenvaltioiden välillä sekä jäsenvaltioiden ja komission välillä niin, että ensisijassa pyritään yksikköjen väliseen suoraan yhteyteen automatisoiduilla välineillä.

Kehitteillä olevaa atk-järjestelmää voitaisiinkin käyttää automatisoidun tietojenvaihdon välineenä keskinäisessä avussa. Tietokoneella vaihdetut tiedot olisivat nykyisen tavan mukaan oikeudellisesti yhtä päteviä kuin paperilla postitse vaihdetut tiedot. Tästä mahdollisuudesta on kuitenkin säädettävä lainsäädännössä.

2.3 Lopuksi on mainittava, että alv:n osalta on vastaavasti [3]. Ehdotusten välisen johdonmukaisuuden vuoksi tässä ehdotuksessa esitetyt periaatteet ovat vastaavanlaisia, mutta ehdotetut toimenpiteet koskevat erityisesti valmisteveroja.

[3] NEUVOSTON ASETUS (EY) N:O 1798/2003, ANNETTU 7 PÄIVÄNÄ LOKAKUUTA 2003, HALLINNOLLISESTA YHTEISTYÖSTÄ ARVONLISÄVEROTUKSEN ALALLA JA ASETUKSEN (ETY) N:O 218/92 KUMOAMISESTA

3. ASETUSEHDOTUKSEN SÄÄNNÖSTEN SELITYKSET

Valmisteverotuksen alan hallinnollisen yhteistyön lujittamiseksi komissio ehdottaa, että direktiiviin 77/799/ETY nykyisin sisältyvää järjestelyä tehostetaan tarkemman ja kaikissa jäsenvaltioissa sellaisenaan sovellettavan oikeusperustan avulla. Ehdotuksessa määritellään jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ohjaavat selkeät ja sitovat säännöt. Yhteistyön tehostamiseksi ja nopeuttamiseksi siinä muun muassa säädetään nykyistä suoremmista yhteyksistä eri yksiköiden välillä. Lisäksi se mahdollistaa eri maiden viranomaisten sekä niiden ja komission välisen tietojenvaihdon aiempaa intensiivisemmin ja nopeammin, minkä ansiosta petosten torjuntaa voidaan tehostaa.

3.1. I Luku - Yleiset säännökset

3.1.1. 1 artikla - Tavoitteet

Artiklassa otetaan huomioon toisaalta asetuksen soveltamisalan ulottaminen yhteisöliiketoimia laajemmalle ja toisaalta uudessa asetuksessa määriteltävät säännöt, joiden ansiosta jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat vaihtaa tietoja komission kanssa.

Artiklassa todetaan lisäksi, ettei tämä asetus vaikuta rikosoikeuden alalla annettavaa keskinäistä apua koskevien sääntöjen soveltamiseen jäsenvaltioissa.

3.1.2. 2 artikla - Määritelmät

Asetukseen sisällytettyjen uusien seikkojen vuoksi on tarpeen lisätä joitakin direktiivistä 77/799/ETY puuttuvia määritelmiä. Näitä ovat seuraavat: 'keskusyhteystoimisto', 'yhteysviranomainen', 'toimivaltainen virkamies', 'säännöllinen järjestetty tietojenvaihto', 'säännöllinen tietojenvaihto', 'valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumisen ja valvonnan atk-järjestelmä', 'sähköisesti', 'SEED-tunniste' ja 'hallinnollinen tutkimus'. Joitakin muita määritelmiä on hieman muutettu.

3.1.3. 3 artikla - Hallinnollisen yhteistyön hajauttaminen

Kaiken tietojenvaihdon on periaatteessa tapahduttava direktiivin 77/799/ETY 1 artiklassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen kautta. Jos tätä menettelyä ei noudateta, toimitetut tiedot katsotaan arvottomiksi eikä niitä voida käyttää oikeudellisessa menettelyssä.

Komission mielestä virkamiesten tai petostentorjuntayksiköiden välisessä suorassa viestinnässä on kuitenkin huomattavia etuja. Tietojenvaihto on näin nopeampaa, tietopyyntö ymmärretään molemmin puolin paremmin, virkamiehet ovat motivoituneempia ja vähäistä henkilöstöä ei rasiteta turhilla pyynnöillä. Vaikka nyt voimassa oleva lainsäädäntö sallii tällaisen yhteydenpidon virkamiesten välillä, jäsenvaltiot ovat käyttäneet tätä mahdollisuutta harvoin, ja siihen liittyvät aloitteet ovat keskenään usein hyvin erilaisia ja niitä vastaavat menettelyt epätarkkoja ja epäyhtenäisiä.

Tällä ehdotuksella siis luodaan selkeä oikeudellinen kehys hajautetulle yhteistyölle ja varmistetaan samalla keskusyhteystoimistojen keskeinen asema samalla kun ne otetaan valmisteverotuksen alalla virallisesti käyttöön tällä ehdotuksella.

Artikla 3 on jäsennelty seuraavasti:

- Virallisesti tietojenvaihto tapahtuu edelleen toimivaltaisten viranomaisten kautta, mutta vastedes kussakin jäsenvaltiossa tulee olla vain yksi tällainen viranomainen, joka mahdollisesti voi toimia useampien eri alojen viranomaisten katto-organisaationa.

- Jokainen viranomainen nimeää yhteistyöstä vastaavan keskusyhteystoimiston. Tämä keskusyhteystoimisto vastaa tarvittaessa pyyntöön perustuvasta yhteistyöstä (jos pyynnön esittävä viranomainen ei tiedä, minkä paikallisen viraston puoleen tulisi kääntyä, tai jos pyyntö esitetään sellaiselle paikalliselle virastolle, jolla ei ole toimivaltuuksia käsitellä pyyntöä). Sillä on kuitenkin keskeinen tehtävä tiettyjen ilman erillistä pyyntöä ja oma-aloitteisesti toimitettavien tietojen välittämisessä.

- Kukin viranomainen voi myös nimetä yhteysviranomaisia, joilla on erityinen toimivalta suoraan tietojenvaihtoon. On selvää, että jäsenvaltioiden on sovellettava yhteysviranomaisen käsitettä tapauskohtaisesti, jäsenvaltion koon mukaisesti.

- Kukin viranomainen voi lisäksi nimetä toimivaltaisia virkamiehiä tämän asetuksen mukaiseen suoraan tietojenvaihtoon.

- Jos tiedot vaihdetaan yhteysviranomaisten tai toimivaltaisten virkamiesten välillä, ne on välitettävä samanaikaisesti myös keskusyhteystoimistojen kautta. Keskusyhteystoimistolla on yksinomainen toimivalta silloin, kun avunpyyntö edellyttää toimia yhteysviranomaisen tai toimivaltaisen virkamiehen maantieteellisen tai toiminnallisen alueen ulkopuolella.

- Keskusyhteystoimistojen tehtävänä on pitää yhteysviranomaisia ja toimivaltaisia virkamiehiä koskeva luettelo ajan tasalla ja asettaa se muiden keskusyhteystoimistojen käyttöön.

3.1.4. 4 artikla - Rangaistusmenettelyjen huomioon ottaminen

Kun pyydetyt tiedot liittyvät tapauksiin, joissa tutkimusta suorittavat jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten edustajat toimivat toimeksiannon perusteella tai oikeusviranomaisen pyynnöstä, tiedot jäävät usein toimittamatta tai niiden toimittaminen viivästyy huomattavasti, jolloin pyynnön esittäneen jäsenvaltion hallintoviranomainen ei useinkaan kykene ajoissa käynnistämään hallinnollisia menettelyjä tai rangaistusmenettelyjä alueellaan toimivia petoksentekijöitä vastaan.

Tämän vuoksi 4 artiklassa tarkennetaan keskinäistä hallinnollista avunantoa koskevat jäsenvaltioiden velvollisuudet tapauksissa, joihin liittyy rangaistusmenettelyjen käyttö, ottaen huomioon rikosoikeuden alalla annettavaa keskinäistä apua koskevat säännöt.

3.2. II Luku - Esitettyyn pyyntöön perustuva yhteistyö

3.2.1. Yhtenäinen ja aiempaa sitovampi oikeudellinen kehys

Kaikkien tietojen osalta jäsenvaltioiden on sovellettava direktiivin 77/799/ETY 2 artiklaa, jonka mukaan, hyvin yleisesti, jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi pyytää toisen jäsenvaltion toimivaltaista viranomaista toimittamaan sille tietyn yksittäistapauksen osalta kaikki tiedot, joista voi olla apua valmisteveron määräämiselle asianmukaisesti. Direktiivissä ei säädetä vastauksen määräajasta.

Säännöksen vahvistamiseksi olisi laadittava luku, jossa käsitellään kaikkia esitettyyn pyyntöön perustuvaan tietojenvaihtoon liittyviä toimenpiteitä. Ehdotuksessa määritellään uudelleen jäsenvaltioiden oikeudet ja velvollisuudet sekä erotetaan toisistaan tietopyyntö (1 jakso), hallinnollisen tutkimuksen suorittamista koskeva pyyntö (2 jakso), pyyntö saada olla läsnä virastoissa ja osallistua hallinnollisiin tutkimuksiin (4 jakso), samanaikaisten tarkastusten käyttö (5 jakso) sekä tiedoksi antamista koskeva pyyntö (6 jakso). Luvun 3 jaksossa säädetään tietojen toimittamiseen käytettävissä olevaksi määräajaksi kolme kuukautta pyynnön vastaanottamisesta (kuukausi, jos tiedot ovat jo saatavilla), ja lisäksi siinä säädetään mahdollisuudesta määrätä erityistapauksissa erilainen määräaika.

3.2.2. 1 jakso: Tietopyyntö (direktiivin 77/799/ETY 2 artikla) ja hallinnollisen tutkimuksen suorittamista koskeva pyyntö

Tästä lähtien kaikkien tietopyyntöjen oikeusperusta on 5 artiklan 1 kohta.

Artiklan 2 kohdan mukaan pyydettyjen tietojen hankkimista varten pyynnön vastaanottanut viranomainen suorittaa tarvittaessa hallinnollisia tutkimuksia.

Tätä varten tietopyyntöön voi 3 kohdan mukaan sisältyä perusteltu pyyntö suorittaa hallinnollinen tutkimus. Pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion ei kuitenkaan tarvitse hyväksyä pyyntöä. Tällöin sen on välittömästi ilmoitettava päätöksestä pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle ja perusteltava, miksi tutkimuspyyntöön ei suostuta.

Olipa kyseessä yksinkertainen tietopyyntö taikka hallinnollisen tutkimuksen suorittamista koskeva pyyntö, pyynnön vastaanottanut viranomainen toimii asiassa ikään kuin se toimisi omaan lukuunsa tai toisen oman maansa viranomaisen pyynnöstä. Artiklan 4 kohtaa on kuitenkin tarkasteltava yhdessä 32 artiklan kanssa. Tämän artiklan mukaan pyynnön vastaanottaneella viranomaisella on oikeus kieltäytyä tekemästä selvityksiä tai antamasta tietoja, jos niistä aiheutuva hallinnollinen rasitus on kohtuuton tai jos pyynnön esittänyt viranomainen ei ole käyttänyt kaikkia tavanomaisia tietolähteitä tai jos sen jäsenvaltion, jolta tietoja pyydetään, lainsäädännön tai hallinnollisen käytännön mukaan verohallinto ei saa tehdä näitä selvityksiä eikä koota tai käyttää näitä tietoja omiin tarpeisiinsa tai jos tietojen antaminen olisi yleisen järjestyksen vastaista tai johtaisi liike-, elinkeino- tai ammattisalaisuuden taikka kaupallisen menettelyn ilmaisemiseen.

Asetuksen 6 artiklassa täsmennetään, että tietopyynnöt ja hallinnollisen tutkimuksen suorittamista koskevat pyynnöt toimitetaan vakiolomakkeella. Kokemus on osoittanut, että vakiolomakkeesta sopiminen 15 jäsenvaltion kesken on erittäin pitkä prosessi. Tästä syystä ehdotetaan, että lomake hyväksytään 35 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen (sääntelymenettely).

Lisäksi olisi täsmennettävä, että liikkumisen tarkastuslomake, josta säädetään alun perin direktiivin 92/12/ETY 15 b artiklassa ja joka on sisällytetty tämän asetuksen soveltamisalaan, on yksinkertaistettu tapa esittää tietopyyntö. Tällä säännöksellä poistetaan epäselvyys lomakkeen ja sen menettelyn, johon lomake liittyy, tarkoituksen välillä. Lisäksi ehdotetaan, että direktiivin 92/12/ETY satunnaistarkastuksia koskevan 19 artiklan 6 kohdan sisältö sisällytetään tähän asetukseen, koska näihin tarkastuksiin käytetään liikkumisen tarkistuslomaketta.

Lopuksi 7 artiklassa tarkennetaan, että tiedot tai tutkimukset voidaan pyytää raportteina, todistuksina tai muina mahdollisina asiakirjoina tai niiden oikeaksi todistettuina jäljennöksinä tai otteina näistä asiakirjoista. Asiakirjat toimitetaan alkuperäisinä kuitenkin vain, jos pyynnön vastaanottaneessa jäsenvaltiossa voimassa olevat säännökset sen sallivat.

3.2.3. 2 jakso: Määräaika tietojen toimittamiselle

Komissio ehdottaa, että tiedot on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa.

Määräaika voidaan erityistapauksissa sopia eri pituiseksi etenkin silloin, kun on kyse monimutkaisista petoksista, joihin liittyy useampi jäsenvaltio.

Jos pyynnön vastaanottanut viranomainen ei kykene vastaamaan pyyntöön säädetyssä määräajassa, sen on ilmoitettava välittömästi pyynnön esittäneelle viranomaiselle syyt, miksi se ei voi noudattaa määräaikaa, sekä se, milloin se pystyy toimittamaan vastauksen.

3.2.4. 3 jakso: Toisten jäsenvaltioiden verohallinnon edustajien läsnäolo tarkastuksissa (direktiivin 77/799/ETY 6 artikla)

Vaikka Fiscalis 2007 -ohjelmassa [4] määrätäänkin yhteisön rahoituksesta monenvälisiä valvontatoimia varten, jäsenvaltioiden on käytettävä hyväkseen direktiivin 77/799/ETY 6 artiklan suomia mahdollisuuksia sen täytäntöönpanossa. Tämän artiklan mukaisesti jotkin jäsenvaltiot ovatkin sallineet toisten jäsenvaltioiden virkamiesten läsnäolon alueellaan. Useimmat jäsenvaltiot eivät kuitenkaan ole sisällyttäneet tätä mahdollisuutta kansalliseen lainsäädäntöönsä, ja käytännössä jäsenvaltioiden selvä enemmistö sallii toisten maiden virkamiesten läsnäolon tarkastuksissa ainoastaan valmisteverovelvollisen suostumuksella. Tämän suostumuksen saaminen on kuitenkin epätodennäköistä, kun tarkastuksella pyritään selvittämään, onko tapahtunut petos. Muutamat jäsenvaltiot kieltävät oikeudellisiin ongelmiin vedoten jopa virallisesti toisten jäsenvaltioiden virkamiesten osallistumisen tutkimuksiin alueellaan.

[4] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 2235/2002/EY, tehty 3 päivä joulukuuta 2002, sisämarkkinoiden välillisen verotuksen järjestelmiä vahvistavan yhteisön toimintaohjelman (Fiscalis-ohjelma) hyväksymisestä, EYVL L 341, 17.12.2002, s. 1.

Toisten jäsenvaltioiden virkamiesten läsnäolo hallintovirastoissa voi kuitenkin olla hyvinkin hyödyllistä samoin kuin heidän osallistumisensa hallinnollisiin tutkimuksiin etenkin tapauksissa, joissa on merkkejä väärinkäytöksistä tai merkittävistä, useita jäsenvaltioita koskevista petoksista, jolloin niiden monimutkaisuuden vuoksi virkamiesten läsnäolo on toivottavaa. Tämän vuoksi asetusehdotuksen 14 artiklalla sallittaisiin jonkin jäsenvaltion verohallinnon edustajien läsnäolo toisen jäsenvaltion alueella, jos nämä molemmat jäsenvaltiot niin toivovat. Lisäksi 11 ja 12 artiklassa annetaan säännös, jossa tarkennetaan kaikkien osapuolten oikeudet ja velvollisuudet sekä menettelyt, joita toisessa jäsenvaltiossa tutkimuksia suorittavien kansallisten virkamiesten on noudatettava.

3.2.5. 4 jakso: Samanaikaiset tarkastukset

Komissio katsoo, että samanaikaisten tarkastusten tulisi kuulua olennaisena osana jäsenvaltioiden tavanomaiseen tarkastuskäytäntöön. Fiscalis 2007 -ohjelman talousarviosta rahoitetaan tiettyjä monenvälisiä tarkastuksia jäsenvaltioiden kannustamiseksi liittämään samanaikaiset tarkastukset tarkastuskäytäntöönsä. Fiscalis 2007 -ohjelmasta tehty päätös ei kuitenkaan ole oikeusperusta monenvälisiin tarkastuksiin liittyvälle tietojenvaihdolle. Näin ollen tällaiseen tarkastukseen osallistuvien virkamiesten on sovellettava yhtä verotietojen vaihdon mahdollistavaa oikeusperustaa (direktiivi 77/799/ETY).

Nyt käsillä olevaan ehdotukseen sisältyy jäsenvaltioiden periaatteellinen velvoite suorittaa samanaikaisia tarkastuksia aina, kun ne arvioidaan kansallisia tarkastuksia tehokkaammiksi (14 artikla). Lisäksi siihen sisältyy säännös, jossa tarkennetaan kaikkien osapuolten oikeudet ja velvoitteet sekä sovellettavien menettelyjen pääpiirteet (14 artikla).

3.2.6. 5 jakso: Tiedoksi antamista koskeva pyyntö

Direktiivin 76/308/ETY [5] 5 artiklan mukaisesti vastaanottajalle voidaan antaa tiedoksi kaikki saatavaan ja sen perintään liittyvät, myös oikeudelliset asiakirjat ja päätökset, jotka ovat peräisin pyynnön esittäneen viranomaisen kotipaikkajäsenvaltiosta.

[5] Neuvoston direktiivi 76/308/ETY, annettu 15 päivänä maaliskuuta 1976, EYVL L 73, 19.3.1976, s. 18. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2001/44/EY (EYVL L 175, 28.6.2001, s. 17).

Voimassa olevassa lainsäädännössä ei kuitenkaan ole säännöksiä toisen jäsenvaltion verohallinnon asiakirjojen ja päätösten tiedoksi antamisesta tilanteissa, joissa kyse ei vielä ole saatavasta. Siispä tämän asetusehdotuksen 16 artiklaan sisältyy tätä tiedoksi antamista koskeva selkeä säännös. Soveltamisedellytykset tarkennetaan 16 ja 17 artiklassa.

3.3. III Luku - Tietojenvaihto ilman edeltävää pyyntöä

3.3.1. 18-22 artikla: Säännöllinen järjestetty tietojenvaihto ja säännöllinen tietojenvaihto riskialttiilla aloilla (direktiivin 77/799/ETY 3 ja 4 artikla)

Komissio on todennut, että tällaista tietojenvaihtoa tapahtuu edelleen vain vähän, vaikka useimmat jäsenvaltiot kannattavatkin ajatusta tarpeellisten tietojen vaihdon tehostamisesta. Yhteisökauppoihin liittyvien petosten jäljittämis- ja ehkäisemismahdollisuuksien lisäämiseksi jäsenvaltioiden olisi 19 artiklan mukaan toimitettava toisilleen tietoja seuraavissa tilanteissa:

a) Oletetaan, että toisessa jäsenvaltiossa on tapahtunut petos.

Esimerkki: hallinnollisen saateasiakirjan jäljennöstä numero 3 ei palauteta, jolloin voidaan olettaa, että valmisteveron alaisten tuotteiden veroja ei ole maksettu määräjäsenvaltiossa.

b) Petoksen uhka jossakin toisessa jäsenvaltiossa on merkittävä.

Esimerkki: valmistevero maksetaan jäsenvaltiossa, jossa verot ovat alhaisia, kun taas tuotteet kierrätetään toiseen jäsenvaltioon, jossa verot ovat korkeat.

c) Jäsenvaltion alueella on todettu tapahtuneen rikkomus, jolla voi olla vaikutuksia toisessa jäsenvaltiossa.

Esimerkki: jäsenvaltio, joka toteaa valmisteveron alaisten tuotteiden sääntöjenvastaisen fyysisen läsnäolon, arvioi, että petos on voitu tehdä lähtöjäsenvaltiossa joko olemattomalle ja toimituksesta tietämättömälle toimijalle toimitetun hallinnollisen saateasiakirjan avulla.

Voimassa oleva oikeudellinen kehys soveltuu ilmeisen huonosti kaikkiin edellä mainittuihin tilanteisiin. Nykyisin ei ole voimassa velvollisuutta toimittaa tietoja oma-aloitteisesti tai ilman erillistä pyyntöä. On siis tarpeen vahvistaa yhteisön lainsäädännössä tietoluokat, joiden osalta tietoja on toimitettava.

Ehdotuksen mukaan vastaisuudessa erotetaan kaksi oma-aloitteisen tietojenvaihdon muotoa: säännöllinen järjestetty tietojenvaihto ja säännöllinen tietojenvaihto. Säännöllinen järjestetty tietojenvaihto ja säännöllinen tietojenvaihto eroavat toisistaan siinä, onko tietojen toimittamisesta vastaava viranomainen kykenevä keräämään näitä tietoja säännöllisin väliajoin vaiko ei. Kyse voi olla esimerkiksi tiedoista, joita jäsenvaltio ei pysty toimittamaan säännöllisesti siksi, että valmisteverovelvollisten ei kyseisessä jäsenvaltiossa tarvitse ilmoittaa näitä tietoja. Tässä tapauksessa on kyseessä säännöllinen järjestetty tietojenvaihto.

Ehdotuksessa määritellään joustava ja toimiva kehys, jonka rajoissa jäsenvaltiot ottavat käyttöön kyseiset tietojenvaihtotavat. Niinpä ehdotuksessa määritellään vain, minkälaisissa tilanteissa tällaista tietojenvaihtoa olisi harjoitettava, mutta tarkkaan rajatuista tietoluokista, siitä onko kunkin jäsenvaltion kohdalla kyseessä säännöllinen järjestetty vai säännöllinen tietojenvaihto ja tarvittaessa tietojenvaihdon säännöllisyydestä päätetään 35 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Komiteamenettelyn mukaisesti tehdyt päätökset eivät voi missään tapauksessa vaikuttaa direktiivin 92/12/ETY 24 artiklan mukaisiin verovelvollisten velvoitteisiin, ja niissä olisi näin ollen käsiteltävä tietoja, jotka jo ovat verohallintojen käytettävissä.

3.4. IV Luku - Erityisesti yhteisöliiketoimiin liittyvien tietojen tallennus ja vaihto

Tämän luvun neljässä artiklassa vahvistetaan tietojen säilyttämisedellytyksiä ja -määräaikoja koskevat yleiset linjat. Niissä määritetään myös yksityiskohtaiset säännöt säilytettyjen tietojen vaihdosta.

Direktiivillä 92/12/ETY käyttöönotetut toimija- ja varastorekisteri (SEED), ennakkotietojärjestelmä ja liikkumisen tarkastusjärjestelmä (MVS) poistetaan kyseisestä direktiivistä kyseistä direktiiviä muuttamalla (mainitun direktiivin 15 a ja 15 b artiklan sekä 19 artiklan 6 kohdan kumoaminen) ja niistä säädetään niiden sisällön tarkistuksen jälkeen tällä asetuksella. Tavoitteena on antaa niille hallinnollisen yhteistyövälineen asema.

Ennakkotietojärjestelmän periaate vahvistetaan 24 artiklalla. Asetuksen 26 artiklassa säädetään 1 artiklassa tarkoitetun toimintavalmiin tietojärjestelmän käytöstä tietojenvaihtoon tämän asetuksen perusteella.

3.5. V Luku - Suhteet komissioon

Tämän asetusehdotuksen tavoitteena on perustaa keskinäistä apua ja tietojenvaihtoa koskeva tehokas järjestelmä, jolla voidaan varmistaa valmisteveron alaisten tuotteiden moitteeton liikenne yhteisön sisällä. Siinä annetaan komission tehtäväksi valvoa hallinnollisen yhteistyön toimivuutta. Komissiolle ei anneta toiminnallisia tehtäviä veropetosten torjumisessa ja tutkimisessa.

Yhteisön sisäisiin valmisteveropetoksiin on löydettävä koko yhteisön kattavat ratkaisut, ja niitä on torjuttava jäsenvaltioiden ja komission yhteisin toimin. Vaikka pääasiallinen vastuu valmisteveron alaisten tuotteiden liikenteen moitteettomuudesta yhteisön sisällä kuuluukin jäsenvaltioille, komission olisi toimittava koordinoijana ja aloitteentekijänä tällä alalla.

Tästä syystä säädetään, että jäsenvaltioiden on nimenomaisesti toimitettava kaikki arvioinnin suorittamisen kannalta tarpeelliset tilastotiedot; toimitettavia tietoja koskevat yksityiskohdat on tarkoitus vahvistaa komiteamenettelyä noudattaen.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle myös kaikki tiedot, jotka koskevat valmisteverolainsäädännön rikkomiseen käytettyjä tai oletettavasti käytettyjä menetelmiä ja menettelyjä ja joiden avulla on voitu todeta puutteita tässä asetuksessa tarkoitetussa hallinnollisen yhteistyön järjestelmässä tai valmisteveroa koskevassa lainsäädännössä.

Lisäksi on tarpeen säätää jäsenvaltioiden velvoitteesta toimittaa komissiolle pyynnöstä tarkkoja tietoja valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumisesta yhteisössä, kun tähän liittyy tullimenettelyjä.

Komissiolle on hyödyllistä toimittaa vapaaehtoisesti muitakin tietoja myös yksittäistapauksista. Komission on puolestaan toimitettava nämä tiedot muiden sellaisten jäsenvaltioiden viranomaisille, joita asia koskee ja joille tietoja ei vielä ole toimitettu.

3.6. VI Luku - Tietojenvaihto yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa

Voimassa oleva oikeudellinen kehys ei tarjoa oikeusperustaa yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa käytävälle tietojenvaihdolle. Jos valmisteveropetos liittyy tuontia tai vientiä koskeviin liiketoimiin, on mahdollista hyödyntää tulliyhteistyön välineitä.

Voi kuitenkin olla hyödyllistä saada yhteisön ulkopuolisista maista joitakin tietoja, jotka täydentävät kansallisella tasolla käytössä olevia tietoja. Tämän vuoksi 28 artiklan 1 kohdassa annetaan oikeusperusta yhteisön ulkopuolisesta maasta kahdenvälisen sopimuksen perusteella saatavien tietojen toimittamiselle kaikille jäsenvaltioille. Tiedot voidaan myös toimittaa komissiolle, jos niillä on merkitystä yhteisön tasolla.

Lisäksi 28 artiklan 2 kohdan mukaan tiedot, jotka on saatu tätä asetusta sovellettaessa, voidaan toimittaa jollekin yhteisön ulkopuoliselle maalle tiedot toimittaneiden toimivaltaisten viranomaisten suostumuksella.

3.7. VII Luku - Tietojenvaihdon edellytykset

3.7.1. 29 artikla: Tietojenvaihto sähköisessä muodossa

Artiklan säännösten mukaan tiedot toimitetaan mahdollisuuksien mukaan sähköisessä muodossa komiteamenettelyllä vahvistettavien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

3.7.2. 30 artikla: Käännökset

Avunpyynnöt ja liiteasiakirjat laaditaan yhteisesti sovitulla kielellä ja mukaan voidaan ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa liittää käännös pyynnön esittäneen viranomaisen virallisella kielellä tai yhdellä niistä.

Tällä säännöksellä pyritään helpottamaan ja nopeuttamaan tietojenvaihtoa.

3.7.3. 31 artikla: Tietojenvaihdon rajoitukset

Tämän artiklan säännösten mukaan pyynnön vastaanottaneella viranomaisella on oikeus kieltäytyä tekemästä selvityksiä tai antamasta tietoja, jos niistä aiheutuva hallinnollinen rasitus on kohtuuton tai jos pyynnön esittänyt viranomainen ei ole käyttänyt kaikkia tavanomaisia tietolähteitä tai jos sen jäsenvaltion, jolta tietoja pyydetään, lainsäädännön tai hallinnollisen käytännön mukaan verohallinto ei saa tehdä näitä selvityksiä eikä koota tai käyttää näitä tietoja omiin tarpeisiinsa tai jos tietojen antaminen olisi yleisen järjestyksen vastaista tai johtaisi liike-, elinkeino- tai ammattisalaisuuden taikka kaupallisen menettelyn ilmaisemiseen.

Artiklaan on lisätty 2 kohta, jotta asetuksen 31 artikla saadaan vastaamaan direktiivin 76/308/ETY 18 artiklaa, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat sopia todellisten kustannusten korvaamisesta tilanteissa, joihin liittyy erityisiä vaikeuksia, jos kustannukset ovat hyvin korkeat tai kyse on järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta.

Kuten direktiivin 76/308/ETY 14 artiklassakin säädetään, 31 artiklan 4 kohdan mukaan pyynnön vastaanottaneen viranomaisen on ilmoitettava pyynnön esittäneelle viranomaiselle ja komissiolle syyt, joiden vuoksi avunantopyyntöä ei voida täyttää.

3.7.4. 32 artiklan 1 ja 2 kohta: Tietojen käyttörajoitukset (direktiivin 77/799/ETY 7 artiklan 1 ja 3 kohta)

Direktiivin 77/799/ETY 7 artiklan 1 kohdan mukaan pyynnön vastaanottaneelta jäsenvaltiolta peräisin olevia tietoja voidaan käyttää pyynnön esittäneessä jäsenvaltiossa rajoituksetta ainoastaan hallinnollisiin ja verotuksellisiin tarkoituksiin. Käytännössä kaikki jäsenvaltiot eivät sovella tätä artiklaa samalla tavalla. Eräiden jäsenvaltioiden mukaan pyynnön vastaanottaneelta jäsenvaltiolta on saatava nimenomainen lupa, jos tietoja halutaan käyttää julkisesti oikeudellisessa menettelyssä. Toisten jäsenvaltioiden mukaan hiljainen suostumus riittää.

Asetuksen 32 artiklassa täsmennetään, että tätä asetusta sovellettaessa missä tahansa muodossa annettavat tiedot ovat luottamuksellisia. Kaikissa tapauksissa näitä tietoja voidaan kuitenkin käyttää verolainsäädännön rikkomisesta johtuvassa oikeudellisessa tai hallinnollisessa menettelyssä, joka voi johtaa seuraamusten määräämiseen.

Näitä tietoja voidaan myös käyttää verojen määräämiseen, kantoon tai valvontaan sekä valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumisen valvontaan.

Näitä tietoja voidaan myös käyttää 15 päivänä maaliskuuta 1976 annetun neuvoston direktiivin 76/308/ETY 2 artiklan soveltamisalaan kuuluvien muiden verojen ja maksujen määräämiseen. Kyseinen säännös vastaa vero- ja tullipolitiikan keskinäistä johdonmukaisuutta käsittelevän korkean tason työryhmän suositukseen luoda edellytykset tulli- ja verohallintojen väliselle tietojenvaihdolle. Säännös muodostaa oikeusperustan tällaiselle tietojenvaihdolle valmisteverotuksen alalla. Se on myös oikeusperusta valmisteverotuksesta vastaavien viranomaisten väliselle sekä niiden ja jäsenvaltion muun verohallinnon väliselle tietojenvaihdolle.

Artiklan 3 kohdan mukaan tiedot voivat olla ainoastaan Euroopan komission tietotekniikan turvallisuusvastaavan asianmukaisesti valtuuttamien henkilöiden käytettävissä yhteisen tietoliikenneverkko / yhteinen järjestelmien rajapinta (CCN/CSI) -järjestelmän huoltoa, ylläpitoa ja kehittämistä varten.

3.7.5. 32 artiklan 3 kohta: Pyynnön vastaanottaneelta viranomaiselta on saatava suostumus tietojen välittämiselle toiselle jäsenvaltiolle (direktiivin 77/799/ETY 7 artiklan 4 kohta)

Direktiivin 77/799/ETY 7 artiklan 4 kohdassa vahvistetaan menettely, jonka mukaan tiedot antavalta jäsenvaltiolta on saatava suostumus sille, että tiedot voidaan saattaa toisen jäsenvaltion käyttöön. Nämä menettelyt voivat estää tietojen toimittamisen niitä tarvitseville jäsenvaltioille tai viivyttää sitä.

Asetuksen 32 artiklan 3 kohdassa tätä suostumusta ei enää vaadita. Jos pyynnön esittänyt viranomainen katsoo pyynnön vastaanottaneelta viranomaiselta saamiensa tietojen voivan olla hyödyksi jonkin muun jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, se voi toimittaa ne edelleen.

3.7.6. 32 artiklan 4 kohta: Esteet henkilötietojen vaihtamiselle

Henkilötietojen toimittaminen on ongelmallista useissa jäsenvaltioissa, mikä johtuu asiaan liittyvistä rajoituksista kansallisessa lainsäädännössä. Ne korostavat, että tietosuojaa koskevat säännöt rajoittavat suuresti mahdollisuuksia tietojenvaihtoon. Erityisesti ne painottavat, että yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annetun direktiivin 95/46/EY [6] soveltaminen saattaa joskus jarruttaa henkilötietojen vaihtoa jopa tapauksissa, joissa tapahtunut petos tunnetaan ja vielä enemmän silloin, kun on kyse tiedoista, joiden mukaan on hyvin todennäköisesti tapahtunut petos.

[6] EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

Jäsenvaltioiden on siis voitava vedota kyseisen direktiivin 13 artiklaan, jossa säädetään poikkeuksista sääntöihin, kun on kyse jonkin jäsenvaltion rahoituksellisen edun turvaamisesta (myös verotuksen alalla). Tämän vuoksi asetuksen 32 artiklan 4 kohdassa säädetään, että jäsenvaltiot rajoittavat yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annetun direktiivin 95/46/EY 6 artiklan 1 kohdassa, 10 artiklassa, 11 artiklan 1 kohdassa sekä 12 ja 21 artiklassa tarkoitettujen velvoitteiden ja oikeuksien soveltamista siten, ettei se heikennä tämän asetuksen toimivuutta.

Joidenkin jäsenvaltioiden voimassa olevan lainsäädännön mukaan tietojen ilmoittamisesta on ilmoitettava asianomaiselle henkilölle. Sanomattakin on selvää, että jos kyseessä on petos, tällainen ilmoitus vie pohjaa tehokkaalta valvonnalta. Se, että tietyt jäsenvaltiot ilmoittavat asianomaiselle järjestelmällisesti kaikki tietopyynnöt, aiheuttaa sen, että muita jäsenvaltioita ei todellakaan kiinnosta turvautua keskinäistä apua koskeviin säännöksiin niiden epäillessä petosta.

3.7.7. 33 artikla: Näyttö

Asetuksen 33 artiklassa täsmennetään, että pyynnön esittäneen viranomaisen toimivaltaiset elimet voivat käyttää kaikkia pyynnön vastaanottaneen viranomaisen edustajien saamia ja pyynnön esittäneelle viranomaiselle toimitettuja toteamuksia, todistuksia, tietoja, asiakirjoja ja oikeaksi todistettuja jäljennöksiä näyttönä samaan tapaan kuin vastaavia kansallisia asiakirjoja.

3.7.8. 34 artikla

Säännöksen tavoitteena on varmistaa toimiva koordinointi kansallisella ja yhteisön tasolla velvoittamalla jäsenvaltiot toteuttamaan kaikki tähän tarvittavat toimenpiteet.

3.8. VIII luku: Loppusäännökset

3.8.1. 35 ja 36 artikla: Kuulemis- ja komiteamenettelyt

Tämän asetuksen soveltamiseksi tarvittavat toimenpiteet ovat yleisluonteisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on perussäädöksen olennaisten seikkojen täytäntöönpano. Näin ollen on syytä soveltaa menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY 5 artiklassa tarkoitettua sääntelymenettelyä.

3.8.2. 37 artikla: Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle

Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen kahden vuoden sijasta viiden vuoden välein.

3.8.3. 38 artikla: Laaja-alaisempien keskinäistä apua koskevien säännösten soveltaminen (Direktiivin 77/799/ETY 11 artikla)

Tämän artiklan 1 kohta vastaa direktiivin 77/799/ETY 11 artiklaa ja 2 kohta 9 artiklan 3 kohtaa. Sanamuotoa on hiukan muutettu.

4. DIREKTIIVIEHDOTUSTA KOSKEVAT SELITYKSET

Koska direktiivi 77/799/ETY on tarpeen korvata kokonaan siltä osin kuin se koskee valmisteveroa, valmistevero ei vastedes kuulu direktiivin soveltamisalaan.

Lisäksi on tarpeen muuttaa direktiivi 92/12/ETY niin, että sen soveltamisalasta poistetaan 15 a ja 15 b artikla sekä 19 artiklan 6 kohta, jotka sisältyvät muutoksen jälkeen asetusehdotukseen hallinnollisesta yhteistyöstä valmisteverotuksen alalla.

5. JOHTOPÄÄTÖKSET

Tämän ehdotuksen tavoitteena on lujittaa verohallintojen välistä yhteistyötä tarjoamalla niille yksinkertainen ja tehokas oikeudellinen kehys, jotta niillä olisi käytössä tasavertaiset aseet petostentekijöitä vastaan.

Komissio tekee tämän asetusehdotuksen perustamissopimuksen 95 artiklan nojalla, koska ehdotetut toimenpiteet eivät komission mielestä ole verotuksen yhdenmukaistamistoimenpiteitä vaan niillä pyritään sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseen valmisteveroja koskevien tietojen vaihtamisessa jäsenvaltioiden välillä.

Tämän ehdotuksen tarkoituksena ei siis ole muuttaa millään tavalla valmisteverovelvollisten velvoitteita eikä valmisteverolainsäädännön soveltamista koskevia sääntöjä vaan ainoastaan mukauttaa hallinnollista yhteistyötä sisämarkkinoiden asettamiin haasteisiin.

Mainittu 95 artikla onkin oikeusperusta sellaisten sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa koskevien toimenpiteiden toteuttamiselle, joilla lähennetään jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä.

Kyseisen 95 artiklan 2 kohdan nojalla 1 kohtaa ei sovelleta veroja koskeviin säännöksiin tai määräyksiin, joiden oikeusperusta on 93 artikla.

Komission tulkinnan mukaan 95 artiklan 2 kohdassa määrätty poikkeus ei voi sulkea pois saman 95 artiklan 1 kohdassa vahvistetun yleissäännön soveltamista, jos ehdotetun toimenpiteen pääkohde eivät ole verosäännökset.

Tämän asetuksen tarkoituksena on yksinomaan helpottaa hallinnollista yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä vahvistamalla yhteiset säännöt tietojen vaihtoa ja saantia varten. Se, että nämä tiedot voivat sisällöllisesti auttaa valmisteverojen määräämisessä ja kantamisessa, ei merkitse sitä, että ehdotuksen pääkohteena olisi verotus. Tämä on vain seuraus.

2003/0309 (COD)

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS hallinnollisesta yhteistyöstä valmisteverotuksen alalla

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen [7],

[7] EUVL C [...], [...], s. [...].

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [8],

[8] EUVL C [...], [...], s. [...].

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä [9],

[9] EUVL C [...], [...], s. [...].

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Jäsenvaltioiden rajojen yli harjoitettava petoksellinen toiminta johtaa kansallisesti merkittäviin taloudellisiin tappioihin ja saattaa vääristää kilpailuolosuhteita valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumisessa. Tällainen toiminta vaikuttaa siten sisämarkkinoiden toimintaan.

(2) Valmisteveropetosten torjunta edellyttää alan säännösten täytäntöönpanosta kussakin jäsenvaltiossa vastaavien hallintoviranomaisten tiivistä yhteistyötä.

(3) Näin ollen olisi määriteltävä säännöt, joiden mukaan jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten on autettava vastavuoroisesti toisiaan ja toimittava komission kanssa yhteistyössä valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumista ja valmisteveron kantoa koskevien sääntöjen asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi.

(4) Valmisteverotusta koskevaa keskinäistä apua ja hallinnollista yhteistyötä säännellään jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäisestä avusta välittömien verojen, tiettyjen valmisteverojen ja vakuutusmaksuista perittävien verojen alalla 19 päivänä joulukuuta 1977 annetulla neuvoston direktiivillä 77/799/ETY [10].

[10] EYVL L 336, 27.12.1977, s. 15. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2003/93/EY (EUVL L 264, 15.10.2003, 23).

(5) Kyseinen oikeudellinen väline on osoittautunut tehokkaaksi, mutta yksin sen avulla ei enää kyetä täyttämään hallinnollisesta yhteistyöstä johtuvia uusia tarpeita kansantalouksien integroituessa yhä tiiviimmin sisämarkkinoihin.

(6) Valmisteveron alaisia tuotteita koskevasta yleisestä järjestelmästä sekä näiden tuotteiden hallussapidosta, liikkumisesta ja valvonnasta 25 päivänä helmikuuta 1992 annetussa neuvoston direktiivissä 92/12/ETY [11] otetaan lisäksi käyttöön joitakin tiedonvaihtovälineitä, joihin liittyvät menettelyt olisi määritettävä valmisteverotuksen alan hallinnollista yhteistyötä koskevan yleisen oikeudellisen välineen osana.

[11] EYVL L 76, 23.3.1992, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 807/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 36).

(7) Koska kaikkien asianomaisten osapuolten oikeudet ja velvollisuudet eivät ole riittävän tarkasti määritellyt, on lisäksi osoittautunut välttämättömäksi antaa aiempaa selkeämmät ja sitovammat säännöt jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä varten.

(8) Petosten torjunnasta vastaavien paikallisten virastojen välillä sekä kansallisten virastojen välillä on myös liian vähän suoria yhteyksiä, ja yleensä yhteydenpito tapahtuu keskusyhteystoimistojen välillä. Tämä johtaa tehottomuuteen ja hallinnollisten yhteistyöjärjestelyjen vajaakäyttöön sekä viivästyttää tietojen toimittamista. Yhteistyön tehostamiseksi ja nopeuttamiseksi olisi sen vuoksi säädettävä yksiköiden välisistä suorista yhteyksistä.

(9) Yhteistyö ei myöskään ole riittävän tiivistä, sillä jäsenvaltioiden välillä on direktiivin 92/12/ETY 15 b artiklassa säädetyn liikkumisen tarkastuksen ohella liian vähän säännöllistä tai oma-aloitteista tietojenvaihtoa. Petosten torjunnan tehostamiseksi olisi lisättävä ja nopeutettava sekä hallintojen välistä että niiden ja komission välistä tietojenvaihtoa.

(10) Tämän vuoksi on tarpeen laatia valmisteverotuksen alalle erityinen säädös, joka sisältää alaa koskevat direktiivin 77/799/ETY säännökset. Tässä säädöksessä on myöskin syytä käsitellä tekijöitä, joilla parannetaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ottamalla käyttöön välineitä valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumista koskevien tietojen välittämiseen tai kehittämällä näitä välineitä.

(11) Direktiivillä 77/799/ETY ei pyritty yhdenmukaistamaan verosäännöksiä, vaan niillä pyrittiin varmistamaan sisämarkkinoiden moitteeton toiminta edistämällä kansallisten viranomaisten hallinnollista yhteistyötä välillisen verotuksen alalla. Tähän asetukseen liittyy sama tavoite.

(12) Tämä asetus ei saa vaikuttaa muihin yhteisön toimenpiteisiin, jotka liittyvät valmisteveropetosten torjuntaan.

(13) Tämä asetus sisältää tarkistettuina direktiiviin 92/12/ETY sisältyneet järjestelyt, joiden tarkoituksena on helpottaa jäsenvaltioiden välistä hallinnollista yhteistyötä (johon kuuluu asianomaisten talouden toimijoiden ja varastopaikkojen rekisteri sekä liikkumisen tarkastusjärjestelmä). Lisäksi tässä asetuksessa säädetään jäsenvaltioiden välisen ennakkotietojärjestelmän käyttöönotosta.

(14) Yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/46/EY [12] säädetyt tietyt oikeudet ja velvoitteet olisi rajoitettava tätä asetusta sovellettaessa mainitun direktiivin 13 artiklan e alakohdassa tarkoitettujen perusteiden turvaamiseen.

[12] EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

(15) Tämän asetuksen täytäntöönpanoon menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY [13] mukaisesti tarvittavat toimenpiteet olisi toteutettava.

[13] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(16) Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa niiden välisen hallinnollisen yhteistyön yksinkertaistamista ja lujittamista koskevia tavoitteita toteutettavien toimenpiteiden yhdenmukaisuustarpeen vuoksi vaan tavoitteet voidaan toiminnan yhtenäisyyden ja tehokkuuden perusteella saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa esitetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(17) Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I Luku

Yleiset säännökset

1 artikla

1. Tässä asetuksessa määritetään edellytykset, joiden mukaisesti jäsenvaltioissa valmisteverolainsäädännön soveltamisesta vastaavien hallintoviranomaisten on toimittava yhteistyössä sekä keskenään että komission kanssa tämän lainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi.

Tätä varten asetuksessa määritellään säännöt ja menettelyt, joiden avulla jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat toimia yhteistyössä ja vaihtaa sekä keskenään että komission kanssa kaikkia tietoja, jotta valmistevero voidaan määrätä oikein.

Lisäksi määritellään säännöt ja menettelyt tiettyjen, erityisesti yhteisön sisäisessä kaupassa kannettavaa valmisteveroa koskevien tietojen toimittamiselle sähköisessä muodossa.

2. Tämä asetus ei vaikuta rikosasioissa annettavaan oikeudelliseen virka-apuun liittyvien säännösten soveltamiseen jäsenvaltioissa.

2 artikla

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) 'toimivaltaisella viranomaisella' 3 kohdan 1 kohdan mukaisesti nimettyä viranomaista;

2) 'pyynnön esittäneellä viranomaisella' avunantopyynnön toimivaltaisen viranomaisen nimissä esittävän jäsenvaltion keskusyhteystoimistoa tai yhteysviranomaista tai toimivaltaista virkamiestä;

3) 'pyynnön vastaanottaneella viranomaisella' avunantopyynnön toimivaltaisen viranomaisen nimissä vastaanottanutta jäsenvaltion keskusyhteystoimistoa tai yhteysviranomaista tai toimivaltaista virkamiestä;

4) 'säännöllisellä järjestetyllä tietojenvaihdolla' ilman edeltävää pyyntöä tapahtuvaa ennalta määriteltyjen tietojen järjestelmällistä välittämistä toiselle jäsenvaltiolle sitä mukaa kuin tiedot ovat käytettävissä;

5) 'säännöllisellä tietojenvaihdolla' ilman edeltävää pyyntöä tapahtuvaa ennalta määriteltyjen tietojen järjestelmällistä välittämistä toiselle jäsenvaltiolle ennakolta vahvistetuin säännöllisin väliajoin;

6) 'tietokonejärjestelmällä' valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumisen seurantaa ja valvontaa koskevaa tietokonejärjestelmää, josta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston 16 päivänä kesäkuuta 2003 tehdyssä päätöksessä 2003/1152/EY [14];

[14] EUVL L 162, 1.7.2003, s. 1.

7) 'henkilöllä'

a) luonnollista henkilöä,

b) oikeushenkilöä,

c) jos voimassa olevassa lainsäädännössä niin säädetään, oikeustoimikelpoiseksi tunnustettua henkilöiden yhteenliittymää, jolla ei kuitenkaan ole oikeushenkilön asemaa;

8) 'käytettäviksi antamisella' luvan antamista kirjeenvaihtajan sähköiseen tietokantaan pääsyyn ja tietojen saantiin sieltä sähköisesti;

9) 'sähköisellä muodolla (sähköisesti)' tietojen välittämistä sähköiseen tietojenkäsittelyyn ja -tallennukseen tarkoitetuilla laitteilla (myös tietojen digitaalinen pakkaaminen) johtimella, radioteitse, optisesti tai muulla sähkömagneettisella menetelmällä;

10) 'SEED-tunnistenumerolla' tämän asetuksen 24 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädettyä numeroa;

11) 'arvonlisäverotunnisteella' numeroa, josta säädetään neuvoston direktiivin 77/388/ETY [15] 22 artiklan 1 kohdan c, d ja e alakohdassa;

[15] EYVL L 145, 13.6.1977, s. 1.

12) 'valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumisella yhteisössä' direktiivin 92/12/ETY III luvussa tarkoitetun valmisteverottomuuden järjestelmän mukaan valmisteveron alaisten tuotteiden tai direktiivin 92/12/ETY 7-10 artiklassa tarkoitetun mukaisesti kulutukseen luovutettujen valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumista kahden tai useamman jäsenvaltion välillä;

13) 'hallinnollisella tutkimuksella' kaikkia tarkastuksia ja toimia, joita toimivaltaiset viranomaiset tai heidän edustajansa suorittavat hoitaessaan valmisteverolainsäädännön asianmukaiseen soveltamiseen tähtääviä tehtäviään;

14) 'CCN/CSI-verkolla' yhteisön kaiken toimivaltaisten tulli- ja veroviranomaisten välisen sähköisen tiedonsiirron varmistamiseksi kehittämää yhteinen tietoliikenneverkko / yhteinen järjestelmien rajapinta (CCN/CSI) -järjestelmään perustuvaa yhteistä ympäristöä.

3 artikla

1. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle ainoa toimivaltaiseksi nimetty viranomainen, jonka nimissä tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan joko suoraan tai valtuutuksella.

2. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä yksi keskusyhteystoimisto, joka ensisijaisesti vastaa valtuutettuna

(a) yhteydenpidosta muihin jäsenvaltioihin hallinnollisen yhteistyön alalla,

(b) valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumisen hallinnointiin ja valvontaan liittyvistä menettelyistä ja järjestelyistä, joista säädetään yhteisön lainsäädännössä, ja erityisesti 23 artiklassa säädetystä sähköisestä rekisteristä,

(c) 24 artiklassa säädetystä ennakkotietojärjestelmästä,

(d) muista jäsenvaltioista tuotaessa tai vietäessä tehtävistä tarkastuksista, joista säädetään 25 artiklassa,

(e) kaikesta valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumista koskevien tietojen vaihdosta.

Jäsenvaltio ilmoittaa tästä komissiolle ja muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

3. Kunkin jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi keskusyhteystoimiston lisäksi nimetä yhteysviranomaisia, jotka voivat suoraan vaihtaa tietoja tämän asetuksen perusteella. Yhteysviranomaisena voi toimia mikä tahansa virasto, jolla on erityinen alueellinen tai toiminnallinen toimivalta. Keskusyhteystoimiston tehtävänä on pitää näitä yksiköitä koskeva luettelo ajan tasalla ja asettaa se muiden jäsenvaltioiden keskusyhteystoimistojen käyttöön.

4. Kunkin jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi lisäksi määrittelemiensä edellytysten mukaisesti nimetä toimivaltaisia virkamiehiä, jotka voivat suoraan vaihtaa tietoja tämän asetuksen perusteella. Näin tehdessään se voi rajoittaa tällaisen valtuutuksen alaa. Keskusyhteystoimiston tehtävänä on pitää näitä virkamiehiä koskeva luettelo ajan tasalla ja asettaa se muiden asianomaisten jäsenvaltioiden keskusyhteystoimistojen käyttöön.

5. Virkamiehiä, jotka vaihtavat tietoja 11 ja 14 artiklan perusteella, pidetään tähän tarkoitukseen toimivaltaisina virkamiehinä toimivaltaisten viranomaisten määrittelemien edellytysten mukaisesti.

6. Jos yhteysviranomainen tai toimivaltainen virkamies esittää tai vastaanottaa avunpyynnön tai saa vastauksen avunpyyntöön, sen tai hänen on ilmoitettava tästä oman jäsenvaltionsa keskusyhteystoimistolle sen määrittelemien edellytysten mukaisesti.

7. Jos yhteysviranomainen tai toimivaltainen virkamies saa avunpyynnön, joka edellyttää toimia yhteysviranomaisen tai toimivaltaisen virkamiehen maantieteellisen tai toiminnallisen alueen ulkopuolella, sen tai hänen on välitettävä tällainen pyyntö välittömästi oman jäsenvaltionsa keskusyhteystoimistolle ja ilmoitettava tästä pyynnön esittäneelle viranomaiselle. Tässä tapauksessa 11 artiklassa vahvistettu määräaika alkaa seuraavana päivänä siitä, kun avunpyyntö on toimitettu edelleen keskusyhteystoimistolle.

4 artikla

Tämän asetuksen mukainen avunantoa koskeva velvoite ei koske sellaisten tietojen ja asiakirjojen luovuttamista, joita 1 artiklassa tarkoitetut hallintoviranomaiset ovat saaneet toimiessaan luvanvaraisesti tai oikeusviranomaisen pyynnöstä.

Jos toimivaltaisella viranomaisella on kuitenkin kansallisen lainsäädännön mukaisesti valtuudet luovuttaa 1 kohdassa tarkoitetut tiedot, ne voidaan luovuttaa osana tässä asetuksessa säädettyä hallinnollista yhteistyötä. Kaikkiin tällaisiin tietojen luovuttamisiin on saatava lupa etukäteen oikeusviranomaiselta, jos tällainen lupa on tarpeen kansallisen lainsäädännön mukaan.

II luku

Pyyntöön perustuva yhteistyö

1 jakso

Tietoja ja hallinnollisia tutkimuksia koskeva pyyntö

5 artikla

1. Pyynnön vastaanottanut viranomainen toimittaa pyynnön esittäneelle viranomaiselle tämän pyynnöstä 1 artiklassa tarkoitetut tiedot, myös yhden tai useamman yksittäistapauksen osalta.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tietojen toimittamista varten pyynnön vastaanottanut viranomainen teettää tietojen hankkimiseksi mahdollisesti tarvittavat hallinnolliset tutkimukset.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu pyyntö voi sisältää hallinnollista tutkimusta koskevan perustellun pyynnön. Jos jäsenvaltio katsoo, että hallinnollisia tutkimuksia ei tarvita, se ilmoittaa välittömästi pyynnön esittäneelle viranomaiselle syyn tähän.

4. Pyydettyjen tietojen saamiseksi tai pyydettyjen hallinnollisten tutkimusten tekemiseksi pyynnön vastaanottanut viranomainen tai hallintoviranomainen, jonka käsiteltäväksi se on asian saattanut, toimii kuin se toimisi omaan lukuunsa tai oman maansa jonkin toisen viranomaisen pyynnöstä.

6 artikla

Edellä 5 artiklan perusteella esitettävät tietopyynnöt ja hallinnollista tutkimusta koskevat pyynnöt toimitetaan lomakkeella, jonka malli on hyväksytty 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Yhdenmukainen valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumisen tarkastuslomake, josta säädetään tämän asetuksen 25 artiklan 3 kohdassa, on 25 artiklassa tarkoitetuissa olosuhteissa pyyntöön perustuvaa yksinkertaistettua yhteistyötä.

7 artikla

1. Pyynnön vastaanottanut viranomainen toimittaa pyynnön esittäneelle viranomaiselle tämän pyynnöstä raporttien, todistusten ja muiden mahdollisten asiakirjojen muodossa tai niiden oikeaksi todistettuina jäljennöksinä tai niiden otteina kaikki hallussaan olevat asiaankuuluvat tiedot sekä hallinnollisten tutkimusten tulokset.

2. Alkuperäiset asiakirjat toimitetaan kuitenkin ainoastaan, jos se ei ole vastoin pyynnön vastaanottaneen viranomaisen kotipaikkajäsenvaltiossa voimassa olevia säännöksiä.

2 jakso

Tietojen toimittamisen määräaika

8 artikla

Pyynnön vastaanottanut viranomainen toimittaa 5 ja 7 artiklassa tarkoitetut tiedot mahdollisimman nopeasti ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua pyynnön vastaanottamisesta.

9 artikla

Tiettyjä erikoistapausten lajeja varten pyynnön vastaanottanut viranomainen ja pyynnön esittänyt viranomainen voivat sopia 8 artiklassa säädetyistä poikkeavista määräajoista.

10 artikla

Jos pyynnön vastaanottanut viranomainen ei kykene vastaamaan pyyntöön säädetyssä määräajassa, se ilmoittaa välittömästi pyynnön esittäneelle viranomaiselle syyt, miksi se ei voi noudattaa tätä määräaikaa ja sen, milloin se pystyy toimittamaan vastauksen.

3 jakso

Läsnäolo virastoissa ja osallistuminen hallinnollisiin tutkimuksiin

11 artikla

1. Pyynnön esittäneen viranomaisen asianmukaisesti valtuuttamat virkamiehet voivat kyseisen viranomaisen sekä pyynnön vastaanottaneen viranomaisen sopimuksesta viimeksi mainitun vahvistamien järjestelyjen mukaisesti olla 1 artiklassa tarkoitettujen tietojen vaihtamiseksi läsnä virastoissa, joissa pyynnön vastaanottaneen viranomaisen kotipaikkajäsenvaltion tätä asiaa hoitavat viranomaiset suorittavat tehtäviään. Jos pyydetyt tiedot sisältyvät asiakirjoihin, jotka ovat pyynnön vastaanottaneen viranomaisen virkamiesten saatavilla, pyynnön esittäneen viranomaisen virkamiehille on annettava jäljennökset pyydetyt tiedot sisältävistä asiakirjoista.

2. Pyynnön esittäneen viranomaisen nimeämät virkamiehet voivat sen sekä pyynnön vastaanottaneen viranomaisen sopimuksen perusteella ja viimeksi mainitun vahvistamien järjestelyjen mukaisesti olla läsnä hallinnollisissa tutkimuksissa 1 artiklassa tarkoitettujen tietojen vaihtamiseksi. Yksinomaan pyynnön vastaanottaneen viranomaisen virkamiehet suorittavat hallinnolliset tutkimukset. Pyynnön esittäneen viranomaisen virkamiehet eivät saa käyttää pyynnön vastaanottaneen viranomaisen virkamiehille myönnettyjä tarkastusvaltuuksia. Heillä on kuitenkin oikeus päästä samoihin toimitiloihin ja saada käyttöönsä samoja asiakirjoja kuin pyynnön vastaanottaneen viranomaisen virkamiehet näiden välityksellä mutta vain meneillään olevaa hallinnollista tutkimusta varten.

3. Pyynnön esittäneen viranomaisen edustajien, jotka 1 ja 2 kohtaa sovellettaessa ovat läsnä toisessa jäsenvaltiossa, on milloin tahansa voitava esittää kirjallinen valtuutus, josta ilmenee heidän henkilöllisyytensä ja virka-asemansa.

12 artikla

Jos rangaistusmenettelyyn liittyvillä kansallisilla säännöksillä varataan tietyt toimenpiteet kansallisella lailla erityisesti nimetyille toimihenkilöille, pyynnön esittäneen viranomaisen edustajat eivät ole mukana näitä toimenpiteitä toteutettaessa.

He eivät osallistu kotitarkastuksiin tai rikoslain mukaisiin henkilöiden virallisiin kuulusteluihin. He saavat kuitenkin käyttöönsä siten hankitut tiedot 4 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

4 jakso

Samanaikaiset tarkastukset

13 artikla

Vaihtaakseen 1 artiklassa tarkoitettuja tietoja jotkin jäsenvaltiot voivat sopia, että ne suorittavat kukin omalla alueellaan yhden tai useamman verovelvollisen valmisteverotuksellisen tilanteen samanaikaisia tarkastuksia, jos niillä on yhteinen tai toisiaan täydentävä intressi, aina, kun tällaiset tarkastukset vaikuttavat tehokkaammilta kuin vain yhden jäsenvaltion suorittamat tarkastukset.

14 artikla

1. Jäsenvaltion on yksilöitävä riippumattomasti henkilöt, joiden osalta se aikoo ehdottaa samanaikaista tarkastusta. Kyseisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ilmoittaa muiden jäsenvaltioiden, joita asia koskee, toimivaltaisille viranomaisille samanaikaisten tarkastusten kohteiksi ehdotetut tapaukset. Se perustelee valintansa mahdollisuuksien mukaan toimittamalla tiedot, joiden perusteella se päätyi valintaansa. Se ilmoittaa ajanjakson, jona tarkastukset olisi suoritettava.

2. Tämän jälkeen asianomaiset jäsenvaltiot päättävät, osallistuvatko ne samanaikaisiin tarkastuksiin. Toimivaltainen viranomainen, jolle samanaikaista tarkastusta on esitetty, vahvistaa vastaavalle viranomaiselle, suorittaako se tarkastuksen.

3. Kukin toimivaltainen viranomainen nimeää edustajan, jonka tehtävänä on tarkastuksen johto ja koordinointi.

4. Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava komissiolle mahdollisimman pian samanaikaisen tarkastuksen toteutuksesta ja sen yhteydessä todetuista petosten tekotavoista, jotka mainitaan tarkastuksesta laadituissa kertomuksissa ja arvioinneissa. Komissio antaa tästä tiedon 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle.

5 jakso

Hallinnollista tiedoksi antamista koskeva pyyntö

15 artikla

Pyynnön vastaanottaneen viranomaisen on annettava pyynnön esittäneen viranomaisen pyynnöstä vastaanottajalle tiedoksi kaikki hallintoviranomaisten asiakirjat ja päätökset, jotka koskevat valmisteveron soveltamista pyynnön esittäneen viranomaisen kotipaikkajäsenvaltiossa, noudattaen tässä omassa kotipaikkajäsenvaltiossaan voimassa olevia vastaavien asiakirjojen tiedoksi antamista koskevia säännöksiä.

16 artikla

Tiedoksiantopyynnössä, jossa on mainittava tiedoksi annettavan asiakirjan tai päätöksen asia, ilmoitetaan vastaanottajan yksilöimiseksi nimi, osoite ja muut mahdolliset tarvittavat tiedot.

Vakiolomake tiedoksiantopyyntöä varten vahvistetaan 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

17 artikla

Pyynnön vastaanottaneen viranomaisen on ilmoitettava viipymättä pyynnön esittäneelle viranomaiselle tiedoksiantopyyntöä koskevista toimistaan, erityisesti päivä, jona päätös tai asiakirja on annettu tiedoksi vastaanottajalle.

III luku

Tietojenvaihto ilman edeltävää pyyntöä

18 artikla

Rajoittamatta IV luvun säännösten soveltamista kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava säännöllisen järjestetysti tai säännöllisesti tätä pyytävän minkä tahansa toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle 1 artiklassa tarkoitetut tiedot seuraavissa tilanteissa, joissa:

1) toisessa jäsenvaltiossa on tapahtunut tai on voinut tapahtua valmisteverolainsäädäntöä koskeva rikkomus;

2) toisessa jäsenvaltiossa on petoksen vaara;

3) jäsenvaltion alueella on tapahtunut tai on voinut tapahtua valmisteverolainsäädännön rikkomus, jolla voi olla vaikutuksia toisessa jäsenvaltiossa.

19 artikla

Jäljempänä 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen määritetään:

1) selvästi rajatut tietoluokat,

2) kunkin jäsenvaltion osalta, onko kyseessä järjestetty vai säännöllinen tietojenvaihto ja viimeksi mainitussa tapauksessa tietojen toimittamisen säännöllisyys,

3) tietojenvaihtoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

20 artikla

Kaikissa tilanteissa jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat toimittaa toisilleen tiedossaan olevat 1 artiklassa tarkoitetut tiedot oma-aloitteisesti ilman edeltävää pyyntöä.

21 artikla

Jäsenvaltioiden on toteutettava hallinnolliset ja organisatoriset toimenpiteet tässä luvussa tarkoitetun tietojenvaihdon helpottamiseksi.

22 artikla

Tämän luvun säännösten täytäntöönpanosta ei saa aiheutua jäsenvaltiolle velvoitetta asettaa valmisteverovelvollisille tietojen keruuta koskevia uusia velvoitteita.

IV luku

Erityisesti yhteisöliiketoimiin liittyvien tietojen tallennus ja vaihto

23 artikla

1. Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisella viranomaisella on oltava käytössään sähköinen rekisteri, jossa on seuraavat tiedot:

a) rekisteri henkilöistä, jotka ovat direktiivin 92/12/ETY 4 artiklan a ja d kohdan mukaisesti joko valtuutettuja varastonpitäjiä tai rekisteröityjä toimijoita;

b) verottomien varastojen hyväksytyt paikat.

2. Rekistereissä on oltava seuraavat tiedot, jotka asetetaan muiden jäsenvaltioiden käyttöön:

a) toimivaltaisen viranomaisen henkilölle ja paikoille antama tunnistenumero,

b) henkilön ja paikkojen nimi ja osoite,

c) niiden tuotteiden luokka ja nimike, joita henkilö voi varastoida tai vastaanottaa taikka joita voidaan varastoida tai vastaanottaa paikassa,

d) lisätietoja antavan toimivaltaisen viranomaisen yhteystiedot,

e) tunnisteen antamispäivä, muuttamispäivä ja tarvittaessa sen voimassaolon päättymispäivä,

f) hyväksyttyjen varastonpitäjien, rekisteröityjen toimijoiden ja verottomiksi varastoiksi hyväksyttyjen paikkojen tunnistamiseen tarvittavat tiedot,

g) direktiivin 92/12/ETY 15 artiklan 3 kohdan säännösten mukaan vastuun kantavien henkilöiden tunnistamiseen tarvittavat tiedot,

h) valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumiseen satunnaisesti osallistuvien henkilöiden tunnistamiseen tarvittavat tiedot,

i) direktiivin 92/12/ETY 13 artiklan a alakohdassa tarkoitettua, liikkumisesta annettavaa pakollista vakuutta koskevat tiedot.

3. Kukin kansallinen rekisteri on saatettava muiden jäsenvaltioiden käyttöön.

4. Edellä 2 kohdassa tarkoitetut rekisteriin otettavat tiedot, niiden käyttöä ja päivitystä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, valmisteverotunnisteen muodostamisen sekä henkilöiden ja paikkojen tunnistamiseen tarvittavien tietojen syötön yhtenäistetyt standardit samoin kuin yksityiskohtaiset säännöt rekisterien antamisesta 3 kohdan mukaisesti kaikkien jäsenvaltioiden käyttöön määritetään 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

5. Jos toimija voidaan tunnistaa ainoastaan arvonlisäverotunnisteen avulla, sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1798/2003 [16] 27 artiklaa.

[16] EUVL L 264, 15.10.2003, s. 1.

24 artikla

1. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön sähköinen ennakkotietojärjestelmä, jonka avulla 3 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut valmisteveron alaisten tuotteiden lähtöjäsenvaltion keskusyhteystoimisto tai yhteysviranomainen voi välittää tiedon tai antaa hälytyksen määräjäsenvaltion keskusyhteystoimistolle viimeistään tuotteiden lähtöhetkellä. Tämän tietojenvaihdon osana keskusyhteystoimistot tekevät riskianalyysin ennen viestien lähettämistä ja niiden vastaanottamisen jälkeen.

2. Vaihdettavat tiedot ja tietojenvaihtoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt määritetään 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

25 artikla

1. Jonkin jäsenvaltion keskusyhteystoimisto voi 5 artiklan mukaisesti pyytää tietoja toisen jäsenvaltion keskusyhteystoimistolta valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumisen aikana tai sen jälkeen. Tämän tietojenvaihdon osana keskusyhteystoimistot tekevät riskianalyysin pyyntöjä lähettäessään ja niitä vastaanottaessaan.

2. Jäsenvaltioiden on toimittava yhteistyössä myös sellaisten satunnaistarkastusten järjestämiseksi, jotka voidaan tehdä tietokoneavusteisesti.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu tietojen vaihto tapahtuu tosiasiallisen liikkumisen yhtenäisellä tarkastuslomakkeella. Vaihdettavat tiedot ja niiden muoto sekä tietojenvaihtoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt määritetään 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

4. Jos valmisteveron alaisten tuotteiden lähettäjälle ei palauteta hallinnollisen saateasiakirjan jäljennöstä numero 3 ja lähettäjä on kaikin käytettävissään olevin tavoin pyrkinyt saamaan todisteen väliaikaisen valmisteverottomuuden järjestelmän mukaisesti tapahtuvan liikkumisen asianmukaisesta tarkastamisesta ja hyväksymisestä, kyseinen toimija voi pyytää kotipaikkajäsenvaltionsa keskusyhteystoimistoa käyttämään 3 kohdassa säädettyä asiakirjaa. Keskusyhteystoimisto päättää, suostuuko se tähän pyyntöön. Jos se suostuu tähän, lähettäjä ei millään muotoa vapaudu hänelle kuuluvista verovelvoitteista.

26 artikla

1. Jos valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumisen seuranta ja valvonta tapahtuu tietokoneavusteisesti, kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tehtävänä on syöttää ja käsitellä tietoja tässä järjestelmässä.

Jotta näitä tietoja voitaisiin käyttää tässä asetuksessa säädetyissä menettelyissä, ne on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan sen kalenterivuoden päättymisestä, jona ne on saatettava käytettäviksi.

2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että järjestelmään tallennetut tiedot ovat ajan tasalla, täydellisiä ja oikeita.

V Luku

Suhteet komissioon

27 artikla

1. Jäsenvaltiot ja komissio tarkastelevat ja arvioivat tässä asetuksessa edellytettyjen hallinnollista yhteistyötä koskevien järjestelyjen toimivuutta. Komissio kokoaa yhteen jäsenvaltioiden kokemukset parantaakseen näiden järjestelyjen toimivuutta.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikki tämän asetuksen soveltamiseen kyseisissä jäsenvaltioissa liittyvät tiedot, myös kaikki tämän soveltamisen arvioinnissa tarvittavat tilastotiedot. Nämä tilastotiedot määritetään 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle myös kaikki tiedot, jotka koskevat valmisteverolainsäädännön rikkomiseen käytettyjä tai oletettavasti käytettyjä menetelmiä ja menettelyjä ja joiden avulla on voitu todeta puutteita tässä asetuksessa tarkoitetuissa hallinnollisen yhteistyön järjestelyissä tai valmisteveroa koskevassa lainsäädännössä.

4. Komission pyynnöstä jäsenvaltioiden on toimitettava kaikki tarvittavat tiedot, jotka liittyvät valmisteveron alaisten tuotteiden vapaaseen liikkeeseen luovutukseen, vientiin tai neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2913/92 [17] tarkoitettuun suspensiomenettelyyn tai taloudellisesti vaikuttavaan suspensiomenettelyyn asettamiseen.

[17] EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1.

5. Näiden hallinnollisen yhteistyön järjestelyjen toimivuuden arvioimiseksi petosten ja veronkierron torjunnassa jäsenvaltiot voivat toimittaa komissiolle kaikkia muita 1 artiklassa tarkoitettuja tietoja.

6. Komissio ilmoittaa 2, 3 ja 5 kohdassa tarkoitetut tiedot muille jäsenvaltioille, joita asia koskee.

VI luku

Suhteet yhteisön ulkopuolisiin maihin

28 artikla

1. Kun jokin yhteisön ulkopuolinen maa ilmoittaa tietoja jonkin jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, tämä voi toimittaa ne sellaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, joille nämä tiedot saattavat olla kiinnostavia, ja joka tapauksessa tätä pyytävien jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, mikäli virka-apujärjestelyt kyseisen yhteisön ulkopuolisen maan kanssa sallivat sen.

Nämä tiedot voidaan lisäksi toimittaa komissiolle aina, kun niillä on merkitystä yhteisön laajuudessa.

2. Jos yhteisön ulkopuolinen maa on sitoutunut oikeudellisesti toimittamaan tarvittavaa apua, jotta kaikki osoitukset valmisteverolainsäädännön vastaisilta näyttävistä liiketoimista saadaan koottua yhteen, sille voidaan toimittaa tätä asetusta sovellettaessa saadut tiedot ne toimittaneiden toimivaltaisten viranomaisten suostumuksella ja noudattaen näiden sisäisiä, henkilötietojen toimittamista yhteisön ulkopuolisille maille koskevia määräyksiä.

VII luku

Tietojen vaihdon edellytykset

29 artikla

Tämän asetuksen perusteella annettavat tiedot toimitetaan mahdollisuuksien mukaan sähköisessä muodossa 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksyttävien järjestelyjen mukaisesti.

30 artikla

Avunpyynnöt, mukaan lukien pyynnöt tiedoksi antamisesta, ja niihin liitetyt asiakirjat voidaan laatia millä tahansa pyynnön vastaanottavan ja sen esittävän viranomaisen kesken sovitulla kielellä. Kyseisiin pyyntöihin liitetään käännös pyynnön vastaanottavan viranomaisen kotipaikkajäsenvaltion virallisella kielellä tai yhdellä sen virallisista kielistä ainoastaan pyynnön vastaanottaneen viranomaisen perustellusta pyynnöstä.

31 artikla

1. Pyynnön vastaanottanut jäsenvaltion viranomainen toimittaa pyynnön esittäneelle toisen jäsenvaltion viranomaiselle 1 artiklassa tarkoitetut tiedot edellyttäen, että

a) pyynnön esittäneen viranomaisen tietopyyntöjen määrä ja luonne tiettynä ajanjaksona eivät aiheuta pyynnön vastaanottaneelle viranomaiselle kohtuutonta hallinnollista rasitusta;

b) pyynnön esittänyt viranomainen on käyttänyt kaikki tavanomaiset tietolähteet, joita se kyseisissä olosuhteissa on voinut käyttää, pyydettyjen tietojen saamiseksi vaarantamatta tavoitellun lopputuloksen saavuttamista.

2. Jos keskinäinen apu aiheuttaa erityisiä vaikeuksia ja siihen liittyvät kustannukset ovat hyvin korkeat tai kyse on järjestäytyneen rikollisuuden harjoittamien petosten torjunnasta, avunantopyynnön esittävä ja sen vastaanottava viranomainen voivat sopia kyseistä tilannetta koskevista erityisistä korvausjärjestelyistä.

3. Tämä asetus ei velvoita tekemään selvityksiä tai antamaan tietoja silloin, kun sen jäsenvaltion, jonka on annettava tiedot, lainsäädännön tai hallinnollisen käytännön mukaan toimivaltainen viranomainen ei saa tehdä näitä selvityksiä eikä koota tai käyttää näitä tietoja kyseisen jäsenvaltion omiin tarpeisiin.

4. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi kieltäytyä antamasta tietoja, jos pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio ei voi oikeudellisista syistä toimittaa vastaavia tietoja. Pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle kieltäytymisen syyt.

5. Tietojen antamisesta voidaan kieltäytyä, jos se johtaisi liike-, elinkeino- tai ammattisalaisuuden, kaupallisen menettelyn taikka sellaisen tiedon ilmaisemiseen vastoin yleistä järjestystä.

6. Pyynnön vastaanottanut viranomainen ilmoittaa pyynnön esittäneelle viranomaiselle syyt, joiden vuoksi avunantopyyntöä ei voida täyttää. Tämä perusteltu kieltäytyminen on annettava tiedoksi myös komissiolle.

7. Avunpyynnön edellytyksenä oleva vähimmäismäärä voidaan hyväksyä 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

32 artikla

1. Tätä asetusta sovellettaessa annettavat tiedot ovat luottamuksellisia. Tiedot kuuluvat ammattisalaisuuksiin, ja niihin sovelletaan vastaanottavan jäsenvaltion lainsäädännössä samanlaisille tiedoille säädettyä tietosuojaa sekä vastaavia yhteisön toimielimiin sovellettavia säännöksiä.

Tietoja voidaan myös käyttää valmisteverojen määräämiseen, kantoon tai hallinnolliseen valvontaan sekä valmisteveron alaisten tuotteiden liikkumisen valvontaan ja tutkimuksiin.

Tämän lisäksi niitä voidaan käyttää verolainsäädännön rikkomisesta johtuvassa oikeudellisessa tai hallinnollisessa menettelyssä, joka voi johtaa seuraamuksiin, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta yleisiin sääntöihin ja oikeudellisiin määräyksiin, jotka koskevat vastaajan ja todistajien oikeuksia tällaisissa menettelyissä.

Näitä tietoja voidaan myös käyttää neuvoston direktiivin 76/308/ETY [18] 2 artiklan soveltamisalaan kuuluvien muiden verojen ja maksujen määräämiseen.

[18] EYVL L 73, 19.3.1976, s. 18.

Nämä tiedot voivat olla komission tietotekniikan turvallisuusvastaavan asianmukaisesti valtuuttamien henkilöiden käytettävissä vain, jos yhteinen tietoliikenneverkko / yhteinen järjestelmien rajapinta (CCN/CSI) -järjestelmän huolto, ylläpito ja kehittäminen edellyttävät sitä.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tiedot antavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on sallittava näiden tietojen käyttö muihin tarkoituksiin pyynnön esittäneen viranomaisen jäsenvaltiossa, jos pyynnön vastaanottavan viranomaisen jäsenvaltion lainsäädännössä sallitaan tietojen käyttö vastaaviin tarkoituksiin.

3. Jos pyynnön esittänyt viranomainen katsoo pyynnön vastaanottaneelta viranomaiselta saamiensa tietojen voivan olla hyödyksi jonkin muun jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, se voi toimittaa ne edelleen. Sen on ilmoitettava asiasta pyynnön vastaanottaneelle viranomaiselle. Pyynnön vastaanottanut viranomainen voi vaatia, että tietojen toimittaminen kolmannelle osapuolelle edellyttää sen etukäteissuostumusta.

4. Jäsenvaltioiden on rajoitettava direktiivin 95/46/EY 6 artiklan 1 kohdassa, 10 artiklassa, 11 artiklan 1 kohdassa sekä 12 ja 21 artiklassa tarkoitettujen velvollisuuksien ja oikeuksien soveltamista siinä määrin kuin se on tarpeen mainitun direktiivin 13 artiklan e) kohdassa tarkoitettujen etujen turvaamiseksi.

33 artikla

Pyynnön esittäneen viranomaisen jäsenvaltion toimivaltaiset elimet voivat käyttää kaikkia pyynnön vastaanottaneen viranomaisen edustajien saamia ja pyynnön esittäneelle viranomaiselle tämän asetuksen edellyttämänä apuna toimitettuja raportteja, todistuksia ja kaikkia muita asiakirjoja tai niiden oikeaksi todistettuja jäljennöksiä tai otteita näyttönä samaan tapaan kuin vastaavia kyseisen maan jonkin toisen viranomaisen toimittamia asiakirjoja.

34 artikla

1. Tätä asetusta sovellettaessa jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla:

a) varmistetaan tehokas sisäinen koordinointi 3 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten välillä,

b) saadaan aikaan suora yhteistyö erityisesti tähän yhteensovittamiseen valtuutettujen viranomaisten välillä,

c) taataan tässä asetuksessa säädetyn tiedonvaihtojärjestelmän moitteeton toiminta.

2. Komissio antaa mahdollisimman nopeasti kunkin jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle tiedot, jotka se on saanut ja jotka se voi antaa.

VIII luku

Yleiset säännökset ja loppusäännökset

35 artikla

1. Komissiota avustaa valmisteverokomitea, jäljempänä 'komitea'.

2. Kun tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 artiklassa säädettyä sääntelymenettelyä kyseisen päätöksen 7 ja 8 artiklan mukaisesti.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa säädetty määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

36 artikla

Komitea voi tutkia kaikkia tämän asetuksen soveltamiseen liittyviä kysymyksiä, jotka komitean puheenjohtaja saattaa sen käsiteltäväksi joko omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion edustajan pyynnöstä.

37 artikla

1. Joka viides vuosi tämän asetuksen voimaantulosta komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisen edellytyksistä.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä asetuksessa tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

38 artikla

1. Tämän asetuksen säännökset eivät estä noudattamasta laaja-alaisempia muihin oikeussäännöksiin, myös mahdollisiin kahden- tai monenvälisiin sopimuksiin, perustuvia tietojenvaihtovelvoitteita.

2. Kun toimivaltaiset viranomaiset sopivat keskenään tässä asetuksessa tarkoitettujen alojen kahdenvälisistä kysymyksistä muutoin kuin erikoistapauksissa, niiden on ilmoitettava siitä komissiolle viipymättä. Komissio puolestaan ilmoittaa asiasta muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

39 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja Puheenjohtaja