02020R1197 — FI — 01.01.2022 — 001.002

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2020/1197,

annettu 30 päivänä heinäkuuta 2020,

Euroopan yritystilastoista ja kymmenen säädöksen kumoamisesta yritystilastojen alalla annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/2152 nojalla vahvistettavista teknisistä määrittelyistä ja järjestelyistä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(EUVL L 271 18.8.2020, s. 1)

Muutettu:

		Virallinen lehti
		N:o	sivu	päivämäärä
►M1	KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2021/1225, annettu 27 päivänä heinäkuuta 2021,	L 269	58	28.7.2021
►M2	KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2022/2552, annettu 12 päivänä joulukuuta 2022,	L 336	1	29.12.2022

▼B

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2020/1197,

annettu 30 päivänä heinäkuuta 2020,

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

1 artikla

Tietovaatimukset

Asetuksen (EU) 2019/2152 7 artiklan 1 kohdassa lueteltujen yksityiskohtaisten aiheiden tietoelementit vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä I.

2 artikla

Teollisuuden koontiryhmät ja erityiset aggregaatit

Toimialaluokituksen (NACE) teollisuuden koontiryhmät ja muut erityiset aggregaatit sekä toimialoittaisen tuoteluokituksen (CPA) tuotteet, joita käytetään asetuksen (EU) 2019/2152 7 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuissa jaotteluissa, vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä II.

3 artikla

Yksinkertaistukset

Asetuksen (EU) 2019/2152 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut yksinkertaistukset vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä III.

4 artikla

Tekniset määritelmät

Asetuksen (EU) 2019/2152 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut muuttujien tekniset määritelmät ja tietokokonaisuuksien muut osatekijät vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä IV.

Tavaroiden ulkomaankauppaa koskeviin Euroopan tilastoihin liittyvät tekniset määritelmät vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä V.

Palveluiden ulkomaankauppaa koskeviin Euroopan tilastoihin liittyvät tekniset määritelmät vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä VI.

5 artikla

Tavaroiden ulkomaankauppaa, mukaan luettuna yritysten ominaisuuksien perusteella jaoteltu tavarakauppa, koskevien Euroopan tilastojen tekniset määrittelyt

Asetuksen (EU) 2019/2152 7 artiklan 1 kohdan j alakohdassa tarkoitetut tavaroiden ulkomaankauppaa, mukaan luettuna yritysten ominaisuuksien perusteella jaoteltu tavarakauppa, koskevien Euroopan tilastojen tekniset määrittelyt ja niihin liittyvät mainitun asetuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaiset määritelmät vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä V. Tavaroiden ulkomaankauppaa koskeviin Euroopan tilastoihin liittyvät tietovaatimukset vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä I olevan B osan taulukossa 16 ja taulukoissa 34–37.

6 artikla

Yritysten ominaisuuksien ja kansainvälisten palvelusuoritusten mukaan jaoteltavien, palveluiden ulkomaankauppaa koskevien Euroopan tilastojen määritelmät ja jaottelut

Yritysten ominaisuuksien ja kansainvälisten palvelusuoritusten mukaan jaoteltavien, palveluiden ulkomaankauppaa koskevien Euroopan tilastojen muuttujien määritelmät ja jaottelut vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä VI. Yritysten ominaisuuksien ja kansainvälisten palvelusuoritusten mukaan jaoteltaviin, palveluiden ulkomaankauppaa koskeviin Euroopan tilastoihin liittyvät tietovaatimukset vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä I olevan B osan taulukoissa 17 ja 38.

7 artikla

Painotus ja perusvuoden muuttaminen lyhyen aikavälin yritystilastojen aihealueella

Asetuksen (EU) 2019/2152 7 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitetut painotus ja perusvuoden muuttaminen lyhyen aikavälin yritystilastojen aihealueella vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä VII. Kyseisessä liitteessä vahvistetaan myös siirtymäjärjestelyt, jotka koskevat tämän asetuksen liitteessä I olevan B osan taulukoissa 1–9 täsmennettyä aihealuetta koskevia tietovaatimuksia.

8 artikla

Tilastollisten yritysrekisterien eurooppalaisessa kehyksessä käytettäviin yksityiskohtaisiin aiheisiin liittyvät muuttujat

Asetuksen (EU) 2019/2152 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti tilastollisten yritysrekisterien eurooppalaisessa kehyksessä käytettäviin rekisterien yksityiskohtaisiin aiheisiin liittyvät muuttujat vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä VIII.

9 artikla

Tilastollisten yritysrekisterien eurooppalaisessa kehyksessä käytettävien salassa pidettävien tietojen vaihtamista koskevat tekniset määrittelyt

Asetuksen (EU) 2019/2152 10 artiklan 5 kohdan mukaisesti mainitun asetuksen liitteessä IV lueteltujen muuttujien tekniset yksityiskohdat vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä VIII. Lisäksi asetuksen (EU) 2019/2152 10 artiklan 6 kohdan mukaisesti tämän asetuksen liitteessä IX vahvistetaan salassa pidettävien tietojen muoto sekä turvallisuutta ja luottamuksellisuutta koskevat toimenpiteet tällaisten tietojen vaihtamiseksi tilastollisten yritysrekisterien eurooppalaisen kehyksen tarkoituksia varten.

10 artikla

Tietojen ja metatietojen toimittamisessa noudatettava menettely ja määrittelyt

Komissiolle (Eurostatille) tämän asetuksen mukaisesti toimitettavat tiedot ja metatiedot on vaihdettava sähköisessä muodossa ja toimitettava tai ladattava komission (Eurostatin) keskitettyä tietojen, ja tarvittaessa metatietojen, vastaanottopistettä käyttäen.

Jäsenvaltioiden on asetettava tässä asetuksessa säädetyt tiedot ja metatiedot komission (Eurostatin) saataville käyttäen komission (Eurostatin) tilastoja varten määrittelemiä tiedon- ja metatiedonsiirtostandardeja.

Salassa pidettävät tiedot ja metatiedot on toimitettava komission (Eurostatin) käyttämien suojattujen verkkojen kautta tai suojatulla etäyhteydellä komission (Eurostatin) määrittelemiä tiedonsiirtostandardeja käyttäen.

Jäsenvaltioiden olisi pantava tiedonsiirtostandardit täytäntöön komission (Eurostatin) antamien täytäntöönpano-ohjeiden mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on toimitettava salassa pidettävät tiedot tilastosalaisuuden alaisten tietojen toimittamista koskevien unionin voimassa olevien säännösten mukaisesti.

Salassa pidettävät tiedot on lähetettävä todellisella arvolla ja merkittyinä tunnuksella, josta käy ilmi, että kyse on salassa pidettävistä tiedoista.

Jäsenvaltioiden on toimitettava kaikki liitteessä I olevan B osan taulukoissa määriteltyjen jaottelujen aggregointitasot, ja toimitettavien tietojen on sisällettävä tarvittaessa kaikki ensisijaiset ja toissijaiset salassapitotunnukset kansallisella tasolla voimassa olevien salassapitosääntöjen mukaisesti.

Jollei toisin mainita, rahamääräiset tiedot on ilmaistava kansallisen valuutan yksikköinä (euroina euroalueen maiden tapauksessa). Euroalueeseen liittyvien jäsenvaltioiden on ilmoitettava vuotuiset rahamääräiset tiedot euromääräisinä liittymisvuonnaan. Euroalueeseen liittyvien maiden on käytettävä osavuosittaisten rahamääräisten tietojen ilmoittamisessa viiteajanjakson aikana käytössä ollutta kansallista valuuttaa.

Jos komissiolle (Eurostatille) jo toimitettuja tietoja tarkistetaan, jäsenvaltioiden on toimitettava tarkistetut tiedot viimeistään silloin, kun ne levitetään kansallisella tasolla, tai jos niitä ei levitetä kansallisella tasolla, viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun ne ovat tulleet kansallisen tilastoviranomaisen saataville.

11 artikla

Laatu- ja metatietoraportit

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostatille) vuosittaiset laatu- ja metatietoraportit tilastollisia yritysrekistereitä varten käyttäen metatieto- ja laaturaportointia koskevia Euroopan tilastojärjestelmän (ESS) standardeja.

Jäsenvaltioiden on toimitettava yritystilastoja koskevat metatietoraportit komissiolle (Eurostatille) asetuksen (EU) 2019/2152 17 artiklan 4 kohdassa säädettyä jaksollisuutta noudattaen viimeistään kahden kuukauden kuluttua viimeisestä raportin kattamien tietojen toimittamisen määräajasta.

Jäsenvaltioiden on asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa toimitettava jäsenvaltioiden ja komission (Eurostatin) sopimassa määräajassa täydentäviä laaturaportteja, jotka sisältävät asetuksen (EU) 2019/2152 mukaisesti komissiolle (Eurostatille) toimitettujen yritystilastojen laadun arvioimiseksi tarvittavia yksityiskohtaisempia laatutietoja.

Aihealueen ”Tieto- ja viestintätekniikan käyttö ja sähköinen kaupankäynti” laatua ja metatietojen raportointia koskevat määräajat vahvistetaan erillisessä täytäntöönpanosäädöksessä.

Laatu- ja metatietoraporttien rakenteen ja sisällön suhteen olisi käytettävä Euroopan tilastojärjestelmän (ESS) uusimpia standardeja.

Vakiosisältöisen laatua ja metatietoja koskevan raportoinnin lisäksi jäsenvaltioiden on asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa toimitettava komissiolle (Eurostatille) sen pyynnöstä täydentäviä metatietoja ja laatutietoja, jotka ovat tarpeen yritystilastojen laadun arvioimiseksi, mukaan luettuina tarvittaessa aiemmin toimitettujen tietojen tarkistukset.

12 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetukset (EY) N:o 912/2004, (EY) N:o 364/2008, (EY) N:o 192/2009, (EY) N:o 250/2009, (EY) N:o 251/2009, (EY) N:o 834/2009, (EU) N:o 275/2010, (EU) N:o 1097/2010 ja komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 995/2012 1 päivästä tammikuuta 2021.

Kumotaan komission asetukset (EY) N:o 1982/2004, (EU) N:o 92/2010, (EU) N:o 113/2010 ja (EU) N:o 1106/2012 1 päivästä tammikuuta 2022.

Kumotaan komission asetukset (EY) N:o 586/2001, (EY) N:o 1503/2006, (EY) N:o 657/2007 ja (EY) N:o 472/2008 1 päivästä tammikuuta 2024.

Edellä olevat 1–3 kohta eivät vaikuta tietojen ja metatietojen, laaturaportit mukaan luettuina, siirtämiselle kyseisissä asetuksissa asetettuihin velvoitteisiin, kun kyseessä ovat viiteajanjaksot, jotka ajoittuvat kokonaan tai osittain ennen kyseisissä kohdissa vahvistettuja ajankohtia.

Viittauksia kumottuihin säädöksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen.

13 artikla

Voimaantulo

1. Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

3. Liitteessä I olevia taulukoita 16 ja 34–37 sekä liitettä V sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2022.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

LIITE I

Yksityiskohtaisista aiheista toimitettavat tietoelementit

A osa. Muuttujat

Aihealue 1. Lyhyen aikavälin yritystilastot

Lukuun ottamatta yksityiskohtaisia aiheita ”Tuontihinnat” (taulukko 4) ja ”Kiinteistöt” (taulukko 9) kaikki lyhyen aikavälin yritystilastot koskevat kotimaisten tilastoyksiköiden toimintoja.

Aiheet	Yksityiskohtaiset aiheet		Muuttujat		Tietoelementtejä koskevat vaatimukset sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä B osan taulukoissa
Aihe 1.1 Yritysten perusjoukko	1	Yritysten demografiset tapahtumat (konkurssit, rekisteröinnit)	1	Rekisteröinnit	Taulukko 1
Aihe 1.1 Yritysten perusjoukko	1		2	Konkurssit	Taulukko 1
Aihe 1.2 Työpanokset	1	Henkilöstömäärä	1	Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä	Taulukko 2
	2	Tehdyt työtunnit	1	Työntekijöiden tekemät työtunnit	Taulukko 3
	3	Työvoimakustannukset	1	Palkat ja palkkiot	Taulukko 3
Aihe 1.3 Hinnat	1	Tuontihinnat	1	Tuontihinnat	Taulukko 4
			2	Tuontihinnat (euroalue)	Taulukko 4
			3	Tuontihinnat (muu kuin euroalue)	Taulukko 4
	2	Tuottajahinnat	1	Tuottajahinnat	Taulukko 5
			2	Kotimaiset tuottajahinnat	Taulukko 5
			3	Muut kuin kotimaiset tuottajahinnat	Taulukko 5
			4	Muut kuin kotimaiset tuottajahinnat (euroalue)	Taulukko 5
			5	Muut kuin kotimaiset tuottajahinnat (muu kuin euroalue)	Taulukko 5
Aihe 1.4 Tuotokset ja tulokset	1	Tuotanto	1	Tuotanto (volyymi)	Taulukko 6
	2	Myynnin volyymi	1	Myynnin volyymi	Taulukko 7
	3	Nettoliikevaihto	1	Nettoliikevaihto (arvo)	Taulukko 8
			2	Kotimaan nettoliikevaihto (arvo)	Taulukko 8
			3	Muu kuin kotimaan nettoliikevaihto (arvo)	Taulukko 8
			4	Muu kuin kotimaan nettoliikevaihto (euroalue) (arvo)	Taulukko 8
			5	Muu kuin kotimaan nettoliikevaihto (muu kuin euroalue) (arvo)	Taulukko 8
Aihe 1.5 Kiinteistöt	1	Kiinteistöt	1	Rakennusluvat: asuntojen lukumäärä	Taulukko 9
Aihe 1.5 Kiinteistöt	1	Kiinteistöt	2	Rakennusluvat: neliömetrit	Taulukko 9

Aihealue 2. Maakohtaiset yritystilastot

Lukuun ottamatta maakohtaisia yritystilastoja tavaroita tuovista yrityksistä ja tavaroita vievistä yrityksistä (taulukko 16) maakohtaiset yritystilastot koskevat kotimaisten tilastoyksiköiden toimintoja. Maakohtaiset yritystilastot tavaroita tuovista yrityksistä ja tavaroita vievistä yrityksistä (taulukko 16) koskevat tämän asetuksen liitteessä V olevassa 4 jaksossa tarkoitettua raportoivan maan tilastoaluetta.

Aiheet	Yksityiskohtaiset aiheet		Muuttujat		Tietoelementtejä koskevat vaatimukset sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä B osan taulukoissa
Aihe 2.1 Yritysten perusjoukko	1	Toiminnassa olevien yritysten perusjoukko	1	Toiminnassa olevien yritysten lukumäärä	Taulukot 10, 11 ja 14
			2	Niiden yritysten lukumäärä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä	Taulukko 12
			3	Kasvuyritysten lukumäärä	Taulukko 13
			4	Nuorten kasvuyritysten lukumäärä	Taulukko 13
	2	Yritysten demografiset tapahtumat (aloitukset, lopetukset, eloonjäämiset)	1	Aloitetut yritykset	Taulukko 12
			2	Lopetetut yritykset	Taulukko 12
			3	Eloon jääneet yritykset	Taulukko 12
			4	Yritykset, joilla on ensimmäinen palkattu työntekijä	Taulukko 12
			5	Yritykset, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää	Taulukko 12
			6	Eloon jääneet yritykset, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä	Taulukko 12
	3	Ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten perusjoukko	1	Ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten lukumäärä	Taulukko 14
	4	Ulkomaista määräysvaltaa käyttävien yritysten ja kotimaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden perusjoukko	1	Ulkomaista määräysvaltaa käyttävien yritysten (UCI-käsite) ja kotimaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden lukumäärä	Taulukko 15
	5	Kansainvälistä kauppaa harjoittavien yritysten perusjoukko	1	Tavaroita tuovien yritysten lukumäärä	Taulukko 16
	5	Kansainvälistä kauppaa harjoittavien yritysten perusjoukko	2	Tavaroita vievien yritysten lukumäärä	Taulukko 16
Aihe 2.2 Työpanokset	1	Henkilöstömäärä	1	Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä	Taulukot 10, 11 ja 14
			2	Työntekijöiden lukumäärä	Taulukot 10 ja 11
			3	Työntekijöiden lukumäärä kokopäivätyötä vastaavana	Taulukko 10
			4	Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä	Taulukko 12
			5	Työntekijöiden lukumäärä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä	Taulukko 12
			6	Työntekijöiden lukumäärä kasvuyrityksissä	Taulukko 13
			7	Työntekijöiden lukumäärä nuorissa kasvuyrityksissä	Taulukko 13
	2	Tehdyt työtunnit	1	Työntekijöiden tekemät työtunnit	Taulukot 10 ja 11
	3	Työvoimakustannukset	1	Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	Taulukot 10, 11 ja 14
			2	Palkat ja palkkiot	Taulukot 10 ja 11
			3	Sosiaaliturvamaksut	Taulukot 10 ja 11
	4	Yritysten demografisiin tapahtumiin (aloituksiin, lopetuksiin, eloonjäämisiin) liittyvä henkilöstömäärä	1	Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä vasta aloitetuissa yrityksissä	Taulukko 12
			2	Työntekijöiden lukumäärä vasta aloitetuissa yrityksissä	Taulukko 12
			3	Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä lopetetuissa yrityksissä	Taulukko 12
			4	Työntekijöiden lukumäärä lopetetuissa yrityksissä	Taulukko 12
			5	Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä	Taulukko 12
			6	Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä aloitusvuonna	Taulukko 12
			7	Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä yrityksissä, joilla on ensimmäinen palkattu työntekijä	Taulukko 12
			8	Työntekijöiden lukumäärä yrityksissä, joilla on ensimmäinen palkattu työntekijä	Taulukko 12
			9	Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä yrityksissä, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää	Taulukko 12
			10	Työntekijöiden lukumäärä yrityksissä, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää	Taulukko 12
			11	Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä	Taulukko 12
			12	Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä aloitusvuonna	Taulukko 12
	5	Henkilöstömäärä ulkomaisessa määräysvallassa olevissa yrityksissä	1	Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä ulkomaisessa määräysvallassa olevissa yrityksissä	Taulukko 14
	6	Henkilöstömäärä ulkomaista määräysvaltaa käyttävissä yrityksissä ja kotimaisissa osakkuus- ja tytäryhtiöissä	1	Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä ulkomaista määräysvaltaa käyttävissä yrityksissä (UCI-käsite) sekä kotimaisissa osakkuus- ja tytäryhtiöissä	Taulukko 15
	7	Työvoimakustannukset ulkomaisessa määräysvallassa olevissa yrityksissä	1	Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ulkomaisessa määräysvallassa olevissa yrityksissä	Taulukko 14
Aihe 2.3 T&K-panokset	1	T&K-menot	1	Oman T&K-toiminnan menot	Taulukot 14 ja 18
	2	T&K-henkilöstömäärä	1	T&K-henkilöstö	Taulukot 14 ja 19
	2	T&K-henkilöstömäärä	2	Tutkijat	Taulukko 18
	3	T&K-menot ulkomaisessa määräysvallassa olevissa yrityksissä	1	Oman T&K-toiminnan menot ulkomaisessa määräysvallassa olevissa yrityksissä	Taulukko 14
	4	T&K-henkilöstömäärä ulkomaisessa määräysvallassa olevissa yrityksissä	1	T&K-henkilöstö ulkomaisessa määräysvallassa olevissa yrityksissä	Taulukko 14
	5	Julkisesti rahoitettu T&K	1	Valtion T&K-rahoitus	Taulukko 20
	5	Julkisesti rahoitettu T&K	2	Kansallinen julkinen rahoitus kansainvälisesti koordinoituun T&K-toimintaan	Taulukko 20
Aihe 2.4 Ostot	1	Tavaroiden ja palveluiden ostot	1	Tavaroiden ja palveluiden ostot yhteensä	Taulukot 10, 11 ja 14
			2	Jälleenmyytäviksi tarkoitettujen tavaroiden ja palveluiden ostot	Taulukot 14 ja 21
			3	Vuokratyöntekijöiden suorittamista palveluista aiheutuneet kulut	Taulukko 21
			4	Pitkäaikaisista vuokrasopimuksista ja operatiivisista vuokrasopimuksista aiheutuneet kulut	Taulukko 21
			5	Energiatuotteiden ostot	Taulukko 21
			6	Maksut alihankkijoille	Taulukko 21
	2	Tavaravarastojen muutos	1	Tavaravarastojen muutos	Taulukko 22
			2	Valmiiden ja keskeneräisten tavaroiden varastojen muutos	Taulukko 22
			3	Jälleenmyytävien tavaroiden varastojen muutos	Taulukko 22
	3	Ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten tekemät tavaroiden ja palveluiden ostot	1	Ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten tekemät tavaroiden ja palveluiden ostot yhteensä	Taulukko 14
	3		2	Ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten tekemät jälleenmyytäviksi tarkoitettujen tavaroiden ja palveluiden ostot	Taulukko 14
	4	Yritysten tuonti	1	Yritysten tuonnin tilastoarvo	Taulukot 16 ja 17
Aihe 2.5 Tuotokset ja tulokset	1	Nettoliikevaihto	1	Nettoliikevaihto	Taulukot 10, 11 ja 14
			2	Nettoliikevaihto maatalous-, metsätalous-, kalastus- ja teollisuustoiminnasta	Taulukko 24
			3	Nettoliikevaihto teollisuustoiminnasta	Taulukko 24
			4	Nettoliikevaihto teollisuustoiminnasta rakennustoimintaa lukuun ottamatta	Taulukko 24
			5	Nettoliikevaihto rakennustoiminnasta	Taulukko 24
			6	Nettoliikevaihto palvelutoiminnasta	Taulukko 24
			7	Nettoliikevaihto kaupan osto-, jälleenmyynti- ja välitystoiminnasta	Taulukko 24
			8	Nettoliikevaihto rakennusten rakentamisesta	Taulukko 24
			9	Nettoliikevaihto tie- ja vesirakentamisesta	Taulukko 24
			10	Nettoliikevaihto pääasiallisesta toiminnasta NACE-kolminumerotasolla	Taulukko 25
			11	Nettoliikevaihto alihankinnasta	Taulukko 25
			12	Nettoliikevaihto asiakkaan kotipaikan mukaan	Taulukko 23
			13	Nettoliikevaihto tuotteittain	Taulukko 23
	2	Jälleenmyytävien tavaroiden myyntikate	1	Jälleenmyytävien tavaroiden myyntikate	Taulukko 10
	3	Tuotoksen arvo	1	Tuotoksen arvo	Taulukot 10, 11 ja 14
	4	Arvonlisäys	1	Arvonlisäys	Taulukot 10, 11 ja 14
	5	Käyttökate	1	Käyttökate	Taulukot 10 ja 11
	6	Ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten nettoliikevaihto	1	Ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten nettoliikevaihto	Taulukko 14
	7	Ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten tuotoksen arvo	1	Ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten tuotoksen arvo	Taulukko 14
	8	Ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten arvonlisäys	1	Ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten arvonlisäys	Taulukko 14
	9	Ulkomaista määräysvaltaa käyttävien yritysten ja kotimaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden nettoliikevaihto	1	Ulkomaista määräysvaltaa käyttävien yritysten (UCI-käsite) ja kotimaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden nettoliikevaihto	Taulukko 15
	10	Teollisuustuotanto	1	Myyty tuotanto	Taulukko 26
			2	Alihankintana teetetty tuotanto	Taulukko 26
			3	Varsinainen tuotanto	Taulukko 26
	11	Yritysten harjoittama vienti	1	Yritysten viennin tilastoarvo	Taulukot 16 ja 17
Aihe 2.6 Investoinnit	1	Toiminnassa olevien yritysten bruttoinvestoinnit	1	Bruttoinvestoinnit aineellisiin pitkäaikaisiin omaisuuseriin	Taulukot 10 ja 14
			2	Bruttoinvestoinnit maahan	Taulukko 27
			3	Bruttoinvestoinnit olemassa olevien rakennusten hankintaan	Taulukko 27
			4	Bruttoinvestoinnit uudisrakentamiseen ja rakennusten parannustöihin	Taulukko 27
			5	Bruttoinvestoinnit koneisiin ja laitteisiin	Taulukko 27
			6	Bruttoinvestoinnit muihin aineettomiin pitkäaikaisiin omaisuuseriin kuin liikearvoon	Taulukko 10
			7	Investoinnit hankittuihin tietokoneohjelmistoihin	Taulukko 28
			8	Aineellisten investointien myyntituotot	Taulukko 10
	2	Ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten bruttoinvestoinnit	1	Ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten bruttoinvestoinnit aineellisiin pitkäaikaisiin omaisuuseriin	Taulukko 14

Aihealue 3. Alueelliset yritystilastot

Kaikki alueelliset yritystilastot koskevat kotimaisten tilastoyksiköiden toimintoja.

Aiheet	Yksityiskohtaiset aiheet		Muuttujat		Tietoelementtejä koskevat vaatimukset sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä B osan taulukoissa
Aihe 3.1 Yritysten perusjoukko	1	Perusjoukko alueittain	1	Paikallisten yksiköiden lukumäärä	Taulukko 29
			2	Toiminnassa olevien yritysten lukumäärä	Taulukko 30
			3	Niiden yritysten lukumäärä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä	Taulukko 30
			4	Kasvuyritysten lukumäärä	Taulukko 30
	2	Yritysten demografiset tapahtumat alueittain (aloitukset, lopetukset, eloonjäämiset)	1	Aloitetut yritykset	Taulukko 30
			2	Lopetetut yritykset	Taulukko 30
			3	Eloon jääneet yritykset (vain 3 kalenterivuotta elossa olleet)	Taulukko 30
			4	Yritykset, joilla on ensimmäinen palkattu työntekijä	Taulukko 30
			5	Yritykset, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää	Taulukko 30
			6	Eloon jääneet yritykset, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä (vain yritykset, jotka ovat olleet elossa 3 kalenterivuotta)	Taulukko 30
Aihe 3.2 Työpanokset	1	Henkilöstömäärä toiminnassa olevissa yrityksissä alueittain	1	Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä paikallisissa yksiköissä	Taulukko 29
			2	Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä	Taulukko 30
			3	Työntekijöiden lukumäärä	Taulukko 30
			4	Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä	Taulukko 30
			5	Työntekijöiden lukumäärä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä	Taulukko 30
	2	Yritysten demografisiin tapahtumiin (aloituksiin, lopetuksiin, eloonjäämisiin) liittyvä henkilöstömäärä alueittain	1	Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä vasta aloitetuissa yrityksissä	Taulukko 30
			2	Työntekijöiden lukumäärä vasta aloitetuissa yrityksissä	Taulukko 30
			3	Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä lopetetuissa yrityksissä	Taulukko 30
			4	Työntekijöiden lukumäärä lopetetuissa yrityksissä	Taulukko 30
			5	Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä (vain yritykset, jotka ovat olleet elossa 3 kalenterivuotta)	Taulukko 30
			6	Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä aloitusvuonna (vain yritykset, jotka ovat olleet elossa 3 kalenterivuotta)	Taulukko 30
			7	Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä yrityksissä, joilla on ensimmäinen palkattu työntekijä	Taulukko 30
			8	Työntekijöiden lukumäärä yrityksissä, joilla on ensimmäinen palkattu työntekijä	Taulukko 30
			9	Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä yrityksissä, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää	Taulukko 30
			10	Työntekijöiden lukumäärä yrityksissä, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää	Taulukko 30
			11	Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä (vain yritykset, jotka ovat olleet elossa 3 kalenterivuotta)	Taulukko 30
			12	Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä – lukumäärä aloitusvuonna (vain yritykset, jotka ovat olleet elossa 3 kalenterivuotta)	Taulukko 30
	3	Työvoimakustannukset alueittain	1	Palkat ja palkkiot paikallisissa yksiköissä	Taulukko 29
Aihe 3.3 T&K-panokset	1	T&K-menot alueittain	1	Oman T&K-toiminnan menot	Taulukko 31
	2	T&K-henkilöstömäärä alueittain	1	T&K-henkilöstö	Taulukko 32
	2	T&K-henkilöstömäärä alueittain	2	Tutkijat	Taulukko 32

Aihealue 4. Kansainvälistä toimintaa koskevat tilastot

Aiheisiin ”Yritysten perusjoukko”, ”Työpanokset”, ”Investoinnit” ja ”Tuotokset ja tulokset” (taulukko 33) liittyvät tilastot koskevat tällä aihealueella kotimaisten tilastoyksiköiden toimintoja.

Aiheeseen ”Tavaroiden ulkomaankauppa” liittyvät tilastot (taulukot 34–37) koskevat tämän asetuksen liitteessä V olevassa 4 jaksossa tarkoitettua raportoivan maan tilastoaluetta.

Aiheeseen ”Palveluiden ulkomaankauppa” liittyvät tilastot (taulukko 38) koskevat kotimaisten yksiköiden harjoittamaa palvelukauppaa.

Aiheet	Yksityiskohtaiset aiheet		Muuttujat		Tietoelementtejä koskevat vaatimukset sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä B osan taulukoissa
Aihe 4.1 Yritysten perusjoukko	1	Niiden ulkomailla olevien yritysten perusjoukko, jotka ovat raportoivan maan kotimaisten institutionaalisten yksiköiden määräysvallassa	1	Niiden ulkomailla olevien yritysten lukumäärä, joissa lopullista määräysvaltaa käyttävät raportoivan maan institutionaaliset yksiköt	Taulukko 33
Aihe 4.2 Työpanos	1	Niiden ulkomailla olevien yritysten henkilöstömäärä, jotka ovat raportoivan maan kotimaisten institutionaalisten yksiköiden määräysvallassa	1	Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä ulkomailla olevissa yrityksissä, joissa lopullista määräysvaltaa käyttävät raportoivan maan institutionaaliset yksiköt	Taulukko 33
Aihe 4.2 Työpanos	2	Työvoimakustannukset ulkomailla olevissa yrityksissä, jotka ovat raportoivan maan kotimaisten institutionaalisten yksiköiden määräysvallassa	1	Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ulkomailla olevissa yrityksissä, joissa lopullista määräysvaltaa käyttävät raportoivan maan institutionaaliset yksiköt	Taulukko 33
Aihe 4.3 Investoinnit	1	Niiden ulkomailla olevien yritysten bruttoinvestoinnit, jotka ovat raportoivan maan kotimaisten institutionaalisten yksiköiden määräysvallassa	1	Niiden ulkomailla olevien yritysten bruttoinvestoinnit aineellisiin pitkäaikaisiin omaisuuseriin, joissa lopullista määräysvaltaa käyttävät raportoivan maan institutionaaliset yksiköt	Taulukko 33
Aihe 4.4 Tuotokset ja tulokset	1	Niiden ulkomailla olevien yritysten nettoliikevaihto, jotka ovat raportoivan maan kotimaisten institutionaalisten yksiköiden määräysvallassa	1	Niiden ulkomailla olevien yritysten nettoliikevaihto, joissa lopullista määräysvaltaa käyttävät raportoivan maan institutionaaliset yksiköt	Taulukko 33
Aihe 4.5 Tavaroiden ulkomaankauppa	1	Unionin sisäinen tavarakauppa	1 a	Unionin sisäisen tavaraviennin tilastoarvo – yksityiskohtaiset tiedot	Taulukko 34
			1 b	Unionin sisäisen tavaraviennin määrä – yksityiskohtaiset tiedot	Taulukko 34
			2 a	Unionin sisäisen tavaratuonnin tilastoarvo – yksityiskohtaiset tiedot	Taulukko 34
			2 b	Unionin sisäisen tavaratuonnin määrä – yksityiskohtaiset tiedot	Taulukko 34
			3	Tavaraviennin tilastoarvo – aggregoidut tiedot	Taulukko 36
			4	Tavaratuonnin tilastoarvo – aggregoidut tiedot	Taulukko 36
	2	Unionin ulkoinen tavarakauppa	1 a	Unionin ulkoisen tavaraviennin tilastoarvo – yksityiskohtaiset tiedot	Taulukko 35
			1 b	Unionin ulkoisen tavaraviennin määrä – yksityiskohtaiset tiedot	Taulukko 35
			2 a	Unionin ulkoisen tavaratuonnin tilastoarvo – yksityiskohtaiset tiedot	Taulukko 35
			2 b	Unionin ulkoisen tavaratuonnin määrä – yksityiskohtaiset tiedot	Taulukko 35
			3	Unionin ulkoisen tavaraviennin tilastoarvo laskutusvaluutan mukaan	Taulukko 37
			4	Unionin ulkoisen tavaratuonnin tilastoarvo laskutusvaluutan mukaan	Taulukko 37
Aihe 4.6 Kansainvälinen palvelukauppa	1	Palveluiden tuonti	1	Palveluiden tuonti ja hankinta	Taulukko 38
Aihe 4.6 Kansainvälinen palvelukauppa	2	Palveluiden vienti	1	Palveluiden vienti ja suoritukset	Taulukko 38

B osa. Tietoelementtejä koskevat vaatimukset

Taulukko 1. Yritysten perusjoukkoa koskevat lyhyen aikavälin yritystilastot

Muuttujat	110101. Rekisteröinnit 110102. Konkurssit
Mittayksikkö	Absoluuttinen arvo: korjaamaton
Tilaston perusjoukko	NACEn pääluokkien B–N ja P–R sekä kaksinumerotasojen S95 ja S96 markkinatoiminnot
Jaottelut	Jaottelu toimialoittain — NACE-pääluokkien aggregaatit: — — B+C+D+E, K+L+M+N, P+Q+R+S95+S96 — NACE-pääluokat: — — F, G, H, I ja J — Erityisaggregaatti sellaisena kuin se on määriteltynä tämän asetuksen liitteessä II olevassa B osassa: — — Teollisuus, rakentaminen ja palvelut (lukuun ottamatta julkista hallintoa, maanpuolustusta, pakollista sosiaalivakuutusta, järjestöjen toimintaa, kotitalouksien toimintaa työnantajina ja kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toimintaa)
Tietojen toimittamisen määräaika	T+40D
Ensimmäinen viiteajanjakso	Vuoden 2021 ensimmäinen neljännes

Taulukko 2. Henkilöstömäärää koskevat lyhyen aikavälin yritystilastot

Muuttujat	120101. Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä
Mittayksikkö	Indeksit: korjaamattomat
Tilaston perusjoukko	NACEn pääluokkien B, C, D, kaksinumerotason E36, pääluokkien F, G, H–M (pl. K, M701, M72 ja M75) ja N markkinatoiminnot
Jaottelut	Jaottelu toimialoittain Kaikki maat: — NACEn pääluokkien B, C, D ja kaksinumerotason E36 teollisuuden koontiryhmät sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä II olevassa A osassa — NACE-pääluokkien aggregaatit: — — B+C+D+E36, H+I+J+L+M (pl. M701, M72, M75) +N — NACE-pääluokat: — — B, C, D, F, G, H, I, J, L, M (pl. M701, M72, M75) ja N — NACE-kaksinumerotasot: — — E36, G45, G46, G47 ja G47 (pl. G473) Keskisuuret ja suuret maat sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä III olevan A osan 2 kohdassa: — Lisäksi NACE-pääluokkien B, C ja D kaksinumerotasot Suuret maat sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä III olevan A osan 2 kohdassa: — Lisäksi NACE-pääluokkien H, I ja J kaksinumerotasot Keskisuurilta ja suurilta mailta vaadittavat lisäjaottelut ovat vapaaehtoisia pienille maille (sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä III olevan A osan 2 kohdassa).
Approksimaatioiden käyttö ja laatuvaatimukset	Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä voidaan ilmoittaa likimääräisenä arviona työntekijöiden lukumäärän perusteella. NACE-pääluokkien G, H–M (pl. K, M701, M72 ja M75) ja N toimialojen osalta voidaan perusvuonna 2015 käyttää yritystä toimialayksiköiden sijasta vuotta 2021 edeltävien viiteajanjaksojen osalta ja tammikuusta 2021 joulukuuhun 2023.
Tietojen toimittamisen määräaika	T+2M neljännesvuosittaisten tai kuukausittaisten (vapaaehtoinen) tietojen osalta, paitsi: — pieniä ja keskisuuria maita koskevat vaatimukset: T+2M+15 päivää NACE-pääluokkaan L, NACE-kaksinumerotasoon N77 ja NACE-kolminumerotasoihin N811 ja N813, jotka on sisällytettävä aggregaatteihin vuoden 2021 ensimmäisestä neljänneksestä tai kuukaudesta (vapaaehtoinen) alkaen, sovelletaan liitteessä VII olevan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja siirtymäjärjestelyjä.
Ensimmäinen viiteajanjakso	Vuoden 2000 ensimmäinen neljännes tai kuukausi (vapaaehtoinen), paitsi: — NACE-pääluokka L, NACE-kaksinumerotaso N77 ja NACE-kolminumerotasot N811 ja N813, jotka on sisällytettävä aggregaatteihin vuoden 2021 ensimmäisestä neljänneksestä tai kuukaudesta (vapaaehtoinen) alkaen — Espanja: vuoden 2002 ensimmäinen neljännes tai kuukausi (vapaaehtoinen) vaadittaville NACEn pääluokille G–M (pl. K, M701, M72 ja M75) ja N, pois lukien kaksinumerotasot G47 ja G47 (pl. G473), ja vuoden 2005 ensimmäinen neljännes tai kuukausi (vapaaehtoinen) kaksinumerotasoille J58, J59, J60, I55 ja I56 — Suomi: vuoden 2005 ensimmäinen neljännes tai kuukausi (vapaaehtoinen) NACE-kaksinumerotasoille C32 ja C33 — Itävalta: vuoden 2003 ensimmäinen neljännes tai kuukausi (vapaaehtoinen) vaadittaville NACE-pääluokille H–N (pl. K, L, M701, M72, M75, N77, N811 ja N813) ja vuoden 2005 ensimmäinen vuosineljännes tai kuukausi (vapaaehtoinen) NACE-kaksinumerotasolle B09

Taulukko 3. Tehtyjä työtunteja sekä palkkoja ja palkkioita koskevat lyhyen aikavälin yritystilastot

Muuttujat	120201. Työntekijöiden tekemät työtunnit 120301. Palkat ja palkkiot
Mittayksikkö	Indeksit: korjaamattomat ja kalenterikorjatut
Tilaston perusjoukko	NACEn pääluokkien B, C, D, kaksinumerotason E36, pääluokkien F, G, H–M (pl. K, M701, M72 ja M75) ja N markkinatoiminnot
Jaottelut	Jaottelu toimialoittain Kaikki maat : — NACEn pääluokkien B, C, D ja kaksinumerotason E36 teollisuuden koontiryhmät sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä II olevassa A osassa — NACE-pääluokkien aggregaatit: — — B+C+D+E36, H+I+J+L+M (pl. M701, M72 ja M75)+N — NACE-pääluokat: — — B, C, D, F, G, H, I, J, L, M (pl. M701, M72 ja M75) ja N — NACE-kaksinumerotasot: — — E36, G45, G46, G47 ja G47 (pl. G473) Keskisuuret ja suuret maat sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä III olevan A osan 2 kohdassa: — Lisäksi NACE-pääluokkien B, C ja D kaksinumerotasot Suuret maat sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä III olevan A osan 2 kohdassa: — Lisäksi NACE-pääluokkien H, I ja J kaksinumerotasot Keskisuurilta ja suurilta mailta vaadittavat lisäjaottelut ovat vapaaehtoisia pienille maille (sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä III olevan A osan 2 kohdassa).
Approksimaatioiden käyttö ja laatuvaatimukset	NACE-pääluokkien G, H–M (pl. K, M701, M72 ja M75) ja N toimialojen osalta voidaan perusvuonna 2015 käyttää yritystä toimialayksiköiden sijasta vuotta 2021 edeltävien viiteajanjaksojen osalta ja tammikuusta 2021 joulukuuhun 2023.
Tietojen toimittamisen määräaika	T+3M neljännesvuosittaisten tai kuukausittaisten (vapaaehtoinen) tietojen osalta, paitsi: — pieniä ja keskisuuria maita koskevat vaatimukset: T+3M+15 päivää NACE-aggregaattiin G47_X_G473, NACE-pääluokkaan L, NACE-kaksinumerotasoon N77 ja NACE-kolminumerotasoihin N811 ja N813, jotka on sisällytettävä aggregaatteihin vuoden 2021 ensimmäisestä neljänneksestä tai kuukaudesta (vapaaehtoinen) alkaen, sovelletaan liitteessä VII olevan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja siirtymäjärjestelyjä.
Ensimmäinen viiteajanjakso	Vuoden 2000 ensimmäinen neljännes tai kuukausi (vapaaehtoinen) vaadittaville NACE-pääluokille B–F, paitsi: — Suomi: vuoden 2005 ensimmäinen neljännes tai kuukausi (vapaaehtoinen) vaadittaville kaksinumerotasoille C32 ja C33 — Itävalta: vuoden 2005 ensimmäinen neljännes tai kuukausi (vapaaehtoinen) NACE-kaksinumerotasolle B09 Vuoden 2010 ensimmäinen neljännes tai kuukausi (vapaaehtoinen) vaadittaville NACE-pääluokille G–M (pl. K, M701, M72 ja M75) ja N, paitsi: — NACE-aggregaatti G47_X_G473, NACE-pääluokka L, NACE-kaksinumerotaso N77 ja NACE-kolminumerotasot N811 ja N813, jotka on sisällytettävä aggregaatteihin vuoden 2021 ensimmäisestä neljänneksestä tai kuukaudesta (vapaaehtoinen) alkaen

Taulukko 4. Tuontihintoja koskevat lyhyen aikavälin yritystilastot

Muuttujat	130101. Tuontihinnat (vapaaehtoinen euroalueen ulkopuolisille maille ja maille, jotka soveltavat Euroopan laajuisia otantajärjestelmiä) 130102. Tuontihinnat (euroalue) (vapaaehtoinen euroalueen ulkopuolisille maille ja maille, jotka soveltavat Euroopan laajuisia otantajärjestelmiä) 130103. Tuontihinnat (muu kuin euroalue) (vapaaehtoinen euroalueen ulkopuolisille maille)
Mittayksikkö	Indeksit: korjaamaton
Tilaston perusjoukko	CPA-pääluokkien B (pl. B0721 ja B09), C (pl. C18, C2446, C254, C301, C303, C304 ja C33) ja D tuotteet
Jaottelut	Jaottelu tuotteittain Kaikki maat: — CPA-pääluokkien B (pl. B0721 ja B09), C (pl. C18, C2446, C254, C301, C303, C304 ja C33) ja D teollisuuden koontiryhmät sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä II olevassa A osassa — CPA-pääluokkien B (pl. B0721 ja B09) + C (pl. C18, C2446, C254, C301, C303, C304 ja C33) + D aggregaatit — CPA-pääluokat B (pl. B0721 ja B09), C (pl. C18, C2446, C254, C301, C303, C304 ja C33), D Keskisuuret ja suuret maat sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä III olevan A osan 2 kohdassa: — Lisäksi CPA-pääluokkien B (pl. B0721 ja B09), C (pl. C18, C2446, C254, C301, C303, C304 ja C33) ja D kaksinumerotasot Keskisuurilta ja suurilta mailta vaadittavat lisäjaottelut ovat vapaaehtoisia pienille maille (sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä III olevan A osan 2 kohdassa).
Approksimaatioiden käyttö ja laatuvaatimukset	Euroopan laajuisilla otantajärjestelmillä voidaan rajoittaa tietojen toimittamisen laajuutta tiettyjen maiden osalta tämän asetuksen liitteessä III olevan C osan mukaisesti.
Tietojen toimittamisen määräaika	T+1M+15 päivää
Ensimmäinen viiteajanjakso	Tammikuu 2006, paitsi: — Itävalta: tammikuu 2009 NACEn kolminumerotason C161 ja nelinumerotasojen C2811 ja C2892 osalta Tammikuun 2006 jälkeen euroalueeseen liittyneiltä jäsenvaltioilta edellytetään muuttujien 130101 (Tuontihinnat), 130102 (Tuontihinnat (euroalue)) ja 130103 (Tuontihinnat (muu kuin euroalue)) toimittamista sen vuoden alusta alkaen, jona ne liittyivät euroalueeseen.

Taulukko 5. Tuottajahintoja koskevat lyhyen aikavälin yritystilastot

Muuttujat	130201. Tuottajahinnat 130202. Kotimaiset tuottajahinnat 130203. Muut kuin kotimaiset tuottajahinnat 130204. Muut kuin kotimaiset tuottajahinnat (euroalue) (vapaaehtoinen euroalueen ulkopuolisille maille) 130205. Muut kuin kotimaiset tuottajahinnat (muu kuin euroalue) (vapaaehtoinen euroalueen ulkopuolisille maille)
Mittayksikkö	Indeksit: korjaamattomat
Tilaston perusjoukko	Muuttuja 130201 (Tuottajahinnat): — NACEn pääluokkien B (pl. B0721), C (pl. C2446, C254, C301, C303 ja C304) ja D ja kaksinumerotasojen E36, CPA:n 41.00.1 pois lukien 41.00.14 (ainoastaan uudet rakennukset), NACEn pääluokkien H, I, J, L, M (pl. M701, M72 ja M75) ja N markkinatoiminnot Muuttujat 130202 (Kotimaiset tuottajahinnat), 130203 (Muut kuin kotimaiset tuottajahinnat), 130204 (Muut kuin kotimaiset tuottajahinnat (euroalue)) ja 130205 (Muut kuin kotimaiset tuottajahinnat (muu kuin euroalue)): — NACEn pääluokkien B (pl. B0721), C (pl. C2446, C254, C301, C303 ja C304), D ja kaksinumerotason E36 markkinatoiminnot
Jaottelut	Jaottelu toimialoittain ja tuotteittain Kaikki maat: — NACEn pääluokkien B (pl. B0721), C (pl. C2446, C254, C301, C303 ja C304) ja D sekä kaksinumerotason E36 teollisuuden koontiryhmät sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä II olevassa A osassa — NACE-pääluokkien aggregaatit: — — B (pl. B0721) +C (pl. C2446, C254, C301, C303 ja C304) +D+E36, H+I+J+L+M (pl. M701, M72 ja M75) +N — NACE-pääluokat: — — B (pl. B0721), C (pl. C2446, C254, C301, C303 ja C304), D, H, I, J, L, M (pl. M701, M72 ja M75) ja N — Kaksinumerotaso E36 ja NACE-pääluokkien H, I, J, L, M (pl. M701, M72 ja M75) ja N kaksinumerotasot — CPA 41.00.1 pois lukien 41.00.14 (ainoastaan uudet rakennukset) Keskisuuret maat sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä III olevan A osan 2 osassa: — Lisäksi NACEn pääluokkien B (pl. B0721), C (pl. C2446, C254, C301, C303 ja C304) ja D kaksinumerotasot Suuret maat sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä III olevan A osan 2 kohdassa: — Kuten keskisuuret maat ja lisäksi NACE-pääluokan C kolmi- ja nelinumerotasot muuttujista 130201 (Tuottajahinnat), 130202 (Kotimaiset tuottajahinnat) ja 130203 (Muut kuin kotimaiset tuottajahinnat) (jotka edustavat vähintään 90:tä prosenttia pääluokan C arvonlisäyksestä) Keskisuurilta ja suurilta mailta vaadittavat lisäjaottelut ovat vapaaehtoisia pienille maille. suurilta mailta vaadittavat lisäjaottelut ovat vapaaehtoisia keskisuurille maille (sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä III olevan A osan 2 kohdassa).
Approksimaatioiden käyttö ja laatuvaatimukset	Euroopan laajuisilla otantajärjestelmillä voidaan rajoittaa euroalueen ja muun kuin euroalueen jaottelua koskevien tietojen toimittamisen laajuutta tiettyjen maiden osalta tämän asetuksen liitteessä III olevan C kohdan mukaisesti. Kokonaisrakennuskustannuksia (materiaalikustannukset ja työvoimakustannukset) voidaan käyttää rakentamisen tuottajahintojen korvaavana arvona (CPA 41.00.1 pois lukien 41.00.14). Rakennuskustannuksiin kuuluvat myös kone- ja kalustokustannukset sekä kuljetus-, energia- ja muut kustannukset (lukuun ottamatta arkkitehtien palkkioita). On suositeltavaa käyttää todellisiin tuottajahintoihin perustuvia indeksejä. Jos niitä ei ole saatavilla, kaksinumerotasojen H49, H50, H52, I55, I56, J58, J59, J60, L68, M74, N77, N79, N81 ja N82 osalta voidaan käyttää likimääräisiä arvoja. Toimialojen (NACE) approksimointiin voidaan käyttää tuotteita (CPA). NACE-pääluokkien H–M (pl. K, M701, M72 ja M75) ja N toimialojen osalta voidaan perusvuonna 2015 käyttää yritystä toimialayksiköiden sijasta vuotta 2021 edeltävien viiteajanjaksojen osalta ja tammikuusta 2021 joulukuuhun 2023. Palveluiden tuottajahintaindeksit kattavat suoritukset yrityksiltä kaikille loppukäyttäjille (Business-to-All – B2All). Kun yrityksiltä kotitalouksille (Business-to-Consumers – B2C) suunnattujen liiketoimien osuus on vähäinen, palveluiden tuottajahintaindikaattorit voidaan ilmoittaa likimääräisinä arvoina yrityksiltä toisille yrityksille ja julkisyhteisöille (Business-to-Business – B2B) suunnattuja palveluja koskevien indikaattoreiden perusteella. Vuotta 2021 edeltävien viiteajanjaksojen osalta palveluiden tuottajahintaindikaattorit voidaan ilmoittaa likimääräisinä arvoina B2All-indikaattoreiden sijasta B2B-indikaattoreiden perusteella.
Tietojen toimittamisen määräaika	T+1M kuukausittaisten tietojen osalta vaadittaville NACE-pääluokille ja -kaksinumerotasoille B–E36 — T+3M kaikille muille vaadittaville NACE-pääluokille ja -kaksinumerotasoille ja CPA-tasolle 41.00.1 (pl. 41.00.14), paitsi: pienet ja keskisuuret maat CPA 41.00.1 (pl. 41.00.14) neljännesvuosittaisten tai kuukausittaisten (vapaaehtoisten) tietojen osalta: T+3M+15 päivää Seuraavien NACE-aggregaattien sisällyttämiseen sovelletaan siirtymäjärjestelyjä: H+I+J+L+M (pl.M701, M72 ja M75)+N; pääluokat H, I, J, L, M (pl. M701, M72 ja M75) ja N; NACE-kaksinumerotasot H49, H50, H52; I55, I56; J58, J59, J60; L68; M74; N77, N79, N81, N82, sellaisina kuin siirtymäjärjestelyt ovat määriteltyinä liitteessä VII olevan 3 kohdan a alakohdassa.
Ensimmäinen viiteajanjakso	Vuoden 2000 ensimmäinen neljännes tai kuukausi (vapaaehtoinen) vaadittavalle CPA-tasolle 41.00.1 pois lukien 41.00.14, paitsi: — Bulgaria: vuoden 2003 ensimmäinen neljännes tai kuukausi (vapaaehtoinen) Tammikuu 2005 vaadittaville NACE-pääluokille ja -kaksinumerotasoille B–E36, paitsi: — Itävalta: NACE-kaksinumerotasolle B09 tammikuu 2008 (130201 (Tuottajahinnat) ja 130202 (Kotimaiset tuottajahinnat) ja tammikuu 2009 (130203 (Muut kuin kotimaiset tuottajahinnat), 130204 (Muut kuin kotimaiset tuottajahinnat (euroalue)) ja 130205 (Muut kuin kotimaiset tuottajahinnat (muu kuin euroalue)) Tammikuu 2005 muuttujia 130204 (Muut kuin kotimaiset tuottajahinnat (euroalue)) ja 130205 (Muut kuin kotimaiset tuottajahinnat (muu kuin euroalue)) koskevien vaatimusten osalta Vuoden 2010 ensimmäinen neljännes tai kuukausi (vapaaehtoinen) vaadittaville NACE-pääluokille H–M (pl. K, M701, M72 ja M75) ja N, paitsi: — NACE-pääluokkien H+I+J+L+M (pl. M701, M72 ja M75) + N aggregaatti; NACE-pääluokat H–M (pl. K, M701, M72 ja M75) ja N ja kaksinumerotasot H49, H50, H52, I55, I56, J58, J59, J60, L68, M74, N77, N79, N81, N82, jotka on sisällytettävä vuoden 2021 ensimmäisestä neljänneksestä tai kuukaudesta (vapaaehtoinen) alkaen Tammikuun 2005 jälkeen euroalueeseen liittyneiltä jäsenvaltioilta edellytetään muuttujien 130204 (Muut kuin kotimaiset tuottajahinnat (euroalue)) ja 130205 (Muut kuin kotimaiset tuottajahinnat (muu kuin euroalue)) toimittamista sen vuoden alusta alkaen, jona ne liittyivät euroalueeseen.

Taulukko 6. Tuotantoa (volyymi) koskevat lyhyen aikavälin yritystilastot

Muuttujat	140101. Tuotanto (volyymi)
Mittayksikkö	Indeksit: korjaamattomat, kalenterikorjatut ja kausitasoitetut
Tilaston perusjoukko	NACE-pääluokkien B, C, D (pl. D353), F, H, I, J, L, M (pl. M701, M72 ja M75) ja N markkinatoiminnot
Jaottelut	Jaottelu toimialoittain Kaikki maat: — NACE-pääluokkien B, C ja D (pl. kolminumerotaso D353) teollisuuden koontiryhmät sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä II olevassa A osassa (teollisuuden koontiryhmä Energia pl. kolmenumerotaso D353 ja pääluokka E) — NACE-pääluokkien aggregaatit: — — B+C+D (pl. D353), H+I+J+L+M (pl. M701, M72 ja M75) + N — NACE-pääluokat: — — B, C, D (pl. D353), F, H, I, J, L, M (pl. M701, M72 ja M75) ja N — NACE-pääluokkien kaksinumerotasot: — — H, I, J, L, M (pl. M701, M72 ja M75) ja N Keskisuuret ja suuret maat sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä III olevan A osan 2 kohdassa: — Lisäksi NACE-pääluokkien B, C, D ja F kaksinumerotasot Suuret maat sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä III olevan A osan 2 kohdassa: — Lisäksi NACE-pääluokan C kolmi- ja nelinumerotasot (jotka edustavat vähintään 90:tä prosenttia pääluokan C arvonlisäyksestä) Keskisuurilta ja suurilta mailta vaadittavat lisäjaottelut ovat vapaaehtoisia pienille maille. suurilta mailta vaadittavat lisäjaottelut ovat vapaaehtoisia keskisuurille maille (sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä III olevan A osan 2 kohdassa). NACE-pääluokkaan F sovelletaan siirtymäjärjestelyjä, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä liitteessä VII olevan 3 kohdan b alakohdassa, tammikuuta 2024 edeltävien viiteajanjaksojen osalta.
Approksimaatioiden käyttö ja laatuvaatimukset	NACE-pääluokkien H–M (pl. K, M701, M72 ja M75) ja N toimialojen osalta voidaan perusvuonna 2015 käyttää yritystä toimialayksiköiden sijasta vuotta 2021 edeltävien viiteajanjaksojen osalta ja tammikuusta 2021 joulukuuhun 2023.
Tietojen toimittamisen määräaika	T+1M+10 päivää NACE-pääluokille B, C, D (pl. D353) NACE-pääluokka F: — keskisuuret ja suuret maat: T+1M+15 päivää — pienet maat: T+2M T+2M NACE-pääluokille H, I, J, L, M (pl. M701, M72, M75) ja N Seuraavien NACE-aggregaattien sisällyttämiseen sovelletaan siirtymäjärjestelyjä: H+I+J+L+M (pl. M701, M72 ja M75) + N; NACEn pääluokat ja pääluokkien H–M (pl. K, M701, M72 ja M75) ja N kaksinumerotasot; NACE-pääluokan F kaksinumerotasot, sellaisina kuin siirtymäjärjestelyt ovat määriteltyinä liitteessä VII olevan 3 kohdan a alakohdassa.
Ensimmäinen viiteajanjakso	Tammikuu 2000 vaadittaville NACE-pääluokille B–D (pl. D353), paitsi: — Espanja (NACEn kolmi- ja nelinumerotasot): tammikuu 2002 — Itävalta (NACE-kaksinumerotaso B09): tammikuu 2005 Tammikuu 2005 NACE-kolminumerotasolle C33 Vuoden 2000 ensimmäinen neljännes (tai vuoden 2005 ensimmäinen kuukausi) pienille maille vaadittavan NACE-pääluokan F osalta ja tammikuu 2005 suurille ja keskisuurille maille vaadittavan NACE-pääluokan F osalta Tammikuu 2021 — NACE-pääluokkien H+I+J+L+M (pl. M701, M72 ja M75) + N aggregaatti; NACE-pääluokat ja pääluokkien H–M (pl. K, M701, M72 ja M75) ja N kaksinumerotasot; pääluokan F kaksinumerotasot

Taulukko 7. Myynnin volyymia koskevat lyhyen aikavälin yritystilastot

Muuttujat	140201. Myynnin volyymi
Mittayksikkö	Indeksit: korjaamattomat, kalenterikorjatut ja kausitasoitetut
Tilaston perusjoukko	NACE-pääluokan G markkinatoiminnot
Jaottelut	Jaottelu toimialoittain Kaikki maat: — NACE-pääluokka G — NACE-pääluokan G kaksinumerotasot — NACE-kaksinumerotason G47 kolminumerotasojen aggregaatti ilman kolminumerotasoa G473 — NACE-nelinumerotason G4711 + NACE-kolminumerotason G472 aggregaatti — NACE-nelinumerotason G4719 + NACE-kolminumerotasojen G474+G475+G476+G477+G478+G479 aggregaatti — NACE-kolminumerotaso G473 Keskisuuret ja suuret maat sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä III olevan A osan 2 kohdassa: — Lisäksi NACE-pääluokan G kolminumerotasot sekä NACE-nelinumerotasot G4711, G4719 ja G4791 Keskisuurilta ja suurilta mailta vaadittavat lisäjaottelut ovat vapaaehtoisia pienille maille (sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä III olevan A osan 2 kohdassa).
Approksimaatioiden käyttö ja laatuvaatimukset	NACE-pääluokan G toimialojen osalta voidaan perusvuonna 2015 käyttää yritystä toimialayksiköiden sijasta vuotta 2021 edeltävien viiteajanjaksojen osalta ja tammikuusta 2021 joulukuuhun 2023.
Tietojen toimittamisen määräaika	T+2M kuukausittaisten tietojen osalta: NACE: — Pääluokka G — Kaksinumerotasot G45 ja G46 — Kolminumerotasot G451, G452, G453, G454, G461, G462, G463, G464, G465, G466, G467, G469, G471, G472, G474, G475, G476, G477, G478 ja G479 — Nelinumerotasot G4711, G4719 ja G4791 T+1M kuukausittaisten tietojen osalta: NACE: — Kaksinumerotaso G47 — Kaksinumerotason G47 aggregaatti ilman kolminumerotasoa G473 — NACE-nelinumerotason G4711 + NACE-kolminumerotason G472 aggregaatti — NACE-nelinumerotason G4719 + NACE-kolminumerotasojen G474+G475+G476+G477+G478+G479 aggregaatti — Kolminumerotaso G473
Ensimmäinen viiteajanjakso	Tammikuu 2000, paitsi: — NACE-pääluokka G, NACE-kaksinumerotasojen G45 ja G46 kaksinumerotasot ja kolminumerotasot, NACE-kaksinumerotason G47 kolminumerotasot (paitsi G472 ja G473), jotka on toimitettava tammikuusta 2021 alkaen

Taulukko 8. Nettoliikevaihtoa (arvo) koskevat lyhyen aikavälin yritystilastot

Muuttujat	140301. Nettoliikevaihto (arvo) 140302. Kotimaan nettoliikevaihto (arvo) 140303. Muu kuin kotimaan nettoliikevaihto (arvo) 140304. Muu kuin kotimaan nettoliikevaihto (arvo) (euroalue) (vapaaehtoinen euroalueen ulkopuolisille maille) 140305. Muu kuin kotimaan nettoliikevaihto (arvo) (muu kuin euroalue) (vapaaehtoinen euroalueen ulkopuolisille maille)
Mittayksikkö	Indeksit: korjaamattomat ja kalenterikorjatut kaikkien toimialojen osalta sekä kausitasoitetut NACE-pääluokkien G, H, I, J, L, M (pl. M701, M72 ja M75) ja N osalta
Tilaston perusjoukko	Muuttuja 140301 (nettoliikevaihto (arvo)): NACE-pääluokat B, C, G, H, I, J, L, M (pl. M701, M72 ja M75) ja N Muuttujat 140302 (Kotimaan nettoliikevaihto (arvo)), 140303 (Muu kuin kotimaan nettoliikevaihto (arvo)), 140304 (Muu kuin kotimaan nettoliikevaihto (arvo) (euroalue) (vapaaehtoinen euroalueen ulkopuolisille maille)) ja 140305 (Muu kuin kotimaan nettoliikevaihto (arvo) (muu kuin euroalue) (vapaaehtoinen euroalueen ulkopuolisille maille)): NACE-pääluokat B ja C
Jaottelut	Jaottelu toimialoittain Muuttuja 140301 (nettoliikevaihto (arvo)): Kaikki maat: — NACE-pääluokkien B ja C teollisuuden koontiryhmät sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä II olevassa A osassa (teollisuuden koontiryhmä Energia pl. pääluokat D ja E) — NACE-pääluokkien aggregaatit: — — B+C, H+I+J+L+M (pl. M701, M72 ja M75)+N — NACE-pääluokat: — — B, C, G, H, I, J, L, M (pl. M701, M72 ja M75) ja N — NACE-pääluokkien kaksinumerotasot: — — G, H, I, J, L, M (pl. M701, M72 ja M75) ja N — NACE-kaksinumerotaso G47 ilman kolminumerotasoa G473 — NACE-kolminumerotaso G473 — NACE-nelinumerotason G4711 + NACE-kolminumerotason G472 aggregaatti NACE-nelinumerotason G4719 + NACE-kolminumerotasojen G474+G475+G476+G477+G478+G479 aggregaatti Keskisuuret ja suuret maat sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä III olevan A osan 2 kohdassa: — Lisäksi NACE-pääluokkien B ja C kaksinumerotasot, NACE-pääluokan G kolminumerotasot, NACE-nelinumerotasot G4711, G4719 ja G4791 — Muuttujat 140302 (Kotimaan nettoliikevaihto (arvo)), 140303 (Muu kuin kotimaan nettoliikevaihto (arvo)), 140304 (Muu kuin kotimaan nettoliikevaihto (arvo) (euroalue)) ja 140305 (Muu kuin kotimaan nettoliikevaihto (arvo) (muu kuin euroalue)): — Kaikki maat: — — NACE-pääluokkien B ja C teollisuuden koontiryhmät sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä II olevassa A osassa (teollisuuden koontiryhmä Energia pl. pääluokat D ja E) — NACE-pääluokkien B+C aggregaatit — NACE-pääluokat B ja C — Keskisuuret ja suuret maat sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä III olevan A osan 2 kohdassa: — — Lisäksi NACE-pääluokkien B ja C kaksinumerotasot Keskisuurilta ja suurilta mailta vaadittavat lisäjaottelut ovat vapaaehtoisia pienille maille (sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä III olevan A osan 2 kohdassa).
Approksimaatioiden käyttö ja laatuvaatimukset	NACE-pääluokkien G, H–M (pl. K, M701, M72 ja M75) ja N toimialojen osalta voidaan perusvuonna 2015 käyttää yritystä toimialayksiköiden sijasta vuotta 2021 edeltävien viiteajanjaksojen osalta ja tammikuusta 2021 joulukuuhun 2023.
Tietojen toimittamisen määräaika	T+2M: — NACE-pääluokkien B ja C teollisuuden koontiryhmät sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä II olevassa A osassa (teollisuuden koontiryhmä Energia pl. pääluokat D ja E) — NACE-pääluokkien aggregaatit: — — B+C, H+I+J+L+M (pl. M701, M72 ja M75)+N — NACE-pääluokat: — — B, C, G, H, I, J, L, M (pl. M701, M72 ja M75) ja N — NACE-pääluokkien kaksinumerotasot: — — B, C, H, I, J, L, M (pl. M701, M72 ja M75) ja N — NACE-kaksinumerotasot G45 ja G46 — NACE-kolminumerotasot G451, G452, G453, G454, G461, G462, G463, G464, G465, G466, G467, G469, G471, G472, G474, G475, G476, G477, G478 ja G479 — NACE-nelinumerotasot G4711, G4719 ja G4791 Seuraavien NACE-aggregaattien sisällyttämiseen sovelletaan siirtymäjärjestelyjä: H+I+J+L+M (pl. M701, M72 ja M75) + N; NACE-pääluokat ja NACE-pääluokkien H–M (pl. K, M701, M72 ja M75) ja N kaksinumerotasot, sellaisina kuin siirtymäjärjestelyt ovat määriteltyinä liitteessä VII olevan 3 kohdan a alakohdassa. T+1M: — NACE-kaksinumerotaso G47 — — NACE-kaksinumerotason G47 aggregaatti ilman kolminumerotasoa G473 — NACE-nelinumerotason G4711 + NACE-kolminumerotason G472 aggregaatti — NACE-nelinumerotason G4719 + NACE-kolminumerotasojen G474+G475+G476+G477+G478+G479 aggregaatti — NACE-kolminumerotaso G473
Ensimmäinen viiteajanjakso	Tammikuu 2000 vaadittavien NACEn aggregaattien ja pääluokkien sekä pääluokkien B ja C kaksinumerotasojen osalta, paitsi: — Espanja: tammikuu 2002 — Itävalta: tammikuu 2005 NACE-kaksinumerotasolle B09 Tammikuu 2000: NACE-kaksinumerotaso G47, kaksinumerotason G47 NACE-aggregaatti ilman kolminumerotasoa G473; NACE-nelinumerotason G4711 + NACE-kolminumerotason G472 aggregaatti; NACE-nelinumerotason G4719 + NACE-kolminumerotasojen G474+G475+G476+G477+G478+G479 aggregaatti NACE-kolminumerotasot G472 ja G473 ja NACE-nelinumerotasot G4711, G4719 ja G4791 Tammikuu 2005: vaadittavat muuttujat 140304 (Muu kuin kotimaan nettoliikevaihto (arvo) (euroalue)) ja 140305 (Muu kuin kotimaan nettoliikevaihto (arvo) (muu kuin euroalue)) Tammikuu 2021: NACE-pääluokkien H+I+J+L+M (pl. M701, M72 ja M75)+N aggregaatti; NACE-pääluokat G, H–M (pl. K, M701, M72 ja M75) ja N; NACE-kaksinumerotasot G45, G46 ja pääluokkien H–M (pl. K, M701, M72 ja M75) ja N kaksinumerotasot; NACE-kaksinumerotasojen G45, G46 ja G47 (paitsi G472 ja G473) Euroalueeseen kuuluvilta jäsenvaltioilta edellytetään muuttujien 140304 (Muu kuin kotimaan nettoliikevaihto (arvo) (euroalue)) ja 140305 (Muu kuin kotimaan nettoliikevaihto (arvo) (muu kuin euroalue)) toimittamista sen vuoden alusta alkaen, jona ne liittyivät euroalueeseen.

Taulukko 9. Kiinteistöjä koskevat lyhyen aikavälin yritystilastot

Muuttujat	150101. Rakennusluvat – Asuntojen lukumäärä 150102. Rakennusluvat – Neliömetrit
Mittayksikkö	Absoluuttiset arvot: korjaamattomat, kalenterikorjatut ja kausitasoitetut
Tilaston perusjoukko	Muuttuja 150101 (Rakennusluvat – Asuntojen lukumäärä): CPA 41.00.1 (pl. 41.00.14) – ainoastaan uudet asuinrakennukset Muuttuja 150102 (Rakennusluvat – Neliömetrit): CPA 41.00.1 ja 41.00.2 – ainoastaan uudet asuinrakennukset ja muut kuin asuinrakennukset
Jaottelut	Jaottelu tuotteittain Muuttuja 150101 (Rakennusluvat – Asuntojen lukumäärä): Ainoastaan uudet asuinrakennukset — CPA 41.00.1 pois lukien CPA 41.00.14 — CPA 41.00.11 — CPA 41.00.12 + CPA 41.00.13 Muuttuja 150102 (Rakennusluvat – Neliömetrit): Ainoastaan uudet asuinrakennukset ja muut kuin asuinrakennukset — CPA 41.00.1 — CPA 41.00.1 pois lukien CPA 41.00.14 — CPA 41.00.11 — CPA 41.00.12 + CPA 41.00.13 — CPA 41.00.14 — CPA41.00.2 — CPA 41.00.2 pois lukien 41.00.23 — CPA 41.00.23
Tietojen toimittamisen määräaika	T+3M
Ensimmäinen viiteajanjakso	Vuoden 2000 ensimmäinen neljännes, paitsi: — Kreikka: vuoden 2001 ensimmäinen neljännes tai kuukausi (vapaaehtoinen) muuttujalle 150102 (Rakennusluvat – Neliömetrit) — Slovakia: vuoden 2003 ensimmäinen neljännes tai kuukausi (vapaaehtoinen) muuttujille 150101 (Rakennusluvat – Asuntojen lukumäärä) ja 150102 (Rakennusluvat – Neliömetrit) — Itävalta: vuoden 2005 ensimmäinen neljännes tai kuukausi (vapaaehtoinen) muuttujalle 150102 (Rakennusluvat – Neliömetrit)

Taulukko 10. Yritysten toimintaa koskevat maakohtaiset yritystilastot

Muuttujat	210101. Toiminnassa olevien yritysten lukumäärä 220101. Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä 220102. Työntekijöiden lukumäärä 220103. Työntekijöiden lukumäärä kokopäivätyötä vastaavana 220201. Työntekijöiden tekemät työtunnit 220301. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 220302. Palkat ja palkkiot 220303. Sosiaaliturvamaksut 240101. Tavaroiden ja palveluiden ostot yhteensä 250101. Nettoliikevaihto 250201. Jälleenmyytävien tavaroiden myyntikate (NACE-kaksinumerotasolla voidaan soveltaa nettoliikevaihtoon ja työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärään perustuvaa 1 %:n sääntöä, sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevan A osan 1 kohdassa) 250301. Tuotoksen arvo 250401. Arvonlisäys 250501. Käyttökate 260101. Bruttoinvestoinnit aineellisiin pitkäaikaisiin omaisuuseriin 260106. Bruttoinvestoinnit muihin aineettomiin pitkäaikaisiin omaisuuseriin kuin liikearvoon (NACE-kaksinumerotasolla voidaan soveltaa nettoliikevaihtoon ja työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärään perustuvaa 1 %:n sääntöä, sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevan A osan 1 kohdassa) 260108. Aineellisten investointien myyntituotot (NACE-kaksinumerotasolla voidaan soveltaa nettoliikevaihtoon ja työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärään perustuvaa 1 %:n sääntöä, sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevan A osan 1 kohdassa)
Mittayksikkö	Kansallinen valuutta (tuhatta) paitsi muuttujille 210101 (Toiminnassa olevien yritysten lukumäärä), 220101 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä), 220102 (Työntekijöiden lukumäärä), 220103 (Työntekijöiden lukumäärä kokopäivätyötä vastaavana) ja 220201 (Työntekijöiden tekemät työtunnit): absoluuttinen arvo
Tilaston perusjoukko	Muille kuin muuttujille 250201 (Jälleenmyytävien tavaroiden myyntikate), 260106 (Bruttoinvestoinnit muihin aineettomiin pitkäaikaisiin omaisuuseriin kuin liikearvoon) ja 260108 (Aineellisten investointien myyntituotot): NACEn pääluokkien B–N ja P–R sekä kaksinumerotasojen S95 ja S96 markkinatuottajat Muuttujille 250201 (Jälleenmyytävien tavaroiden myyntikate) ja 260108 (Aineellisten investointien myyntituotot): NACE-pääluokkien B–G markkinatuottajat Muuttujalle 260106 (Bruttoinvestoinnit muihin aineettomiin pitkäaikaisiin omaisuuseriin kuin liikearvoon): NACE-pääluokkien B–E markkinatuottajat
Jaottelut	1. Jaottelu toimialoittain (voidaan soveltaa CETO-merkintää sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevassa B osassa) Kaikille muuttujille lukuun ottamatta muuttujia 260106 (Bruttoinvestoinnit muihin aineettomiin pitkäaikaisiin omaisuuseriin kuin liikearvoon) ja 260108 (Aineellisten investointien myyntituotot); muuttuja 250201 (Jälleenmyytävien tavaroiden myyntikate) ainoastaan NACE-pääluokat B-G: — NACE-pääluokat B–J, L–N ja P–R: pääluokat, kaksinumerotasot, kolminumerotasot ja nelinumerotasot — NACE-pääluokka K: pääluokka, kaksinumerotasot, kolminumerotasot 64.1, 64.2, 64.3, 64.9, 65.1, 65.2 ja 65.3 sekä nelinumerotasot 64.11, 64.19, 64.20, 64.30, 65.11, 65.12, 65.20 ja 65.30 — Kaksinumerotasot 95 ja 96: kaksinumerotasot, kolminumerotasot ja nelinumerotasot — Erityisaggregaatit sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä II olevassa B osassa: — — Teollisuus, rakentaminen ja palvelut (lukuun ottamatta julkista hallintoa, maanpuolustusta, pakollista sosiaalivakuutusta, järjestöjen toimintaa, kotitalouksien toimintaa työnantajina ja kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toimintaa) — Tieto- ja viestintätekniikka yhteensä — Tieto- ja viestintätekniikan valmistus — Tieto- ja viestintätekniikan palvelut — Huipputeknologian ja korkean keskitason teknologian valmistus (vapaaehtoinen) — Huipputeknologian valmistus — Keskitason korkean teknologian valmistus — Matalan ja matalan keskitason teknologian valmistus (vapaaehtoinen) — Matalan keskitason teknologian valmistus — Matalan teknologian valmistus — Tietotekniikan ala — Tietokoneisiin liittyvät palvelut — Osaamisintensiiviset palvelut yhteensä (vapaaehtoinen) — Osaamisintensiiviset huipputeknologian palvelut — Osaamisintensiiviset markkinapalvelut — Osaamisintensiiviset rahoituspalvelut — Muut osaamisintensiiviset palvelut (vapaaehtoinen) — Osaamisintensiiviset toimialat – elinkeinoelämän alat — Osaamisintensiiviset toimialat (vapaaehtoinen) — Matkailuteollisuus (yhteensä) (vapaaehtoinen) — Matkailuteollisuus (pääasiassa matkailu) (vapaaehtoinen) — Matkailuteollisuus (osittain matkailu) (vapaaehtoinen) — Matkailuteollisuus – Liikenne (yhteensä) (vapaaehtoinen) — Matkailuteollisuus – Maaliikenne (vapaaehtoinen) — Matkailuteollisuus – Vesiliikenne (vapaaehtoinen) — Matkailuteollisuus – Majoitus (vapaaehtoinen) — Matkailuteollisuus – Ruoka ja juomat (yhteensä) (vapaaehtoinen) — Matkailuteollisuus – Autonvuokraus ja muu vuokraus (yhteensä) (vapaaehtoinen) — Palvelut (lukuun ottamatta julkista hallintoa, maanpuolustusta, pakollista sosiaalivakuutusta, järjestöjen toimintaa, kotitalouksia työnantajina ja kansainvälisiä organisaatioita ja toimielimiä) Muuttujat 210101 (Toiminnassa olevien yritysten lukumäärä), 220101 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä), 220102 (Työntekijöiden lukumäärä), 220302 (Palkat ja palkkiot), 250101 (Nettoliikevaihto) ja 250401 (Arvonlisäys): Lisäksi: (1) Erityisaggregaatit sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä II olevassa B osassa: — Kulttuuriala ja luovat alat – yhteensä — Kulttuuriala ja luovat alat – palvelut Muuttujat 260106 (Bruttoinvestoinnit muihin aineettomiin pitkäaikaisiin omaisuuseriin kuin liikearvoon) ja 260108 (Aineellisten investointien myyntituotot): NACE-pääluokat ja -kaksinumerotasot
Approksimaatioiden käyttö ja laatuvaatimukset	NACE-toimialojen 642, 643 ja 653, jotka eivät ole taloudellisesti merkittäviä arvonlisäyksen ja työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärän kannalta, osalta voidaan ilmoittaa 0-arvot lukuun ottamatta muuttujia 210101 (Toiminnassa olevien yritysten lukumäärä) ja 220101 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä). Jos muuttuja 220102 (Työntekijöiden lukumäärä) on yhtä kuin 0, arvo on ilmoitettava. Jos muuttujan tietojen keräämiseen käytetyt lähdetiedot ovat saatavilla tietyltä tilikaudelta joidenkin tilastoyksiköiden osalta eikä näitä tietoja voida laskea uudelleen siten, että ne kattaisivat kalenterivuoden, kalenterivuotta koskevat tiedot voidaan arvioida kyseisiä tilastoyksiköitä koskevien tilikauden tietojen perusteella.
Tietojen toimittamisen määräaika	Alustavat tiedot: T+10M NACE-pääluokkien, -kaksinumerotasojen ja -kolminumerotasojen osalta muuttujille 210101 (Toiminnassa olevien yritysten lukumäärä), 220101 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä) ja 250101 (Nettoliikevaihto) Lopulliset ja validoidut tiedot: T+18M kaikille muuttujille
Ensimmäinen viiteajanjakso	2021

Taulukko 11. Yritysten toimintaa koskevat maakohtaiset yritystilastot kokoluokan ja oikeudellisen muodon mukaan jaoteltuina

Muuttujat	210101. Toiminnassa olevien yritysten lukumäärä 220101. Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä 220102. Työntekijöiden lukumäärä 220201. Työntekijöiden tekemät työtunnit 220301. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 220302. Palkat ja palkkiot 220303. Sosiaaliturvamaksut 240101. Tavaroiden ja palveluiden ostot yhteensä 250101. Nettoliikevaihto 250301. Tuotoksen arvo 250401. Arvonlisäys 250501. Käyttökate
Mittayksikkö	Kansallinen valuutta (tuhatta) paitsi muuttujille 210101 (Toiminnassa olevien yritysten lukumäärä), 220101 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä), 220102 (Työntekijöiden lukumäärä) ja 220201 (Työntekijöiden tekemät työtunnit): absoluuttinen arvo
Tilaston perusjoukko	Jaottelu toimialoittain ja työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärän mukaan: muuttujat 210101 (Toiminnassa olevien yritysten lukumäärä), 220101 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä), 250101 (Nettoliikevaihto) ja 250401 (Arvonlisäys), ja jaottelu toimialoittain ja oikeudellisen muodon mukaan ja jaottelu toimialoittain ja työntekijöiden lukumäärän mukaan: muuttujat 210101 (Toiminnassa olevien yritysten lukumäärä), 220101 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä) ja 220102 (Työntekijöiden lukumäärä): NACEn pääluokkien B–N ja P–R sekä kaksinumerotasojen S95 ja S96 markkinatuottajat Jaottelu toimialoittain ja liikevaihdon kokoluokan mukaan: muuttujat 210101 (Toiminnassa olevien yritysten lukumäärä), 220101 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä), 250101 (Nettoliikevaihto) ja 250401 (Arvonlisäys): NACE-pääluokan G markkinatuottajat Jaottelu toimialoittain ja työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärän mukaan: muut muuttujat kuin 210101 (Toiminnassa olevien yritysten lukumäärä), 220101 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä), 250101 (Nettoliikevaihto) ja 250401 (Arvonlisäys): NACE-pääluokkien B–F markkinatuottajat
Jaottelut	1. Jaottelu toimialoittainen ja työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärän mukaan (voidaan soveltaa CETO-merkintää sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevassa B osassa) Tiedot on toimitettava kaikkien jäljempänä lueteltujen jaottelujen yhdistelmänä: Jaottelu toimialoittain: — NACE-pääluokat B–J, L–N ja P–R: pääluokat, kaksinumerotasot ja kolminumerotasot — NACE-pääluokka K: pääluokka, kaksinumerotasot, kolminumerotasot 64.1, 64.2, 64.3, 64.9, 65.1, 65.2 ja 65.3 — Kaksinumerotasot 95 ja 96: kaksinumerotasot ja kolminumerotasot — Erityisaggregaatti sellaisena kuin se on määriteltynä tämän asetuksen liitteessä II: — — Teollisuus, rakentaminen ja palvelut (lukuun ottamatta julkista hallintoa, maanpuolustusta, pakollista sosiaalivakuutusta, järjestöjen toimintaa, kotitalouksien toimintaa työnantajina ja kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toimintaa) Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä: — NACEn pääluokkien F–J, L–N ja P–R ja kaksinumerotasojen S95 ja S96 osalta ainoastaan muuttujat 210101 (Toiminnassa olevien yritysten lukumäärä) ja 220101 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä): yhteensä, 0–1 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää, 2–9 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää, 10–19 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää, 20–49 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää, 50–249 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää ja vähintään 250 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää — NACEn pääluokkien F–J, L–N ja P–R ja kaksinumerotasojen S95 ja S96 osalta muut kuin muuttujat 210101 (Toiminnassa olevien yritysten lukumäärä) ja 220101 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä): yhteensä, 0–9 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää, 10–19 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää, 20–49 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää, 50–249 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää ja vähintään 250 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää — NACE-pääluokat B–E ja K: yhteensä, 0–9 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää, 10–19 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää, 20–49 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää, 50–249 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää ja vähintään 250 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää 2. Jaottelu toimialoittainen ja työntekijöiden lukumäärän mukaan (voidaan soveltaa CETO-merkintää sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevassa B osassa) Ainoastaan muuttujat 210101 (Toiminnassa olevien yritysten lukumäärä), 220101 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä) ja 220102 (Työntekijöiden lukumäärä): Tiedot on toimitettava kaikkien jäljempänä lueteltujen jaottelujen yhdistelmänä: Jaottelu toimialoittain: — NACE-pääluokat — NACE-kaksinumerotasojen aggregaatit — C10+C11+C12, C13+C14, C17+C18, C24+C25, C29+C30, C31+C32 — NACE-kaksinumerotasot — C15, C16, C19, C20, C21, C22, C23, C26, C27, C28, C33, S95, S96 ja NACE-pääluokkien G, H, I, J, K, L, M, N, P, Q ja R kaikki kaksinumerotasot — NACE-kaksinumerotasojen G47 ja J62 ja NACE-pääluokkien L, M ja N kolminumerotasot — NACE-kaksinumerotason J62 nelinumerotasot — Erityisaggregaatit sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä II olevassa B osassa: — — Teollisuus, rakentaminen ja palvelut (lukuun ottamatta julkista hallintoa, maanpuolustusta, pakollista sosiaalivakuutusta, järjestöjen toimintaa, kotitalouksien toimintaa työnantajina ja kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toimintaa) — Palvelut (lukuun ottamatta julkista hallintoa, maanpuolustusta, pakollista sosiaalivakuutusta, järjestöjen toimintaa, kotitalouksia työnantajina ja kansainvälisiä organisaatioita ja toimielimiä) — Tieto- ja viestintätekniikka yhteensä — Tieto- ja viestintätekniikan valmistus — Tieto- ja viestintätekniikan palvelut Jaottelu työntekijöiden lukumäärän mukaan: yhteensä, 0 työntekijää, 1–4 työntekijää, 5–9 työntekijää, vähintään 10 työntekijää 3. Jaottelu toimialoittain ja oikeudellisen muodon mukaan (voidaan soveltaa CETO-merkintää sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevassa B osassa) Ainoastaan muuttujat 210101 (Toiminnassa olevien yritysten lukumäärä), 220101 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä) ja 220102 (Työntekijöiden lukumäärä): Tiedot on toimitettava kaikkien jäljempänä lueteltujen jaottelujen yhdistelmänä: Jaottelu toimialoittain: Sama jaottelu toimialoittain kuin 2 kohdassa Jaottelu oikeudellisen muodon mukaan: — Yhteensä — Henkilökohtaisessa omistuksessa oleva eikä henkilökohtaista vastuuta rajoitettu — Yksityinen tai julkisesti noteerattu osakeyhtiö, jossa osakkeenomistajilla rajoitettu vastuu — Henkilökohtaisessa omistuksessa oleva rajoitetun tai rajoittamattoman vastuun yhtiö (sisältää myös muita oikeudellisia muotoja, kuten osuuskunnat, yhdistykset) 4. Jaottelu toimialoittain ja liikevaihdon arvon mukaan Ainoastaan NACE-pääluokka G (voidaan soveltaa CETO-merkintää sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevassa B osassa; NACE-kaksinumerotasolla voidaan soveltaa nettoliikevaihtoon ja työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärään perustuvaa 1 %:n sääntöä, sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevan A osan 1 kohdassa) Tiedot on toimitettava kaikkien jäljempänä lueteltujen jaottelujen yhdistelmänä: Jaottelu toimialoittain: NACE-pääluokka, -kaksinumerotasot ja -kolminumerotasot Jaottelu liikevaihdon arvon mukaan: vuosiliikevaihto, miljoonaa euroa: yhteensä, 0–vähemmän kuin 1, 1–vähemmän kuin 2, 2–vähemmän kuin 5, 5–vähemmän kuin 10, 10–vähemmän kuin 20, 20–vähemmän kuin 50, 50–vähemmän kuin 200, vähintään 200
Approksimaatioiden käyttö ja laatuvaatimukset	NACE-toimialojen 642, 643 ja 653, jotka eivät ole taloudellisesti merkittäviä arvonlisäyksen ja työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärän kannalta, osalta voidaan ilmoittaa 0-arvot lukuun ottamatta muuttujia 210101 (Toiminnassa olevien yritysten lukumäärä) ja 220101 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä). Jos muuttuja 220102 (Työntekijöiden lukumäärä) on yhtä kuin 0, arvo on ilmoitettava. Jos muuttujan tietojen keräämiseen käytetyt lähdetiedot ovat saatavilla tietyltä tilikaudelta joidenkin tilastoyksiköiden osalta eikä näitä tietoja voida laskea uudelleen siten, että ne kattaisivat kalenterivuoden, kalenterivuotta koskevat tiedot voidaan arvioida kyseisiä tilastoyksiköitä koskevien tilikauden tietojen perusteella.
Tietojen toimittamisen määräaika	Alustavat tiedot: T+10M jaottelulle toimialoittain ja työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärän mukaan, muuttujat 210101 (Toiminnassa olevien yritysten lukumäärä), 220101 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä) ja 250101 (Nettoliikevaihto) Lopulliset ja validoidut tiedot: T+18M kaikille muuttujille
Ensimmäinen viiteajanjakso	2021

Taulukko 12. Yritysten demografisia tapahtumia koskevat maakohtaiset yritystilastot

Muuttujat	210201. Aloitetut yritykset 210202. Lopetetut yritykset 210203. Eloon jääneet yritykset 210102. Niiden yritysten lukumäärä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä 210204. Yritykset, joilla on ensimmäinen palkattu työntekijä 210205. Yritykset, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää 210206. Eloon jääneet yritykset, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä 220401. Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä vasta aloitetuissa yrityksissä 220402. Työntekijöiden lukumäärä vasta aloitetuissa yrityksissä 220403. Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä lopetetuissa yrityksissä 220404. Työntekijöiden lukumäärä lopetetuissa yrityksissä 220405. Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä 220406. Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä aloitusvuonna 220104. Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä 220105. Työntekijöiden lukumäärä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä 220407. Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä yrityksissä, joilla on ensimmäinen palkattu työntekijä 220408. Työntekijöiden lukumäärä yrityksissä, joilla on ensimmäinen palkattu työntekijä 220409. Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä yrityksissä, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää 220410. Työntekijöiden lukumäärä yrityksissä, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää 220411. Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä 220412. Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä aloitusvuonna
Mittayksikkö	Absoluuttinen arvo
Tilaston perusjoukko	NACEn pääluokkien B–N ja P–R sekä kaksinumerotasojen S95 ja S96 markkinatuottajat
Jaottelut	1. Jaottelu toimialoittainen ja työntekijöiden lukumäärän mukaan (voidaan soveltaa CETO-merkintää sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevassa B osassa) Kaikki muuttujat, paitsi muuttujat: — 210203 (Eloon jääneet yritykset) — 210206 (Eloon jääneet yritykset, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä) — 220405 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä) — 220406 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä aloitusvuonna) — 220411 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä) — 220412 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä aloitusvuonna) Tiedot on toimitettava kaikkien jäljempänä lueteltujen jaottelujen yhdistelmänä: Jaottelu toimialoittain: — NACE-pääluokat — NACE-kaksinumerotasojen aggregaatit: — — C10+C11+C12, C13+C14, C17+C18, C24+C25, C29+C30, C31+C32 — NACE-kaksinumerotasot: — — C15, C16, C19, C20, C21, C22, C23, C26, C27, C28, C33, S95, S96 ja NACE-pääluokkien G, H, I, J, K, L, M, N, P, Q ja R kaikki kaksinumerotasot — NACE-kaksinumerotasojen G47 ja J62 ja NACE-pääluokkien L, M ja N kolminumerotasot — NACE-kaksinumerotason J62 nelinumerotasot — Erityisaggregaatit sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä II olevassa B osassa: — — Teollisuus, rakentaminen ja palvelut (lukuun ottamatta julkista hallintoa, maanpuolustusta, pakollista sosiaalivakuutusta, järjestöjen toimintaa, kotitalouksien toimintaa työnantajina ja kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toimintaa) — Palvelut (lukuun ottamatta julkista hallintoa, maanpuolustusta, pakollista sosiaalivakuutusta, järjestöjen toimintaa, kotitalouksia työnantajina ja kansainvälisiä organisaatioita ja toimielimiä) — Tieto- ja viestintätekniikka yhteensä — Tieto- ja viestintätekniikan valmistus — Tieto- ja viestintätekniikan palvelut Jaottelu työntekijöiden lukumäärän mukaan: yhteensä, 0 työntekijää, 1–4 työntekijää, 5–9 työntekijää, vähintään 10 työntekijää Kokoluokkaa 0 työntekijää ei ilmoiteta seuraavista muuttujista: — 210102 (Niiden yritysten lukumäärä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä) — 210204 (Yritykset, joilla on ensimmäinen palkattu työntekijä) — 210205 (Yritykset, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää) — 220104 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä) — 220105 (Työntekijöiden lukumäärä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä) — 220407 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä yrityksissä, joilla on ensimmäinen palkattu työntekijä) — 220408 (Työntekijöiden lukumäärä yrityksissä, joilla on ensimmäinen palkattu työntekijä) — 220409 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä yrityksissä, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää) — 220410 (Työntekijöiden lukumäärä yrityksissä, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää) 2. Jaottelu toimialoittain ja oikeudellisen muodon mukaan (voidaan soveltaa CETO-merkintää sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevassa B osassa) Kaikki muuttujat paitsi: — 210203 (Eloon jääneet yritykset) — 210206 (Eloon jääneet yritykset, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä) — 220405 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä) — 220406 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä aloitusvuonna) — 220411 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä) — 220412 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä aloitusvuonna) Tiedot on toimitettava kaikkien jäljempänä lueteltujen jaottelujen yhdistelmänä: Jaottelu toimialoittain: Sama jaottelu toimialoittain kuin 1 kohdassa Jaottelu oikeudellisen muodon mukaan: — Yhteensä — Henkilökohtaisessa omistuksessa oleva eikä henkilökohtaista vastuuta rajoitettu — Yksityinen tai julkisesti noteerattu osakeyhtiö, jossa osakkeenomistajilla rajoitettu vastuu — Henkilökohtaisessa omistuksessa oleva rajoitetun tai rajoittamattoman vastuun yhtiö (sisältää myös muita oikeudellisia muotoja, kuten osuuskunnat, yhdistykset) 3. Jaottelu toimialoittainen, työntekijöiden lukumäärän mukaan ja niiden kalenterivuosien lukumäärän mukaan, jotka yritys on ollut elossa (voidaan soveltaa CETO-merkintää sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevassa B osassa) Muuttujat: — 210203 (Eloon jääneet yritykset) — 210206 (Eloon jääneet yritykset, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä) — 220405 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä) — 220406 Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä aloitusvuonna — 224011 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä) ja — 224012 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä aloitusvuonna) Tiedot on toimitettava kaikkien jäljempänä lueteltujen jaottelujen yhdistelmänä: Jaottelu toimialoittain: Sama jaottelu toimialoittainen kuin 1 kohdassa Jaottelu työntekijöiden lukumäärän mukaan: Yhteensä, 0, 1–4, 5–9, 10+ Kokoluokkaa 0 ei ilmoiteta seuraavista muuttujista: — 210206 (Eloon jääneet yritykset, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä) — 220411 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä) — 220412 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä aloitusvuonna) Jaottelu niiden kalenterivuosien lukumäärän mukaan, jotka yritys on ollut elossa 1, 2, 3, 4, 5
Tietojen toimittamisen määräaika	Alustavat tiedot: — T+18M muuttujille 210202 (Lopetetut yritykset), 220403 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä lopetetuissa yrityksissä) ja 220404 (Työntekijöiden lukumäärä lopetetuissa yrityksissä) — T+20M muuttujille 210205 (Yritykset, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää), 220409 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä yrityksissä, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää) ja 220410 (Työntekijöiden lukumäärä yrityksissä, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää) Lopulliset ja validoidut tiedot: — T+18M muuttujille 210201 (Aloitetut yritykset), 210203 (Eloon jääneet yritykset), 220401 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä vasta aloitetuissa yrityksissä), 220402 (Työntekijöiden lukumäärä vasta aloitetuissa yrityksissä), 220405 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä) ja 220406 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä aloitusvuonna) — T+20M muuttujille 210102 (Niiden yritysten lukumäärä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä), 210204 (Yritykset, joilla on ensimmäinen palkattu työntekijä), 210206 (Eloon jääneet yritykset, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä), 220104 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä), 220105 (Työntekijöiden lukumäärä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä), 220407 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä yrityksissä, joilla on ensimmäinen palkattu työntekijä), 220408 (Työntekijöiden lukumäärä yrityksissä, joilla on ensimmäinen palkattu työntekijä), 220411 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä) ja 220412 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä aloitusvuonna) — T+30M muuttujille 210202 (Lopetetut yritykset), 220403 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä lopetetuissa yrityksissä) ja 220404 (Työntekijöiden lukumäärä lopetetuissa yrityksissä) — T+32M muuttujille 210205 (Yritykset, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää), 220409 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä yrityksissä, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää) ja 220410 (Työntekijöiden lukumäärä yrityksissä, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää)
Ensimmäinen viiteajanjakso	2021

Taulukko 13. Kasvuyrityksiä koskevat maakohtaiset yritystilastot

Muuttujat	210103. Kasvuyritysten lukumäärä 210104. Nuorten kasvuyritysten lukumäärä 220106. Työntekijöiden lukumäärä kasvuyrityksissä 220107. Työntekijöiden lukumäärä nuorissa kasvuyrityksissä
Mittayksikkö	Absoluuttinen arvo
Tilaston perusjoukko	NACEn pääluokkien B–N ja P–R sekä kaksinumerotasojen S95 ja S96 markkinatuottajat
Jaottelut	Jaottelu toimialoittain (voidaan soveltaa CETO-merkintää sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevassa B osassa) — NACEn pääluokat (ainoastaan NACE-pääluokat B–N ja P–R), — kaksinumerotasot ja — kolminumerotasot (paitsi NACE-pääluokat P–R) — Erityisaggregaatit sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä II olevassa B osassa: — — Teollisuus, rakentaminen ja palvelut (lukuun ottamatta julkista hallintoa, maanpuolustusta, pakollista sosiaalivakuutusta, järjestöjen toimintaa, kotitalouksien toimintaa työnantajina ja kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toimintaa) — Palvelut (lukuun ottamatta julkista hallintoa, maanpuolustusta, pakollista sosiaalivakuutusta, järjestöjen toimintaa, kotitalouksia työnantajina ja kansainvälisiä organisaatioita ja toimielimiä)
Tietojen toimittamisen määräaika	Alustavat tiedot: T+12 M muuttujille 210103 (Kasvuyritysten lukumäärä) ja 220106 (Työntekijöiden lukumäärä kasvuyrityksissä) Lopulliset ja validoidut tiedot: T+18M kaikille muuttujille
Ensimmäinen viiteajanjakso	2021

Taulukko 14. Maakohtaiset yritystilastot yrityksissä lopullista määräysvaltaa käyttävän maan mukaan

Muuttujat	210101. Toiminnassa olevien yritysten lukumäärä 210301. Ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten lukumäärä 220101. Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä 220301. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 220501. Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä ulkomaisessa määräysvallassa olevissa yrityksissä 220701. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ulkomaisessa määräysvallassa olevissa yrityksissä 230101. Oman T&K-toiminnan menot (NACE-pääluokissa B–F asianmukaisiin NACE A38 -tason aggregaatteihin voidaan soveltaa nettoliikevaihtoon tai työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärään perustuvaa 1 %:n sääntöä, sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevan A osan 1 kohdassa) 230201. T&K-henkilöstö (NACE-pääluokissa B–F asianmukaisiin NACE A38 -tason aggregaatteihin voidaan soveltaa nettoliikevaihtoon tai työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärään perustuvaa 1 %:n sääntöä, sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevan A osan 1 kohdassa) 230301. Oman T&K-toiminnan menot ulkomaisessa määräysvallassa olevissa yrityksissä (NACE-pääluokissa B–F asianmukaisiin NACE A38 -tason aggregaatteihin voidaan soveltaa nettoliikevaihtoon tai työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärään perustuvaa 1 %:n sääntöä, sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevan A osan 1 kohdassa) 230401. T&K-henkilöstö ulkomaisessa määräysvallassa olevissa yrityksissä (NACE-pääluokissa B–F asianmukaisiin NACE A38 -tason aggregaatteihin voidaan soveltaa nettoliikevaihtoon tai työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärään perustuvaa 1 %:n sääntöä, sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevan A osan 1 kohdassa) 240101. Tavaroiden ja palveluiden ostot yhteensä 240102. Jälleenmyytäviksi tarkoitettujen tavaroiden ja palveluiden ostot 240301. Ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten tekemät tavaroiden ja palveluiden ostot yhteensä 240302. Ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten tekemät jälleenmyytäviksi tarkoitettujen tavaroiden ja palveluiden ostot 250101. Nettoliikevaihto 250301. Tuotoksen arvo 250401. Arvonlisäys 250601. Ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten nettoliikevaihto 250701. Ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten tuotoksen arvo 250801. Ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten arvonlisäys 260101. Bruttoinvestoinnit aineellisiin pitkäaikaisiin omaisuuseriin 260201. Ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten bruttoinvestoinnit aineellisiin pitkäaikaisiin omaisuuseriin
Mittayksikkö	Absoluuttinen arvo muuttujille 210101 (Toiminnassa olevien yritysten lukumäärä), 210301 (Ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten lukumäärä), 220101 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä), 220501 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä ulkomaisessa määräysvallassa olevissa yrityksissä), 230201(T&K-henkilöstö) ja 230401 (R&D T&K-henkilöstö ulkomaisessa määräysvallassa olevissa yrityksissä) Kansallinen valuutta (tuhatta) muille muuttujille
Tilaston perusjoukko	Kaikki muuttujat, paitsi muuttujat 230101 (Oman T&K-toiminnan menot), 230301 (Oman T&K-toiminnan menot ulkomaisessa määräysvallassa olevissa yrityksissä), 230201 (T&K-henkilöstö) ja 230401 (T&K-henkilöstö ulkomaisessa määräysvallassa olevissa yrityksissä) NACEn pääluokkien B–N ja P–R sekä kaksinumerotasojen S95 ja S96 markkinatuottajat Muuttujat 230101 (Oman T&K-toiminnan menot), 230301 (Oman T&K-toiminnan menot ulkomaisessa määräysvallassa olevissa yrityksissä), 230201 (T&K-henkilöstö) ja 230401 (T&K-henkilöstö ulkomaisessa määräysvallassa olevissa yrityksissä): NACE-pääluokkien B–F markkinatuottajat
Jaottelut	Tietojen mukana toimitetaan tiedot lopullista määräysvaltaa käyttävän maan mukaan, ”lopullista määräysvaltaa käyttävän institutionaalisen yksikön” käsitteen mukaisesti, sekä yrityksen toimialan mukaan. 1. Jaottelu toimialoittain ja maantieteellinen jaottelu Tiedot on toimitettava kaikkien jäljempänä lueteltujen jaottelujen yhdistelmänä: Kaikki muuttujat, paitsi muuttujat 230101 (Oman T&K-toiminnan menot), 230301 (Oman T&K-toiminnan menot ulkomaisessa määräysvallassa olevissa yrityksissä), 230201 (T&K-henkilöstö) ja 230401 (T&K-henkilöstö ulkomaisessa määräysvallassa olevissa yrityksissä) Jaottelu toimialoittain: — NACE-pääluokat — NACE-kaksinumerotasojen aggregaatit: — — C10+C11+C12, C13+C14+C15, C16+C17+C18, C22+C23, C24+C25, C29+C30, C31+C32, H52+H53, J59+J60, J62+J63, M69+M70+M71, M73+M74+M75, N78+N79+N80+N81+N82, Q87+Q88, S95+S96 — NACE-kaksinumerotasot: — — C19, C20, C21, C26, C27, C28, C33, H49, H50, H51, J58, J61, N77, M72, Q86 — Erityisaggregaatit sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä II olevassa B osassa: — — Teollisuus, rakentaminen ja palvelut (lukuun ottamatta julkista hallintoa, maanpuolustusta, pakollista sosiaalivakuutusta, järjestöjen toimintaa, kotitalouksien toimintaa työnantajina ja kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toimintaa) — Palvelut (lukuun ottamatta julkista hallintoa, maanpuolustusta, pakollista sosiaalivakuutusta, järjestöjen toimintaa, kotitalouksia työnantajina ja kansainvälisiä organisaatioita ja toimielimiä) Muuttujat 230101 (Oman T&K-toiminnan menot), 230301 (Oman T&K-toiminnan menot ulkomaisessa määräysvallassa olevissa yrityksissä), 230201 (T&K-henkilöstö) ja 230401 (T&K-henkilöstö ulkomaisessa määräysvallassa olevissa yrityksissä) Jaottelu toimialoittain — NACE-pääluokat — NACE-kaksinumerotasojen aggregaatit: — — C10+C11+C12, C13+C14+C15, C16+C17+C18, C22+C23, C24+C25, C29+C30, C31+C32 — NACE-kaksinumerotasot: — — C19, C20, C21, C26, C27, C28, C33 — Erityisaggregaatti sellaisena kuin se on määriteltynä tämän asetuksen liitteessä II: — — Teollisuus ja rakentaminen Maantieteellinen jaottelu Muuttujille 210101 (Toiminnassa olevien yritysten lukumäärä), 220101 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä), 220301 (Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut), 230101 (Oman T&K-toiminnan menot) ja 230201 (T&K-henkilöstö), 240101 (Tavaroiden ja palveluiden ostot yhteensä), 240102 (Jälleenmyytäviksi tarkoitettujen tavaroiden ja palveluiden ostot), 250101 (Nettoliikevaihto), 250301 (Tuotoksen arvo), 250401 (Arvonlisäys) ja 260101 (Bruttoinvestoinnit muihin aineettomiin pitkäaikaisiin omaisuuseriin kuin liikearvoon) maantieteelliset aggregaatit ”Maailma yhteensä” ja ”Kotimaisessa määräysvallassa” Muille muuttujille Geo-taso 1 sellaisena kuin se on määriteltynä täytäntöönpanosäädöksessä asetuksen (EU) 2019/2152 7 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti 2. Maantieteellinen jaottelu Muuttujille 210301 (Ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten lukumäärä), 220501 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä ulkomaisessa määräysvallassa olevissa yrityksissä), 220701 (Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ulkomaisessa määräysvallassa olevissa yrityksissä), 230301 (Oman T&K-toiminnan menot ulkomaisessa määräysvallassa olevissa yrityksissä), 230401 (T&K-henkilöstö ulkomaisessa määräysvallassa olevissa yrityksissä), 240301 (Ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten tekemät tavaroiden ja palveluiden ostot yhteensä), 240302 (Ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten jälleenmyytäviksi tarkoitettujen tavaroiden ja palveluiden ostot), 250601 (Ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten nettoliikevaihto), 250701 (Ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten tuotoksen arvo), 250801 (Ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten arvonlisäys) ja 260201 (Ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten bruttoinvestoinnit aineellisiin pitkäaikaisiin omaisuuseriin) Geo-taso 3 sellaisena kuin se on määriteltynä täytäntöönpanosäädöksessä asetuksen (EU) 2019/2152 7 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti
Approksimaatioiden käyttö ja laatuvaatimukset	Kaksinumerotason K64 osalta muuttujien 250101 ja 250601 (Nettoliikevaihto) arvo voidaan arvioida tuotoksen arvon perusteella, sellaisena kuin se on määriteltynä tämän asetuksen liitteessä IV. NACE-toimialojen 642, 643 ja 653, jotka sisältyvät tietoihin ja jotka eivät ole taloudellisesti merkittäviä arvonlisäyksen ja työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärän kannalta, osalta voidaan arvioida 0-arvot lukuun ottamatta muuttujia 210101 (Toiminnassa olevien yritysten lukumäärä), 220101 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä), 210301 (Ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten lukumäärä) ja 220501 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä ulkomaisessa määräysvallassa olevissa yrityksissä). NACE-pääluokan K toimialojen osalta voidaan olettaa, että muuttujien 240102 ja 240302 (Jälleenmyytäviksi tarkoitettujen tavaroiden ja palveluiden ostot) arvo on taloudellisesti merkityksetön, minkä vuoksi muuttujille 240102 ja 240302 voidaan antaa 0-arvot. Komissio (Eurostat) ja jäsenvaltiot voivat sopia lisäapproksimaatioista NACE-pääluokan K toimialojen osalta kunkin maan olosuhteiden mukaisesti. Jos muuttujan tietojen keräämiseen käytetyt lähdetiedot ovat saatavilla tietyltä tilikaudelta joidenkin tilastoyksiköiden osalta eikä näitä tietoja voida laskea uudelleen siten, että ne kattaisivat kalenterivuoden, kalenterivuotta koskevat tiedot voidaan arvioida kyseisiä tilastoyksiköitä koskevien tilikauden tietojen perusteella.
Tietojen toimittamisen määräaika	T+20M
Ensimmäinen viiteajanjakso	2021

Taulukko 15. Raportoivassa maassa toimivia, ulkomaista määräysvaltaa käyttäviä yrityksiä ja kotimaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevat maakohtaiset yritystilastot

Muuttujat	210401. Ulkomaista määräysvaltaa käyttävien yritysten (UCI-käsite) ja kotimaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden lukumäärä 220601. Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä ulkomaista määräysvaltaa käyttävissä yrityksissä (UCI-käsite) sekä kotimaisissa osakkuus- ja tytäryhtiöissä 250901. Ulkomaista määräysvaltaa käyttävien yritysten (UCI-käsite) ja kotimaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden nettoliikevaihto
Mittayksikkö	Absoluuttinen arvo muuttujille 210401 (Ulkomaista määräysvaltaa käyttävien yritysten (UCI-käsite) ja kotimaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden lukumäärä) ja 220601 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä ulkomaista määräysvaltaa käyttävissä yrityksissä (UCI-käsite) sekä kotimaisissa osakkuus- ja tytäryhtiöissä) Kansallinen valuutta (tuhatta) muuttujalle 250901 (Ulkomaista määräysvaltaa käyttävien yritysten (UCI-käsite) ja kotimaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden nettoliikevaihto)
Tilaston perusjoukko	NACE-pääluokkien B–N ja P–S markkinatuottajat
Jaottelut	Jaottelu yrityksen toimialan mukaan — NACE-pääluokat — NACE-kaksinumerotasojen aggregaatit: — — C10+C11+C12, C13+C14+C15, C16+C17+C18, C22+C23, C24+C25, C29+C30, C31+C32, H52+H53, J59+J60, J62+J63, M69+M70+M71, M73+M74+M75, N78+N79+N80+N81+N82, Q87+Q88 — NACE-kaksinumerotasot: — — C19, C20, C21, C26, C27, C28, C33, H49, H50, H51, J58, J61, N77, M72, Q86 — Erityisaggregaatit sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä II olevassa B osassa: — — Teollisuus, rakentaminen ja palvelut (lukuun ottamatta julkista hallintoa, maanpuolustusta, pakollista sosiaalivakuutusta, kotitalouksien toimintaa työnantajina ja kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toimintaa) — Palvelut (lukuun ottamatta julkista hallintoa, maanpuolustusta, pakollista sosiaalivakuutusta, kotitalouksien toimintaa työnantajina ja kansainvälisiä organisaatioita ja toimielimiä)
Approksimaatioiden käyttö ja laatuvaatimukset	Kaksinumerotason K64 osalta muuttujan 250901 (Nettoliikevaihto) arvo voidaan arvioida tuotoksen arvon perusteella, sellaisena kuin se on määriteltynä tämän asetuksen liitteessä IV. NACE-toimialojen 642, 643 ja 653, jotka sisältyvät tietoihin ja jotka eivät ole taloudellisesti merkittäviä arvonlisäyksen ja työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärän kannalta, osalta voidaan ilmoittaa 0-arvot muuttujalle 250901 (Ulkomaista määräysvaltaa käyttävien yritysten (UCI-käsite) ja kotimaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden nettoliikevaihto). Komissio (Eurostat) ja jäsenvaltiot voivat sopia lisäapproksimaatioista NACE-pääluokan K toimialojen osalta kunkin maan olosuhteiden mukaisesti. Jos muuttujan tietojen keräämiseen käytetyt lähdetiedot ovat saatavilla tietyltä tilikaudelta joidenkin tilastoyksiköiden osalta eikä näitä tietoja voida laskea uudelleen siten, että ne kattaisivat kalenterivuoden, kalenterivuotta koskevat tiedot voidaan arvioida kyseisiä tilastoyksiköitä koskevien tilikauden tietojen perusteella.
Tietojen toimittamisen määräaika	T+20M
Ensimmäinen viiteajanjakso	2021

Taulukko 16. Yritysten ominaisuuksien perusteella jaoteltua tavarakauppaa koskevat maakohtaiset yritystilastot

Muuttujat	210501. Tavaroita tuovien yritysten lukumäärä 210502. Tavaroita vievien yritysten lukumäärä 240401. Yritysten tuonnin tilastoarvo 251101. Yritysten viennin tilastoarvo
Mittayksikkö	Absoluuttinen arvo muuttujille 210501 (Tavaroita vievien yritysten lukumäärä) ja 210502 (Tavaroita tuovien yritysten lukumäärä) Kansallinen valuutta (yksikköä) muuttujille 240401 (Yritysten tuonnin tilastoarvo) ja 251101 (Yritysten viennin tilastoarvo)
Tilaston perusjoukko	Tavaroiden kokonaisvienti tai -tuonti NACE-pääluokat A–U
Jaottelut	Jaottelut 1–11 on yhdistettävä seuraavaan maantieteelliseen jaotteluun Maantieteellinen jaottelu — Maailma — — Union sisäinen — Unionin ulkoinen 1. Jaottelu toimialoittain — Yhteensä — — NACE-pääluokat — NACE-kaksinumerotasot — NACE-pääluokkien C, D, E ja G kolminumerotasot — Ei tiedossa 2. Jaottelu toimialoittain ja työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärän mukaan Jaottelu toimialoittain: — Yhteensä — — NACE-pääluokat — NACE-pääluokkien C ja G kaksinumerotasot — Erityisaggregaatit sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä II olevassa B osassa: — — teollisuus — muu kuin teollisuus ja kauppa — Ei tiedossa Jaottelu työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärän mukaan: — Yhteensä — — 0–9 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää — 10–49 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää — 50–249 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää — Vähintään 250 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää — Ei tiedossa 3. Jaottelu toimialoittain ja maantieteellinen lisäjaottelu Jaottelu toimialoittain: — Yhteensä — — NACE-pääluokka G — Erityisaggregaatit sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä II olevassa B osassa: — — teollisuus — muu kuin teollisuus ja kauppa — Ei tiedossa Maantieteellinen lisäjaottelu: — Yksittäiset jäsenvaltiot — Tärkeimmät unionin ulkopuoliset kumppanimaat ja -alueet 4. Jaottelu työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärän mukaan ja maantieteellinen lisäjaottelu Jaottelu työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärän mukaan: — Yhteensä — — 0–9 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää — 10–49 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää — 50–249 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää — Vähintään 250 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää — Ei tiedossa Maantieteellinen lisäjaottelu: — Yksittäiset jäsenvaltiot — Tärkeimmät unionin ulkopuoliset kumppanimaat ja -alueet 5. Jaottelu toimialoittain ja kumppanimaiden lukumäärän mukaan Jaottelu toimialoittain: Sama jaottelu toimialoittain kuin 3 kohdassa Jaottelu kumppanimaiden lukumäärän mukaan: — Yhteensä — — 1 — 2 — 3–5 — 6–9 — 10–14 — 15–19 — 20+ — Ei tiedossa 6. Jaottelu toimialoittain ja kaupan keskittymisen mukaan (ainoastaan muuttujat 251101 (Yritysten viennin tilastoarvo) ja 240401 (Yritysten tuonnin tilastoarvo)) Jaottelu toimialoittain: Sama jaottelu toimialoittain kuin 3 kohdassa Jaottelu kaupan keskittymisen mukaan: — Yhteensä — — Top 5 — 10 — 20 — 50 — 100 — 500 — 1 000 yritystä 7. Jaottelu toimialoittain ja kaupan alan toimijoiden tyypin mukaan Tuonnista, viennistä ja kokonaiskaupasta toimitettavat tiedot Jaottelu toimialoittain: Sama jaottelu toimialoittain kuin 2 kohdassa Jaottelu kaupan alan toimijoiden tyypin mukaan: — Yhteensä — — Yhdensuuntaista kauppaa harjoittavat toimijat — Kahdensuuntaista kauppaa harjoittavat toimijat — Kaikentyyppiset kaupan alan toimijat 8. Jaottelu toimialoittain ja viennin intensiteetin mukaan (viennin osuus liikevaihdosta) Jaottelu toimialoittain: Sama jaottelu toimialoittain kuin 2 kohdassa Jaottelu viennin intensiteetin mukaan: — Yhteensä — — 0 Ei vientiä — 0 – alle 25 — 25 – alle 50 — 50 – alle 75 — Vähintään 75 — Ei tiedossa 9. Jaottelu toimialoittain ja määräysvallan mukaan Jaottelu toimialoittain: Sama jaottelu toimialoittain kuin 2 kohdassa Jaottelu määräysvallan mukaan: — Yhteensä — — Kotimaisessa määräysvallassa olevat yritykset Lisäjaottelu, jos saatavilla: — — Kotimaisessa määräysvallassa olevat yritykset, joilla ei ole omia osakkuus- ja tytäryhtiöitä ulkomailla — Kotimaisessa määräysvallassa olevat yritykset, joilla on omia osakkuus- ja tytäryhtiöitä ulkomailla — Ulkomaisessa määräysvallassa olevat yritykset — Ei tiedossa 10. Jaottelu toimialoittain ja hyödykkeen mukaan (ainoastaan muuttujat 251101 (Yritysten viennin tilastoarvo) ja 240401 (Yritysten tuonnin tilastoarvo)) Jaottelu toimialoittain: Sama jaottelu toimialoittain kuin 2 kohdassa Jaottelu hyödykkeiden mukaan: — Yhteensä — — CPA-kaksinumerotaso pääluokan C kaksinumerotason 10–32 tuotteille — CPA-pääluokkataso pääluokkien A, B, C, D ja E tuotteille — Erityisaggregaatti sellaisena kuin se on määriteltynä tämän asetuksen liitteessä II: — — Muut CPA-tuotteet — Ei tiedossa 11. Kaupan alan toimijoiden perusjoukko Tuonnista, viennistä ja kokonaiskaupasta toimitettavat tiedot Kauppa- ja yritysrekisteritietojen täsmäytykseen perustuva jaottelu yritysten ja kaupan alan toimijoiden lukumäärän mukaan tiettyjen kaupan alan toimijoiden perusjoukkojen osalta Kauppa- ja yritysrekisteritietojen täsmäytykseen perustuva jaottelu tilastoarvon mukaan tiettyjen kaupan alan toimijoiden perusjoukkojen osalta
Tietojen toimittamisen määräaika	T+12 M
Ensimmäinen viiteajanjakso	2022

Taulukko 17. Yritysten ominaisuuksien perusteella jaoteltua palvelukauppaa koskevat maakohtaiset yritystilastot (STEC) – vuotuiset tiedot

Muuttujat	240401. Yritysten tuonnin tilastoarvo 251101. Yritysten viennin tilastoarvo
Mittayksikkö	Kansallinen valuutta (tuhatta)
Tilaston perusjoukko	Palveluiden kokonaisvienti tai -tuonti, kauppa kotimaisten ja ulkomaisten yksiköiden välillä NACE-pääluokat A–U
Jaottelut	Kaikki jaottelut (1-3) on yhdistettävä seuraavaan maantieteelliseen jaotteluun Maantieteellinen jaottelu — Maailma — — Union sisäinen — Unionin ulkoinen 1. Jaottelu toimialoittain ja työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärän mukaan Jaottelu toimialoittain: — Yhteensä Jäljempänä esitetyissä jaotteluissa voidaan soveltaa CETO-merkintää sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevassa B osassa: — NACE-pääluokkien aggregaatit: — — A+B, D+E, I+L+O+P+Q+R+S+T+U — NACE-pääluokat: — — C, F, G, H, J, K, M, N — Ei tiedossa Jaottelu työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärän mukaan: — Yhteensä Jäljempänä esitetyissä jaotteluissa voidaan soveltaa CETO-merkintää sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevassa B osassa: — 0–49 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää — — Vapaaehtoinen: 0–9 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää — Vapaaehtoinen: 10–49 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää — 50–249 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää — Vähintään 250 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää — Ei tiedossa 2. Jaottelu toimialoittain ja tuotetyypin mukaan sekä maantieteellinen lisäjaottelu Jaottelu toimialoittain: Sama jaottelu toimialoittain kuin 1 kohdassa Jaottelu tuotteittain: — Palvelut yhteensä Jäljempänä esitetyissä jaotteluissa voidaan soveltaa CETO-merkintää sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevassa B osassa: — EBOPS 2010 -luokituksen pääkomponentit, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä liitteessä VI olevan 2 jakson taulukossa 1 — Ei tiedossa — Vapaaehtoinen: EBOPS 2010 -luokituksen yksityiskohtaiset komponentit 10.1, 10.2 ja 10.3, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä liitteessä VI olevan 2 jakson taulukossa 1 Vapaaehtoinen: Maantieteellinen lisäjaottelu: Toimitettava ainoastaan kokonaispalveluiden osalta: — Yksittäiset EU:n jäsenvaltiot — Amerikan yhdysvallat 3. Jaottelu toimialoittain ja määräysvallan mukaan Jaottelu toimialoittain: Sama jaottelu toimialoittainen kuin 1 kohdassa Jaottelu määräysvallan mukaan: — Yhteensä Jäljempänä esitetyissä jaotteluissa voidaan soveltaa CETO-merkintää sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevassa B osassa: — Kotimaisessa määräysvallassa olevat yritykset — Vapaaehtoinen: Lisäjaottelu, jos saatavilla: — Kotimaisessa määräysvallassa olevat yritykset, joilla ei ole omia osakkuus- ja tytäryhtiöitä ulkomailla — Kotimaisessa määräysvallassa olevat yritykset, joilla on omia osakkuus- ja tytäryhtiöitä ulkomailla — Ulkomaisessa määräysvallassa olevat yritykset — Ei tiedossa
Tietojen toimittamisen määräaika	T+18 M
Approksimaatioiden käyttö ja laatuvaatimukset	Olisi käytettävä Eurostatin ja OECD:n palveluiden yritysrakennetta koskevien tilastojen laadintaohjeissa (Compilers Guide for Statistics on Services Trade by Enterprise Characteristics) suositeltuja menetelmiä ja estimointeja. Maat voivat myös käyttää mitä tahansa muuta vastaavaa menetelmää tai estimointia MSITS 2010 -käsikirjan periaatteiden ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/2152 4 artiklan mukaisesti. Käytetyt menetelmät olisi aina kuvattava selkeästi metatiedoissa.
Ensimmäinen viiteajanjakso	2022

Taulukko 18. Oman T&K-toiminnan menoja koskevat maakohtaiset yritystilastot

Muuttujat	230101. Oman T&K-toiminnan menot
Mittayksikkö	Kansallinen valuutta (tuhatta)
Tilaston perusjoukko	NACE-pääluokkiin A–U luokitellut tutkimusta ja kehittämistä harjoittavat yksiköt
Jaottelut	1. Jaottelu suorittajasektoreittain — Kaikki jäljempänä luetellut alat yhteensä — — Yrityssektori — Korkeakoulusektori — Julkinen sektori — Yksityinen voittoa tavoittelematon sektori 2. Jaottelu suorittajasektoreittain ja rahoituslähteen mukaan Tiedot on toimitettava kaikkien jäljempänä lueteltujen jaottelujen yhdistelmänä. Jaottelu suorittajasektoreittain: Sama kuin jaottelu 1 Jaottelu rahoituslähteen mukaan: — Kaikki jäljempänä luetellut rahoituslähteet yhteensä — — Yrityssektori — Julkinen sektori — Yksityinen voittoa tavoittelematon sektori — Korkeakoulusektori — Muu maailma — — Ulkomaiset yritykset — — Samaan konserniin kuuluvat ulkomaiset yritykset (ainoastaan yrityssektorin osalta) — Muut ulkomaiset yritykset (ainoastaan yrityssektorin osalta) — Euroopan komissio — Kansainvälisen järjestöt — Muut lähteet 3. Jaottelu suorittajasektoreittain ja T&K-tyypin mukaan (vapaaehtoinen korkeakoulusektorin ja kaikkien sektoreiden yhteenlaskemisen osalta) Tiedot on toimitettava kaikkien jäljempänä lueteltujen jaottelujen yhdistelmänä: Jaottelu suorittajasektoreittain: Sama kuin jaottelu 1 Jaottelu T&K-tyypin mukaan: — Perustutkimus — Soveltava tutkimus — Kokeellinen kehittäminen 4. Jaottelu suorittajasektoreittain ja kustannuslajien mukaan Tiedot on toimitettava kaikkien jäljempänä lueteltujen jaottelujen yhdistelmänä: Jaottelu suorittajasektoreittain: Sama kuin jaottelu 1 Jaottelu kustannuslajien mukaan: — Juoksevat kustannukset (työvoimakustannukset ja muut kustannukset) — Pääomamenot 5. Jaottelu toimialoittain (ainoastaan yrityssektorin osalta) — Kaikki NACE-pääluokat A–U yhteensä — Pääluokkien D+E, G+H+I+J+K+L+M+N, O+P, S+T+U aggregaatit — Pääluokat A, B, C, E, F, G, H, I, J, K, M, N, Q, R, S, T — Kaksinumerotasojen C10+C11+C12, C10+C11, C13+C14+C15, C16+C17+C18, C25+C26+C27+C28+C29+C30, D35+E36, E37+E38+E39, J58+J59+J60, M69+M70+M71, M73+M74+M75, Q87+Q88 aggregaatit — Kaksinumerotasot C12, C13, C14, C15, C16, C17, C18, C19, C20, C21, C22, C23, C24, C25, C26, C27, C28, C29, C30, C31, C32, C33, D35, J61, J62, J63, L68, M71, M72, O84, P85, Q86, U99 — NACE-kolminumerotasot C254, C261, C262, C263, C264, C265, C266, C267, C268, C301, C302, C303, C304, C309, C325, G465, J582, J631, M721, M722, S951 — Erityisaggregaatit sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä II olevassa B osassa: — — Tieto- ja viestintätekniikka yhteensä — Tieto- ja viestintätekniikan valmistus — Tieto- ja viestintätekniikan palvelut 6. Jaottelu toimialan erikoistumisen mukaan (ainoastaan yrityssektorin osalta) (vapaaehtoinen) Jaottelu toimialan erikoistumisen mukaan: Sama kuin jaottelu 5 7. Jaottelu työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärän mukaan (ainoastaan yrityssektorin osalta) Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä: — Kaikki jäljempänä luetellut kokoluokat yhteensä, mukaan lukien vapaaehtoinen kokoluokka 0–9 — — 0–9 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää — 10–49 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää — 50–249 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää — Vähintään 250 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää 8. Jaottelu rahoituslähteen sekä työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärän mukaan (ainoastaan yrityssektorin osalta) Tiedot on toimitettava kaikkien jäljempänä lueteltujen jaottelujen yhdistelmänä: Jaottelu rahoituslähteen mukaan: — Kaikki jäljempänä luetellut rahoituslähteet yhteensä — — Yrityssektori — Julkinen sektori — Yksityinen voittoa tavoittelematon sektori — Korkeakoulusektori — Muu maailma Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä: — Kaikki jäljempänä luetellut kokoluokat yhteensä, mukaan lukien vapaaehtoinen kokoluokka 0–9 — — 0–9 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää — 10–49 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää — 50–249 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää — Vähintään 250 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää 9. Jaottelu tutkimuksen ja kehittämisen pääalan mukaan (ainoastaan julkisen sektorin ja korkeakoulusektorin osalta) — Luonnontieteet — Tekniset tieteet — Lääketiede ja terveystieteet — Maatalous- ja eläinlääketieteet — Yhteiskuntatiede — Humanistinen ja taideala 10. Jaottelu sosioekonomisten tavoitteiden mukaan (ainoastaan julkisen sektorin osalta) (vapaaehtoinen) NABS-nimikkeistön ryhmätaso (Nomenclature for the analysis and comparison of scientific programmes and budgets – NABS)
Tietojen toimittamisen määräaika	Kaikki jaottelut (lukuun ottamatta jaottelua suorittajasektoreittain): T+18M kaikille parittomien vuosien lopullisille ja validoiduille tiedoille Jaottelu suorittajasektoreittain: Vuosittain — T+10M alustaville tiedoille — T+18M lopullisille ja validoiduille tiedoille
Ensimmäinen viiteajanjakso	2021

Taulukko 19. T&K-henkilöstömäärää koskevat maakohtaiset yritystilastot

Muuttujat	230201. T&K-henkilöstö 230202. Tutkijat
Mittayksikkö	Absoluuttinen arvo
Tilaston perusjoukko	NACE-pääluokkiin A–U luokitellut tutkimusta ja kehittämistä harjoittavat yksiköt
Jaottelut	1. Jaottelu suorittajasektoreittain Tiedot on toimitettava henkilömäärinä ja kokoaikavastaavina — Kaikki jäljempänä luetellut alat yhteensä — — Yrityssektori — Korkeakoulusektori — Julkinen sektori — Yksityinen voittoa tavoittelematon sektori 2. Jaottelu suorittajasektoreittain ja ammatin mukaan Ainoastaan muuttuja 230201 (T&K-henkilöstö); tiedot on toimitettava kokopäivätyötä vastaavina Tiedot on toimitettava kaikkien jäljempänä lueteltujen jaottelujen yhdistelmänä: Jaottelu suorittajasektoreittain: Sama kuin jaottelu 1 Jaottelu ammatin mukaan: — Kaikki jäljempänä luetellut ammatit yhteensä — — Tutkijat — Muu T&K-henkilöstö — — Teknikot ja vastaava henkilöstö (vapaaehtoinen) — Muu tukihenkilöstö (vapaaehtoinen) 3. Jaottelu suorittajasektoreittain ja pätevyyden mukaan (vapaaehtoinen) Tiedot toimitettava kokopäivätyötä vastaavina Tiedot on toimitettava kaikkien jäljempänä lueteltujen jaottelujen yhdistelmänä: Jaottelu suorittajasektoreittain: Sama kuin jaottelu 1 Jaottelu pätevyyden mukaan: — Kaikki jäljempänä luetellut pätevyystasot yhteensä — — Tohtorintutkinto (ISCED 2011, taso 8) — Muu yliopistotutkinto tai muu korkea-asteen tutkinto (ISCED 2011, tasot 5, 6 ja 7) — Muu pätevyys 4. Jaottelu suorittajasektoreittain sekä ammatin ja sukupuolen mukaan Ainoastaan muuttuja 230201 (T&K-henkilöstö); tiedot toimitettava henkilömäärinä Tiedot on toimitettava kaikkien jäljempänä lueteltujen jaottelujen yhdistelmänä: Jaottelu suorittajasektoreittain: Sama kuin jaottelu 1 Jaottelu ammatin mukaan: Sama kuin jaottelu 2 Jaottelu sukupuolen mukaan: — Yhteensä — Nainen 5. Jaottelu suorittajasektoreittain sekä pätevyyden ja sukupuolen mukaan (vapaaehtoinen) Tiedot toimitettava henkilömäärinä Tiedot on toimitettava kaikkien jäljempänä lueteltujen jaottelujen yhdistelmänä: Jaottelu suorittajasektoreittain: Sama kuin jaottelu 1 Jaottelu pätevyyden mukaan: Sama kuin jaottelu 3 Jaottelu sukupuolen mukaan: Sama kuin jaottelu 4 6. Jaottelu toimialoittain Tiedot toimitettava ainoastaan yrityssektorin osalta; tiedot toimitettava henkilömäärinä ja kokoaikavastaavina — Kaikki NACE-pääluokat A–U yhteensä — Pääluokkien D+E, G+H+I+J+K+L+M+N, O+P, S+T+U aggregaatit — Pääluokat A, B, C, E, F, G, H, I, J, K, M, N, Q, R, S, T — Kaksinumerotasojen C10+C11+C12, C10+C11, C13+C14+C15, C16+C17+C18, C25+C26+C27+C28+C29+C30, D35+E36, E37+E38+E39, J58+J59+J60, M69+M70+M71, M73+M74+M75, Q87+Q88 aggregaatit — Kaksinumerotasot C12, C13, C14, C15, C16, C17, C18, C19, C20, C21, C22, C23, C24, C25, C26, C27, C28, C29, C30, C31, C32, C33, D35, J61, J62, J63, L68, M71, M72, O84, P85, Q86, U99 — NACE-kolminumerotasot C254, C261, C262, C263, C264, C265, C266, C267, C268, C301, C302, C303, C304, C309, C325, G465, J582, J631, M721, M722, S951 — Erityisaggregaatit sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä II olevassa B osassa: — — Tieto- ja viestintätekniikka yhteensä — Tieto- ja viestintätekniikan valmistus — Tieto- ja viestintätekniikan palvelut 7. Jaottelu tutkimuksen ja kehittämisen pääalan mukaan sekä sukupuolen mukaan Tiedot toimitettava ainoastaan julkisen sektorin ja korkeakoulusektorin osalta — Henkilömäärä — Kokoaikavastaavat (vapaaehtoinen) Tiedot on toimitettava kaikkien jäljempänä lueteltujen jaottelujen yhdistelmänä: Jaottelu tutkimuksen ja kehittämisen pääalan mukaan: — Luonnontieteet — Tekniset tieteet — Lääketiede ja terveystieteet — Maatalous- ja eläinlääketieteet — Yhteiskuntatiede — Humanistinen ja taideala Jaottelu sukupuolen mukaan: Sama kuin jaottelu 4 8. Jaottelu toimialoittain ja sukupuolen mukaan Tiedot toimitettava henkilömäärinä ja ainoastaan yrityssektorin osalta Tiedot on toimitettava kaikkien jäljempänä lueteltujen jaottelujen yhdistelmänä: Jaottelu toimialoittain: Sama kuin jaottelu 6 Jaottelu sukupuolen mukaan: Sama kuin jaottelu 4 9. Jaottelu työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärän mukaan Tiedot toimitettava kokopäivätyötä vastaavina ja ainoastaan yrityssektorin osalta Jaottelu työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärän mukaan: — 0–9 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää (vapaaehtoinen) — 10–49 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää — 50–249 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää — Vähintään 250 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää Yrityssektorin osalta kokonaismäärän on katettava kaikki edellä luetellut kokoluokat, mukaan lukien vapaaehtoinen kokoluokka 0–9. 10. Jaottelu suorittajasektoreittain ja ammatin mukaan Ainoastaan muuttuja 230202 (Tutkijat); tiedot toimitettava — henkilömäärinä — kokopäivätyötä vastaavina (vapaaehtoinen) Tiedot on toimitettava kaikkien jäljempänä lueteltujen jaottelujen yhdistelmänä: Jaottelu suorittajasektoreittain: Sama kuin jaottelu 1 Jaottelu sukupuolen mukaan: Sama kuin jaottelu 4 11. Jaottelu suorittajasektoreittain sekä iän ja sukupuolen mukaan (vapaaehtoinen) Ainoastaan muuttuja 230202 (Tutkijat); tiedot toimitettava henkilömäärinä Tiedot on toimitettava kaikkien jäljempänä lueteltujen jaottelujen yhdistelmänä: Jaottelu suorittajasektoreittain: Sama kuin jaottelu 1 Yrityssektori ja yksityinen voittoa tavoittelematon sektori: vapaaehtoinen Jaottelu iän mukaan: — Kaikki jäljempänä luetellut ikäryhmät yhteensä — — < 25 — 25–34 — 35–44 — 45–54 — 55–64 — ≥ 65 Jaottelu sukupuolen mukaan: Sama kuin jaottelu 4 12. Jaottelu suorittajasektoreittain sekä kansalaisuuden ja sukupuolen mukaan (vapaaehtoinen) Ainoastaan muuttuja 230202 (Tutkijat); tiedot toimitettava henkilömäärinä Tiedot on toimitettava kaikkien jäljempänä lueteltujen jaottelujen yhdistelmänä: Jaottelu suorittajasektoreittain: Sama kuin jaottelu 1 Jaottelu kansalaisuuden mukaan: — Kaikki jäljempänä luetellut kansalaisuudet ja kansalaisuusluokat yhteensä — — Kotimaan kansalaisuus — Muiden EU:n jäsenvaltioiden kansalaisuus — Muiden Euroopan maiden kansalaisuus — Pohjois-Amerikan kansalaisuus — Keski- ja Etelä-Amerikan kansalaisuus — Aasian kansalaisuus — Afrikan kansalaisuus — Muu kansalaisuus Jaottelu sukupuolen mukaan: Sama kuin jaottelu 4
Tietojen toimittamisen määräaika	Kaikki jaottelut (lukuun ottamatta jaottelua suorittajasektoreittain): T+18M kaikille parittomien vuosien lopullisille ja validoiduille tiedoille Jaottelu suorittajasektoreittain ”Tutkijoiden” ja ”Koko henkilöstön” osalta kokoaikavastaavana Vuosittain — T+10M alustaville tiedoille — T+18M lopullisille ja validoiduille tiedoille
Ensimmäinen viiteajanjakso	2021

Taulukko 20. Julkisesti rahoitettua tutkimusta ja kehitystä koskevat maakohtaiset tilastot

Muuttujat	230501. Valtion T&K-rahoitus 230502. Kansallinen julkinen rahoitus kansainvälisesti koordinoituun T&K-toimintaan
Mittayksikkö	Kansallinen valuutta (tuhatta)
Tilaston perusjoukko	NACE-pääluokkiin A–U luokitellut tutkimusta ja kehittämistä harjoittavat yksiköt
Jaottelut	1. Jaottelu valtion T&K-rahoitusta koskevien sosioekonomisten tavoitteiden mukaan Muuttuja 230501 (Valtion T&K-rahoitus) — NABS-nimikkeistön luokat (Nomenclature for the analysis and comparison of scientific programmes and budgets – NABS) — NABS-nimikkeistön alaluokat (vapaaehtoinen) 2. Jaottelu valtion T&K-rahoituksen muodon mukaan (vapaaehtoinen) Muuttuja 230501 (Valtion T&K-rahoitus) — Hankerahoitus — Institutionaalinen rahoitus 3. Jaottelu ohjelman/toimijan mukaan Muuttuja 230502 (Kansallinen julkinen rahoitus kansainvälisesti koordinoituun T&K-toimintaan) — Kansalliset rahoitusosuudet kansainvälisille julkisille T&K-toimijoille — Kansalliset rahoitusosuudet Euroopan laajuisiin kansainvälisiin julkisiin T&K-ohjelmiin — Kansalliset rahoitusosuudet jäsenvaltioiden hallitusten (ja ehdokasmaiden ja EFTA-maiden) välillä perustettuihin kahdenvälisiin tai monenvälisiin julkisiin T&K-ohjelmiin
Tietojen toimittamisen määräaika	Kaikki jaottelut (jaottelu 1 lopullisessa talousarviossa): T+12M vuosittaisille lopullisille ja validoiduille tiedoille Jaottelu 1 (alustavassa talousarviossa): T+6M alustaville tiedoille
Ensimmäinen viiteajanjakso	2021

Taulukko 21. Yritysten ostoja koskevat maakohtaiset yritystilastot

Muuttujat	240102. Jälleenmyytäviksi tarkoitettujen tavaroiden ja palveluiden ostot 240103. Vuokratyöntekijöiden suorittamista palveluista aiheutuneet kulut 240104. Pitkäaikaisista vuokrasopimuksista ja käyttöleasingsopimuksista aiheutuneet kulut (NACE-kaksinumerotasolla voidaan soveltaa nettoliikevaihtoon ja työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärään perustuvaa 1 %:n sääntöä, sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevan A osan 1 kohdassa) 240105. Energiatuotteiden ostot (NACE-kaksinumerotasolla voidaan soveltaa pääluokkien D, E ja F osalta nettoliikevaihtoon ja työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärään perustuvaa 1 %:n sääntöä, sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevan A osan 1 kohdassa) 240106. Maksut alihankkijoille (NACE-kaksinumerotasolla voidaan soveltaa nettoliikevaihtoon ja työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärään perustuvaa 1 %:n sääntöä, sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevan A osan 1 kohdassa)
Mittayksikkö	Kansallinen valuutta (tuhatta)
Tilaston perusjoukko	Muuttuja 240102 (Jälleenmyytäviksi tarkoitettujen tavaroiden ja palveluiden ostot): NACEn pääluokkien B–J, L–N ja P–R sekä kaksinumerotasojen S95 ja S96 markkinatuottajat Muuttuja 240103 (Vuokratyöntekijöiden suorittamista palveluista aiheutuneet kulut): NACEn pääluokkien B–N ja P–R sekä kaksinumerotasojen S95 ja S96 markkinatuottajat Muuttujat 240104 (Pitkäaikaisista vuokrasopimuksista ja käyttöleasingsopimuksista aiheutuneet kulut) ja 240106 (Maksut alihankkijoille): NACE-pääluokkien B–F markkinatuottajat Muuttuja 240105 (Energiatuotteiden ostot): NACE-pääluokkien B–F markkinatuottajat
Jaottelut	Jaottelu toimialoittain (voidaan soveltaa CETO-merkintää sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevassa B osassa) Muuttujat 240102 (Jälleenmyytäviksi tarkoitettujen tavaroiden ja palveluiden ostot) ja 240103 (Vuokratyöntekijöiden suorittamista palveluista aiheutuneet kulut): — NACE-pääluokat B–J, L–N ja P–R: pääluokat, kaksinumerotasot, kolminumerotasot ja nelinumerotasot — Ainoastaan muuttuja 240103, NACE-pääluokka K: pääluokka, kaksinumerotasot, kolminumerotasot 64.1, 64.2, 64.3, 64.9, 65.1, 65.2, 65.3 ja nelinumerotasot 64.11, 64.19, 65.11, 65.12, 65.20 ja 65.30 — Kaksinumerotasot 95 ja 96: kaksinumerotasot, kolminumerotasot ja nelinumerotasot — Erityisaggregaatit sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä II olevassa B osassa: — — Teollisuus, rakentaminen ja palvelut (lukuun ottamatta julkista hallintoa, maanpuolustusta, pakollista sosiaalivakuutusta, järjestöjen toimintaa, kotitalouksien toimintaa työnantajina ja kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toimintaa) (muuttujan 240102 osalta tämä erityisaggregaatti ei sisällä pääluokkaa K) — Tieto- ja viestintätekniikka yhteensä — Tieto- ja viestintätekniikan valmistus — Tieto- ja viestintätekniikan palvelut — Huipputeknologian ja korkean keskitason teknologian valmistus (vapaaehtoinen) — Huipputeknologian valmistus — Keskitason korkean teknologian valmistus — Matalan ja matalan keskitason teknologian valmistus (vapaaehtoinen) — Matalan keskitason teknologian valmistus — Matalan teknologian valmistus — Tietotekniikan ala — Tietokoneisiin liittyvät palvelut — Osaamisintensiiviset palvelut yhteensä (vapaaehtoinen) — Osaamisintensiiviset huipputeknologian palvelut — Osaamisintensiiviset markkinapalvelut — Osaamisintensiiviset rahoituspalvelut — Muut osaamisintensiiviset palvelut (vapaaehtoinen) — Osaamisintensiiviset toimialat – elinkeinoelämän alat — Osaamisintensiiviset toimialat (vapaaehtoinen) — Matkailuteollisuus (yhteensä) (vapaaehtoinen) — Matkailuteollisuus (pääasiassa matkailu) (vapaaehtoinen) — Matkailuteollisuus (osittain matkailu) (vapaaehtoinen) — Matkailuteollisuus – Liikenne (yhteensä) (vapaaehtoinen) — Matkailuteollisuus – Maaliikenne (vapaaehtoinen) — Matkailuteollisuus – Vesiliikenne (vapaaehtoinen) — Matkailuteollisuus – Majoitus (vapaaehtoinen) — Matkailuteollisuus – Ruoka ja juomat (yhteensä) (vapaaehtoinen) — Matkailuteollisuus – Autonvuokraus ja muu vuokraus (yhteensä) (vapaaehtoinen) — Palvelut (lukuun ottamatta julkista hallintoa, maanpuolustusta, pakollista sosiaalivakuutusta, järjestöjen toimintaa, kotitalouksia työnantajina ja kansainvälisiä organisaatioita ja toimielimiä) Muuttujat 240104 (Pitkäaikaisista vuokrasopimuksista ja käyttöleasingsopimuksista aiheutuneet kulut) ja 240106 (Maksut alihankkijoille) (NACE-pääluokat B–F: NACE-pääluokat ja -kaksinumerotasot Muuttuja 240105 (Energiatuotteiden ostot): — NACE-pääluokat B, C ja F: pääluokat, kaksinumerotasot, kolminumerotasot ja nelinumerotasot — NACE-pääluokat D ja E: pääluokat ja kaksinumerotasot
Approksimaatioiden käyttö ja laatuvaatimukset	NACE-toimialojen 642, 643 ja 653, jotka eivät ole taloudellisesti merkittäviä arvonlisäyksen ja työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärän kannalta, osalta voidaan ilmoittaa 0-arvot. NACE-pääluokan K toimialojen osalta voidaan olettaa, että muuttujan 240102 (Jälleenmyytäviksi tarkoitettujen tavaroiden) arvo on taloudellisesti merkityksetön, minkä vuoksi muuttujalle 240102 voidaan antaa 0-arvo. Jos muuttujan tietojen keräämiseen käytetyt lähdetiedot ovat saatavilla tietyltä tilikaudelta joidenkin tilastoyksiköiden osalta eikä näitä tietoja voida laskea uudelleen siten, että ne kattaisivat kalenterivuoden, kalenterivuotta koskevat tiedot voidaan arvioida kyseisiä tilastoyksiköitä koskevien tilikauden tietojen perusteella.
Tietojen toimittamisen määräaika	T+18M
Ensimmäinen viiteajanjakso	Vuosi 2023 muuttujalle 240106 (Maksut alihankkijoille) Vuosi 2021 kaikille muille muuttujille

Taulukko 22. Yritysten varastojen muutosta koskevat maakohtaiset yritystilastot

Muuttujat	240201. Tavaravarastojen muutos (NACE-kaksinumerotasolla voidaan soveltaa nettoliikevaihtoon ja työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärään perustuvaa 1 %:n sääntöä, sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevan A osan 1 kohdassa) 240202. Valmiiden ja keskeneräisten tavaroiden varastojen muutos 240203. Jälleenmyytävien tavaroiden varastojen muutos (NACE-kaksinumerotasolla voidaan soveltaa nettoliikevaihtoon ja työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärään perustuvaa 1 %:n sääntöä, sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevan A osan 1 kohdassa)
Mittayksikkö	Kansallinen valuutta (tuhatta)
Tilaston perusjoukko	Muuttuja 240202 (Valmiiden ja keskeneräisten tavaroiden varastojen muutos): NACE-pääluokkien B–F markkinatuottajat Muuttujat 240201 (Tavaravarastojen muutos) ja 240203 (Jälleenmyytävien tavaroiden varastojen muutos): NACE-pääluokan G markkinatuottajat
Jaottelut	Jaottelu toimialoittain (voidaan soveltaa CETO-merkintää sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevassa B osassa) Muuttuja 240202 (Valmiiden ja keskeneräisten tavaroiden varastojen muutos) (NACE-pääluokat B–F): NACE-pääluokat, -kaksinumerotasot, -kolminumerotasot ja -nelinumerotasot Muuttujat 240201 (Tavaravarastojen muutos) ja 240203 (Jälleenmyytävien tavaroiden varastojen muutos) (NACE-pääluokka G): NACE-pääluokat ja -kaksinumerotasot
Approksimaatioiden käyttö ja laatuvaatimukset	Jos yksityiskohtaisen aiheen tietojen keräämiseen käytetyt lähdetiedot ovat saatavilla tietyltä tilikaudelta joidenkin tilastoyksiköiden osalta eikä näitä tietoja voida laskea uudelleen siten, että ne kattaisivat kalenterivuoden, kalenterivuotta koskevat tiedot voidaan arvioida kyseisiä tilastoyksiköitä koskevien tilikauden tietojen perusteella.
Tietojen toimittamisen määräaika	T+18M
Ensimmäinen viiteajanjakso	2021

Taulukko 23. Tuotteiden ja asiakkaan kotipaikan mukaan jaoteltua yritysten nettoliikevaihtoa koskevat maakohtaiset yritystilastot

Muuttujat	250112. Nettoliikevaihto asiakkaan kotipaikan mukaan (NACE-kaksinumerotasolla voidaan soveltaa nettoliikevaihtoon ja työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärään perustuvaa 1 %:n sääntöä, sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevan A osan 1 kohdassa: kolminumerotasojen ja nelinumerotasojen osalta 1 %:n sääntöä voidaan soveltaa vastaavalla kaksinumerotasolla) 250113. Nettoliikevaihto tuotteittain (NACE-kaksinumerotasolla voidaan soveltaa nettoliikevaihtoon ja työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärään perustuvaa 1 %:n sääntöä, sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevan A osan 1 kohdassa: kolminumerotasojen ja nelinumerotasojen osalta 1 %:n sääntöä voidaan soveltaa vastaavalla kaksinumerotasolla)
Mittayksikkö	Kansallinen valuutta (tuhatta)
Tilaston perusjoukko	Katettavat toimialat: NACE-kaksinumerotasojen 62 ja 78 ja kolminumerotasojen 58.2, 63.1, 69.1, 69.2, 70.2, 71.1, 71.2, 73.1, 73.2 markkinatuottajat Katettavat kokoluokat: Yritykset, joissa on vähintään 20 työntekijää ja itsenäistä yrittäjää
Jaottelut	Voidaan soveltaa CETO-merkintää sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevassa B osassa. Muuttuja 250113 (Nettoliikevaihto tuotteittain) 1. Jaottelu tuotteittain CPA-luokittelu NACE-kaksinumerotasolle 62 ja NACE-kolminumerotasoille 58.2 ja 63.1 (Tietokoneisiin liittyvät palvelut): yhteensä, 58.21, 58.29, 58.29.1 + 58.29.2, 58.29.3 + 58.29.4, 58.29.5, 62.01, 62.02, 62.03, 62.09, 63.11, 63.12, 95.11, jälleenmyynti (pitäisi sisältää kaiken sellaisten ohjelmistojen jälleenmyynnin (tukku- ja vähittäismyynnin), joita yritys ei ole itse kehittänyt sekä sellaisten laitteiden jälleenmyynnin, joita yritys ei ole itse valmistanut), muualle luokittelemattomat muut tuotteet CPA-luokittelu NACE-kolminumerotasolle 69.1 (Lakiasiainpalvelut): yhteensä, 69.10.11, 69.10.12, 69.10.13, 69.10.14, 69.10.15, 69.10.16, 69.10.17, 69.10.18, 69.10.19, muualle luokittelemattomat muut tuotteet CPA-luokittelu NACE-kolminumerotasolle 69.2 (Laskentatoimen ja kirjanpidon palvelut sekä tilintarkastuspalvelut; veroneuvontapalvelut): yhteensä, 69.20.1, 69.20.2, 69.20.21 + 22 + 23, 69.20.24, 69.20.29, 69.20.3, 69.20.4, muualle luokittelemattomat muut tuotteet CPA-luokittelu NACE-kolminumerotasolle 70.2 (Liikkeenjohdon konsultointipalvelut): yhteensä, 70.21.1, 70.22.1, 70.22.11, 70.22.12, 70.22.13, 70.22.14, 70.22.15, 70.22.16, 70.22.17, 70.22.2, 70.22.3, muualle luokittelemattomat muut tuotteet CPA-luokittelu NACE-nelinumerotasolle 71.11 (Arkkitehtipalvelut): yhteensä, 71.11.1, 71.11.2, 71.11.21 + 22, 71.11.23, 71.11.24, 71.11.3, 71.11.4, muualle luokittelemattomat muut tuotteet CPA-luokittelu NACE-nelinumerotasolle 71.12 (Tekniset palvelut ja niihin liittyvät konsulttipalvelut): yhteensä, 71.12.1, 71.12.11, 71.12.12, 71.12.13, 71.12.14, 71.12.15, 71.12.16, 71.12.17, 71.12.18, 71.12.19, 71.12.2, 71.12.3, muualle luokittelemattomat muut tuotteet CPA-luokittelu NACE-kolminumerotasolle 71.2 (Tekniset testaus- ja analysointipalvelut) yhteensä, 71.20.1, 71.20.11, 71.20.12, 71.20.13, 71.20.14, 71.20.19, muualle luokittelemattomat muut tuotteet CPA-luokittelu NACE-kolminumerotasolle 73.1 (Mainonta): yhteensä, 73.11.1, 73.11.11, 73.11.12, 73.11.13, 73.11.19, 73.12.1, 73.12.11, 73.12.12, 73.12.13, 73.12.14, 73.12.19, muualle luokittelemattomat muut tuotteet CPA-luokittelu NACE-kolminumerotasolle 73.2 (Markkina- ja mielipidetutkimuspalvelut): yhteensä, 73.20.1, 73.20.11, 73.20.12, 73.20.13, 73.20.14 + 19, 73.20.2, muualle luokittelemattomat muut tuotteet CPA-luokittelu NACE-kaksinumerotasolle 78 (Työvoimapalvelut): yhteensä, 78.10.1, 78.10.11, 78.10.12, 78.20.1, 78.20.11, 78.20.12, 78.20.13, 78.20.14, 78.20.15, 78.20.16, 78.20.19, 78.30.1, muualle luokittelemattomat muut tuotteet Muuttuja 250112 (Nettoliikevaihto asiakkaan kotipaikan mukaan) 2. Jaottelu asiakkaan kotipaikan mukaan Yhteensä — Kotimainen (sellaisena kuin se on määriteltynä EKT 2010:n 1.62 kohdassa) — Ulkomainen — — EU:n sisäinen — EU:n ulkopuolinen
Approksimaatioiden käyttö ja laatuvaatimukset	Jos muuttujan tietojen keräämiseen käytetyt lähdetiedot ovat saatavilla tietyltä tilikaudelta joidenkin tilastoyksiköiden osalta eikä näitä tietoja voida laskea uudelleen siten, että ne kattaisivat kalenterivuoden, kalenterivuotta koskevat tiedot voidaan arvioida kyseisiä tilastoyksiköitä koskevien tilikauden tietojen perusteella.
Tietojen toimittamisen määräaika	T+18M
Ensimmäinen viiteajanjakso	Vuosi 2021 NACE-kaksinumerotasoille 62 ja 78 ja NACE-kolminumerotasoille 58.2, 63.1, 71.1, 71.2, 73.1 ja 73.2 Vuosi 2022 NACE-kolminumerotasoille 69.1, 69.2 ja 70.2

Taulukko 24. Laajojen toimialaryhmittelyjen mukaan jaoteltua yritysten nettoliikevaihtoa koskevat maakohtaiset yritystilastot

Muuttujat	250102. Nettoliikevaihto maatalous-, metsätalous-, kalastus- ja teollisuustoiminnasta 250103. Nettoliikevaihto teollisuustoiminnasta 250104. Nettoliikevaihto teollisuustoiminnasta rakennustoimintaa lukuun ottamatta 250105. Nettoliikevaihto rakennustoiminnasta 250106. Nettoliikevaihto palvelutoiminnasta 250107. Nettoliikevaihto kaupan osto-, jälleenmyynti- ja välitystoiminnasta 250108. Nettoliikevaihto rakennusten rakentamisesta 250109. Nettoliikevaihto tie- ja vesirakentamisesta NACE-kaksinumerotasolla kaikkiin muuttujiin voidaan soveltaa nettoliikevaihtoon ja työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärään perustuvaa 1 %:n sääntöä, sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevan A osan 1 kohdassa)
Mittayksikkö	Kansallinen valuutta (tuhatta)
Tilaston perusjoukko	Muuttuja 250102 (Nettoliikevaihto maatalous-, metsätalous-, kalastus- ja teollisuustoiminnasta): NACE-pääluokan G markkinatuottajat Muuttujat 250104 (Nettoliikevaihto teollisuustoiminnasta rakennustoimintaa lukuun ottamatta), 250105 (Nettoliikevaihto rakennustoiminnasta), 250108 (Nettoliikevaihto rakennusten rakentamisesta) ja 250109 (Nettoliikevaihto tie- ja vesirakentamisesta): NACE-pääluokan F markkinatuottajat Muuttuja 250103 (Nettoliikevaihto teollisuustoiminnasta): NACE-pääluokkien B–E markkinatuottajat Muuttujat 250106 (Nettoliikevaihto palvelutoiminnasta) ja 250107 (Nettoliikevaihto kaupan osto-, jälleenmyynti- ja välitystoiminnasta): NACE-pääluokkien B–G markkinatuottajat
Jaottelut	Jaottelu toimialoittain Jaottelu toimialoittain: NACE-pääluokat ja -kaksinumerotasot
Approksimaatioiden käyttö ja laatuvaatimukset	Jos muuttujan tietojen keräämiseen käytetyt lähdetiedot ovat saatavilla tietyltä tilikaudelta joidenkin tilastoyksiköiden osalta eikä näitä tietoja voida laskea uudelleen siten, että ne kattaisivat kalenterivuoden, kalenterivuotta koskevat tiedot voidaan arvioida kyseisiä tilastoyksiköitä koskevien tilikauden tietojen perusteella.
Tietojen toimittamisen määräaika	T+18M
Ensimmäinen viiteajanjakso	Vuosi 2022 NACE Rev. 2 -kaksinumerotasolle 47 Vuosi 2025 NACE Rev. 2 -kaksinumerotasolle 45 Vuosi 2023 kaikille muille toimialoille

Taulukko 25. Liikevaihdon tyypin mukaan jaoteltua yritysten liikevaihtoa koskevat maakohtaiset yritystilastot

Muuttujat	250110. Nettoliikevaihto pääasiallisesta toiminnasta NACE-kolminumerotasolla 250111. Nettoliikevaihto alihankinnasta (NACE-kaksinumerotasolla kaikkiin muuttujiin voidaan soveltaa nettoliikevaihtoon ja työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärään perustuvaa 1 %:n sääntöä, sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevan A osan 1 kohdassa)
Mittayksikkö	Kansallinen valuutta (tuhatta)
Tilaston perusjoukko	Muuttuja 250110 (Nettoliikevaihto pääasiallisesta toiminnasta NACE-kolminumerotasolla): NACE-pääluokkien B–F markkinatuottajat Muuttuja 250111 (Nettoliikevaihto alihankinnasta): NACE-pääluokan F markkinatuottajat
Jaottelut	Jaottelu toimialoittain Muuttuja 250111 (Nettoliikevaihto alihankinnasta): NACE-pääluokat ja -kaksinumerotasot Muuttuja 250110 (Nettoliikevaihto pääasiallisesta toiminnasta NACE-kolminumerotasolla): NACE-kolminumerotaso
Approksimaatioiden käyttö ja laatuvaatimukset	Jos muuttujan tietojen keräämiseen käytetyt lähdetiedot ovat saatavilla tietyltä tilikaudelta joidenkin tilastoyksiköiden osalta eikä näitä tietoja voida laskea uudelleen siten, että ne kattaisivat kalenterivuoden, kalenterivuotta koskevat tiedot voidaan arvioida kyseisiä tilastoyksiköitä koskevien tilikauden tietojen perusteella.
Tietojen toimittamisen määräaika	T+18M
Ensimmäinen viiteajanjakso	Vuosi 2021 muuttujalle 250110 (Nettoliikevaihto pääasiallisesta toiminnasta NACE-kolminumerotasolla) Vuosi 2023 muuttujalle 250111 (Nettoliikevaihto alihankinnasta)

Taulukko 26. Teollisuustuotantoa koskevat maakohtaiset yritystilastot

Muuttujat	251001. Myyty tuotanto 251002. Alihankintana teetetty tuotanto 251003. Varsinainen tuotanto
Mittayksikkö	Muuttuja 251001 (Myyty tuotanto): kansallinen valuutta (tuhatta) ja (teollisuuspalveluja lukuun ottamatta) määrä sellaisena kuin se on määriteltynä viiteajanjakson lopussa voimassa olleessa PRODCOM-luettelossa Muuttuja 251002 (Alihankintana teetetty tuotanto): (teollisuuspalveluja lukuun ottamatta) kansallinen valuutta (tuhatta) ja määrä sellaisena kuin se on määriteltynä viiteajanjakson lopussa voimassa olleessa PRODCOM-luettelossa Muuttuja 251003 (Varsinainen tuotanto): määrä sellaisena kuin se on määriteltynä viiteajanjakson lopussa voimassa olleessa PRODCOM-luettelossa
Tilaston perusjoukko	►M2 CPA-kaksinumerotasojen 05–33 ja 38 mukaiset PRODCOM-luettelon tuotteet (poikkeukset on määritelty PRODCOM-luettelossa). ◄ Muuttujan 251001 (Myyty tuotanto) PRODCOM-nimikkeen yksi välitaso viittaa teollisuuspalveluihin. Muuttujat 251002 (Alihankintana teetetty tuotanto) ja 251003 (Varsinainen tuotanto) on toimitettava PRODCOM-luettelon tuotteiden yhdestä välitasosta (määritelty PRODCOM-luettelossa). Voidaan soveltaa CETO-merkintää sellaisena kuin se on määriteltynä tämän asetuksen liitteessä III olevassa B kohdassa ja tuotantoon ja CPA-tasoon perustuvaa 1 %:n sääntöä sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevan A osan 1 kohdassa
Jaottelut	Jaottelu tuotteittain Viiteajanjakson lopussa voimassa ollut PRODCOM-luettelo
Approksimaatioiden käyttö ja laatuvaatimukset	CPA-nelinumerotasosta vaaditaan riittävä edustavuus.
Tietojen toimittamisen määräaika	T+6M
Ensimmäinen viiteajanjakso	Vuosi 2021

Taulukko 27. Yritysten bruttoinvestointeja aineellisiin pitkäaikaisiin omaisuuseriin koskevat maakohtaiset yritystilastot

Muuttujat	260102. Bruttoinvestoinnit maahan 260103. Bruttoinvestoinnit olemassa olevien rakennusten hankintaan 260104. Bruttoinvestoinnit uudisrakentamiseen ja rakennusten parannustöihin 260105. Bruttoinvestoinnit koneisiin ja laitteisiin (NACE-kaksinumerotasolla kaikkiin muuttujiin muuttujaa 260105 (Bruttoinvestoinnit koneisiin ja laitteisiin) lukuun ottamatta voidaan soveltaa nettoliikevaihtoon ja työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärään perustuvaa 1 %:n sääntöä, sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevan A osan 1 kohdassa)
Mittayksikkö	Kansallinen valuutta (tuhatta)
Tilaston perusjoukko	Muuttuja 260105 (Bruttoinvestoinnit koneisiin ja laitteisiin): NACEn pääluokkien B–N ja P–R sekä kaksinumerotasojen S95 ja S96 markkinatuottajat Muuttujat 260102 (Bruttoinvestoinnit maahan), 260103 (Bruttoinvestoinnit olemassa olevien rakennusten hankintaan) ja 260104 (Bruttoinvestoinnit uudisrakentamiseen ja rakennusten parannustöihin): NACE-pääluokkien B–G markkinatuottajat
Jaottelut	Jaottelu toimialoittain: (Voidaan soveltaa CETO-merkintää sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevassa B osassa) Muuttuja 260105 (Bruttoinvestoinnit koneisiin ja laitteisiin) (NACEn pääluokat B–N ja P–R sekä kaksinumerotasot S95 ja S96) — NACE-pääluokat B–J, L–N ja P–R: pääluokat, kaksinumerotasot, kolminumerotasot ja nelinumerotasot — NACE-pääluokka K: pääluokka, kaksinumerotasot, kolminumerotasot 64.1, 64.2, 64.3, 64.9, 65.1, 65.2, 65.3 ja nelinumerotasot 64.11, 64.19, 64.20, 64.30, 65.11, 65.12, 65.20, 65.30 — NACE-kaksinumerotasot S95 ja S96: kaksinumerotasot, kolminumerotasot ja nelinumerotasot — Erityisaggregaatit sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä II olevassa B osassa: — — Teollisuus, rakentaminen ja palvelut (lukuun ottamatta julkista hallintoa, maanpuolustusta, pakollista sosiaalivakuutusta, järjestöjen toimintaa, kotitalouksien toimintaa työnantajina ja kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toimintaa) — Tieto- ja viestintätekniikka yhteensä — Tieto- ja viestintätekniikan valmistus — Tieto- ja viestintätekniikan palvelut — Huipputeknologian ja korkean keskitason teknologian valmistus (vapaaehtoinen) — Huipputeknologian valmistus — Keskitason korkean teknologian valmistus — Matalan ja matalan keskitason teknologian valmistus (vapaaehtoinen) — Matalan keskitason teknologian valmistus — Matalan teknologian valmistus — Tietotekniikan ala — Tietokoneisiin liittyvät palvelut — Osaamisintensiiviset palvelut yhteensä (vapaaehtoinen) — Osaamisintensiiviset huipputeknologian palvelut — Osaamisintensiiviset markkinapalvelut — Osaamisintensiiviset rahoituspalvelut — Muut osaamisintensiiviset palvelut (vapaaehtoinen) — Osaamisintensiiviset toimialat – elinkeinoelämän alat — Osaamisintensiiviset toimialat (vapaaehtoinen) — Matkailuteollisuus (yhteensä) (vapaaehtoinen) — Matkailuteollisuus (pääasiassa matkailu) (vapaaehtoinen) — Matkailuteollisuus (osittain matkailu) (vapaaehtoinen) — Matkailuteollisuus – Liikenne (yhteensä) (vapaaehtoinen) — Matkailuteollisuus – Maaliikenne (vapaaehtoinen) — Matkailuteollisuus – Vesiliikenne (vapaaehtoinen) — Matkailuteollisuus – Majoitus (vapaaehtoinen) — Matkailuteollisuus – Ruoka ja juomat (yhteensä) (vapaaehtoinen) — Matkailuteollisuus – Autonvuokraus ja muu vuokraus (yhteensä) (vapaaehtoinen) Muuttujat 260102 (Bruttoinvestoinnit maahan), 260103 (Bruttoinvestoinnit olemassa olevien rakennusten hankintaan) ja 260104 (Bruttoinvestoinnit uudisrakentamiseen ja rakennusten parannustöihin) (ainoastaan NACE-pääluokat B–G): NACE-pääluokat ja -kaksinumerotasot
Approksimaatioiden käyttö ja laatuvaatimukset	NACE-toimialojen 642, 643 ja 653, jotka eivät ole taloudellisesti merkittäviä arvonlisäyksen ja työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärän kannalta, osalta voidaan ilmoittaa 0-arvot. Jos muuttujan tietojen keräämiseen käytetyt lähdetiedot ovat saatavilla tietyltä tilikaudelta joidenkin tilastoyksiköiden osalta eikä näitä tietoja voida laskea uudelleen siten, että ne kattaisivat kalenterivuoden, kalenterivuotta koskevat tiedot voidaan arvioida kyseisiä tilastoyksiköitä koskevien tilikauden tietojen perusteella.
Tietojen toimittamisen määräaika	T+18M
Ensimmäinen viiteajanjakso	2021

Taulukko 28. Investointeja muihin aineettomiin pitkäaikaisiin omaisuuseriin koskevat maakohtaiset yritystilastot

Muuttujat	260107. Investoinnit hankittuihin tietokoneohjelmistoihin (NACE-kaksinumerotasolla voidaan soveltaa nettoliikevaihtoon ja työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumääräänperustuvaa 1 %:n sääntöä, sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevan A osan 1 kohdassa)
Mittayksikkö	Kansallinen valuutta (tuhatta)
Tilaston perusjoukko	NACE-pääluokkien B–F markkinatuottajat
Jaottelut	Jaottelu toimialoittain NACE-pääluokat ja -kaksinumerotasot
Approksimaatioiden käyttö ja laatuvaatimukset	Jos muuttujan tietojen keräämiseen käytetyt lähdetiedot ovat saatavilla tietyltä tilikaudelta joidenkin tilastoyksiköiden osalta eikä näitä tietoja voida laskea uudelleen siten, että ne kattaisivat kalenterivuoden, kalenterivuotta koskevat tiedot voidaan arvioida kyseisiä tilastoyksiköitä koskevien tilikauden tietojen perusteella.
Tietojen toimittamisen määräaika	T+18M
Ensimmäinen viiteajanjakso	2021

Taulukko 29. Paikallisia yksiköitä koskevat alueelliset yritystilastot

Muuttujat	310101. Paikallisten yksiköiden lukumäärä (vapaaehtoinen NACE-pääluokan K osalta) 320101. Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä paikallisissa yksiköissä 320301. Palkat ja palkkiot paikallisissa yksiköissä
Mittayksikkö	Kansallinen valuutta muuttujalle 320301 (Palkat ja palkkiot paikallisissa yksiköissä); absoluuttiset luvut muiden muuttujien osalta
Tilaston perusjoukko	NACEn pääluokkien B–N ja P–R ja kaksinumerotasojen S95 ja S96 markkinatuottajien paikalliset yksiköt (vapaaehtoinen NACE-pääluokan K osalta muuttujalle 310101 (Paikallisten yksiköiden lukumäärä))
Jaottelut	Jaottelu alueittain ja toimialoittain Tiedot on toimitettava kaikkien jäljempänä lueteltujen jaottelujen yhdistelmänä: Jaottelu alueittain: NUTS-tasot 0–2 (1) Jaottelu toimialoittain: NACE-pääluokat ja -kaksinumerotasot
Approksimaatioiden käyttö ja laatuvaatimukset	Jos muuttujan tietojen keräämiseen käytetyt lähdetiedot ovat saatavilla tietyltä tilikaudelta joidenkin tilastoyksiköiden osalta eikä näitä tietoja voida laskea uudelleen siten, että ne kattaisivat kalenterivuoden, kalenterivuotta koskevat tiedot voidaan arvioida kyseisiä tilastoyksiköitä koskevien tilikauden tietojen perusteella.
Tietojen toimittamisen määräaika	T+18M
Ensimmäinen viiteajanjakso	2021
(1) Alueelliset tiedot sen NUTS-luokittelun mukaisesti, joka on voimassa sinä ajankohtana, jolloin tiedot on tämän asetuksen mukaisesti toimitettava; edellistä viitevuotta koskevien tietojen tarkistamisessa olisi käytettävä sitä NUTS-luokitusta, jota sovellettiin tietojen lakisääteisen toimittamisen määräaikana.

Taulukko 30. Yrityksiä koskevat alueelliset yritystilastot

Muuttujat	310102. Toiminnassa olevien yritysten lukumäärä 310201. Aloitetut yritykset 310202. Lopetetut yritykset 310203. Eloon jääneet yritykset (vain 3 kalenterivuotta elossa olleet) 310104. Kasvuyritysten lukumäärä 310103. Niiden yritysten lukumäärä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä 310204. Yritykset, joilla on ensimmäinen palkattu työntekijä 310205. Yritykset, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää 310206. Eloon jääneet yritykset, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä (vain yritykset, jotka ovat olleet elossa 3 kalenterivuotta) 320102. Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä 320103. Työntekijöiden lukumäärä 320201. Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä vasta aloitetuissa yrityksissä 320202. Työntekijöiden lukumäärä vasta aloitetuissa yrityksissä 320203. Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä lopetetuissa yrityksissä 320204. Työntekijöiden lukumäärä lopetetuissa yrityksissä 320205. Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä (vain yritykset, jotka ovat olleet elossa 3 kalenterivuotta) 320206. Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä aloitusvuonna (vain yritykset, jotka ovat olleet elossa 3 kalenterivuotta) 320104. Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä 320105. Työntekijöiden lukumäärä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä 320207. Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä yrityksissä, joilla on ensimmäinen palkattu työntekijä 320208. Työntekijöiden lukumäärä yrityksissä, joilla on ensimmäinen palkattu työntekijä 320209. Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä yrityksissä, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää 320210. Työntekijöiden lukumäärä yrityksissä, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää 320211. Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä (vain yritykset, jotka ovat olleet elossa 3 kalenterivuotta) 320212. Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä – lukumäärä aloitusvuonna (vain yritykset, jotka ovat olleet elossa 3 kalenterivuotta)
Mittayksikkö	Absoluuttiset luvut
Tilaston perusjoukko	NACEn pääluokkien B–N ja P–R sekä kaksinumerotasojen S95 ja S96 markkinatuottajat
Jaottelut	1. Jaottelu alueittain ja toimialoittain Tiedot on toimitettava kaikkien jäljempänä lueteltujen jaottelujen yhdistelmänä: Jaottelu alueittain: NUTS-tasot 0–3 Jaottelu toimialoittain: — NACE-pääluokkien aggregaatit: — — B+C+D+E, K+L, M+N, P+Q, R+S95+S96 — NACE-pääluokat: — — F, G, H, I, J — Erityisaggregaatti sellaisena kuin se on määriteltynä tämän asetuksen liitteessä II: — — Teollisuus, rakentaminen ja palvelut (lukuun ottamatta julkista hallintoa, maanpuolustusta, pakollista sosiaalivakuutusta, järjestöjen toimintaa, kotitalouksien toimintaa työnantajina ja kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toimintaa) 2. Jaottelu alueittain ja työntekijöiden lukumäärän mukaan Tiedot on toimitettava kaikkien jäljempänä lueteltujen jaottelujen yhdistelmänä: Jaottelu alueittain: NUTS-tasot 0–3 Jaottelu työntekijöiden lukumäärän mukaan: yhteensä, 0 työntekijää, 1–9, vähintään 10 työntekijää (kokoluokkaa 0 ei muuttujille 310103 (Niiden yritysten lukumäärä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä), 310204 (Yritykset, joilla on ensimmäinen palkattu työntekijä), 310205 (Yritykset, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää), 310206 (Eloon jääneet yritykset, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä (vain yritykset, jotka ovat olleet elossa 3 kalenterivuotta)), 320104 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä), 320105 (Työntekijöiden lukumäärä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä), 320207 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä yrityksissä, joilla on ensimmäinen palkattu työntekijä), 320208 (Työntekijöiden lukumäärä yrityksissä, joilla on ensimmäinen palkattu työntekijä), 320209 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä yrityksissä, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää), 320210 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä yrityksissä, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää), 320211 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä (vain yritykset, jotka ovat olleet elossa 3 kalenterivuotta) ja 320212 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä aloitusvuonna (vain yritykset, jotka ovat olleet elossa 3 kalenterivuotta))
Tietojen toimittamisen määräaika	Alustavat tiedot: Muuttujat 310202 (Lopetetut yritykset), 310205 (Yritykset, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää), 320203 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä lopetetuissa yrityksissä), 320204 (Työntekijöiden lukumäärä lopetetuissa yrityksissä), 320209 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä yrityksissä, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää) ja 320210 (Työntekijöiden lukumäärä yrityksissä, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää): T+22 M Lopulliset ja validoidut tiedot: T+22M, paitsi muuttujille 310202 (Lopetetut yritykset), 310205 (Yritykset, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää), 320203 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä lopetetuissa yrityksissä), 320204 (Työntekijöiden lukumäärä lopetetuissa yrityksissä), 320209 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä yrityksissä, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää) ja 320210 (Työntekijöiden lukumäärä yrityksissä, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää): T+34 M
Ensimmäinen viiteajanjakso	2021

Taulukko 31. T&K-toiminnan menoja koskevat alueelliset yritystilastot

Muuttujat	330101. Oman T&K-toiminnan menot
Mittayksikkö	Kansallinen valuutta (tuhatta)
Tilaston perusjoukko	NACE-pääluokkiin A–U luokitellut tutkimusta ja kehittämistä harjoittavat yksiköt
Jaottelut	Jaottelu alueittain ja suorittajasektoreittain Tiedot on toimitettava kaikkien jäljempänä lueteltujen jaottelujen yhdistelmänä: Jaottelu alueittain: NUTS-tasot 1 ja 2 Jaottelu suorittajasektoreittain: — Kaikki jäljempänä luetellut alat yhteensä — — Yrityssektori — Korkeakoulusektori — Julkinen sektori — Yksityinen voittoa tavoittelematon sektori
Tietojen toimittamisen määräaika	Kaikki jaottelut: T+18M kaikille parittomien vuosien lopullisille ja validoiduille tiedoille
Ensimmäinen viiteajanjakso	2021

Taulukko 32. T&K-henkilöstömäärää koskevat alueelliset yritystilastot

Muuttujat	330201. T&K-henkilöstö 330202. Tutkijat
Mittayksikkö	Absoluuttiset luvut
Tilaston perusjoukko	NACE-pääluokkiin A–U luokitellut tutkimusta ja kehittämistä harjoittavat yksiköt
Jaottelut	1. Jaottelu alueittain ja suorittajasektoreittain Tiedot on toimitettava henkilömäärinä ja kokoaikavastaavina. Tiedot on toimitettava kaikkien jäljempänä lueteltujen jaottelujen yhdistelmänä: Jaottelu alueittain: NUTS-tasot 1 ja 2 Jaottelu suorittajasektoreittain: — Kaikki jäljempänä luetellut alat yhteensä — — Yrityssektori — Korkeakoulusektori — Julkinen sektori — Yksityinen voittoa tavoittelematon sektori 2. Jaottelu alueittain ja suorittajasektoreittain sekä sukupuolen mukaan (vapaaehtoinen) Muuttujan 330201 (T&K-henkilöstö) osalta tiedot on toimitettava henkilömäärinä. Muuttujan 330202 (Tutkijat) osalta tiedot on toimitettava henkilömäärinä ja kokopäivätyötä vastaavina. Tiedot on toimitettava kaikkien jäljempänä lueteltujen jaottelujen yhdistelmänä: Jaottelu alueittain: NUTS-tasot 1 ja 2 Jaottelu suorittajasektoreittain: Sama kuin jaottelu 1 Jaottelu sukupuolen mukaan: — Yhteensä — Nainen
Tietojen toimittamisen määräaika	Kaikki jaottelut: T+18M kaikille parittomien vuosien lopullisille ja validoiduille tiedoille
Ensimmäinen viiteajanjakso	2021

Taulukko 33. Kansainvälistä toimintaa koskevat tilastot – ulkomailla olevat yritykset, jotka ovat raportoivan maan institutionaalisten yksiköiden määräysvallassa

Muuttujat	410101. Niiden ulkomailla olevien yritysten lukumäärä, joissa lopullista määräysvaltaa käyttävät raportoivan maan institutionaaliset yksiköt 420101. Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä ulkomailla olevissa yrityksissä, joissa lopullista määräysvaltaa käyttävät raportoivan maan institutionaaliset yksiköt 420201. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ulkomailla olevissa yrityksissä, joissa lopullista määräysvaltaa käyttävät raportoivan maan institutionaaliset yksiköt (NACE-pääluokissa B–N ja P–S asianmukaisiin NACE A38 -tason aggregaatteihin voidaan soveltaa nettoliikevaihtoon ja työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärään perustuvaa 1 %:n sääntöä, sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevan A osan 1 kohdassa) 430101. Niiden ulkomailla olevien yritysten bruttoinvestoinnit aineellisiin pitkäaikaisiin omaisuuseriin, joissa lopullista määräysvaltaa käyttävät raportoivan maan institutionaaliset yksiköt (NACE-pääluokissa B–N ja P–S asianmukaisiin NACE A38 -tason aggregaatteihin voidaan soveltaa nettoliikevaihtoon ja työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärään perustuvaa 1 %:n sääntöä, sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevan A osan 1 kohdassa) 440101. Niiden ulkomailla olevien yritysten nettoliikevaihto, joissa lopullista määräysvaltaa käyttävät raportoivan maan institutionaaliset yksiköt
Mittayksikkö	Muuttujat 410101 (Niiden ulkomailla olevien yritysten lukumäärä, joissa lopullista määräysvaltaa käyttävät raportoivan maan institutionaaliset yksiköt) ja 420101 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä ulkomailla olevissa yrityksissä, joissa lopullista määräysvaltaa käyttävät raportoivan maan institutionaaliset yksiköt): absoluuttinen arvo Muiden muuttujien osalta kansallinen valuutta (tuhatta)
Tilaston perusjoukko	Kaikki muuttujat: NACE-pääluokkien B–N ja P–S markkinatuottajat ulkomailla (katettava raportoivan maan kaikkien lopullista määräysvaltaa käyttävien institutionaalisten yksiköiden ulkomaiset osakkuus- ja tytäryhtiöt)
Jaottelut	Tiedot on toimitettava ulkomailla olevan yrityksen sijaintimaan ja toimialan mukaan. 1. Jaottelu toimialoittain ja maantieteellinen jaottelu Tiedot on toimitettava kaikkien jäljempänä lueteltujen jaottelujen yhdistelmänä: Jaottelu toimialoittain: — NACE-pääluokat — NACE-kaksinumerotasojen aggregaatit: — — C10+C11+C12, C13+C14+C15, C16+C17+C18, C22+C23, C24+C25, C29+C30, C31+C32, H52+H53, J59+J60, J62+J63, M69+M70+M71, M73+M74+M75, N78+N79+N80+N81+N82, Q87+Q88 — NACE-kaksinumerotasot: — — C19, C20, C21, C26, C27, C28, C33, H49, H50, H51, J58, J61, N77, M72, Q86 — Erityisaggregaatit sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä II olevassa B osassa: — — Teollisuus, rakentaminen ja palvelut (lukuun ottamatta julkista hallintoa, maanpuolustusta, pakollista sosiaalivakuutusta, kotitalouksien toimintaa työnantajina ja kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toimintaa) — Palvelut (lukuun ottamatta julkista hallintoa, maanpuolustusta, pakollista sosiaalivakuutusta, kotitalouksien toimintaa työnantajina ja kansainvälisiä organisaatioita ja toimielimiä) Maantieteellinen jaottelu: Geo-taso 2 sellaisena kuin se on määriteltynä täytäntöönpanosäädöksessä asetuksen (EU) 2019/2152 7 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti 2. Maantieteellinen jaottelu Geo-taso 3 sellaisena kuin se on määriteltynä täytäntöönpanosäädöksessä asetuksen (EU) 2019/2152 7 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti
Approksimaatioiden käyttö ja laatuvaatimukset	Kaksinumerotason K64 osalta muuttujan 440101 (Nettoliikevaihto) arvo voidaan arvioida tuotoksen arvon perusteella, sellaisena kuin se on määriteltynä tämän asetuksen liitteessä IV. NACE-toimialojen 642, 643 ja 653, jotka sisältyvät tietoihin ja jotka eivät ole taloudellisesti merkittäviä arvonlisäyksen ja työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärän kannalta, osalta voidaan arvioida 0-arvot lukuun ottamatta muuttujia 410101 (Niiden ulkomailla olevien yritysten lukumäärä, joissa lopullista määräysvaltaa käyttävät raportoivan maan institutionaaliset yksiköt) ja 420101 (Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä ulkomailla olevissa yrityksissä, joissa lopullista määräysvaltaa käyttävät raportoivan maan institutionaaliset yksiköt). Komissio (Eurostat) ja jäsenvaltiot voivat sopia lisäapproksimaatioista NACE-pääluokan K toimialojen osalta kunkin maan olosuhteiden mukaisesti. Jos tilikauden tietoja ei voida laskea uudelleen siten, että ne kattaisivat kalenterivuoden, kalenterivuotta koskevat tiedot voidaan arvioida tilikauden tietojen perusteella.
Tietojen toimittamisen määräaika	T+20M
Ensimmäinen viiteajanjakso	2021

Taulukko 34. Kansainvälistä toimintaa koskevat tilastot – Unionin sisäinen tavarakauppa – yksityiskohtaiset tiedot

Muuttujat	450101 a. Unionin sisäisen tavaraviennin tilastoarvo – yksityiskohtaiset tiedot 450101 b. Unionin sisäisen tavaraviennin määrä – yksityiskohtaiset tiedot 450102 a. Unionin sisäisen tavaratuonnin tilastoarvo – yksityiskohtaiset tiedot 450102 b. Unionin sisäisen tavaratuonnin määrä – yksityiskohtaiset tiedot
Mittayksikkö	Tilastoarvot: arvo kansallisena valuuttana (yksikköinä) Määrä: — Nettopaino (kg) — Määrä lisäpaljousyksikköinä: tarvittaessa viiteajanjaksolla voimassa olleen yhdistetyn nimikkeistön mukaisesti (vastaava mittayksikkö)
Tilaston perusjoukko	Tavaroiden kokonaisvienti tai -tuonti
Jaottelut	Tiedot on toimitettava kaikkien jäljempänä tarkoitettujen jaottelujen yhdistelmänä ja lisäksi muuttujan ”Kuljetusmuoto rajalla” kanssa yhdistettyinä (vapaaehtoinen) Jaottelu hyödykkeen mukaan Jaottelu yhdistetyn nimikkeistön 8-numerotason mukaan, paitsi (1) liitteessä V olevan 22 jakson 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut vesialuksiin ja ilma-aluksiin toimitetut tavarat ja liitteessä V olevan 23 jakson 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut merellä oleviin laitoksiin toimitetut tavarat, jotka jaotellaan a) viiteajanjaksolla voimassa olleen yhdistetyn nimikkeistön 1–24 ryhmään b) viiteajanjaksolla voimassa olleen yhdistetyn nimikkeistön 27 ryhmään c) muualle luokiteltuihin tavaroihin (2) liitteessä V olevan 31 jakson 4 kohdassa tarkoitetut moottoriajoneuvojen ja ilma-alusten osat ja liitteessä V olevan 31 jakson 5 kohdassa tarkoitetut kokonaisen teollisuuslaitoksen osat, jotka jaotellaan yhdistetyn nimikkeistön ryhmätasolla Jaottelu jäsenvaltioiden ja alkuperämaiden mukaan Vienti: määräjäsenvaltio ja alkuperämaa Tuonti: lähettävä jäsenvaltio; alkuperämaa (vapaaehtoinen) Kumppanijäsenvaltioita ja alkuperämaata koskevat tiedot on koodattava maa- ja alueluokituksen mukaisesti tavaroiden ulkomaankauppaa koskevia Euroopan tilastoja varten. Jaottelu liiketoimen luonteen mukaan Liiketoimen luonnetta koskevat tiedot on toimitettava tämän liitteen C osan taulukossa 1 esitetyn jaottelun mukaisesti. Jäsenvaltioiden on käytettävä sarakkeen A koodeja tai sarakkeen A koodinumeroiden ja sarakkeen B alanumeroiden yhdistelmää. Jaottelu rajalla käytetyn kuljetusmuodon mukaan (vapaaehtoinen) Kun toimitetaan rajalla käytettyä kuljetusmuotoa koskevat tiedot, ne on toimitettava tämän liitteen C osan taulukossa 2 esitetyn jaottelun mukaisesti.
Approksimaatioiden käyttö ja laatuvaatimukset	1. Jäsenvaltioiden on laadittava kustakin kuukauden viiteajanjaksosta tilastot, jotka kattavat niiden unionin sisäisen viennin ja tuonnin kokonaisuudessaan, käyttämällä tarvittaessa estimaatteja. Estimaatit on merkittävä ja toimitettava Eurostatille jaoteltuina vähintään kumppanijäsenvaltioittain ja hyödykekoodeittain viiteajanjaksolla voimassa olleen yhdistetyn nimikkeistön ryhmätasolla. 2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostatille) luottamuksellisiksi julistetut tiedot siten, että ne voidaan julkaista hyödykkeittäin jaoteltuina ainakin yhdistetyn nimikkeistön ryhmätasolla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 10 artiklan 5 kohdan soveltamista. 3. Jos tiedot kuuluvat asianomaisessa jäsenvaltiossa sotilassalaisuuden piiriin, jäsenvaltio voi toimittaa vähemmän yksityiskohtaisemmat tiedot tässä taulukossa tarkoitettujen tietojen osalta. Komissiolle (Eurostatille) on kuitenkin toimitettava vähintään kuukausittaiset vientiä ja tuontia koskevat tilastolliset kokonaisarvot.
Tietojen toimittamisen määräaika	T+70D Kun komissiolle (Eurostatille) jo toimitettuja kuukausittaisia tietoja tarkistetaan, jäsenvaltioiden on toimitettava tarkistetut tiedot viimeistään tarkistettujen tietojen saataville saattamista seuraavan kuukauden kuluessa.
Ensimmäinen viiteajanjakso	Tammikuu 2022

Taulukko 35. Kansainvälistä toimintaa koskevat tilastot – Unionin ulkoinen tavaratuonti ja -vienti – yksityiskohtaiset tiedot

Muuttujat	450201 a. Unionin ulkoisen tavaraviennin tilastoarvo – yksityiskohtaiset tiedot 450201 b. Unionin ulkoisen tavaraviennin määrä – yksityiskohtaiset tiedot 450202 a. Unionin ulkoisen tavaratuonnin tilastoarvo – yksityiskohtaiset tiedot 450202b. Unionin ulkoisen tavaratuonnin määrä – yksityiskohtaiset tiedot
Mittayksikkö	Tilastoarvot: arvo kansallisena valuuttana (yksikköinä) Määrä: — Nettopaino (kg) — Määrä lisäpaljousyksikköinä: tarvittaessa viiteajanjaksolla voimassa olleen yhdistetyn nimikkeistön mukaisesti (vastaava mittayksikkö)
Tilaston perusjoukko	Tavaroiden kokonaisvienti tai -tuonti
Jaottelut	Tiedot on toimitettava kaikkien jäljempänä tarkoitettujen jaottelujen yhdistelmänä Jaottelu hyödykkeen mukaan Vienti: Jaottelu yhdistetyn nimikkeistön 8-numerotason mukaan, paitsi (1) liitteessä V olevan 22 jakson 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut vesialuksiin ja ilma-aluksiin toimitetut tavarat ja liitteessä V olevan 23 jakson 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut merellä oleviin laitoksiin toimitetut tavarat, jotka jaotellaan a) viiteajanjaksolla voimassa olleen yhdistetyn nimikkeistön 1–24 ryhmään b) viiteajanjaksolla voimassa olleen yhdistetyn nimikkeistön 27 ryhmään c) muualle luokiteltuihin tavaroihin (2) liitteessä V olevan 31 jakson 5 kohdassa tarkoitetut kokonaisen teollisuuslaitoksen osat, jotka jaotellaan yhdistetyn nimikkeistön ryhmätasolla Tuonti: Jaottelu Taric-alanimikkeiden (10-numerotaso) mukaan, paitsi (1) liitteessä V olevassa III luvussa tarkoitetut tietyt tavarat tai tiettyjen tavaroiden liikkeet; lukuun ottamatta 23 jakson 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja 23 jakson 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja tavaroita; tietyt tavarat tai tiettyjen tavaroiden liikkeet voidaan jaotella yhdistetyn nimikkeistön 8-numerotason mukaan (2) liitteessä V olevan 23 jakson 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut merellä oleviin laitoksiin toimitetut tavarat, jotka voidaan jaotella a) viiteajanjaksolla voimassa olleen yhdistetyn nimikkeistön 1–24 ryhmään b) viiteajanjaksolla voimassa olleen yhdistetyn nimikkeistön 27 ryhmään c) muualle luokiteltuihin tavaroihin Komissio (Eurostat) ei levitä Taric-alanimikkeiden mukaan jaoteltuja yksityiskohtaisia tilastoja, jos niiden paljastaminen voi vahingoittaa yleistä etua unionin kauppa- ja maatalouspolitiikan osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tietojen levittämistä kansallisella tasolla. Jaottelu oletetun määräjäsenvaltion ja tosiasiallisen vientijäsenvaltion mukaan; jäsenvaltio, jossa tulli-ilmoitus on tehty Vienti: — tosiasiallinen vientijäsenvaltio — jäsenvaltio, jossa tulli-ilmoitus on tehty Tuonti: — oletettu määräjäsenvaltio — jäsenvaltio, jossa tulli-ilmoitus on tehty Jaottelua ei sovelleta liitteessä V olevassa III luvussa tarkoitettuihin tiettyihin tavaroihin tai tiettyjen tavaroiden liikkeisiin, jos käytetään muuta tietolähdettä kuin tulli-ilmoituksia. Vientiä ja tuontia harjoittavia jäsenvaltioita koskevat tiedot on koodattava maa- ja alueluokituksen mukaisesti tavaroiden ulkomaankauppaa koskevia Euroopan tilastoja varten. Jaottelu kumppanimaan mukaan Vienti: viimeisin tiedossa oleva määrämaa Tuonti: lähettävä maa ja alkuperämaa Kumppanimaata koskevat tiedot on koodattava maa- ja alueluokituksen mukaisesti tavaroiden ulkomaankauppaa koskevia Euroopan tilastoja varten. Jaottelu liiketoimen luonteen mukaan Liiketoimen luonnetta koskevat tiedot on toimitettava tämän liitteen C osan taulukossa 1 esitetyn jaottelun mukaisesti. Jäsenvaltioiden on käytettävä sarakkeen A koodeja tai sarakkeen A koodinumeroiden ja sarakkeen B alanumeroiden yhdistelmää. Jaottelu tilastointimenettelyn mukaan — Tavanomainen vienti tai tuonti — Vienti tai tuonti, johon sovelletaan sisäistä jalostusmenettelyä — Vienti tai tuonti, johon sovelletaan ulkoista jalostusmenettelyä — Vienti tai tuonti, jota ei ole kirjattu tulli-ilmoituksista Jaottelu tuonnin etuuskohtelun mukaan (ainoastaan muuttujat 450202 a/b) Jaottelua ei sovelleta liitteessä V olevassa III luvussa tarkoitettuihin tiettyihin tavaroihin tai tiettyjen tavaroiden liikkeisiin, jos käytetään muuta tietolähdettä kuin tulli-ilmoituksia. Tullikohtelu ilmoitetaan unionin tullikoodeksissa vahvistetun luokituksen mukaisella tullikohtelukoodilla. Komissio (Eurostat) ei levitä etuuskohtelun mukaisen tuonnin mukaan jaoteltuja yksityiskohtaisia tilastoja, jos niiden paljastaminen voi vahingoittaa yleistä etua unionin kauppa- ja maatalouspolitiikan osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tietojen levittämistä kansallisella tasolla. Jaottelu rajalla käytetyn kuljetusmuodon mukaan — Kuljetusmuoto rajalla — Sisäinen kuljetusmuoto — Kontti Jaottelua ei sovelleta liitteessä V olevassa III luvussa tarkoitettuihin tiettyihin tavaroihin tai tiettyjen tavaroiden liikkeisiin, jos käytetään muuta tietolähdettä kuin tulli-ilmoituksia. Kuljetusmuotoa koskevat tiedot on toimitettava tämän liitteen C osan taulukossa 2 esitetyn jaottelun mukaisesti.
Approksimaatioiden käyttö ja laatuvaatimukset	1. Jäsenvaltioiden on laadittava kustakin kuukauden viiteajanjaksosta tilastot, jotka kattavat niiden unionin ulkopuolisen tavarakaupan kokonaisuudessaan, käyttämällä tarvittaessa estimaatteja. Unionin ulkopuolisen tavarakaupan osalta estimaatit on merkittävä ja toimitettava Eurostatille jaoteltuina vähintään kumppanimaittain ja hyödykekoodeittain viiteajanjaksolla voimassa olleen yhdistetyn nimikkeistön ryhmätasolla. 2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostatille) luottamuksellisiksi julistetut tiedot siten, että ne voidaan julkaista hyödykkeittäin jaoteltuina ainakin yhdistetyn nimikkeistön ryhmätasolla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 10 artiklan 5 kohdan soveltamista. 3. Jos tiedot kuuluvat asianomaisessa jäsenvaltiossa sotilassalaisuuden piiriin, jäsenvaltio voi toimittaa vähemmän yksityiskohtaisemmat tiedot tässä taulukossa tarkoitettujen tietojen osalta. Komissiolle (Eurostat) on kuitenkin toimitettava vähintään kuukausittaiset vientiä ja tuontia koskevat tilastolliset kokonaisarvot.
Tietojen toimittamisen määräaika	T+40D Kun komissiolle (Eurostat) jo toimitettuja kuukausittaisia tietoja tarkistetaan, jäsenvaltioiden on toimitettava tarkistetut tiedot viimeistään tarkistettujen tietojen saataville saattamista seuraavan kuukauden kuluessa.
Ensimmäinen viiteajanjakso	Tammikuu 2022

Taulukko 36. Kansainvälistä toimintaa koskevat tilastot – Tavaravienti ja -tuonti – aggregoidut tiedot

Muuttujat	450103. Tavaraviennin tilastoarvo – aggregoidut tiedot 450104. Tavaratuonnin tilastoarvo – aggregoidut tiedot
Mittayksikkö	Arvo kansallisena valuuttana (yksikköinä)
Tilaston perusjoukko	Tavaroiden kokonaisvienti tai -tuonti
Jaottelut	Tiedot on toimitettava kaikkien jäljempänä tarkoitettujen jaottelujen yhdistelmänä. Maantieteellinen jaottelu: — Kaikki jäsenvaltiot: — — Union sisäinen — Unionin ulkoinen — Euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden osalta lisäksi: — — Euroalueen sisäinen — Euroalueen ulkoinen Jaottelu hyödykkeiden mukaan: — Yhteensä — Lisäksi: viiteajanjaksolla voimassa olleen kansainvälisen ulkomaankaupan tavaranimikkeistön (SITC) ryhmät 0–9 – pakollinen ainoastaan unionin ulkopuolisten ja euroalueen ulkopuolisten kumppanialueiden osalta
Tietojen toimittamisen määräaika	T+40D
Ensimmäinen viiteajanjakso	Tammikuu 2022

Taulukko 37. Kansainvälistä toimintaa koskevat tilastot – Unionin ulkoinen tavaratuonti ja -vienti laskutusvaluutan mukaan

Muuttujat	450203. Unionin ulkoisen tavaraviennin tilastoarvo laskutusvaluutan mukaan 450204. Unionin ulkoisen tavaratuonnin tilastoarvo laskutusvaluutan mukaan
Mittayksikkö	Arvo kansallisena valuuttana (yksikköinä)
Tilaston perusjoukko	Unionin ulkoinen vienti ja tuonti yhteensä
Jaottelut	Tiedot on toimitettava kaikkien jäljempänä tarkoitettujen jaottelujen yhdistelmänä Jaottelu hyödykkeiden mukaan: Viiteajanjaksolla voimassa olleen kansainvälisen ulkomaankaupan tavaranimikkeistön (SITC) mukaan — Yhteensä — — Pääluokat 0–8 — Kaksinumerotaso 33 Jaottelu laskutusvaluutan mukaan: Jos käytetään muuta tietolähdettä kuin tulli-ilmoituksia, jaottelu laskutusvaluutan mukaan on seuraava: — Euro — Kansallinen valuutta (ainoastaan euroalueen ulkopuoliset jäsenvaltiot) — Muu euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden kansallinen valuutta [lukuun ottamatta Yhdistyneen kuningaskunnan puntaa] — Yhdistyneen kuningaskunnan punta — Yhdysvaltain dollari — Muu Jos tietolähteenä käytetään tulli-ilmoituksia, jaottelu laskutusvaluutan mukaan on seuraava: — Euro — Kansallinen valuutta (ainoastaan euroalueen ulkopuoliset jäsenvaltiot) — Muu euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden kansallinen valuutta [lukuun ottamatta Yhdistyneen kuningaskunnan puntaa] — Yhdistyneen kuningaskunnan punta — Yhdysvaltain dollari — Brasilian real — Kanadan dollari — Sveitsin frangi — Kiinan juan renminbi — Intian rupia — Japanin jeni — Etelä-Korean won — Meksikon peso — Norjan kruunu — Venäjän rupla — Singaporen dollari — Turkin liira — Muu
Tietojen toimittamisen määräaika	T+3M
Ensimmäinen viiteajanjakso	2022

Taulukko 38. Kansainvälistä toimintaa koskevat tilastot – Kansainväliset palvelusuoritukset suoritusmuodon mukaan – vuotuiset tiedot

Muuttujat	460101. Palveluiden tuonti ja hankinta 460201. Palveluiden vienti ja suoritukset
Mittayksikkö	Kansallinen valuutta (tuhatta)
Tilaston perusjoukko	Kansainväliset palvelusuoritukset kaikkien neljän suoritusmuodon mukaan
Jaottelut	1. Kansainväliset palvelusuoritukset suoritusmuodon mukaan ja maantieteellinen jaottelu Tiedot on toimitettava kaikkien jäljempänä lueteltujen jaottelujen yhdistelmänä. Jaottelu suoritusmuodon mukaan: — Kansainväliset palvelusuoritukset yhteensä (muodot 1, 2, 3 ja 4 yhteensä) — — Muoto 1 (rajat ylittävät liiketoimet) — Muoto 2 (kulutus ulkomailla) — Muoto 3 (kaupallinen läsnäolo) ja — Muoto 4 (luonnollisten henkilöiden läsnäolo) sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä liitteessä VI olevassa 2 jaksossa Jaottelu tuotteittain: — Kansainväliset palvelusuoritukset yhteensä Maantieteellinen jaottelu: (voidaan soveltaa CETO-merkintää sellaisena kuin se on määriteltynä liitteessä III olevassa B osassa): Geo-taso 5 sellaisena kuin se on määriteltynä täytäntöönpanosäädöksessä asetuksen (EU) 2019/2152 7 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti 2. Kansainväliset palvelusuoritukset suoritusmuodon mukaan ja sekä maantieteellinen jaottelu (voidaan soveltaa CETO-merkintää tai 1 %:n sääntöä kaupan kokonaisvolyymin tasolla (palveluvienti + -tuonti) sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä III olevassa B osassa ja A osan 1 kohdassa Jos sovelletaan 1 %:n sääntöä, ei ilmoiteta jaottelua 2 (tällöin ilmoitetaan ainoastaan jaottelu 1). Tiedot on toimitettava kaikkien jäljempänä lueteltujen jaottelujen yhdistelmänä. Jaottelu suoritusmuotojen mukaan: Suoritusmuotojen jaottelu sama kuin jaottelu 1 Jaottelu tuotteittain: — Kansainväliset palvelusuoritukset yhteensä — — EBOPS 2010 -luokituksen pääkomponentit, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä liitteessä VI olevan 2 jakson taulukossa 1 — EBOPS 2010 -luokituksen täydentävä ryhmittely, sellaisina kuin se on määriteltynä liitteessä VI olevan 2 jakson taulukossa 1 Maantieteellinen jaottelu: Geo-taso 5 sellaisena kuin se on määriteltynä täytäntöönpanosäädöksessä asetuksen (EU) 2019/2152 7 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti 3. Kansainväliset palvelusuoritukset suoritusmuodon mukaan ja yksityiskohtainen jaottelu tuotteittain sekä maantieteellinen jaottelu (voidaan soveltaa CETO-merkintää tai 1 %:n sääntöä kaupan kokonaisvolyymin tasolla (palveluvienti + -tuonti) sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä tämän asetuksen liitteessä III olevassa B osassa ja A osan 1 kohdassa Jos sovelletaan 1 %:n sääntöä, ei ilmoiteta jaottelua 3 (tällöin ilmoitetaan ainoastaan jaottelu 1). Jaottelu suoritusmuotojen mukaan: Suoritusmuotojen jaottelu sama kuin jaottelu 1 Jaottelu tuotteittain: — Kansainväliset palvelusuoritukset yhteensä — — EBOPS 2010 -luokituksen pääkomponentit, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä liitteessä VI olevan 2 jakson taulukossa 1 — EBOPS 2010 -luokituksen täydentävä ryhmittely, sellaisina kuin se on määriteltynä liitteessä VI olevan 2 jakson taulukossa 1 — EBOPS 2010 -luokituksen yksityiskohtaiset komponentit, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä liitteessä VI olevan 2 jakson taulukossa 1 Maantieteellinen jaottelu: Geo-taso 5 sellaisena kuin se on määriteltynä täytäntöönpanosäädöksessä asetuksen (EU) 2019/2152 7 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti
Tietojen toimittamisen määräaika	Muotoja 1, 2 ja 4 koskevat jaottelut: T+10M Muotoa 3 ja kansainvälisiä palvelusuorituksia yhteensä (muodot 1, 2, 3 ja 4 yhteensä) koskevat jaottelut: T+22M
Approksimaatioiden käyttö ja laatuvaatimukset	Olisi käytettävä suoritusmuotoja koskevien laadintaohjeiden ensimmäisessä ja toisessa laitoksessa suositeltuja menetelmiä ja estimointeja, sellaisina kuin ne ovat kuvattuina liitteessä VI olevassa 1 jaksossa. Maat voivat myös käyttää mitä tahansa muuta vastaavaa menetelmää tai estimointia MSITS 2010 -käsikirjan periaatteiden ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/2152 4 artiklan mukaisesti. Jos suositeltua menetelmää ei voida käyttää, sen sijaan voidaan käyttää vastaavaa yleistä arviointimenetelmää. Käytetyt menetelmät olisi aina kuvattava selkeästi metatiedoissa.
Ensimmäinen viiteajanjakso	Jaottelu 1: Y+2 vuotta, kun Y on liitteessä VI olevassa 1 jaksossa tarkoitettujen suoritusmuotoja koskevien laadintaohjeiden ensimmäisen laitoksen julkaisuvuosi Jaottelu 2: Z+2 vuotta, kun Z on liitteessä VI olevassa 1 jaksossa tarkoitettujen suoritusmuotoja koskevien laadintaohjeiden toisen laitoksen julkaisuvuosi Jaottelu 3: Z+4 vuotta, kun Z on liitteessä VI olevassa 1 jaksossa tarkoitettujen suoritusmuotoja koskevien laadintaohjeiden toisen laitoksen julkaisuvuosi

C osa. Luokitukset

Taulukko 1. Jaottelu liiketoimen luonteen mukaan

A		B
1.	Liiketoimet, joihin liittyy tosiasiallinen omistuksen vaihdos ja rahallinen korvaus	1.	Suora myynti/osto lukuun ottamatta yksityisten kuluttajien harjoittamaa suoraa kauppaa tai suoraa kauppaa yksityisten kuluttajien kanssa
1.		2.	Yksityisten kuluttajien harjoittama suora kauppa tai suora kauppa yksityisten kuluttajien kanssa
2.	Tavaroiden palauttaminen ja korvaaminen veloituksetta sen jälkeen, kun alkuperäinen liiketoimi on kirjattu	1.	Tavaroiden palauttaminen
		2.	Palautettujen tavaroiden korvaaminen
		3.	Palauttamattomien tavaroiden korvaaminen (esim. takuun perusteella)
3.	Liiketoimet, joihin liittyy suunniteltu omistuksen vaihdos tai omistuksen vaihdos ilman rahallista korvausta	1.	Kuljetus varastoon tai varastosta (lukuun ottamatta call off -varastoa ja lähetysvarastoa)
		2.	Toimitus myyntiin hyväksynnän yhteydessä tai testauksen jälkeen (mukaan lukien call off -varastot ja lähetysvarastot)
		3.	Rahoitusleasing
		4.	Liiketoimet, joihin liittyy omistuksen siirto ilman rahallista korvausta
4.	Liiketoimet, joiden tarkoituksena on sopimusperusteinen käsittely (ei sisällä omistuksen vaihdosta)	1.	Tavarat, jotka oletetaan palautettaviksi alkuperäiseen jäsenvaltioon/vientimaahan
4.		2.	Tavarat, joita ei oleteta palautettaviksi alkuperäiseen jäsenvaltioon/vientimaahan
5.	Liiketoimet sopimusperusteisen käsittelyn jälkeen (ei sisällä omistuksen vaihdosta)	1.	Tavarat, jotka palautetaan alkuperäiseen jäsenvaltioon/vientimaahan
5.		2.	Tavarat, joita ei palauteta alkuperäiseen jäsenvaltioon/vientimaahan
6.	Kansallisiin tarkoituksiin kirjatut erityiset liiketoimet
7.	Liiketoimet, joiden tarkoituksena on tulliselvitys / tulliselvityksen jälkeiset liiketoimet (joihin ei liity omistuksen vaihdosta, liittyvät näennäistuonnin tai -viennin tavaroihin)	1.	Tavaroiden luovutus vapaaseen liikkeeseen jäsenvaltiossa tarkoituksena viedä ne myöhemmin toiseen jäsenvaltioon
7.		2.	Tavaroiden kuljetus yhdestä jäsenvaltiosta toiseen tavaroiden asettamiseksi vientimenettelyyn
8.	Liiketoimet, joihin sisältyy rakennusmateriaalien ja teknisten laitteiden toimittamista rakentamista tai maa- ja vesirakentamista koskevan yleisen sopimuksen mukaisesti ja joissa tavaroista ei edellytetä erillistä laskua, vaan lasku laaditaan koko sopimuksesta
9.	Muut liiketoimet, joita ei voi luokitella muihin koodeihin	1.	Yli 24 kuukautta kestävä vuokraus, lainaus tai käyttöleasing
9.	Muut liiketoimet, joita ei voi luokitella muihin koodeihin	9.	Muu

Taulukko 2. Jaottelu kuljetusmuodon mukaan:

Kuljetusmuoto rajalla; sisäinen kuljetusmuoto

Merikuljetus

Rautatiekuljetus

Maantiekuljetus

Lentokuljetus

Postilähetys

Kiinteät kuljetuslaitteet

Sisävesikuljetukset

Omalla voimanlähteellä liikkuva

Kontti

Tavaroita ei ole kuljetettu konteissa niiden ylittäessä Euroopan unionin tilastoalueen rajan.

Tavarat on kuljetettu konteissa niiden ylittäessä Euroopan unionin tilastoalueen rajan.

Taulukko 3. Jaottelu tilastointimenettelyn mukaan

Tilastointimenettely

Tavanomainen tuonti tai vienti

Tuonti tai vienti, johon sovelletaan sisäistä jalostusmenettelyä

Tuonti tai vienti, johon sovelletaan ulkoista jalostusmenettelyä

Tuonti tai vienti, jota ei ole kirjattu tulli-ilmoituksista

LIITE II

Teollisuuden koontiryhmät ja erityisaggregaatit

Tämän asetuksen liitteessä I olevan B osan taulukoissa esitettyihin toimialoja koskeviin jaotteluihin sisältyvät teollisuuden koontiryhmät ja erityisaggregaatit on laskettava seuraavasti.

A. Teollisuuden koontiryhmät

1. Teollisuuden koontiryhmien määritelmä

NACE-kolminumerotasojen ja -kaksinumerotasojen jako teollisuuden koontiryhmiin määritellään jäljempänä olevassa taulukossa.

Muuttujien 130101, 130102 ja 130103 osalta CPA-kolminumerotasojen jako likimääräisiin teollisuuden koontiryhmiin voidaan johtaa NACE-kolminumerotasojen pohjalta.

NACE-NIMIKKEIDEN JAKO AGGREGAATTILUOKITUKSEN LUOKKIIN

NACE-kuvaus	Aggregaattiluokitus
07 Metallimalmien louhinta	Välituotteet
08 Muu kaivostoiminta ja louhinta	Välituotteet
09 Kaivostoimintaa palveleva toiminta	Välituotteet
10.6 Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus	Välituotteet
10.9 Eläinten ruokien valmistus	Välituotteet
13.1 Tekstiilikuitujen valmistelu ja kehruu	Välituotteet
13.2 Kankaiden kudonta	Välituotteet
13.3 Tekstiilien viimeistely	Välituotteet
16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus, pl. huonekalut; olki- ja punontatuotteiden valmistus	Välituotteet
17 Paperin ja paperi- ja kartonkituotteiden valmistus	Välituotteet
20.1 Peruskemikaalien, lannoitteiden ja typpiyhdisteiden, muoviaineiden ja synteettisen kumiraaka-aineen valmistus	Välituotteet
20.2 Torjunta-aineiden ja muiden maatalouskemikaalien valmistus	Välituotteet
20.3 Maalien, lakan, painovärien yms. valmistus	Välituotteet
20.5 Muiden kemiallisten tuotteiden valmistus	Välituotteet
20.6 Tekokuitujen valmistus	Välituotteet
22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus	Välituotteet
23 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus	Välituotteet
24 Metallien jalostus	Välituotteet
25.5 Metallin takominen, puristaminen, meistäminen ja valssaus; jauhemetallurgia	Välituotteet
25.6 Metallien käsittely ja päällystäminen ja työstö	Välituotteet
25.7 Ruokailu- ja leikkuuvälineiden yms. sekä työkalujen ja rautatavaran valmistus	Välituotteet
25.9 Muu metallituotteiden valmistus	Välituotteet
26.1 Elektronisten komponenttien ja piirilevyjen valmistus	Välituotteet
26.8 Tallennevälineiden valmistus	Välituotteet
27.1 Sähkömoottorien, generaattorien, muuntajien sekä sähkönjakelu- ja valvontalaitteiden valmistus	Välituotteet
27.2 Paristojen ja akkujen valmistus	Välituotteet
27.3 Sähköjohtojen ja kytkentälaitteiden valmistus	Välituotteet
27.4 Sähkölamppujen ja valaisimien valmistus	Välituotteet
27.9 Muiden sähkölaitteiden valmistus	Välituotteet
05 Kivihiilen ja ruskohiilen kaivu	Energia
06 Raakaöljyn ja maakaasun tuotanto	Energia
19 Koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistus	Energia
35 Sähkö-, kaasu-, lämpö- ja ilmastointihuolto	Energia
36 Veden otto, puhdistus ja jakelu	Energia
25.1 Metallirakenteiden valmistus	Tuotantohyödykkeet
25.2 Metallisäiliöiden ja -altaiden yms. valmistus	Tuotantohyödykkeet
25.3 Höyrykattiloiden valmistus, pl. keskuslämmityslaitteet	Tuotantohyödykkeet
25.4 Aseiden ja ammusten valmistus	Tuotantohyödykkeet
26.2 Tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden valmistus	Tuotantohyödykkeet
26.3 Viestintälaitteiden valmistus	Tuotantohyödykkeet
26.5 Mittaus-, testaus- ja navigointivälineiden ja -laitteiden valmistus; kellot	Tuotantohyödykkeet
26.6 Säteilylaitteiden sekä elektronisten lääkintä- ja terapialaitteiden valmistus	Tuotantohyödykkeet
28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus	Tuotantohyödykkeet
29 Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus	Tuotantohyödykkeet
30.1 Laivojen ja veneiden rakentaminen	Tuotantohyödykkeet
30.2 Raideliikenteen kulkuneuvojen valmistus	Tuotantohyödykkeet
30.3 Ilma- ja avaruusalusten ja niihin liittyvien koneiden valmistus	Tuotantohyödykkeet
30.4 Taisteluajoneuvojen valmistus	Tuotantohyödykkeet
32.5 Lääkintä- ja hammaslääkintäinstrumenttien ja -tarvikkeiden valmistus	Tuotantohyödykkeet
33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus	Tuotantohyödykkeet
26.4 Viihde-elektroniikan valmistus	Kestokulutustavarat
26.7 Optisten instrumenttien ja valokuvausvälineiden valmistus	Kestokulutustavarat
27.5 Kodinkoneiden valmistus	Kestokulutustavarat
30.9 Muualla luokittelematon kulkuneuvojen valmistus	Kestokulutustavarat
31 Huonekalujen valmistus	Kestokulutustavarat
32.1 Korujen, kultasepäntuotteiden ja muiden vastaavien tuotteiden valmistus	Kestokulutustavarat
32.2 Soitinten valmistus	Kestokulutustavarat
10.1 Teurastus, lihan säilyvyyskäsittely ja lihatuotteiden valmistus	Kertakulutustavarat
10.2 Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä	Kertakulutustavarat
10.3 Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä	Kertakulutustavarat
10.4 Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus	Kertakulutustavarat
10.5 Maitotaloustuotteiden valmistus	Kertakulutustavarat
10.7 Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus	Kertakulutustavarat
10.8 Muiden elintarvikkeiden valmistus	Kertakulutustavarat
11 Juomien valmistus	Kertakulutustavarat
12 Tupakkatuotteiden valmistus	Kertakulutustavarat
13.9 Muiden tekstiilituotteiden valmistus	Kertakulutustavarat
14 Vaatteiden valmistus	Kertakulutustavarat
15 Nahan ja nahkatuotteiden valmistus	Kertakulutustavarat
18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen	Kertakulutustavarat
20.4 Saippuan, pesu-, puhdistus- ja kiillotusaineiden, hajuvesien ja hygieniatuotteiden valmistus	Kertakulutustavarat
21 Lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus	Kertakulutustavarat
32.3 Urheiluvälineiden valmistus	Kertakulutustavarat
32.4 Pelien ja leikkikalujen valmistus	Kertakulutustavarat
32.9 Muualla luokittelematon valmistus	Kertakulutustavarat

2. Tapaukset, joissa NACE-kolminumerotason tietoja ei ole saatavilla

Niissä jäsenvaltioissa, joissa asetuksen (EU) 2019/2152 soveltamisalaan kuuluvia tietoja ei lasketa NACE-kolminumerotason tarkkuudella, voidaan laskea kansalliset painot kaksinumerotason sisällä, jotta kaksinumerotason tiedot voidaan jaotella kolminumerotasolle.

Niiden jäsenvaltioiden, joissa teollisuuden koontiryhmiin jaottelu tehdään osittain tai kokonaan NACE-kaksinumerotason perusteella, on ilmoitettava Eurostatille painot, joita käytetään jaoteltaessa tietoja NACE-kolminumerotasolle.

B. NACE-koodien erityisaggregaatit

Erityisaggregaatti	NACE-toimialat
Teollisuus, rakentaminen ja palvelut (lukuun ottamatta julkista hallintoa, maanpuolustusta, pakollista sosiaalivakuutusta, kotitalouksien toimintaa työnantajina ja kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toimintaa)	NACE B+C+D+E+F+G+H+I+J+K+L+M+N+P+Q+R+S
Teollisuus, rakentaminen ja palvelut (lukuun ottamatta julkista hallintoa, maanpuolustusta, pakollista sosiaalivakuutusta, järjestöjen toimintaa, kotitalouksien toimintaa työnantajina ja kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toimintaa)	NACE B+C+D+E+F+G+H+I+J+K+L+M+N+P+Q+R+95 + 96
Yritystalous	NACE B+C+D+E+F+G+H+I+J+K+L+M+N+95
Muu kuin rahoitukseen liittyvä yritystalous	NACE B+C+D+E+F+G+H+I+J+L+M+N+95
Teollisuus ja rakentaminen	NACE B+C+D+E+F
Teollisuus	NACE B+C+D+E
Tieto- ja viestintätekniikka yhteensä	NACE C261+C262+C263+C264+C268+G465+J582+J61+J62+J63.1+S951 = tieto- ja viestintätekniikan valmistus + tieto- ja viestintätekniikan palvelut
Tieto- ja viestintätekniikan valmistus	NACE C261+C262+C263+C264+C268
Tieto- ja viestintätekniikan palvelut	NACE G465+J582+J61+J62+J631+S951
Tietotekniikan ala	NACE J581+J591+J592+J60+J639
Tietokoneisiin liittyvät palvelut	NACE J582+J62+J631
Huipputeknologian ja korkean keskitason teknologian valmistus	NACE C20+C21+C254+C26+C27+C28+C29+C30–C301+C325
Huipputeknologian valmistus	NACE C21+C26+C303
Korkean keskitason teknologian valmistus	NACE C20+C254+C27+C28+C29+C30-C301–C303+C325
Matalan ja matalan keskitason teknologian valmistus	NACE C10+C11+C12+C13+C14+C15+C16+C17+C18+C19+C22+C23+C24+C25–C254+C301+C31+C32–C325+C33
Matalan keskitason teknologian valmistus	NACE C182+C19+C22+C23+C24+C25–C254+C301+C33
Matalan teknologian valmistus	NACE C10+C11+C12+C13+C14+C15+C16+C17+C18–C182+C31+C32–C325
Palvelut	G+H+I+J+K+L+M+N+O+P+Q+R+S+T+U
Palvelut (lukuun ottamatta julkista hallintoa, maanpuolustusta, pakollista sosiaalivakuutusta, kotitalouksien toimintaa työnantajina ja kansainvälisiä organisaatioita ja toimielimiä)	G+H+I+J+K+L+M+N+P+Q+R+S
Palvelut (lukuun ottamatta julkista hallintoa, maanpuolustusta, pakollista sosiaalivakuutusta, järjestöjen toimintaa, kotitalouksia työnantajina ja kansainvälisiä organisaatioita ja toimielimiä)	G+H+I+J+K+L+M+N+P+Q+R+95 + 96
Osaamisintensiiviset palvelut yhteensä	NACE H50+H51+J58+J59+J60+J61+J62+J63+K64+K65+K66+M69+M70+M71+M72+M73+M74+M75+N78+N80+O84+P85+Q86+Q87+Q88+R90+R91+R92+R93
Osaamisintensiiviset huipputeknologian palvelut	NACE J59+J60+J61+J62+J63+M72
Osaamisintensiiviset markkinapalvelut	NACE H50+H51+M69+M70+M71+M73+M74+N78+N80
Osaamisintensiiviset rahoituspalvelut	NACE K64+K65+K66
Muut osaamisintensiiviset palvelut	NACE J58+M75+O84+P85+Q86+Q87+Q88+R90+R91+R92+R93
Osaamisintensiiviset toimialat – elinkeinoelämän alat	NACE B09+C19+C21+C26+H51+J58+J59+J60+J61+J62+J63+K64+K65+K66+M69+M70+M71+M72+M73+M74+M75+N78+N79+R90
Osaamisintensiiviset toimialat	NACE B09+C19+C21+C26+H51+J58+J59+J60+J61+J62+J63+K64+K65+K66+M69+M70+M71+M72+M73+M74+M75+N78+N79+O84+P85+P86+R90+R91+S94+U99
Matkailuteollisuus (yhteensä)	NACE H491+H4932+H4939+H501+H503+H511+I551+I552+I553+I561+I563+N771+N7721+N79
Matkailuteollisuus (pääasiassa matkailu)	NACE H511+I551+I552+I553+N791
Matkailuteollisuus (osittain matkailu)	NACE H491+H4932+H4939+H501+H503+I561+I563+N771+N7721+N799
Matkailuteollisuus – Liikenne (yhteensä)	NACE H491+H4932+H4939+H501+H503+H511
Matkailuteollisuus – Maaliikenne	NACE H491+H4932+H4939
Matkailuteollisuus – Vesiliikenne	NACE H501+H503
Matkailuteollisuus – Majoitus (asetuksen (EU) N:o 692/2011 soveltamisala)	NACE I551+I552+I553
Matkailuteollisuus – Ruoka ja juomat (yhteensä)	NACE I561+I563
Matkailuteollisuus – Autonvuokraus ja muu vuokraus (yhteensä)	NACE N771+N7721
Kulttuuriala ja luovat alat – yhteensä	NACE C18 + C3212 + C322 + G4761 + G4762 + G4763 + J5811 + J5813 + J5814 + J5821 + J59 + J60 + J6391 + M7111 + M741 + M742 + M743 + N7722 + P8552 + R90 + R91
Kulttuuriala ja luovat alat – palvelut	NACE J5811 + J5813 + J5814 + J5821 + J59 + J60 + J6391 + M7111 + M741 + M742 + M743 + N7722 + P8552 + R90 + R91
Muut toimialat kuin teollisuus ja kauppa	NACE A+F+H+I+J+K+L+M+N+O+P+Q+R+S+T+U

C. CPA-koodien erityisaggregaatit

Erityisaggregaatti	CPA-koodit
Muut CPA-tuotteet	CPA 41–99

LIITE III

Yksinkertaistukset

A. TIETOJEN TOIMITTAMISTA KOSKEVAT POIKKEUKSET MAAN TALOUDELLISEEN KOON PERUSTEELLA

1. 1 %:n sääntö

1 %:n sääntö koskee tiettyjä tämän asetuksen liitteessä I tarkoitettuja erityismuuttujia. Kyseisiä muuttujia ei tarvitse koota, jos jäsenvaltion osuus asianomaisesta indikaattorista (esim. arvonlisäys, liikevaihto tai työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä) tai palveluiden kokonaisvolyymista (palveluiden tuonti ja vienti) tietyn toimialan (NACE), tietyn EBOPS 2010 -luokan tai tietyn tuotteen (CPA) mukaisessa jaottelussa on alle 1 prosenttia EU:n kokonaisarvosta. Asianomainen indikaattori ja toimialataso (NACE), EBOPS 2010 -jaottelu tai tuotejaottelu (CPA) määritellään liitteessä I.

2. Säännöt maiden ryhmittelemiseksi pieniin, keskisuuriin ja suuriin maihin

Maan koon perusteella joitakin tämän asetuksen liitteessä I määriteltyjä muuttujia koskevia tilastoja ei tarvitse toimittaa lainkaan tai niitä ei tarvitse toimittaa niin usein tai niiden toimittamisen määräaika on myöhempi pienille ja keskisuurille maille.

1. Jäsenvaltioiden ryhmittelemisessä kokoluokkiin käytetään muuttujaa ”Arvonlisäys”.

2. Pienet, keskisuuret ja suuret jäsenvaltiot erotetaan toisistaan kahdella raja-arvolla – jotka ovat 1 ja 4 prosenttia.

3. Jäsenvaltioiden yleisen ryhmittelyn on perustuttava niiden osuuteen NACE-pääluokkien B–N (lukuun ottamatta pääluokkaa K) EU:n arvonlisäyksestä.

Suojalauseke: Jos maan osuus EU:n arvonlisäyksestä jossakin seuraavista NACE-pääluokista tai määritellyistä aggregaateista vastaa alemman kokoluokan osuutta (pienempi kuin yleisestä ryhmittelystä johtuva kokoluokka), kyseistä maata koskevat tietovaatimukset vastaavat alhaisemman luokan tietovaatimuksia kyseisen pääluokan (tai pääluokkien) osalta. Tämä voi koskea NACEn pääluokkia C (Valmistus), F (Rakentaminen), G (Kauppa) ja pääluokkien H–N (pois lukien K (Palvelut)) aggregaatteja.

4. Jäsenvaltioiden ryhmittely perustuu perusvuoden tietoihin, ja sitä sovelletaan 5 peräkkäisen vuoden ajan.

B. MAHDOLLISUUS TOIMITTAA TIETOJA, JOITA EI JULKAISTA KANSALLISELLA TASOLLA JA JOITA KÄYTETÄÄN AINOASTAAN EUROOPAN KOKONAISMÄÄRIEN LASKEMISEEN: KÄYTETÄÄN AINOASTAAN OSANA EUROOPAN KOKONAISTILASTOJA (CONTRIBUTION TO EUROPEAN TOTALS, CETO-MERKINTÄ)

Jotta voidaan minimoida yrityksille aiheutuva rasite ja kansallisille tilastoviranomaisille aiheutuvat kustannukset, jäsenvaltiot voivat joidenkin tämän asetuksen liitteessä I täsmennettyjen muuttujien osalta merkitä tiedot, joita käytetään ainoastaan osana Euroopan kokonaistilastoja (CETO-merkintä). Eurostat ei julkaise tällaisia tietoja, eivätkä jäsenvaltiot saa varustaa kansallisesti julkaistuja tietoja CETO-merkinnällä. Niiden tilastojen lukumäärä, jotka jäsenvaltio voi merkitä CETO-merkinnällä, vaihtelee pienten, keskisuurten ja suurten maiden välillä:

Jäsenvaltioiden ryhmittelemisessä kokoluokkiin käytetään muuttujaa ”Arvonlisäys”, paitsi:

—

muuttujat 251001 (Myyty tuotanto), 251002 (Alihankintana teetetty tuotanto) ja 251003 (Varsinainen tuotanto), joissa ryhmittelyyn käytettävä muuttuja on myyty tuotanto;

—

Muuttujat 460101 (Palveluiden tuonti ja hankinta), 460201 (Palveluiden vienti ja suoritukset), 240401 (Yritysten tuonnin tilastoarvo), 251101 (Yritysten viennin tilastoarvo), joissa käytettävä muuttuja on kaupan kokonaisvolyymi – palveluiden vienti ja -tuonti, kauppa kotimaisten ja ulkomaisten yksiköiden välillä – ilmaistuna muuttujien 240401 (Yritysten tuonnin tilastoarvo) ja 251101 (Yritysten viennin tilastoarvo) summana.

Pienet, keskisuuret ja suuret jäsenvaltiot erotetaan toisistaan kahdella raja-arvolla – jotka ovat 1 ja 10 prosenttia, lukuun ottamatta muuttujia 251001 (Myyty tuotanto), 251002 (Alihankintana teetetty tuotanto), 251003 (Varsinainen tuotanto), 460101 (Palveluiden tuonti ja hankinta), 460201 (Palveluiden vienti ja suoritukset), 240401 (Yritysten tuonnin tilastoarvo) ja 251101 (Yritysten viennin tilastoarvo), joiden osalta raja-arvot asetetaan tasoille 1 ja 4 prosenttia.

Jäsenvaltioiden yleisen ryhmittelyn on perustuttava niiden osuuteen NACE-pääluokkien B–R ja NACE-kaksinumerotasojen 95 ja 96 (lukuun ottamatta pääluokkaa O) EU:n arvonlisäyksestä, paitsi:

—

Muuttujat 251001 (Myyty tuotanto), 251002 (Alihankintana teetetty tuotanto) ja 251003 (Varsinainen tuotanto), joissa ryhmittelyn on perustuttava niiden osuuteen EU:n myydystä tuotannosta PRODCOM-luettelon kattamilla CPA-kaksinumerotasoilla (05-33).

—

Muuttujat 460101 (Palveluiden tuonti ja hankinta), 460201 (Palveluiden vienti ja suoritukset), 240401 (Yritysten tuonnin tilastoarvo) ja 251101 (Yritysten viennin tilastoarvo), joissa ryhmittelyn on perustuttava niiden osuuteen EU:n palveluiden kokonaisviennistä ja -tuonnista (palveluiden vienti ja -tuonti, kauppa kotimaisten ja ulkomaisten yksiköiden välillä) ilmaistuna muuttujien 240401 (Yritysten tuonnin tilastoarvo) ja 251101 (Yritysten viennin tilastoarvo) summana.

Niiden tilastojen lukumäärä, joiden muuttujat voidaan merkitä CETO-merkinnällä (tämän asetuksen liite I):

Pienet maat: kaikki tiedot NACE-nelinumerotasolla ja enintään 25 prosenttia NACE-kolminumerotason tiedoista toimialoja koskevan jaottelun osalta: kaikki tiedot NACE-kolminumerotasolla lukuun ottamatta kaikkien kokoluokkien summaa yhdistettyjen toimialaa ja kokoluokkaa koskevien jaottelujen osalta; enintään 20 prosenttia tiedoista yksittäisen PRODCOM-nimikkeen tasolla

Keskisuuret maat: enintään 25 prosenttia tiedoista NACE-nelinumerotasolla toimialoja koskevan jaottelun osalta, enintään 25 prosenttia tiedoista NACE-kolminumerotasolla lukuun ottamatta kaikkien kokoluokkien summaa yhdistettyjen toimialaa ja kokoluokkaa koskevien jaottelujen osalta NACE-kolminumerotason kokoluokkaa koskevassa jaottelussa; enintään 15 prosenttia tiedoista yksittäisen PRODCOM-nimikkeen osalta. Lisäksi jos jossakin näistä jäsenvaltioista NACE Rev. 2 -kolminumerotason osuus tai NACE Rev. 2 -kolminumerotason kokoluokka on alle 0,1 prosenttia kyseisen jäsenvaltion yritystaloudesta tai alle 0,1 prosenttia kaikista yksittäisten PRODCOM-nimikkeiden kokonaismäärästä, myös kyseiset tiedot voidaan lähettää CETO-merkinnällä.

Suuret maat: enintään 15 prosenttia tiedoista NACE-nelinumerotasolla toimialoja koskevan jaottelun osalta, enintään 15 prosenttia tiedoista NACE-kolminumerotasolla lukuun ottamatta kaikkien kokoluokkien summaa toimialoja ja kokoluokkaa koskevien jaottelujen osalta NACE-kolminumerotason kokoluokkaa koskevassa jaottelussa; enintään 10 prosenttia tiedoista yksittäisen PRODCOM-nimikkeiden osalta.

Muuttujat 460101 (Palveluiden tuonti ja hankinta), 460201 (Palveluiden vienti ja suoritukset), 240401 (Yritysten tuonnin tilastoarvo) ja 251101 (Yritysten viennin tilastoarvo) – pienet maat: enintään 40 % jäsenvaltion tiedoista voidaan merkitä CETO-merkinnällä; keskisuuret maat: enintään 15 % ja suuret maat: enintään 10 %.

C. EUROOPAN LAAJUISET OTANTAJÄRJESTELMÄT

Kun laaditaan tilastoja asetuksen liitteessä I täsmennetyistä muuttujista, Euroopan laajuisilla otantajärjestelmillä voidaan rajoittaa toimitettavien tietojen laajuutta, jotta vähennetään kansallisille tilastojärjestelmille aiheutuvia kustannuksia, varmistetaan eurooppalaisten tietovaatimusten täyttyminen ja mahdollistetaan se, että komissio (Eurostat) voi tuottaa uskottavia eurooppalaisia estimaatteja kyseessä olevista indikaattoreista.

Edellä mainittuun Euroopan laajuiseen otantajärjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostatille) tiedot vähintään seuraavan menettelyn mukaisesti vähintään määritellyistä NACE-toimialoista ja CPA-tuotteista:

Kustakin maassa raportoidaan ne toimialat ja tuotteet, joiden paino oli vähintään 0,05 prosenttia indikaattorin kokonaispainosta (euroalueen koko teollisuus) edellisenä perusvuotena.

Ilmoitusvelvollisuuksia päivitetään rutiininomaisesti samalla, kun päivitetään uuden perusvuoden eurooppalaiset painot edellisen perusvuoden painojen perusteella.

Uusien nimikkeiden ensimmäisen viiteajanjakson alun on sijoituttava viimeistään uuden perusvuoden alkuun, ja sitä aletaan soveltaa, kun perusvuosi otetaan käyttöön kolme vuotta myöhemmin.

Euroopan laajuisten otantajärjestelmien päivittäminen näiden periaatteiden mukaisesti ei edellytä erityistä säädöstä.

Euroopan laajuisia otantajärjestelmiä koskevia ehtoja voidaan mukauttaa perusvuotta tai luokitusjärjestelmää koskevien muutosten tai Euroopan unionissa tai euroalueella esiintyvien merkittävien rakenteellisten muutosten mukaisesti.

Kukin Euroopan unionin euroalueen uusi jäsen voi liittyä mihin tahansa Euroopan laajuiseen otantajärjestelmään liittyessään Euroopan unionin euroalueeseen. Kuultuaan asianomaista jäsenvaltiota komissio täsmentää ne NACE-toimialat ja CPA-tuotteet, joista tiedot on toimitettava edellä mainitun menettelyn mukaisesti, jotta kyseinen jäsenvaltio voi noudattaa asetusta (EU) 2019/2152 Euroopan laajuisten otantajärjestelmien puitteissa.

D. TIETOJEN TOIMITTAMISESTA KOSKEVAT POIKKEUKSET, JOTKA PERUSTUVAT TOIMIALAN TALOUDELLISEEN KOKOON KOTIMAASSA

Kustakin maasta raportoidaan ainoastaan ne toimialat ja tuotteet, joiden paino on vähintään 0,05 prosenttia kyseisen indikaattorin kokonaispainosta kyseisessä jäsenvaltiossa kuluvana perusvuotena (voidaan käyttää edellistä vuotta, jos kuluvan perusvuoden tietoja ei ole saatavilla), ellei sovelleta Euroopan laajuista otantajärjestelmää.

E. LYHYEN AIKAVÄLIN TILASTOJEN AIKASARJAN PITUUS EUROOPAN UNIONIN UUSIEN JÄSENVALTIOIDEN OSALTA

Kunkin Euroopan unionin uuden jäsenvaltion on toimitettava vähintään toiseksi viimeisimmästä perusvuodesta lähtien aikasarjat, jotka kattavat viimeisimmän ja sitä edellisen perusvuoden muutoksen välisen ajanjakson, jos taulukoiden mukaisia täydellisiä aikasarjoja ei ole saatavilla.

LIITE IV

Käsitteiden ja muuttujien määritelmät

I. KÄSITTEET

Kotimaiset tilastoyksiköt

Tilastoyksiköt, jotka ovat jonkin maan kotimaisia yksiköitä asetuksen (EU) N:o 549/2013 ( 1 ) mukaisesti.

Talousalue

Talousalue muodostuu seuraavista yksiköistä:

alue (maantieteellinen alue), jonka tosiasiallisesta hallinnoinnista ja taloudellisesta valvonnasta huolehtii yksi julkinen hallinto;

kaikki vapaa-alueet, mukaan luettuna tullivarastot ja tullin valvonnassa olevat tehtaat;

kansallinen ilmatila, aluevedet ja kansainvälisillä vesillä sijaitseva mannerjalusta, jonka hallintaan maalla on yksinoikeus;

enklaavit eli erillisalueet, joita ovat maantieteelliset alueet, jotka sijaitsevat ulkomailla ja joita maan keskushallintoviranomaiset käyttävät valtioiden välisten kansainvälisten sopimusten mukaisesti (kuten suurlähetystöt, konsulaatit, sotilastukikohdat, tieteelliset tutkimusasemat jne.);

kansainvälisillä vesillä maan mannerjalustan ulkopuolella sijaitsevat öljy-, luonnonkaasu- ym. esiintymät, joilla työskentelevillä yksiköillä on kotipaikka kyseisellä alueella, kuten a–d alakohdassa on määritelty.

Talousalueeseen eivät sisälly

—

alueen ulkopuoliset erillisalueet (toisin sanoen ne maan oman maantieteellisen alueen osat, joita muiden maiden keskushallintoviranomaiset, Euroopan unionin laitokset tai kansainväliset järjestöt käyttävät valtioiden välisten kansainvälisten sopimusten mukaisesti).

Kotimaan markkinat ja muut kuin kotimaan markkinat

Kotimaan markkinoiden ja muiden kuin kotimaan markkinoiden välinen ero tulkitaan lyhyen aikavälin yritystilastojen osalta jäsenvaltion talousalueen mukaisesti.

II. MUUTTUJAT

A. YRITYSTEN PERUSJOUKKO

1) Muuttuja 110101: Rekisteröinnit

Rekisteröintirekisteriin asianomaisen hallinnollisen tai oikeudellisen menettelyn mukaisesti milloin tahansa viitevuosineljänneksen q aikana kirjattujen oikeudellisten yksiköiden lukumäärä.

2) Muuttuja 110102: Konkurssit

Niiden oikeudellisten yksiköiden lukumäärä, joista on aloitettu konkurssimenettely tuomioistuimen päätöksen nojalla milloin tahansa viitevuosineljänneksen q aikana (mikä on usein väliaikaista eikä aina merkitse toiminnan lopettamista).

3) Muuttuja 210101: Toiminnassa olevien yritysten lukumäärä

Toiminnassa olevien yritysten lukumäärä on niiden tilastoyksiköiden lukumäärä, jotka olivat minä tahansa ajankohtana viiteajanjaksolla ”yrityksiä”, sellaisina kuin ne on määritelty neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 696/93 ( 2 ), ja jotka myös olivat toiminnassa samalla viiteajanjaksolla.

Tilastoyksikön katsotaan olleen toiminnassa viiteajanjaksolla, jos sen nettoliikevaihto on ollut kyseisenä ajanjaksona positiivinen tai se on tuottanut tuotoksia tai sillä on ollut työntekijöitä tai se on tehnyt investointeja.

4) Muuttuja 210102: Niiden yritysten lukumäärä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä

Niiden yritysten lukumäärä, joilla oli vähintään yksi palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana tietyllä viiteajanjaksolla t.

5) Muuttuja 210103: Kasvuyritysten lukumäärä

Niiden yritysten lukumäärä, joilla oli vähintään 10 palkattua työntekijää vuonna t – 3 ja joiden henkilöstömäärän keskimääräinen vuotuinen kasvu oli suurempi kuin 10 prosenttia vuodessa kolmen vuoden aikana (vuodesta t – 3 vuoteen t). Tähän eivät sisälly yritykset, sellaisina kuin ne on määritelty muuttujassa 210201 ”aloitetut yritykset”, vuonna t – 3.

6) Muuttuja 210104: Nuorten kasvuyritysten lukumäärä

Nuorten kasvuyritysten (gaselliyritysten) on kasvuyritysten alaryhmänä täytettävä lisäedellytyksenä se, että ne olivat muuttujan 210201 ”aloitetut yritykset” määritelmän mukaisia yrityksiä vuosina t – 4 tai t – 5.

7) Muuttuja 210201: Aloitetut yritykset

Yritysrekisteristä muodostettuun kulloiseenkin perusjoukkoon merkittyjen aloitettujen yritysten lukumäärä korjattuna virheiden osalta. Toiminnan aloittamisella tarkoitetaan tuotannontekijöistä koostuvan kokonaisuuden muodostamista siten, ettei tapahtumaan osallistu muita yrityksiä. Aloitettuihin yrityksiin eivät kuulu sellaiset perusjoukkoon merkityt uudet yritykset, jotka ovat syntyneet yritysten sulautumisen, purkautumisen tai yritystoiminnan uudelleenjärjestelyn yhteydessä tai jotka ovat irtautuneet itsenäisiksi yksiköiksi toisesta yrityksestä. Niihin eivät myöskään kuulu yritykset, jotka on merkitty tiettyyn osaperusjoukkoon vain siksi, että ne ovat vaihtaneet toimialaa.

8) Muuttuja 210202: Lopetetut yritykset

Yritysrekisteristä muodostettuun kulloiseenkin perusjoukkoon merkittyjen lopetettujen yritysten lukumäärä korjattuna virheiden osalta. Toiminnan lopettamisella tarkoitetaan tuotannontekijöistä koostuvan kokonaisuuden purkamista siten, ettei tapahtumaan osallistu muita yrityksiä. Lopetettuihin yrityksiin eivät kuulu sellaiset perusjoukosta poistetut yritykset, jotka ovat lopettaneet toimintansa yritysten sulautumisen, yritysvaltauksen, yrityksen purkautumisen tai yritystoiminnan uudelleenjärjestelyn takia. Niihin eivät myöskään kuulu yritykset, jotka on poistettu tietystä osaperusjoukosta vain siksi, että ne ovat vaihtaneet toimialaa.

9) Muuttuja 210203: Eloon jääneet yritykset

Yrityksen eloonjäännillä tarkoitetaan sitä, että yritys on toiminnassa aloitusvuonna (vuodesta t – 1 vuoteen t – 5) ja sitä seuraavana vuonna tai sitä seuraavina vuosina. Eloonjääntiä on kahta eri tyyppiä:

Vuonna t – 1 aloitetun yrityksen katsotaan jääneen eloon vuoteen t, jos sillä on toimintaa milloin tahansa vuonna t (= eloonjäänti ilman muutoksia).

Yrityksen katsotaan jääneen eloon myös silloin, kun kyseinen oikeudellinen yksikkö on lakannut toimimasta, mutta toimintaa jatkaa uusi oikeudellinen yksikkö, joka on perustettu nimenomaisesti ottamaan haltuun kyseisen yrityksen tuotannontekijät (= eloonjäänti haltuunoton tuloksena).

10) Muuttuja 210204: Yritykset, joilla on ensimmäinen palkattu työntekijä

Niiden yritysten lukumäärä, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana tietyllä viiteajanjaksolla t. Tämä voi koskea muuttujassa 210201 määriteltyjä aloitettuja yrityksiä sekä muuttujassa 210101 määriteltyjä yrityksiä, jos yritykset ovat olleet toiminnassa jo aiemmilla viiteajanjaksoilla mutta niillä ei ole ollut palkattua henkilöstöä kahdella edellisellä viiteajanjaksolla.

11) Muuttuja 210205: Yritykset, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää

Niiden yritysten lukumäärä, joilla ei enää ollut yhtään palkattua työntekijää mistä tahansa ajankohdasta lähtien tietyllä viiteajanjaksolla t ja joilla oli aiemmin vähintään yksi palkattu työntekijä tietyllä viiteajanjaksolla t. Tämä voi koskea muuttujassa 210202 määriteltyjä lopetettuja yrityksiä, joilla oli vähintään yksi palkattu työntekijä, sekä muuttujassa 210102 määriteltyjä yrityksiä, jos yritykset ovat edelleen toiminnassa mutta niillä ei ole enää ollut palkattuja työntekijöitä mistä tahansa ajankohdasta lähtien tietyllä viiteajanjaksolla t eikä kahdella sitä seuraavalla viiteajanjaksolla t + 1 ja t + 2. Sama koskee tapauksia, joissa viimeisen palkatun työntekijän työsopimus päättyi 31. joulukuuta vuonna t.

12) Muuttuja 210206: Eloon jääneet yritykset, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä

Niiden yritysten lukumäärä, joilla oli vähintään yksi palkattu työntekijä minä tahansa ajankohtana jokaisena vuonna siitä vuodesta lähtien, jolloin kyseisillä yrityksillä oli ensimmäinen palkattu työntekijä (vuodesta t – 1 vuoteen t – 5), tiettyyn viiteajanjaksoon t saakka. Niiden yritysten perusjoukko, joilla oli ensimmäinen palkattu työntekijä vuonna t, määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 210204. Yrityksen katsotaan jääneen eloon myös silloin, kun kyseinen oikeudellinen yksikkö on lakannut toimimasta, mutta toimintaa jatkaa uusi oikeudellinen yksikkö, joka on perustettu nimenomaisesti ottamaan haltuun kyseisen yrityksen tuotannontekijät (= eloonjäänti haltuunoton tuloksena).

13) Muuttuja 210301: Ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten lukumäärä

Maakohtaisissa yritystilastoissa ulkomaisessa määräysvallassa olevalla yrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka kotipaikka on tietoja keräävässä maassa ja jossa määräysvalta on lopullista määräysvaltaa käyttävällä institutionaalisella yksiköllä, jonka kotipaikka ei ole tietoja keräävässä maassa. Yrityksillä tarkoitetaan toiminnassa olevia yrityksiä sellaisina kuin ne on määritelty muuttujan 210101 osalta A osan 3 kohdassa.

Määräysvallalla tarkoitetaan mahdollisuutta päättää yrityksen yleisestä politiikasta esimerkiksi valitsemalla tarpeen mukaan sopivia johtajia. Yrityksen A katsotaan tässä yhteydessä olevan institutionaalisen yksikön B määräysvallassa, jos B:llä on määräysvallassaan – suoraan tai epäsuorasti – yli puolet osakkaiden äänioikeudesta tai se varmistaa muulla tavoin määräysvallan A:ssa.

Ulkomaisella määräysvallalla tarkoitetaan sitä, että lopullista määräysvaltaa käyttävällä institutionaalisella yksiköllä on kotipaikka eri maassa kuin institutionaalisella yksiköllä, jossa se käyttää määräysvaltaa.

Sivuliikkeillä tarkoitetaan ulkomaisten yritysten paikallisia yksiköitä, jotka eivät ole erillisiä oikeushenkilöitä. Niitä kohdellaan asetuksessa (EU) N:o 549/2013 tarkoitettuina yritysmäisinä yhteisöinä, ja niitä pidetään yrityksinä ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevissa tilastoissa.

Osakkuus- ja tytäryhtiössä lopullista määräysvaltaa käyttävällä institutionaalisella yksiköllä tarkoitetaan institutionaalista yksikköä, joka on ylimpänä osakkuus- ja tytäryhtiön määräysvaltaketjussa ja joka ei ole minkään muun institutionaalisen yksikön määräysvallassa.

Ulkomaisella osakkuus- ja tytäryhtiöllä tarkoitetaan yritystä, jonka kotipaikka on tietoja keräävässä maassa ja jossa lopullinen määräysvalta on institutionaalisella yksiköllä, jonka kotipaikka ei ole tietoja keräävässä maassa, tai yritystä, jonka kotipaikka ei ole tietoja keräävässä maassa ja jossa lopullinen määräysvalta on institutionaalisella yksiköllä, jonka kotipaikka on tietoja keräävässä maassa.

Lopullista määräysvaltaa käyttävällä maalla tarkoitetaan maata, jossa lopullista määräysvaltaa käyttävällä institutionaalisella yksiköllä tai yhdessä toimivien yksiköiden ryhmällä on kotipaikka.

Institutionaalisella yksiköllä ja paikallisella yksiköllä tarkoitetaan kullakin samaa kuin asetuksessa (ETY) N:o 696/93.

Ulkomaisten yritysten kyseisessä maassa sijaitsevien osakkuus- ja tytäryhtiöiden liiketoimintaa koskevilla tilastoilla tarkoitetaan sellaisten ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden toimintaa kuvaavia tilastoja, joiden kotipaikka on tietoja keräävässä maassa.

14) Muuttuja 210401: Ulkomaista määräysvaltaa käyttävien yritysten (UCI-käsite) ja kotimaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden lukumäärä

Ulkomaista määräysvaltaa käyttävällä yrityksellä tarkoitetaan kotimaista lopullista määräysvaltaa käyttävää institutionaalista yksikköä, jolla on vähintään yksi ulkomainen osakkuus- ja tytäryhtiö ja joka on toiminnassa oleva yritys siten kuin se on määritelty muuttujan 210101 osalta A osan 3 kohdassa. Määräysvaltaan ja lopullista määräysvaltaa käyttävään institutionaaliseen yksikköön (UCI) sovelletaan samoja määritelmiä kuin ulkomaisessa määräysvallassa oleviin yrityksiin.

Kotimaisella osakkuus- ja tytäryhtiöllä tarkoitetaan yritystä, jonka kotipaikka on tietoja keräävässä maassa ja jossa määräysvalta on lopullista määräysvaltaa käyttävällä institutionaalisella yksiköllä, jonka kotipaikka on samassa tietoja keräävässä maassa. Yritykseen ja sivuliikkeeseen sovelletaan samaa määritelmään kuin ulkomaisessa määräysvallassa oleviin yrityksiin.

Maakohtaisissa yritystilastoissa kotimaisten yritysten ulkomailla sijaitsevia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevilla tilastoilla tarkoitetaan tilastoja, joissa kuvataan kunkin sellaisen tietoja keräävässä maassa kotipaikkaansa pitävän, lopullista määräysvaltaa käyttävän institutionaalisen yksikön kotimaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden toimintaa, jolla on vähintään yksi ulkomainen osakkuus- ja tytäryhtiö, sekä tilastoja, joissa kuvataan tietoja keräävässä maassa kotipaikkaansa pitävien, ulkomaista määräysvaltaa käyttävien yritysten toimintaa.

15) Muuttuja 310101: Paikallisten yksiköiden lukumäärä

Yritysrekisteristä muodostettuun kulloiseenkin perusjoukkoon merkittyjen paikallisten yksiköiden lukumäärä, sellaisena kuin se on määritelty asetuksessa (ETY) N:o 696/93, korjattuna etenkin otantakehikkoon liittyvien virheiden osalta. Lukumäärän on sisällettävä myös ne paikalliset yksiköt, joilla ei ole lainkaan palkattuja työntekijöitä. Tähän tilastoon sisältyvät kaikki yksiköt, jotka ovat toiminnassa vähintään osan viiteajanjaksoa.

16) Muuttuja 310102: Toiminnassa olevien yritysten lukumäärä

Sama määritelmä kuin muuttujalla 210101 A osan 3 kohdassa.

17) Muuttuja 310103: Niiden yritysten lukumäärä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä

Sama määritelmä kuin muuttujalla 210102 A osan 4 kohdassa.

18) Muuttuja 310104: Kasvuyritysten lukumäärä

Sama määritelmä kuin muuttujalla 210103 A osan 5 kohdassa.

19) Muuttuja 310201: Aloitetut yritykset

Sama määritelmä kuin muuttujalla 210201 A osan 7 kohdassa.

20) Muuttuja 310202: Lopetetut yritykset

Sama määritelmä kuin muuttujalla 210202 A osan 8 kohdassa.

21) Muuttuja 310203: Eloon jääneet yritykset (vain 3 kalenterivuotta elossa olleet)

Sama määritelmä kuin muuttujalla 210203 A osan 9 kohdassa.

22) Muuttuja 310204: Yritykset, joilla on ensimmäinen palkattu työntekijä

Sama määritelmä kuin muuttujalla 210204 A osan 10 kohdassa.

23) Muuttuja 310205: Yritykset, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää

Sama määritelmä kuin muuttujalla 210205 A osan 11 kohdassa.

24) Muuttuja 310206: Eloon jääneet yritykset, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä (vain yritykset, jotka ovat olleet elossa 3 kalenterivuotta)

Sama määritelmä kuin muuttujalla 210206 A osan 12 kohdassa.

25) Muuttuja 410101: Niiden ulkomailla olevien yritysten lukumäärä, joissa lopullista määräysvaltaa käyttävät raportoivan maan institutionaaliset yksiköt

Ulkomailla sijaitsevalla yrityksellä, jossa lopullista määräysvaltaa käyttää raportoivan maan institutionaalinen yksikkö, tarkoitetaan yritystä, jonka kotipaikka ei ole tietoja keräävässä maassa ja jossa lopullista määräysvaltaa käyttää tietoja keräävässä maassa kotipaikkaansa pitävä institutionaalinen yksikkö. Määräysvaltaan, yritykseen, sivuliikkeeseen ja lopullista määräysvaltaa käyttävään institutionaaliseen yksikköön (UCI) sovelletaan samoja määritelmiä kuin ulkomaisessa määräysvallassa oleviin yrityksiin.

Kansainvälistä toimintaa koskevissa tilastoissa kotimaisten yritysten ulkomailla sijaitsevia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevilla tilastoilla tarkoitetaan tilastoja, joissa kuvataan sellaisten ulkomailla sijaitsevien osakkuus- ja tytäryhtiöiden toimintaa, joissa lopullista määräysvaltaa käyttää tietoja keräävässä maassa kotipaikkaansa pitävä institutionaalinen yksikkö.

B. TYÖPANOKSET

1) Muuttuja 120101: Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä

Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä on työntekijöiden lukumäärän ja itsenäisten yrittäjien lukumäärän summa. ”Työntekijöiden lukumäärä” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 220102 B jakson 5 kohdassa. Itsenäisten yrittäjien lukumäärä on niiden henkilöiden keskimääräinen lukumäärä, jotka olivat minä tahansa ajankohtana viiteajanjaksolla sen tilastoyksikön ainoita omistajia tai yhteisomistajia, jossa he työskentelevät. Mukaan luetaan myös tilastoyksikössä työskentelevät perheenjäsenet ja etätyöntekijät, joiden tulo määräytyy tilastoyksikön tuotosten arvosta.

2) Muuttuja 120201: Työntekijöiden tekemät työtunnit

Työntekijöiden tekemien työtuntien kokonaismäärä on työntekijöiden tosiasiallisesti tekemien työtuntien lukumäärä tilastoyksikön tuotoksen osalta viiteajanjaksolla.

Mukaan luetaan läheisesti liittyvään työhön käytetty aika, joka välillisesti vaikuttaa tuotokseen (esim. suunnittelu, valmistelu, hallinto jne.), sekä aika, joka on käytetty ilman varsinaista työntekoa mutta jonka tilastoyksikkö katsoo sellaiseksi ja josta se maksaa korvauksen (esim. tuotantokatkoista johtuvat lyhyet työnkeskeytykset, koulutus jne.).

Mukaan luetaan myös aika, joka on käytetty ilman varsinaista korvausta tehtyyn työhön, myös läheisesti liittyvään työhön (esim. palkattomat ylityötunnit).

Mukaan ei lueta palkallista aikaa, joka on käytetty ilman varsinaista työtä ja jota tilastoyksikkö ei pidä sellaisena (esim. vuosiloma, sairausloma, äitiysloma, viralliset vapaapäivät, pidemmät tauot, ateriatauot, lakot, työmatkat jne.).

Osavuositilastoissa ei ehkä voida ottaa huomioon kaikkia näitä eriä, kuten palkatonta ylityötä.

3) Muuttuja 120301: Palkat ja palkkiot

Muuttujaan sisältyvät kaikki viiteajanjaksolla aiheutuneet menot, jotka liittyvät tilastoyksikön kaikkien työntekijöiden rahamääräisten tai luontoismuotoisten bruttopalkkojen ja -palkkioiden kokonaismäärään. Muuttuja Palkat ja palkkiot sisältyy muuttujaan 220301 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut.

Rahamääräisten tai luontoismuotoisten bruttopalkkojen ja -palkkioiden kokonaismäärä sisältää muun muassa seuraavat erät: suorat palkat, bonukset, lisät, ylimääräiset palkkiot, juomarahat, provisiot, palkansaajien säästöjärjestelmille maksettavat korvaukset, vapaapäivistä maksettavat korvaukset, luontoissuoritukset, yrityksen tuotteet, työsuhdeasuminen, työsuhdeautot, osakeoptiot ja osto-ohjelmat, työnantajan pidättämät määrät (työntekijän sosiaaliturvamaksut, henkilökohtainen ansiotulovero jne.). Osavuositilastoissa ei ehkä voida ottaa huomioon kaikkia näitä eriä.

Mukaan ei lueta vuokratyöntekijöiden suorittamista palveluista aiheutuneita menoja eikä sosiaaliturvamaksuista ja muista vastaavista (suoraan tai välillisesti palkkoihin ja palkkioihin sidotuista) verovelvoitteista aiheutuvia menoja, jos ne ovat aiheutuneet työnantajalle.

4) Muuttuja 220101: Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä

Sama määritelmä kuin muuttujalla 120101 B osan 1 kohdassa.

5) Muuttuja 220102: Työntekijöiden lukumäärä

Työntekijöiden lukumäärä on niiden henkilöiden keskimääräinen lukumäärä, jotka olivat minä tahansa ajankohtana viiteajanjaksolla tilastoyksikön työntekijöitä.

Selventävä huomautus

Vaikka työsuhde, jossa osapuolet määritellään (työntekijäksi ja työnantajaksi), määritellään asiaa koskevassa lainsäädännössä tai sopimuksessa, käsitteellä ”työntekijä” tarkoitetaan yleensä henkilöä, jonka tilastoyksikkö on palkannut suorittamaan sille säännöllisesti palveluja etuuksia vastaan ja jonka suorittamat palvelut eivät ole osa itsenäistä liiketoimintaa. Selvyyden vuoksi oppisopimuskoulutuksessa olevia pidetään työntekijöinä, jos heidät palkataan tällaisilla ehdoilla.

Keskiarvo on laskettava työntekijöiden lukumäärän aritmeettisena keskiarvona niiden lyhyimpien samanpituisten ajanjaksojen aikana, jotka sopivat viiteajanjaksoon, jonka osalta säännöllinen tarkkailu on mahdollista (esim. päivittäin, viikoittain, kuukausittain, neljännesvuosittain jne.).

6) Muuttuja 220103: Työntekijöiden lukumäärä kokopäivätyötä vastaavana

Muuttuja ilmoittaa työntekijöiden lukumäärän kokoaikavastaavana.

Niiden työntekijöiden lukumäärää, joiden työaika on kokoaikaisen ja -vuotisen työntekijän normaalityöaikaa lyhyempi, koskevat luvut on ilmoitettava kokoaikavastaavuutena suhteessa yksikön kokoaikaisen ja -vuotisen työntekijän normaalityöaikaan. Se on työtuntien kokonaismäärä jaettuna talousalueella sijaitsevissa kokoaikaisissa työpaikoissa tehtyjen työtuntien vuotuisella keskiarvolla. Koska kokoaikaisten työpaikkojen työajan pituus on muuttunut aikojen kuluessa ja vaihtelee toimialoittain, kunkin työpaikkaryhmän osalta on käytettävä laskentamenetelmiä, joilla määritetään osa-aikaisten työpaikkojen keskimääräinen osuus sekä niissä keskimäärin tehdyt työtunnit. Kullekin työpaikkaryhmälle on ensiksi arvioitava kokoaikaisen työpaikan normaali työviikko. Mikäli mahdollista, työpaikkaryhmä voidaan määritellä toimialan sisällä sukupuolen ja (tai) sen mukaan, millaista työ on. Työntekijöiden työpaikkojen osalta näiden lukujen määrittämisen lähtökohtana pidetään sopimusperusteisia työtunteja. Kokoaikavastaavuus lasketaan erikseen kussakin työpaikkaryhmässä ja saadut tulokset summataan.

Muuttujaan sisältyvät myös työntekijät, jotka tekevät normaalia lyhyempää työpäivää tai työviikkoa, jossa on normaalia vähemmän työpäiviä, tai työvuotta, jossa on normaalia vähemmän työviikkoja tai -kuukausia. Muunnos on tehtävä käyttämällä tehtyjen työtuntien, työpäivien, työviikkojen tai työkuukausien määrää.

7) Muuttuja 220104: Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä

”Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 120101 B osan 1 kohdassa ja ”niiden yritysten lukumäärä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 210102 A osan 4 kohdassa.

8) Muuttuja 220105: Työntekijöiden lukumäärä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä

”Työntekijöiden lukumäärä” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 220102 B osan 5 kohdassa ja ”niiden yritysten lukumäärä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 210102 A osan 4 kohdassa.

9) Muuttuja 220106: Työntekijöiden lukumäärä kasvuyrityksissä

”Työntekijöiden lukumäärä” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 220102 B jakson 5 kohdassa. ”Kasvuyritysten perusjoukko” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 210103 A jakson 5 kohdassa.

10) Muuttuja 220107: Työntekijöiden lukumäärä nuorissa kasvuyrityksissä

”Työntekijöiden lukumäärä” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 220102 B jakson 5 kohdassa. ”Nuorten kasvuyritysten perusjoukko” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 210104 A jakson 6 kohdassa.

11) Muuttuja 220201: Työntekijöiden tekemät työtunnit

Sama määritelmä kuin muuttujalla 120201 B osan 2 kohdassa.

12) Muuttuja 220301: Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Muuttujaan sisältyvät kaikki työsuhde-etuuksiin liittyvät kulut, jotka tilastoyksikkö on kirjannut viiteajanjaksolla.

Työsuhde-etuuksia ovat tilastoyksikön eri muodoissa antamat vastikkeet työntekijöiden työsuorituksesta tai työsuhteen päättämisestä.

13) Muuttuja 220302: Palkat ja palkkiot

Sama määritelmä kuin muuttujalla 120301 B osan 3 kohdassa.

14) Muuttuja 220303: Sosiaaliturvamaksut

Työnantajan sosiaaliturvamaksut koostuvat niistä maksuista, jotka työnantajat suorittavat varmistaakseen työntekijöilleen oikeuden sosiaaliturvaetuuksiin.

Niihin kuuluvat työnantajan sellaisiin järjestelmiin suorittamat sosiaaliturvamaksut, jotka on tarkoitettu muun muassa vanhuuseläkettä, sairautta, äitiyttä, työkyvyttömyyttä, työttömyyttä, työtapaturmia ja työperäisiä sairauksia sekä perhe-etuuksia varten.

Työnantajan sosiaaliturvamaksut sisältävät kaikista, myös kotona työskentelevistä ja oppisopimuskoulutuksessa olevista työntekijöistä maksettavat maksut.

Sosiaaliturvamaksuihin sisältyvät kaikkiin järjestelmiin suoritetut maksut siitä riippumatta, ovatko ne lakisääteisiä, työehtosopimukseen perustuvia, sopimusperusteisia vai vapaaehtoisia. Palkat ja palkkiot, joiden maksamista työnantaja jatkaa työntekijän sairauden, työtapaturman, äitiysloman tai lyhennetyn työajan yhteydessä, voidaan kirjata tähän muuttujaan tai palkkoihin ja palkkioihin yksikön noudattaman kirjanpitokäytännön mukaisesti.

15) Muuttuja 220401: Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä vasta aloitetuissa yrityksissä

”Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 120101 B osan 1 kohdassa ja ”vasta aloitetut yritykset” (aloitetut yritykset) määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 210201 A osan 7 kohdassa.

16) Muuttuja 220402: Työntekijöiden lukumäärä vasta aloitetuissa yrityksissä

”Työntekijöiden lukumäärä” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 220102 B osan 5 kohdassa ja ”vasta aloitetut yritykset” (aloitetut yritykset) määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 210201 A osan 7 kohdassa.

17) Muuttuja 220403: Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä lopetetuissa yrityksissä

”Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 120101 B osan 1 kohdassa ja ”lopetetut yritykset” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 210202 A osan 8 kohdassa.

18) Muuttuja 220404: Työntekijöiden lukumäärä lopetetuissa yrityksissä

”Työntekijöiden lukumäärä” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 220102 B osan 5 kohdassa ja ”lopetetut yritykset” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 210202 A osan 8 kohdassa.

19) Muuttuja 220405: Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä

20) Muuttuja 220406: Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä aloitusvuonna

”Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 120101 B osan 1 kohdassa ja ”eloon jääneet yritykset” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 210203 A osan 9 kohdassa. Tässä muuttujassa työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä on A osan 7 kohdassa määritellyn aloitetun yrityksen aloitusvuoden lukumäärä.

21) Muuttuja 220407: Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä yrityksissä, joilla on ensimmäinen palkattu työntekijä

”Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 120101 B osan 1 kohdassa ja ”yritykset, joilla on ensimmäinen palkattu työntekijä” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 210204 A osan 10 kohdassa.

22) Muuttuja 220408: Työntekijöiden lukumäärä yrityksissä, joilla on ensimmäinen palkattu työntekijä

”Työntekijöiden lukumäärä” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 220102 B osan 5 kohdassa ja ”yritykset, joilla on ensimmäinen palkattu työntekijä” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 210204 A osan 10 kohdassa.

23) Muuttuja 220409: Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä yrityksissä, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää

”Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 120101 B osan 1 kohdassa ja ”yritykset, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 210205 A osan 11 kohdassa.

24) Muuttuja 220410: Työntekijöiden lukumäärä yrityksissä, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää

”Työntekijöiden lukumäärä” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 220102 B osan 5 kohdassa ja ”yritykset, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 210205 A osan 11 kohdassa.

25) Muuttuja 220411: Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä

26) Muuttuja 220412: Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä – lukumäärä aloitusvuonna

”Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 120101 B osan 1 kohdassa ja ”eloon jääneet yritykset, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 210206 A osan 12 kohdassa. Tässä muuttujassa työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä on lukumäärä yrityksen aloitusvuotena eli vuotena, jona yrityksellä on ensimmäinen palkattu työntekijä, kuten määritellään muuttujassa 210204 A osan 10 kohdassa.

27) Muuttuja 220501: Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä ulkomaisessa määräysvallassa olevissa yrityksissä

”Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 120101 B osan 1 kohdassa ja ”ulkomaisessa määräysvallassa olevat yritykset” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 210203 A osan 13 kohdassa.

28) Muuttuja 220601: Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä ulkomaista määräysvaltaa käyttävissä yrityksissä (UCI-käsite) sekä kotimaisissa osakkuus- ja tytäryhtiöissä

”Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 120101 B osan 1 kohdassa ja ”ulkomaiset määräysvaltaa käyttävät yritykset (UCI-käsite) ja kotimaiset osakkuus- ja tytäryhtiöt” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 210401 A osan 14 kohdassa.

29) Muuttuja 220701: Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ulkomaisessa määräysvallassa olevissa yrityksissä

”Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 220301 B osan 12 kohdassa ja ”ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten lukumäärä” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 210301 A osan 13 kohdassa.

30) Muuttuja 320101: Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä paikallisissa yksiköissä

”Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 120101 B osan 1 kohdassa ja ”paikalliset yksiköt” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 310101 A osan 152402 kohdassa.

31) Muuttuja 320102: Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä

Sama määritelmä kuin muuttujalla 120101 B osan 1 kohdassa.

32) Muuttuja 320103: Työntekijöiden lukumäärä

Sama määritelmä kuin muuttujalla 220102 B osan 5 kohdassa.

33) Muuttuja 320301: Palkat ja palkkiot paikallisissa yksiköissä

”Palkat ja palkkiot” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 120301 B osan 3 kohdassa ja ”paikallisten yksiköiden lukumäärä” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 310101 A osan 17 kohdassa.

34) Muuttuja 320104: Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä

Sama määritelmä kuin muuttujalla 220104 B osan 7 kohdassa.

35) Muuttuja 320105: Työntekijöiden lukumäärä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä

Sama määritelmä kuin muuttujalla 220105 B osan 8 kohdassa.

36) Muuttuja 320201: Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä vasta aloitetuissa yrityksissä

Sama määritelmä kuin muuttujalla 220401 B osan 15 kohdassa.

37) Muuttuja 320202: Työntekijöiden lukumäärä vasta aloitetuissa yrityksissä

Sama määritelmä kuin muuttujalla 220402 B osan 16 kohdassa.

38) Muuttuja 320203: Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä lopetetuissa yrityksissä

Sama määritelmä kuin muuttujalla 220403 B osan 17 kohdassa.

39) Muuttuja 320204: Työntekijöiden lukumäärä lopetetuissa yrityksissä

Sama määritelmä kuin muuttujalla 220404 B osan 18 kohdassa.

40) Muuttuja 320205: Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä (vain yritykset, jotka ovat olleet elossa 3 kalenterivuotta)

Sama määritelmä kuin muuttujalla 220405 B osan 19 kohdassa.

41) Muuttuja 320206: Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä aloitusvuonna (vain yritykset, jotka ovat olleet elossa 3 kalenterivuotta)

Sama määritelmä kuin muuttujalla 220406 B osan 20 kohdassa.

42) Muuttuja 320207: Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä yrityksissä, joilla on ensimmäinen palkattu työntekijä vuonna t

Sama määritelmä kuin muuttujalla 220407 B osan 21 kohdassa.

43) Muuttuja 320208: Työntekijöiden lukumäärä yrityksissä, joilla on ensimmäinen palkattu työntekijä

Sama määritelmä kuin muuttujalla 220408 B osan 22 kohdassa.

44) Muuttuja 320209: Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä yrityksissä, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää

Sama määritelmä kuin muuttujalla 220409 B osan 23 kohdassa.

45) Muuttuja 320210: Työntekijöiden lukumäärä yrityksissä, joilla ei enää ole yhtään palkattua työntekijää

Sama määritelmä kuin muuttujalla 220410 B osan 24 kohdassa.

46) Muuttuja 320211: Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä (vain yritykset, jotka ovat olleet elossa 3 kalenterivuotta)

Sama määritelmä kuin muuttujalla 220411 B osan 25 kohdassa.

47) Muuttuja 320212: Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä eloon jääneissä yrityksissä, joilla on vähintään yksi palkattu työntekijä – lukumäärä aloitusvuonna (vain yritykset, jotka ovat olleet elossa 3 kalenterivuotta)

Sama määritelmä kuin muuttujalla 241012 B osan 26 kohdassa.

48) Muuttuja 420101: Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä ulkomailla olevissa yrityksissä, joissa lopullista määräysvaltaa käyttävät raportoivan maan institutionaaliset yksiköt

”Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 120101 B osan 1 kohdassa ja ”yritykset, joissa lopullista määräysvaltaa käyttävät raportoivan maan institutionaaliset yksiköt” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 410101 A osan 25 kohdassa.

49) Muuttuja 420201: Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ulkomailla olevissa yrityksissä, joissa lopullista määräysvaltaa käyttävät raportoivan maan institutionaaliset yksiköt

”Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 220301 B osan 12 kohdassa ja ”ulkomailla olevat yritykset, joissa lopullista määräysvaltaa käyttävät raportoivan maan institutionaaliset yksiköt” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 410101 A osan 25 kohdassa.

C. HINNAT

1) Muuttuja 130101: Tuontihinnat

Tuontihintaindeksien tavoitteena on mitata kotimaisten yksiköiden ulkomaisilta yksiköiltä ostamien tavaroiden kuukausittaista kauppahinnan kehitystä. Kaikki oheispalvelut on alun perin jätetty soveltamisalan ulkopuolelle, lukuun ottamatta CIF-toimituslausekkeella (kuljetus, vakuutus ja rahti) katettuja palveluja. Hintaindekseillä on seurattava vertailtavien nimikkeiden hintakehitystä ajan mittaan.

On olennaista ottaa huomioon kaikki tuotteiden hinnanmääräytymisperusteet, myös myytyjen yksiköiden määrä, kuljetus, ostohyvitykset, palveluehdot, takuuehdot ja määränpää. Määrittelyjen on oltava sellaisia, että havaintoyksikkö voi myöhemmillä viiteajanjaksoilla tunnistaa tuotteen yksiselitteisesti ja toimittaa tarvittavan yksikköhintatiedon.

Tuontihintojen keruuseen sovelletaan seuraavia rajoituksia:

—

Kotitalouksien, julkishallinnon yksiköiden ja voittoa tavoittelemattomien laitosten tuontia ei lueta mukaan.

—

Jos tuonnin perustana on erityinen kauppajärjestelmä, niin mukaan luetaan tavanomainen tuonti sekä sisäiseen jalostukseen ja ulkoisen jalostuksen jälkeen tapahtuva tuonti, kun raportointiyksikkö hankkii tavarat omistukseensa. Tuontia korjausta varten ei lueta mukaan.

—

Tuotteet rajataan CPA-luokituksen pääluokkiin B, C ja D kuuluviin tuotteisiin. Oheispalveluita ei lueta mukaan.

Tuontihintojen määrittelyyn sovelletaan seuraavia sääntöjä:

—

Soveltuva hinta on cif-hinta rajalla (kuljetus, vakuutus ja rahti maksettuina), jonka ulkopuolelle jäävät kaikki tavaroita ja palveluita koskevat tullit, maksut ja verot, joiden suorittaminen kuuluu raportointiyksikölle.

—

Hintojen todellisen kehityksen kuvaamiseksi on käytettävä liiketoimen todellista hintaa, ei luettelohintaa, minkä vuoksi alennukset on vähennettävä hinnasta.

—

Pelkän hintojen kehityksen kuvaamiseksi hintaindeksin keruussa on otettava huomioon tuotteiden laadun muutokset ja tehtävä siitä johtuvat tarvittavat mukautukset.

—

Muita tuotteiden hinnanmääräytymisperusteita on myös käsiteltävä johdonmukaisella tavalla.

—

Tuonti kirjataan silloin, kun tavaroiden omistus siirtyy (kun osapuolet kirjaavat liiketoimen tilikirjoihinsa tai kirjanpitoonsa).

—

Vesialusten ja ilma-alusten sekä avaruusalusten omistuksen siirrot kolmanteen maahan sijoittautuneelta henkilöltä kyseiseen jäsenvaltioon sijoittautuneelle henkilölle luetaan tuonniksi.

Indeksin on periaatteessa kuvattava viiteajanjakson keskimääräistä hintaa. Käytännössä kerätyt tiedot saattavat viitata tiettyyn viiteajanjakson puolivälissä olevaan päivään, joka on määritettävä siten, että se on viiteajanjaksoa edustava. Niiden tuotteiden osalta, joiden kansantaloudellinen merkitys on suuri ja joiden hintakehityksen tiedetään ainakin satunnaisesti olevan epävakaa, on tärkeää, että indeksi todella kuvaa keskimääräisiä hintoja.

2)	Muuttuja 130102: Tuontihinnat (euroalue) (vapaaehtoinen euroalueen ulkopuolisille maille)

3)	Muuttuja 130103: Tuontihinnat (euroalueen ulkopuoliset) (vapaaehtoinen euroalueen ulkopuolisille maille) Tuontihintaindeksit on laskettava erikseen tavaroiden lähetysmaan mukaan (euroalue ja muu kuin euroalue). Lähetysmaa määritetään johdonmukaisella tavalla tullisääntöjä noudattaen.

Muuttuja 130201: Tuottajahinnat

Tuottajahintaindeksin tavoitteena on mitata taloudellisen toiminnan, rakentamisen ja palveluiden kauppahintojen kehitystä.

Tuottajahintojen määrittelyyn sovelletaan seuraavia sääntöjä:

Kaikki hinnanmääräytymisperusteet otetaan huomioon, myös esimerkiksi myytyjen yksiköiden määrä, kuljetus, lisämaksut, alennukset, ostohyvitykset, palveluehdot, takuuehdot, määränpää jne.

Tuottajahinnoilla mitataan hintakehitystä tuottajan/myyjän näkökulmasta. Soveltuva hinta on perushinta, johon eivät sisälly arvonlisävero ja muut vastaavat välittömästi liikevaihtoon liittyvät vähennyskelpoiset verot sekä yksikön laskuttamiin tavaroihin ja palveluihin liittyvät tullit, maksut ja verot, mutta johon tuottajan saamat mahdolliset tuotetukipalkkiot on lisättävä.

Hintojen todellisen kehityksen kuvaamiseksi on käytettävä liiketoimen todellista hintaa, ei luettelohintaa.

Pelkän hintojen kehityksen kuvaamiseksi tuottajahintaindeksin keruussa on otettava huomioon tuotteiden laadun muutokset ja tehtävä siitä johtuvat tarvittavat mukautukset.

Määrittelyjen on oltava sellaisia, että havaintoyksikkö voi myöhemmillä viiteajanjaksoilla tunnistaa tuotteen yksiselitteisesti ja toimittaa tarvittavan yksikköhintatiedon.

Hintatietojen on kuvastettava hintoja varsinaisen liiketoimen toteutumishetkellä eli silloin, kun saatavat ja velvoitteet syntyvät, muuttuvat tai peruutetaan.

Palveluiden hinnat on periaatteessa kirjattava silloin, kun palvelu suoritetaan. Jos palvelun suoritus kestää useita ajanjaksoja tai kun palveluja ostetaan ennen palvelun suoritusta, on tehtävä asianmukaiset mukautukset.

Toimialan palveluiden tuottajahintaindeksi mittaa kaikkien palveluiden keskimääräistä hintakehitystä eli palvelusuorituksia yrityksiltä kaikille loppukäyttäjille (Business-to-All), joka koostuu palvelusuorituksista yrityksiltä toisille yrityksille ja julkisyhteisöille (Business-to-Business – B2B) ja yrityksiltä kotitalouksille (Business-to-Consumers – B2C). Myös palvelusuoritukset julkiselle sektorille (julkisyhteisöille) (Business-to-Government – B2G) sisältyy B2B-palvelusuorituksiin.

5)	Muuttuja 130202: Kotimaiset tuottajahinnat

6)	Muuttuja 130203: Muut kuin kotimaiset tuottajahinnat

7)	Muuttuja 130204: Muut kuin kotimaiset tuottajahinnat (euroalue) (vapaaehtoinen euroalueen ulkopuolisille maille)

Muuttuja 130205: Muut kuin kotimaiset tuottajahinnat (muu kuin euroalue) (vapaaehtoinen euroalueen ulkopuolisille maille)

Toimialan kotimaan markkinoiden tuottajahintaindeksi mittaa kaikkien kotimaan markkinoilla myytyjen, kyseiseltä toimialalta peräisin olevien tavaroiden ja niihin liittyvien palveluiden keskimääräistä hintakehitystä. Muiden kuin kotimaan markkinoiden hintaindeksi kuvaa kaikkien muilla kuin kotimaan markkinoilla myytyjen, kyseiseltä toimialalta peräisin olevien tavaroiden ja niihin liittyvien palveluiden keskimääräistä hintakehitystä (paikalliseksi valuutaksi muunnettuna).

Yhdistettynä nämä kaksi indeksiä osoittavat kaikkien tietyltä toimialalta peräisin olevien tavaroiden ja palveluiden keskimääräisen hinnan. Muiden kuin kotimaan markkinoiden tuottajahinnat on laskettava hintoina maan rajoilla, fob-hintoina (vapaasti aluksessa).

Kotimaan markkinoiden ja muiden kuin kotimaan markkinoiden tuottajahintojen indeksit edellyttävät, että kootaan erilliset tuottajahintaindeksit tuotteen määränpään mukaisesti. Määränpääksi katsotaan paikka, johon tuotteen ostanut kolmas osapuoli on asettautunut.

Uusien asuinrakennusten tuottajahinnat tai -kustannukset

Rakennustoiminnan tuottajahintaindeksit mittaavat ainoastaan uusien asuinrakennusten rakentamista, mutta niihin eivät sisälly yhteisöasunnot, muut kuin asuinrakennukset, maan hinta eivätkä arkkitehtien palkkiot ja muut palkkiot. Ne kuvastavat asiakkaiden rakennusliikkeille maksamia hintoja. Tämä vuoksi ne paitsi kuvaavat rakennustoiminnan kustannustekijöiden muutoksia myös tuottavuuden ja voittomarginaalin muutoksia. Lisäksi tuottajahintojen ja vastaavien tuotantokustannusten välillä on ajallinen ero. Uusien asuinrakennusten kokonaisrakennuskustannuksia voidaan käyttää tuottajahintojen korvaavana arvona.

Kokonaisrakennuskustannusindeksillä pyritään kuvaamaan rakentajalle rakennusprosessin yhteydessä koituvien kustannusten kehitystä.

Uusien asuinrakennusten kokonaisrakennuskustannukset muodostuvat materiaalikustannuksista, työvoimakustannuksista, kone- ja kalustokustannuksista sekä kuljetus-, energia- ja muista kustannuksista. Yhteisöasuntojen ja muiden kuin asuinrakennusten kustannukset, maan hinta ja arkkitehtien palkkiot ja muut palkkiot eivät kuulu rakennuskustannuksiin.

Materiaalikustannukset lasketaan yleensä materiaalihintojen avulla. Materiaalien hintojen on luettelohintojen sijasta perustuttava todellisiin hintoihin. Hintojen perustana on käytettävä tuotteiden ja toimittajien otosta. Hinnat arvotetaan ilman arvonlisäveroa.

Työvoimakustannusten on katettava kaikkien työntekijöiden palkat, palkkiot ja sosiaaliturvamaksut. Sosiaaliturvamaksuihin sisältyvät i) työnantajalta kannettavat lakisääteiset sosiaaliturvamaksut, ii) työehtosopimukseen ja sopimukseen perustuvat sekä vapaaehtoiset työnantajan sosiaaliturvamaksut ja iii) laskennalliset sosiaaliturvamaksut (työnantajan suoraan maksamat sosiaalietuudet).

Uudella asuinrakennuksella tarkoitetaan rakennusta, joka on rakennettu pysyvään tai tilapäiseen asuinkäyttöön, tai rakennusta, joka on muunnettu muusta käytöstä pysyvään tai tilapäiseen asuinkäyttöön ja johon kansallisessa lainsäädännössä vaaditaan rakennus- tai suunnittelulupa.

D. T&K-PANOKSET

1) Muuttuja 230101: Oman T&K-toiminnan menot

Tutkimus ja kehittäminen (T&K) käsittää järjestelmällisesti harjoitettavan luovan työn, jonka tavoitteena on esimerkiksi ihmiskuntaa, kulttuuria ja yhteiskuntaa koskevan tiedon lisääminen ja uusien sovellusten kehittäminen saatavilla olevan tiedon pohjalta.

Oman T&K-toiminnan menot vastaavat raportointiyksikössä toteutettuun T&K-toimintaan käytettyä rahamäärää.

Oman T&K-toiminnan menot ovat kaikki juoksevia menoja lisättynä tilastoyksikössä tietyllä viiteajanjaksolla toteutetun T&K-toiminnan kiinteän pääoman bruttomuodostuksella varojen lähteestä riippumatta. T&K-toiminnan juokseviin menoihin sisältyvät sisäisen T&K-henkilöstön työvoimakustannukset ja muut juoksevat kustannukset (ulkopuolisen T&K-henkilöstön kustannukset ja palveluiden hankintakustannukset). T&K-toiminnan kiinteän pääoman bruttomuodostus sisältää seuraavat: maan hankinta, rakennusten hankinta, tieto- ja viestintälaitteiden hankinta, kuljetusvälineiden hankinta, muiden koneiden ja laitteiden hankinta, pääomitettujen tietokoneohjelmistojen hankinta sekä muiden teollis- ja tekijänoikeuksia sisältävien tuotteiden hankinta.

2) Muuttuja 230201: T&K-henkilöstö

Tutkimus- ja kehittämistoiminta (T&K) käsittää järjestelmällisesti harjoitettavan luovan työn, jonka tavoitteena on esimerkiksi ihmiskuntaa, kulttuuria ja yhteiskuntaa koskevan tiedon lisääminen ja uusien sovellusten kehittäminen saatavilla olevan tiedon pohjalta.

Tilastoyksikön T&K-henkilöstöön kuuluvat kaikki henkilöt, joiden työ liittyy suoraan T&K-toimintaan, riippumatta siitä, ovatko he tilastoyksikön palveluksessa tai tilastoyksikön T&K-toimintaan täysin integroituja ulkopuolisia henkilöitä, sekä henkilöt, jotka suorittavat suoria palveluja T&K-toiminnalle (kuten T&K-toiminnan johtajat ja päälliköt sekä hallintohenkilöt, teknikot ja toimistohenkilöstö).

Välillisiä tuki- ja liitännäispalveluja tarjoavat henkilöt, kuten ruokala-, huolto-, hallinto- ja turvallisuushenkilöstö, on jätettävä määritelmän ulkopuolelle, vaikka heidän palkkansa ja palkkionsa sisältyvät ”muihin juokseviin menoihin”, kun mitataan oman T&K-toiminnan menoja siten kuin ne määritellään D osan 1 kohdassa.

T&K-henkilöstö koostuu kahdesta henkilöiden pääryhmästä:

—

tilastoyksikön palveluksessa olevat henkilöt, jotka osallistuvat yksikön omaan T&K-toimintaan (sisäinen T&K-henkilöstö),

—

ulkopuoliset henkilöt, jotka on integroitu täysin yksikön omaan T&K-toimintaan (ulkopuolinen T&K-henkilöstö) ja jotka voivat olla joko itsenäisiä (itsenäiset yrittäjät) tai riippuvaisia (saavat palkkaa ja palkkioita, mutteivät T&K-toimintaa toteuttavalta tilastoyksiköltä).

3) Muuttuja 230202: Tutkijat

Tutkijat ovat ammattilaisia, jotka kehittävät tai luovat uutta tietämystä. He tekevät tutkimusta ja parantavat tai kehittävät käsitteitä, teorioita, malleja, tekniikoita, välineitä, ohjelmistoja tai toimintamalleja.

Myös tutkijan työn tieteellisten ja teknisten näkökohtien suunnitteluun ja hallinnointiin osallistuvat johtajat ja päälliköt sekä hallintohenkilöt luokitellaan ”tutkijoiksi”.

4) Muuttuja 230301: Oman T&K-toiminnan menot ulkomaisessa määräysvallassa olevissa yrityksissä

”Oman T&K-toiminnan menot” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 230101 D osan 1 kohdassa ja ”ulkomaisessa määräysvallassa olevat yritykset” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 210301 A osan 13 kohdassa.

5) Muuttuja 230401: T&K-henkilöstö ulkomaisessa määräysvallassa olevissa yrityksissä

”T&K-henkilöstö” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 230201 D osan 2 kohdassa ja ”ulkomaisessa määräysvallassa olevat yritykset” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 210301 A osan 13 kohdassa.

6) Muuttuja 230501: Valtion T&K-rahoitus

Valtion T&K-rahoituksella tarkoitetaan kaikkia määrärahoja, jotka julkisyhteisöjen sektorin talousarvioissa osoitetaan T&K-toiminnan rahoitukseen (kaikille aloille). Julkisyhteisöjen sektori käsittää valtionhallinnon (liittovaltionhallinnon), aluehallinnon (osavaltiohallinnon) ja paikallishallinnon (kunnallishallinnon) alasektorit (viimeksi mainitun myöntämää T&K-rahoitus voidaan jättää sisällyttämättä valtion T&K-rahoitukseen, jos sitä ei pidetä merkittävänä tai jos tietoja ei voida kerätä). Valtion T&K-rahoitus viittaa talousarviotietoihin – talousarvioennusteista todellisiin menoihin – mutta tiedonkeruussa keskitytään yleensä ”alustaviin talousarviomäärärahoihin” ja ”lopullisiin talousarviomäärärahoihin”.

7) Muuttuja 230502: Kansallinen julkinen rahoitus kansainvälisesti koordinoituun T&K-toimintaan.

Kansallinen julkinen rahoitus kansainvälisesti koordinoituun T&K-toimintaan määritellään julkisyhteisöjen sektorin talousarvioista myönnettäväksi kokonaisrahoitukseksi, jota mitataan muuttujalla Valtion T&K-rahoitus ja jonka tarkoituksena on tukea seuraavia: kansainväliset julkiset T&K-toimijat, Euroopan laajuiset kansainväliset T&K-ohjelmat ja kahden- tai monenväliset julkiset T&K-ohjelmat, jotka on perustettu EU:n jäsenvaltioiden, ehdokasmaiden tai EFTA-maiden välillä.

8) Muuttuja 330101: Oman T&K-toiminnan menot

Sama määritelmä kuin muuttujalla 230101 D osan 1 kohdassa.

9) Muuttuja 330201: T&K-henkilöstö

Sama määritelmä kuin muuttujalla 230201 D osan 2 kohdassa.

10) Muuttuja 330202: Tutkijat

Sama määritelmä kuin muuttujalla 230202 D osan 3 kohdassa.

E. OSTOT

1) Muuttuja 240101: Tavaroiden ja palveluiden ostot yhteensä

Muuttujaan sisältyy tilastoyksikön ostamien tavaroiden ja palveluiden kokonaismäärä, joka kirjataan kirjanpidossa joko vaihto-omaisuudeksi tai kuluiksi viiteajanjaksolla.

Näihin tavaroiden ostoihin sisältyvät esimerkiksi raaka-aineet, apu- ja pakkausmateriaalit, kulutushyödykkeet, polttoaineet, varaosat, siemenet ja rehu, eläimet, pienet vaihto-omaisuushyödykkeet ja jälleenmyytäviksi ostetut tavarat.

Palveluiden ostoihin sisältyvät esimerkiksi palvelut, jotka liittyvät sähköön, lämmitykseen, veteen, huoltoon, korjauksiin, rojalteihin, vuokraukseen, vakuutuksiin, tutkimukseen (jos palvelut suorittaa kolmas osapuoli), vuokratyöhön, mainontaan, myynninedistämiseen, kuljetuksiin, viestintään, pankkitoimintaan, lakiasioihin, laskentatoimeen ja muihin kolmansien osapuolten suorittamiin palveluihin ja jotka on kirjattu kuluiksi viiteajanjaksolla.

Valmiiden tavaroiden ja keskeneräisten töiden sekä mahdollisten rahoitusvarojen ja pitkäaikaisten varojen lisäykset eivät sisälly muuttujaan. Poikkeuksena muuttujaan sisältyvät myös varat, jotka kuuluvat muihin luokkiin mutta jotka on luokiteltu uudelleen johonkin edellä luetelluista ostoihin sisältyvistä eristä.

Tässä määritelmässä tarkoitetut tavaroiden ja palveluiden ostot arvostetaan niissä tilinpäätösstandardeissa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti, joiden perusteella edellä mainitut omaisuuserät ja kulut on kirjattu.

2) Muuttuja 240102: Jälleenmyytäviksi tarkoitettujen tavaroiden ja palveluiden ostot

Sellaisinaan jälleenmyytäviksi hankittujen tavaroiden ja palveluiden ostot ovat tavaroiden ostoja kolmansille osapuolille jälleenmyytäviksi ilman jatkojalostusta. Muuttujaan sisältyvät myös laskuttajina toimivien palveluyritysten tekemät palveluostot. Näiden yritysten liikevaihto koostuu paitsi palvelusta veloitettavista välityspalkkioista (joita veloittavat mm. kiinteistövälittäjät) myös varsinaisesta myytävän palvelun arvosta, kuten matkatoimistoilla kuljetuspalveluiden ostoista.

Muuttujaan ei sisälly niiden tavaroiden ja palveluiden arvo, jotka myydään kolmansille osapuolille komissiokauppana, koska välittäjä, jolle komissio maksetaan, ei tosiasiassa osta eikä myy kyseisiä tuotteita.

Sellaisinaan jälleenmyytäviksi hankittujen tavaroiden ja palveluiden ostot sisältyvät muuttujaan Tavaroiden ja palveluiden ostot yhteensä, ja niitä käytetään muiden aggregaattien ja saldojen laskennassa.

3) Muuttuja 240103: Vuokratyöntekijöiden suorittamista palveluista aiheutuneet kulut

Muuttujaan sisältyvät kaikki tilastoyksikön viiteajanjaksolla kirjaamat menot, jotka liittyvät sellaisten tilapäistyövoimaa välittävien toimistojen ja vastaavien organisaatioiden tilastoyksikölle suorittamiin palveluihin, jotka tarjoavat työntekijöitä asiakkaiden yrityksille rajoitetuksi ajaksi asiakkaan työvoiman täydentämiseksi tai tilapäiseksi korvaamiseksi, kun tarjotut henkilöt ovat tilapäistä apua tarjoavan yksikön työntekijöitä. Vuokratyöntekijöiden suorittamista palveluista aiheutuvat kulut sisältyvät muuttujaan Tavaroiden ja palveluiden ostot yhteensä.

Kyseiset toimistot ja organisaatiot eivät kuitenkaan suoraan valvo työntekijöitään asiakasyrityksissä. Tähän muuttujaan sisältyvät ainoastaan sellaisen henkilöstön hankkimisesta aiheutuvat kulut, jotka eivät liity tietyn teollisen tai muun kuin teollisen palvelun suoritukseen.

4) Muuttuja 240104: Pitkäaikaisista vuokrasopimuksista ja käyttöleasingsopimuksista aiheutuneet kulut

Pitkäaikaisista vuokrasopimuksista aiheutuvat kulut sisältävät kaikki tilastoyksikön viiteajanjaksolla kirjaamat kulut, jotka liittyvät pitkäaikaisten omaisuuserien vuokraukseen. Tähän muuttujaan sisältyvät pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvien käyttöleasingsopimusten perusteella suoritetut maksut.

Tässä muuttujassa vuokrasopimus luokitellaan käyttöleasingsopimukseksi, jos se ei siirrä kohdeomaisuuserän omistamiselle ominaisia riskejä ja etuja kaikilta olennaisilta osin.

5) Muuttuja 240105: Energiatuotteiden ostot

Muuttujaan sisältyvät vain niiden viiteajanjaksolla hankittujen energiatuotteiden ostot, jotka on tarkoitettu polttoaineiksi. Siihen ei sisällytetä raaka-aineiksi tai jalostamattomina jälleenmyytäviksi hankittuja energiatuotteita. Luku ilmaisee ainoastaan energiatuotteiden arvon.

6) Muuttuja 240106: Maksut alihankkijoille

NACE-pääluokkien B–E toimialoilla alihankkijoille suoritettavat maksut ovat maksuja, jotka yksikkö suorittaa kolmansille osapuolille vastineeksi teollisuustuotteista ja palveluista seuraavissa alihankintasuhteissa:

Kahden yrityksen välillä on alihankintasuhde aina, kun A ja B kohdan ehdot täyttyvät samanaikaisesti:

asiakasyritys, jota kutsutaan myös päähankkijaksi, osallistuu tuotteen tuottamiseen toimittamalla vähintään osittaiset tekniset määrittelyt alihankkijayritykselle, jota kutsutaan myös alihankkijaksi, ja/tai toimittaa kyseiselle yritykselle käsiteltävät materiaalit;

asiakasyritys myy alihankinnan kohteena olleen tuotteen joko sellaisenaan tai moniosaisen tuotteen osana ja ottaa kaupan jälkeisen vastuun tuotteesta.

Huom. Teknisiksi määrittelyiksi ei katsota yksinomaan väriä, kokoa tai luettelonumeroa koskevaa ohjetta. Räätälöidyn tuotteen valmistaminen ei välttämättä aina merkitse sitä, että kyseessä on alihankinta.

NACE-pääluokan F toimialoja koskevissa tilastoissa alihankkijoille suoritettavat maksut ovat maksuja, jotka yksikkö suorittaa kolmansille osapuolille näiden alihankintana toimittamista rakennustöistä.

Kahden yrityksen välillä on alihankintasuhde aina, kun A, B, C ja D kohdan ehdot täyttyvät samanaikaisesti:

asiakasyritys tekee sopimuksen alihankkijayrityksen kanssa, jäljempänä ’alihankkija’, sellaisten tehtävien tai palveluiden toteuttamiseksi, jotka ovat kiinteä osa rakennusprosessia.

asiakasyritys vastaa rakennusprosessin lopputuotteesta, ja vastuu kattaa myös alihankkijan toteuttamat osat siitä; joissain tapauksissa osa vastuusta voi olla alihankkijalla;

asiakasyritys antaa alihankkijalle tekniset määrittelyt esimerkiksi tehtävistä tai palveluista, jotka alihankkijan on räätälöitävä tiettyyn projektiin ja jotka eivät siksi voi olla standardoituja tai tavanomaisia tehtäviä tai palveluja;

molempia velvoittavaa sopimusta ei muutoin sido mikään assosiaatiotyyppinen sopimus, kuten yhteinen vastaus tarjouskilpailuun, yhteenliittymä tai yhteisyritys.

7) Muuttuja 240201: Tavaravarastojen muutos

Tavaravarastojen muutos on tilastoyksikön kirjaamien varastojen kokonaisarvon erotus viiteajanjakson lopussa ja alussa. Kyseisten varastojen arvo on se, joka se on merkitty tilinpäätökseen.

8) Muuttuja 240202: Valmiiden ja keskeneräisten tavaroiden varastojen muutos

Muuttuja määritellään tilastoyksikön tuottamien valmiiden ja valmistusvaiheessa olevien myymättömien tavaroiden varastojen arvon muutokseksi viiteajanjakson ensimmäisen ja viimeisen päivän välillä. Se sisältyy muuttujaan Tavaravarastojen muutos.

Näihin tavaroihin kuuluvat tilastoyksikön keskeneräiset tavarat siinäkin tapauksessa, että kyseiset tavarat ovat kolmansien osapuolten hallussa. Vastaavasti kyseisen tilastoyksikön hallussa olevat kolmansille osapuolille kuuluvat tavarat eivät sisälly tähän muuttujaan.

Varastot arvotetaan tuotantokustannuksiin ennen arvostuserien (kuten poistojen) huomioon ottamista.

9) Muuttuja 240203: Jälleenmyytävien tavaroiden varastojen muutos

Jälleenmyytävien tavaroiden varastojen muutos on tilastoyksikön kirjaamien sellaisten varastojen kokonaisarvon erotus viiteajanjakson lopussa ja alussa, joihin sisältyvät tavarat on tarkoitettu jälleenmyytäviksi kolmansille osapuolille ilman jatkojalostusta. Kyseisten varastojen arvo on se, joka se on merkitty tilinpäätökseen. Jälleenmyytävien tavaroiden varastojen muutos sisältyy muuttujaan Tavaravarastojen muutos.

10) Muuttuja 240301: Ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten tavaroiden ja palveluiden ostot yhteensä

”Tavaroiden ja palveluiden ostot yhteensä” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 240101 E osan 1 kohdassa ja ”ulkomaisessa määräysvallassa olevat yritykset” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 210301 A osan 13 kohdassa.

11) Muuttuja 240302: Ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten jälleenmyytäviksi tarkoitettujen tavaroiden ja palveluiden ostot

”Jälleenmyytäviksi tarkoitettujen tavaroiden ja palveluiden ostot” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 240102E osan 2 kohdassa ja ”ulkomaisessa määräysvallassa olevat yritykset” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 210301 A osan 13 kohdassa.

F. TUOTOS JA TULOS

1) Muuttuja 140101: Tuotanto (volyymi)

Tuotantoa tarvitaan lyhyen aikavälin yritystilastoissa indeksinä. Tuotannon volyymi-indeksi on talouskehityksen viiteindikaattori, ja sitä käytetään erityisesti talouskehityksen käännekohtien tunnistamiseen varhaisessa vaiheessa. Se olisi esitettävä Laspeyres’n tyyppisenä indeksinä, jossa nykyistä tuotannon volyymia verrataan vastaavaan tuotannon volyymiin peruskaudella.

Tuotannon volyymi-indeksin teoreettinen tavoite:

—

Omaa tuotosta olisi mitattava suhdannetilastoja varten. Käsitteeseen ”tuotanto” tai ”tuotos” ei sisälly suhdannetilastoissa muista yksiköistä peräisin olevia panoksia.

—

Tuotannon volyymi-indeksin tavoitteena on näin ollen mitata arvonlisäyksen volyymin muutoksia lyhyin ja säännöllisin väliajoin.

—

Mitatun arvonlisäyksen volyymin muutosten olisi yleensä vastattava likimääräisesti kansantalouden tilinpidon arvonlisäyskäsitteillä mitattua arvonlisäystä.

Tuotannon volyymi-indeksin laskentaperiaatteet:

—

Teoreettisen tavoitteen mukaisen indeksin laatimiseen tarvittavia tietoja ei yleensä ole saatavilla kuukausittain.

—

Näin ollen perushintainen arvonlisäys lasketaan ainoastaan perusjaksolta erityisesti painojen päivittämistä varten. Jos perushintaista arvonlisäystä ei ole saatavilla, voidaan korvaavana arvona käyttää tuotannontekijähintaista bruttoarvonlisäystä.

—

Arvonlisäyksen kuukausittainen jatkuvuus peruskaudella luodaan soveltuvien korvaavien arvojen avulla.

Korvaavien arvojen laskeminen jatkuvuutta varten. Soveltuvia arvoja indeksien jatkamiseen ovat

—

(deflatoitujen) bruttotuotantoarvojen jatkuvuus,

—

volyymien jatkuvuus,

—

(deflatoidun) liikevaihdon jatkuvuus,

—

työpanoksen jatkuvuus,

—

raaka-ainepanoksen jatkuvuus,

—

energiapanoksen jatkuvuus.

Näiden korvaavien mittareiden ja lisäarvon kehityksen välinen korrelaatio voi vaihdella markkinatoiminnan mukaan. Kullekin markkinatoiminnalle olisi valittava korvaava mittari, jolla on suuri korrelaatio.

Suhde kansantalouden tilinpitoon:

—

Käsitteen ”tuotantoindeksi” ymmärretään yleisesti tarkoittavan samaa kuin ”lisäarvon kehitys”, mikä on ristiriidassa kansantalouden tilinpidon ja yritystoiminnan rakennetilastojen mukaisen ”tuotannon” määritelmän kanssa.

—

Kansantalouden tilinpidossa tuotantoindeksi viittaa ”arvonlisäyksen” kehitykseen kiinteisiin hintoihin, kun taas arvonlisäys on periaatteessa tuotos, josta on vähennetty välituotekäyttö perushintaan.

2) Muuttuja 140201: Myynnin volyymi

Myynnin volyymi edustaa nettoliikevaihdon arvoa kiinteisiin hintoihin, ja se on siis määräindeksi. Se voidaan laskea asianmukaisella hintaindikaattorilla deflatoituna nettoliikevaihtona käypiin hintoihin tai määräindeksinä, joka saadaan suoraan myytyjen tavaroiden määrästä.

3) Muuttuja 140301: Nettoliikevaihto

Kaikkien toimialojen osalta NACE 64:ää, NACE 65:tä ja joitakin NACE 66:n toimialoja lukuun ottamatta nettoliikevaihto koostuu kaikesta tilastoyksikön tavanomaisesta toiminnasta viiteajanjaksolla saadusta tulosta, josta on vähennetty kaikki sen myöntämät hinnanalennukset, alennukset ja ostohyvitykset.

Tulo määritellään viiteajanjaksolla tapahtuviksi taloudellisen hyödyn lisäyksiksi, jotka toteutuvat varojen lisääntymisenä tai parantumisena taikka velkojen vähentymisenä ja johtavat oman pääoman lisäyksiin, jotka ovat muusta kuin omistajien tekemistä oman pääoman sijoituksista johtuvaa.

Kyseinen varojen lisääntyminen johtuu asiakkaiden kanssa tehdyistä sopimuksista, ja ne toteutuvat siten, että tilastoyksikkö täyttää mainittujen sopimusten mukaiset suoritevelvoitteet. Suoritevelvoitteella tarkoitetaan yleensä tavaroiden myyntiä (siirtoa) tai palveluiden suoritusta, mutta varojen bruttomääräinen lisääntyminen voi sisältää myös tuloa, joka saadaan tuottoina siitä, että muut käyttävät tilastoyksikön varoja.

Nettoliikevaihtoon eivät sisälly

—

kaikki verot, tullit ja maksut, jotka liittyvät suoraan tuloon,

—

kaikki päämiehen puolesta veloitetut määrät, jos tilastoyksikkö toimii asiamiehenä suhteessaan päämiehen kanssa,

—

kaikki tulo, joka ei synny tilastoyksikön tavanomaisen toiminnan yhteydessä. Tämäntyyppinen tulo luokitellaan yleensä ”muuksi (liiketoiminnan) tuloksi”, ”rahoitustuloksi”, ”satunnaiseksi tuloksi” tai vastaavaan nimikkeeseen tilinpäätöksen laatimisessa käytettyjen yleisesti hyväksyttyjen tilinpäätösstandardien mukaisesti.

Osavuositilastoissa ei ehkä voida ottaa huomioon esimerkiksi vuosittaisia hinnanalennuksia, tukia, ostohyvityksiä ja alennuksia.

NACE K6411-, NACE K6419- ja NACE K649 -toimialojen nettoliikevaihto määritellään tuotoksen arvoksi, josta on vähennetty tuet tai julkiset avustukset.

NACE K642- ja NACE K643 -toimialojen nettoliikevaihto voidaan määrittää likimääräisenä arvona toiminnan kokonaiskustannusten perusteella, jos nettoliikevaihto ei käy ilmi tilinpäätöksestä.

NACE K6511-, NACE K6512- ja NACE K652 -toimialojen nettoliikevaihto määritellään vakuutusmaksujen bruttotuotoiksi.

NACE K653 -toimialojen nettoliikevaihto määritellään eläkemaksujen kokonaismääräksi.

Niiden NACE K66 -toimialojen, joiden nettoliikevaihto ei käy ilmi tilinpäätöksestä, nettoliikevaihto määritellään tuotoksen arvoksi, josta on vähennetty tuet tai julkiset avustukset. Niihin NACE K66 -toimialoihin, joiden nettoliikevaihto on saatavissa tilinpäätöksestä, sovelletaan nettoliikevaihdon vakiomääritelmää.

4)	Muuttuja 140302: Kotimaan nettoliikevaihto

5)	Muuttuja 140303: Muu kuin kotimaan nettoliikevaihto

6)	Muuttuja 140304: Muu kuin kotimaan nettoliikevaihto (euroalue)

Muuttuja 140305: Muu kuin kotimaan nettoliikevaihto (muu kuin euroalue)

Kotimaan nettoliikevaihdon ja muun kuin kotimaan nettoliikevaihdon indeksejä varten nettoliikevaihto on jaettava tuotteen ensimmäisen määränpään mukaisesti omistuksen vaihtumisen perusteella (riippumatta siitä, siirtyykö tuote fyysisesti yli rajojen). Määränpääksi katsotaan paikka, johon tavaran tai palvelun ostanut kolmas osapuoli on asettautunut.

8)	Muuttuja 250101: Nettoliikevaihto Sama määritelmä kuin muuttujalla 140301 F osan 3 kohdassa.

Muuttuja 250102: Nettoliikevaihto maatalous-, metsätalous-, kalastus- ja teollisuustoiminnasta

Muuttuja ilmoittaa NACE-pääluokkien A–F toimialoihin liittyvän nettoliikevaihdon.

Siihen ei sisälly sellaisinaan jälleenmyytäviksi hankittujen tavaroiden ja palveluiden jälleenmyyntiin liittyvä nettoliikevaihto.

10)

Muuttuja 250103: Nettoliikevaihto teollisuustoiminnasta

Muuttuja ilmoittaa NACE-pääluokkien B–F toimialoihin liittyvän nettoliikevaihdon.

Siihen sisältyy myös alihankinnan kohteena olleiden tavaroiden ja palveluiden myyntiin liittyvä nettoliikevaihto.

Siihen ei sisälly sellaisinaan jälleenmyytäviksi hankittujen tavaroiden ja palveluiden jälleenmyyntiin liittyvä nettoliikevaihto.

11)

Muuttuja 250104: Nettoliikevaihto teollisuustoiminnasta rakennustoimintaa lukuun ottamatta

Muuttuja ilmoittaa NACE-pääluokkien B–E toimialoihin liittyvän nettoliikevaihdon.

Siihen sisältyy myös alihankinnan kohteena olleiden tavaroiden ja palveluiden myyntiin liittyvä nettoliikevaihto.

Siihen ei sisälly sellaisinaan jälleenmyytäviksi hankittujen tavaroiden ja palveluiden jälleenmyyntiin liittyvä nettoliikevaihto.

12)

Muuttuja 250105: Nettoliikevaihto rakennustoiminnasta

Muuttuja ilmoittaa NACE-pääluokan F toimialoihin liittyvän nettoliikevaihdon.

Siihen sisältyy myös alihankinnan kohteena olleiden tavaroiden ja palveluiden myyntiin liittyvä nettoliikevaihto.

Siihen ei sisälly sellaisinaan jälleenmyytäviksi hankittujen tavaroiden ja palveluiden jälleenmyyntiin liittyvä nettoliikevaihto.

13)

Muuttuja 250106: Nettoliikevaihto palvelutoiminnasta

Muuttuja ilmoittaa palveluiden kokonaistuotantoon liittyvän nettoliikevaihdon (pankki- ja vakuutuspalvelut, liike-elämän palvelut sekä henkilökohtaiset palvelut).

Siihen sisältyy sekä pääasiallisena toimintana että sivutoimintana tuotettujen palveluiden nettoliikevaihto. Tiettyjä palveluja voivat tuottaa myös teollisuuden yksiköt. Nämä toimialat luokitellaan NACE-pääluokkiin H–N ja P–S sekä NACE-pääluokan G huoltoa ja korjausta koskeville kolminumerotasoille 45.2 ja 45.4.

14)

Muuttuja 250107: Nettoliikevaihto kaupan osto-, jälleenmyynti- ja välitystoiminnasta

Muuttuja ilmoittaa nettoliikevaihdon yksikön kaupallisesta osto- ja jälleenmyyntitoiminnasta sekä yksikön harjoittamasta välitystoiminnasta. Se kattaa yksikön omissa nimissään ja omaan lukuunsa ostamien ja sellaisinaan tai yksikön kaupan yrityksille tyypillisellä tavalla pakkaamina ja merkitseminä jälleenmyymien tavaroiden myynnin ja kaikki välityspalkkiot, jotka perustuvat yksikön kolmansien puolesta ja lukuun harjoittamaan osto- ja myyntitoimintaan sekä muuhun vastaavaan toimintaan.

Jälleenmyynti voidaan jakaa kahteen ryhmään:

—

jälleenmyynti muille kauppiaille, ammattimaisille käyttäjille jne. (tukkumyynti),

—

jälleenmyynti kotitalouksille tai pieniä määriä kuluttaville yksiköille (vähittäismyynti)

Tämäntyyppinen toiminta luokitellaan NACE-pääluokkaan G (lukuun ottamatta kolminumerotasojen 45.2 ja 45.4 mukaista huoltoa ja korjausta).

15)

Muuttuja 250108: Nettoliikevaihto rakennusten rakentamisesta

Muuttuja ilmoittaa NACE-kaksinumerotason F41 toimialoihin liittyvän nettoliikevaihdon.

Siihen sisältyy myös alihankinnan kohteena olleiden tavaroiden ja palveluiden myyntiin liittyvä nettoliikevaihto.

Siihen ei sisälly sellaisinaan jälleenmyytäviksi hankittujen tavaroiden ja palveluiden jälleenmyyntiin liittyvä nettoliikevaihto.

16)

Muuttuja 250109: Nettoliikevaihto tie- ja vesirakentamisesta

Muuttuja ilmoittaa NACE-kaksinumerotason F42 toimialoihin liittyvän nettoliikevaihdon.

Siihen sisältyy myös alihankinnan kohteena olleiden tavaroiden ja palveluiden myyntiin liittyvä nettoliikevaihto.

Siihen ei sisälly sellaisinaan jälleenmyytäviksi hankittujen tavaroiden ja palveluiden jälleenmyyntiin liittyvä nettoliikevaihto.

17)

Muuttuja 250110: Nettoliikevaihto pääasiallisesta toiminnasta NACE-kolminumerotasolla

Muuttuja ilmoittaa yksikön pääasialliseen toimintaan liittyvän nettoliikevaihdon. Yksikön pääasiallinen toiminta määritellään neuvoston asetuksessa (EY) N:o 696/93 vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

Siihen sisältyy myös alihankinnan kohteena olleiden tavaroiden ja palveluiden myyntiin liittyvä nettoliikevaihto.

Siihen ei sisälly sellaisinaan jälleenmyytäviksi hankittujen tavaroiden ja palveluiden jälleenmyyntiin liittyvä nettoliikevaihto.

18)

Muuttuja 250111: Nettoliikevaihto alihankinnasta

NACE-pääluokan F toimialoja koskevissa tilastoissa nettoliikevaihto alihankinnasta tarkoittaa nettoliikevaihtoa, joka on syntynyt yksikön omista rakennustöistä, joita se on toteuttanut alihankintasuhteessa kolmannelle osapuolelle.

Kahden yrityksen välillä on alihankintasuhde aina, kun A, B, C ja D kohdan ehdot täyttyvät samanaikaisesti:

asiakasyritys tekee sopimuksen alihankkijayrityksen kanssa, jäljempänä ’alihankkija’, sellaisten tehtävien tai palveluiden toteuttamiseksi, jotka ovat kiinteä osa rakennusprosessia.

asiakasyritys vastaa rakennusprosessin lopputuotteesta, ja vastuu kattaa myös alihankkijan toteuttamat osat siitä; joissain tapauksissa osa vastuusta voi olla alihankkijalla;

Molempia velvoittavaa sopimusta ei muutoin sido mikään assosiaatiotyyppinen sopimus, kuten yhteinen vastaus tarjouskilpailuun, yhteenliittymä tai yhteisyritys.

19)	Muuttuja 250112: Nettoliikevaihto asiakkaan kotipaikan mukaan Nettoliikevaihto sellaisena kuin se on määriteltynä muuttujan 140301 osalta F osan 3 kohdassa. Kotipaikan käsite on asetuksen (EU) N:o 549/2013 mukainen.

20)	Muuttuja 250113: Nettoliikevaihto tuotteittain Nettoliikevaihto sellaisena kuin se on määriteltynä muuttujan 140301 osalta F osan 3 kohdassa. Tuotekohtainen jaottelu perustuu CPA-luokitukseen.

21)

Muuttuja 250201: Jälleenmyytävien tavaroiden myyntikate

Muuttuja ilmoittaa sellaisen osto- ja jälleenmyyntitoiminnan tuoton, johon ei liity jatkojalostusta. Se lasketaan nettoliikevaihdosta, joka liittyy ilman jatkojalostusta tapahtuvaan osto- ja jälleenmyyntitoimintaan, jälleenmyyntiä varten tehtyjen ostojen kokonaismäärästä sekä jälleenmyytäviksi ostettujen tavaroiden ja palveluiden varastojen muutoksista.

Jälleenmyytävien tavaroiden myyntikatteeseen sisältyvät sellaisten tavaroiden ja palveluiden myynnit, ostot ja varastojen muutokset, jotka liittyvät tavaroihin ja palveluihin, jotka ostetaan luovutettaviksi kolmansille osapuolille sellaisinaan.

Myös nimitystä jälleenmyyntikate käytetään.

22)

Muuttuja 250301: Tuotoksen arvo

Tuotoksen arvo ilmaisee tilastoyksikön kokonaistuotoksen arvon, joka on tuotettu viiteajanjaksolla.

Kaikilla toimialoilla, lukuun ottamatta NACE 64-, 65- ja 66-toimialoja, se on seuraavien summa:

+ Nettoliikevaihto

± Valmiiden ja keskeneräisten tavaroiden varastojen muutos

± Jälleenmyytävien tavaroiden varastojen muutos

+ Tulo tuotteisiin tai liikevaihtoon liittyvistä tuista ja

+ Aktivoitu tuotos

– Jälleenmyytäviksi tarkoitettujen tavaroiden ja palveluiden ostot

Tuotteisiin tai liikevaihtoon liittyvistä tuista saatu tulo on mikä tahansa tulo, joka on peräisin tilastoyksikölle viitekaudella myönnetystä ja tilastoyksikön sellaiseksi kirjaamasta julkisesta tuesta.

Aktivoitu tuotos on kaikkien itse aikaansaatujen pitkäaikaisten omaisuuserien kokonaiskasvu, jonka tilastoyksikkö on kirjannut sellaiseksi viiteajanjaksolla.

NACE K6411 -toimialoilla tuotoksen arvo määritellään sellaisiksi muiksi hallinnon kuluiksi kuin henkilöstökuluiksi, joihin on lisätty palkkio- ja komissiokulut sekä henkilöstökulut sekä aineellisen ja aineettoman käyttöomaisuuden poistot.

NACE K6419- ja NACE K649 -toimialoilla tuotoksen arvo saadaan seuraavasta yhtälöstä: Korkotulo ja muu vastaava tulo miinus Korkokulut ja muut vastaavat kulut plus Saadut palkkiot plus Tulo osakkeista ja muista vaihtuvatuottoisista arvopapereista plus Rahoitustoiminnan nettovoitto tai nettotappio plus Tulo tuotteisiin tai liikevaihtoon liittyvistä tuista. Joidenkin NACE K6499 -toimialojen tuotoksen arvo on nettoliikevaihto, johon on lisätty tuet tai julkiset avustukset, tai se voidaan määrittää likimääräisenä arvona toiminnan kokonaiskustannusten perusteella, jos nettoliikevaihto ei käy ilmi tilinpäätöksestä.

NACE K642- ja NACE K643 -toimialojen tuotoksen arvo on nettoliikevaihto, johon on lisätty tuet tai julkiset avustukset, tai se voidaan määrittää likimääräisenä arvona toiminnan kokonaiskustannusten perusteella, jos nettoliikevaihto ei käy ilmi tilinpäätöksestä.

NACE K6511-toimialojen tuotoksen arvo saadaan seuraavasta yhtälöstä: Vakuutusmaksujen bruttotuotot plus

Sijoitustoiminnan tulo miinus Tulo merkittävistä omistusyhteyksistä miinus Sijoitusten palautuneet arvonalennukset plus Jälleenvakuuttajien sijoitusten tulo niiden osuudesta yrityksen vakuutusteknisestä vastuuvelasta plus Sijoitusten realisoitumattomat voitot plus Muu vakuutustekninen tulo, omalla vastuulla, miinus Maksetut korvaukset plus/miinus Korvausvastuun muutos (lisäykset on vähennettävä, vähennykset on lisättävä) plus/miinus Muun vakuutusteknisen vastuuvelan muutokset, omalla vastuulla (kulut on vähennettävä, tulo on lisättävä), plus/miinus (jos saatavilla) Muun vakuutusteknisen vastuuvelan muutokset, jälleenvakuuttajien osuus (kulut on vähennettävä, tulo on lisättävä) plus/miinus (jos saatavilla) Tulevia varauksia koskeva rahastomuutos (kulut on vähennettävä, tulo on lisättävä) miinus Hyvitykset ja alennukset, omalla vastuulla, miinus Sijoitusten myyntitappiot miinus Sijoitusten realisoitumattomat arvonlaskut plus Muu tulo.

NACE K6512- ja NACE K652 -toimialojen tuotoksen arvo saadaan seuraavasta yhtälöstä: Vakuutusmaksutulo (brutto) plus Sijoitustoiminnan tulo miinus Tulo merkittävistä omistusyhteyksistä miinus Sijoitusten palautuneet arvonalennukset plus Jälleenvakuuttajien sijoitusten tulo niiden osuudesta yrityksen vakuutusteknisestä vastuuvelasta plus Muu vakuutustekninen tulo, omalla vastuulla, plus Muu tulo miinus Maksetut korvaukset plus/miinus Korvausvastuun muutos (lisäykset on vähennettävä, vähennykset on lisättävä) miinus Sijoitusten myyntitappiot miinus Hyvitykset ja alennukset (netto) plus/miinus Tasoitusvastuun muutos (kulut on vähennettävä, tulo on lisättävä) plus/miinus Muun vakuutusteknisen vastuuvelan muutokset, jos niitä ei ole esitetty muissa kohdissa (kulut on vähennettävä, tulo on lisättävä).

NACE K653 -toimialojen tuotoksen arvo saadaan seuraavasta yhtälöstä: Nettoliikevaihto miinus Maksetut vakuutusmaksut plus Sijoitustoiminnan tulot plus Muu tulo plus Saadut vakuutuskorvaukset miinus Eläkemenot yhteensä miinus Vakuutusteknisen vastuuvelan muutos, netto (vakuutusteknisen vastuuvelan lisäykset vähennetään tuotoksen arvosta ja vähennykset lisätään). Vaihtoehtoisesti tuotoksen arvo voidaan laskea kustannusten summana.

Niiden NACE K66 -toimialojen, joiden nettoliikevaihto ei käy ilmi tilinpäätöksestä, tuotoksen arvo saadaan seuraavasta yhtälöstä: Korkotulo ja muu vastaava tulo miinus Korkokulut ja muut vastaavat kulut plus Saadut palkkiot plus Tulo osakkeista ja muista vaihtuvatuottoisista arvopapereista plus Rahoitustoiminnan nettovoitto tai nettotappio plus Tulo tuotteisiin tai liikevaihtoon liittyvistä tuista.

Niiden NACE K66 -toimialojen, joiden nettoliikevaihto käy ilmi tilinpäätöksestä, tuotoksen arvo saadaan seuraavasta yhtälöstä: Nettoliikevaihto plus Aktivoitu tuotos plus tulo tuotteisiin tai liikevaihtoon liittyvistä tuista.

23)

Muuttuja 250401: Arvonlisäys

Arvonlisäys on liiketoiminnan nettotuloa kuvaava yhdistelmäindikaattori, jota on oikaistu poistojen, kuoletusten ja työsuhde-etuuksien huomioon ottamiseksi, ja tilastoyksikkö on kirjannut kaikki erät sellaisiksi viiteajanjaksolla. Sen arvo saadaan seuraavasta yhtälöstä:

+ Nettoliikevaihto

+ Tulo tuotteisiin tai liikevaihtoon liittyvistä tuista

+ Aktivoitu tuotos

± Tavaravarastojen muutos

– Tavaroiden ja palveluiden ostot yhteensä

24)

Muuttuja 250501: Käyttökate

Käyttökate on varsinaisen toiminnan kate sen jälkeen, kun työvoimapanos on korvattu.

Se voidaan laskea arvonlisäyksestä vähennettynä työsuhde-etuuksista aiheutuvilla kuluilla. Yksikkö voi käyttää käyttökatetta maksaakseen takaisin tahoille, joilta se on saanut omia varoja tai velkaa, tai maksaakseen veronsa tai rahoittaakseen investointinsa joko kokonaan tai osittain.

25)	Muuttuja 250601: Ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten nettoliikevaihto ”Nettoliikevaihto” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 140301 F osan 3 kohdassa ja ”ulkomaisessa määräysvallassa olevat yritykset” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 210301 A osan 13 kohdassa.

26)	Muuttuja 250701: Ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten tuotoksen arvo ”Tuotoksen arvo” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 250301 F osan 22 kohdassa ja ”ulkomaisessa määräysvallassa olevat yritykset” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 210301 A osan 13 kohdassa.

27)	Muuttuja 250801: Ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten arvonlisäys ”Arvonlisäys” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 250401 F osan 23 kohdassa ja ”ulkomaisessa määräysvallassa olevat yritykset” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 210301 A osan 13 kohdassa.

28)

Muuttuja 250901: Ulkomaista määräysvaltaa käyttävien yritysten (UCI-käsite) ja kotimaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden nettoliikevaihto

”Nettoliikevaihto” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 140301 F osan 3 kohdassa ja ”ulkomaista määräysvaltaa käyttävät yritykset (UCI-käsite) ja kotimaiset osakkuus- ja tytäryhtiöt” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 210401 A osan 14 kohdassa.

29)

Muuttuja 440101: Niiden ulkomailla olevien yritysten nettoliikevaihto, joissa lopullista määräysvaltaa käyttävät raportoivan maan institutionaaliset yksiköt

”Nettoliikevaihto” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 140301 F osan 3 kohdassa ja ”ulkomailla olevat yritykset, joissa lopullista määräysvaltaa käyttävät raportoivan maan institutionaaliset yksiköt” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 410101 A osan 25 kohdassa.

30)

Muuttuja 251001: Myyty tuotanto

Myyty tuotanto määritellään kunkin maan talousalueella milloin tahansa tapahtuvaksi tuotannoksi, joka on myyty (laskutettu) viiteajanjaksolla. Tuotanto voidaan toteuttaa yrityksen pääasiallisella toimialalla tai sivutoimialoilla. Siihen myös sisältyy samalle yritykselle kuuluvien eri toimialayksiköiden välillä myyty (laskutettu) tuotanto.

31)

Muuttuja 251002: Alihankintana teetetty tuotanto

Alihankkijan kunkin maan talousalueella suorittama tuotanto, joka on viiteajanjaksolla myyty (laskutettu) toimeksiantajalle CPA-ohjeissa vahvistettujen alihankintana suoritettavien toimintojen ehtojen mukaisesti. Tuotanto voidaan toteuttaa yrityksen pääasiallisella toimialalla tai sivutoimialoilla.

32)

Muuttuja 251003: Varsinainen tuotanto

Varsinaiseen tuotantoon sisältyy kunkin maan talousalueella viiteajanjaksolla suoritettu tuotanto, joka sisältyy muiden tuotteiden valmistukseen. Siihen kuuluvat tuotteet, jotka joko itse toimialayksikössä tai muussa saman yrityksen toimialayksikössä

—

on tarkoitettu myytäviksi,

—

jalostetaan toiseksi tuotteeksi,

—

jalostetaan toiseksi tuotteeksi, tai

—

varastoidaan.

G. INVESTOINNIT

1) Muuttuja 260101: Bruttoinvestoinnit aineellisiin pitkäaikaisiin omaisuuseriin

Muuttujaan sisältyvät kaikki aineellisiin pitkäaikaisiin omaisuuseriin tehdyt lisäykset, jotka tilastoyksikkö on kirjannut sellaisiksi viiteajanjaksolla, lukuun ottamatta aiemmin kirjattujen arvonalentumistappioiden uudelleenarvotuksista tai peruutuksista sekä muiden aineellisten pitkäaikaisten omaisuuserien luokituksen muutoksista (siirroista) johtuvia lisäyksiä.

Lisäyksiä ovat muun muassa hankinnat, rahoitusleasingsopimukset, parannukset, muutokset, peruskorjaukset, rakennukset, itse rakennetut rakennukset ja mahdolliset aktivoidut kulut, jotka sallitaan sovellettavissa tilinpäätösstandardeissa, joissa määritellään kirjaamis- ja arvostamisperusteet.

2) Muuttuja 260102: Bruttoinvestoinnit maahan

Muuttujaan sisältyvät kaikki maahan, maanalaisiin esiintymiin, metsiin ja sisävesistöihin, aineellisiin etsintä- ja arviointivaroihin, kaivostoimintaan sekä öljy- ja kaasuvaroihin ja muihin vastaaviin tehdyt lisäykset, jotka tilastoyksikkö on kirjannut sellaisiksi viiteajanjaksolla. Bruttoinvestoinnit maahan sisältyy muuttujaan Bruttoinvestoinnit aineellisiin pitkäaikaisiin omaisuuseriin.

3) Muuttuja 260103: Bruttoinvestoinnit olemassa olevien rakennusten hankintaan

Muuttujaan sisältyvät kaikki hankintahetkellä jo käytettyihin (eli ei uusiin) rakennuksiin ja vastaaviin rakenteisiin tehdyt lisäykset tai niitä koskevat hankinnat, jotka tilastoyksikkö on kirjannut sellaisiksi viiteajanjaksolla.

Bruttoinvestoinnit olemassa olevien rakennusten hankintaan sisältyy muuttujaan Bruttoinvestoinnit aineellisiin pitkäaikaisiin omaisuuseriin.

4) Muuttuja 260104: Bruttoinvestoinnit uudisrakentamiseen ja rakennusten parannustöihin

Muuttujaan sisältyvät kaikki

—

omaan käyttöön tarkoitettujen uusien rakennusten rakentamiseen (itse rakennetut rakennukset) tehdyt lisäykset,

—

uusien rakennusten hankinnat (yleensä rakennussopimuksen tulos, jonka edunsaaja on raportoiva tilastoyksikkö),

—

olemassa oleviin rakennuksiin liittyvät aktivoidut lisäykset, muutokset, parannukset ja peruskorjaukset (jos niistä todennäköisesti koituu tilastoyksikölle taloudellista lisähyötyä), jotka tilastoyksikkö on kirjannut sellaisiksi viiteajanjaksolla.

Bruttoinvestoinnit uudisrakentamiseen ja rakennusten parannustöihin sisältyy muuttujaan Bruttoinvestoinnit aineellisiin pitkäaikaisiin omaisuuseriin.

5) Muuttuja 260105: Bruttoinvestoinnit koneisiin ja laitteisiin

Muuttujaan sisältyvät kaikki koneisiin, ajoneuvoihin, varusteisiin ja kiinteisiin laitteisiin, toimistolaitteisiin, tietokone-, viestintä- ja verkkolaitteisiin ja muihin vastaaviin tehdyt lisäykset, jotka tilastoyksikkö on kirjannut sellaisiksi viiteajanjaksolla.

Bruttoinvestoinnit koneisiin ja laitteisiin sisältyy muuttujaan Bruttoinvestoinnit aineellisiin pitkäaikaisiin omaisuuseriin.

6) Muuttuja 260106: Bruttoinvestoinnit muihin aineettomiin pitkäaikaisiin omaisuuseriin kuin liikearvoon

Muuttujaan sisältyvät kaikki aineettomiin pitkäaikaisiin omaisuuseriin tehdyt lisäykset, jotka tilastoyksikkö on kirjannut sellaisiksi viitekaudella, liikearvoon tehtyjä lisäyksiä lukuun ottamatta.

Lisäyksiä ovat muun muassa hankinnat, rahoitusleasingsopimukset, parannukset, lisäykset, muutokset, peruskorjaukset, rakennukset, itse rakennetut rakennukset ja mahdolliset aktivoidut kulut, jotka sallitaan sovellettavissa tilinpäätösstandardeissa, joissa määritellään kirjaamis- ja arvostamisperusteet ja joissa myös käsite ”liikearvo” määritellään.

7) Muuttuja 260107: Investoinnit hankittuihin tietokoneohjelmistoihin

Investoinnit hankittuihin tietokoneohjelmistoihin katsotaan aineettomaksi hyödykkeeksi, jos ja vain jos on todennäköistä, että kyseisen hyödykkeen tuottama vastainen taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi ja jos hyödykkeen aiheuttama meno on luotettavasti määritettävissä. Jos ohjelmistojen hankinta ei täytä näitä vaatimuksia, se kirjataan kuluksi hankintahetkellä ja sisällytetään muuttujaan Tavaroiden ja palveluiden ostot yhteensä.

Investointi hankittuun tietokoneohjelmistoon käsittää hankintahinnan, joka sisältää tuontitullit ja sellaiset ostoihin liittyvät verot, jotka eivät ole saatavissa takaisin, sekä menot, jotka välittömästi johtuvat hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Välittömästi hyödykkeestä johtuviin menoihin kuuluvat esimerkiksi sen asentamisesta maksetut asiantuntijapalkkiot. Paljous- ja muut alennukset vähennetään hankintamenoa määritettäessä.

8) Muuttuja 260108: Aineellisten investointien myyntituotot

Muuttujaan sisältyy kolmansille osapuolille myytyjen olemassa olevan aineellisen käyttöomaisuuden arvo. Aineellisen käyttöomaisuuden myynti arvotetaan kirjanpitoarvon sijasta todelliseen kauppahintaan (ilman arvonlisäveroa), josta on vähennetty myyjälle omistuksen siirrosta aiheutuneet kustannukset. Muuttujaan ei sisälly arvostuseriä eikä muita luovutuksia kuin kauppaa.

9) Muuttuja 260201: Ulkomaisessa määräysvallassa olevien yritysten bruttoinvestoinnit aineellisiin pitkäaikaisiin omaisuuseriin

”Bruttoinvestoinnit aineellisiin pitkäaikaisiin omaisuuseriin” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 260101 G osan 1 kohdassa ja ”ulkomaisessa määräysvallassa olevat yritykset” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 210301 A osan 13 kohdassa.

10) Muuttuja 430101: Niiden ulkomailla olevien yritysten bruttoinvestoinnit aineellisiin pitkäaikaisiin omaisuuseriin, joissa lopullista määräysvaltaa käyttävät raportoivan maan institutionaaliset yksiköt

”Bruttoinvestoinnit aineellisiin pitkäaikaisiin omaisuuseriin” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 260101 G osan 1 kohdassa ja ”ulkomailla olevat yritykset, joissa lopullista määräysvaltaa käyttävät raportoivan maan institutionaaliset yksiköt” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 410101 A osan 25 kohdassa.

H. KIINTEISTÖT

1) Muuttuja 150101: Rakennusluvat – Asuntojen lukumäärä

Rakennusluvalla tarkoitetaan lupaa rakennushankkeen töiden aloittamiseen. Rakennuslupa itsessään on suunnittelun ja viranomaisilta haettavien rakentamista koskevien lupien viimeinen vaihe ennen töiden aloittamista. Uusia rakennushankkeita koskevien tietolähteiden täydentämiseksi voidaan käyttää muita tietoja, esimerkiksi hyväksyttyjä yksityiskohtaisia kaavoja ja rakennustöiden aloittamista koskevia tietoja.

Nämä rakennusluvat antavat yleensä hyvin viitteitä rakennusalan työmäärästä lähitulevaisuudessa. Tämä ei kuitenkaan välttämättä pidä paikkaansa, jos suuri määrä myönnettyjä lupia jää käyttämättä tai jos luvan saannin ja rakennustöiden aloituksen välillä on pitkä viivästys.

Asetuksessa (EU) 2019/2152 edellytetään tietoja ainoastaan uusista rakennuksista ja muiden kuin asuinrakennusten muuntamisesta asuinrakennuksiksi, vaikka rakennuslupia voidaan myöntää muille rakennuskohteille ja töille.

Rakennukset jaetaan asuinrakennuksiin ja muihin kuin asuinrakennuksiin.

Asuinrakennukset ovat rakennuksia, joista vähintään puolet on asuinkäytössä. Jos alle puolet kokonaishyötypinta-alasta käytetään asuinkäyttöön, rakennus luokitellaan muihin kuin asuinrakennuksiin sen käyttötarkoituksen mukaisesti.

Asuntojen rakennuslupien lukumäärää koskevalla muuttujalla pyritään kuvaamaan rakennustoiminnan tulevaa kehitystä yksikkömäärien avulla.

Tähän muuttujaan kerätään tietoja sellaisissa uusissa asuinrakennuksissa sijaitsevien asuntojen lukumäärästä, joille on myönnetty rakennuslupa (muuttujaan sisältyvät yhden asunnon asuinrakennukset ja asuinrakennukset, joissa on vähintään kaksi asuntoa). Asunto on huone tai huoneisto ja siihen liittyvät tilat pysyvässä rakennuksessa tai siitä rakenteellisesti erotetussa osassa, joka on rakennettu, uudelleen rakennettu, muutettu jne. yksityistä asuinkäyttöä varten. Asunnossa on oltava erillinen uloskäynti kadulle (suoraan tai puutarhan tai pihan kautta) tai rakennuksen sisällä olevaan yhteiseen tilaan (porraskäytävä, käytävä jne.). Erilliset asuinhuoneet, joita on selvästi tarkoitus käyttää kyseisen asunnon osina, on luettava osaksi kyseistä asuntoa. Asunto voi siis muodostua erillisistä rakennuksista, jotka kuuluvat samaan pihapiiriin, jos rakennukset on tarkoitettu saman yksityisen kotitalouden asuinkäyttöön.

Sellaisten olemassa olevien asuinrakennusten laajennuksia, joille ei vaadita rakennuslupaa, ei katsota näissä tilastoissa asunnoiksi.

2) Muuttuja 150102: Rakennusluvat – hyötypinta-ala neliömetreinä tai muuna kokomittana

”Rakennusluvat” määritellään samalla tavalla kuin muuttujassa 150101 H osan 1 kohdassa. Rakennuslupien hyötypinta-alaa koskevalla muuttujalla pyritään kuvaamaan rakennustoiminnan tulevaa kehitystä volyymin kannalta.

Tähän muuttujaan kerätään tietoja sellaisten uusien asuinrakennusten ja muiden kuin asuinrakennusten neliömetreinä ilmaistusta hyötypinta-alasta, joille on myönnetty rakennuslupa. Rakennuksen hyötypinta-ala mitataan sen ulkoseinistä. Siihen eivät sisälly

—

rakenteet (esim. rajaavat rakenneosat, tukirakenteet, pylväät, pilarit ja savuhormit)

—

huoltotilat (esim. lämmitys- ja ilmastointilaitteiden tai energianlähteen vaatimat tilat)

—

kulkuväylät (esim. porraskuilut, hissit ja liukuportaat).

Asuinkäytössä olevaan rakennuksen osaan lasketaan keittiöt, olohuoneet, makuuhuoneet, aputilat, kellarit ja asuntoyksiköiden yhteiskäytössä olevat tilat.

Jos tietoja hyötypinta-alasta ei ole suoraan saatavilla kerätyistä tiedoista, ne voidaan arvioida käytettävissä olevien lähteiden perusteella.

LIITE V

Tavaroiden ulkomaankauppaa, mukaan luettuna yritysten ominaisuuksien perusteella jaoteltu tavarakauppa, koskevien Euroopan tilastojen tekniset määrittelyt

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 jakso

Määritelmät

Tavaroiden ulkomaankauppaa koskevissa Euroopan tilastoissa tarkoitetaan:

’tavaroilla’ kaikkea irtainta omaisuutta, myös sähkövirtaa ja maakaasua;

’tavaroiden viennillä’ kaikkia tavaroiden fyysisiä liikkeitä, joilla vähennetään jäsenvaltion aineellisten resurssien varastoa siten, että tavarat poistuvat kyseisen jäsenvaltion tilastoalueelta toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan tilastoalueella sijaitsevaan määräpaikkaan;

’tavaroiden tuonnilla’ kaikkia tavaroiden fyysisiä liikkeitä, joilla lisätään jäsenvaltion aineellisten resurssien varastoa siten, että tavarat saapuvat kyseisen jäsenvaltion tilastoalueelle toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan tilastoalueelta;

’tietyillä tavaroilla tai tietyillä tavaroiden liikkeillä’ tämän liitteen III luvussa tarkoitettuja tavaroita tai tavaroiden liikkeitä, jotka luonteensa vuoksi poikkeavat periaatteesta, jonka mukaan tavaroiden fyysiset liikkeet jäsenvaltion rajan yli kirjataan, tai jotka edellyttävät erityisiä menetelmiä koskevia säännöksiä, jotka poikkeavat kaikkiin muihin tavaroihin tai tavaroiden liikkeisiin sovellettavista säännöksistä;

’unionitavaroilla’ unionin tullikoodeksissa määriteltyjä unionitavaroita;

’muilla kuin unionitavaroilla’ unionin tullikoodeksissa määriteltyjä muita kuin unionitavaroita;

’tulli-ilmoituksella’ unionin tullikoodeksissa määriteltyä tulli-ilmoitusta;

’tullin päätöksellä’ tulliviranomaisten suorittamaa, hyväksyttyjä tulli-ilmoituksia koskevaa hallinnollista tointa, jolla on oikeudellisia vaikutuksia yhteen tai useampaan henkilöön;

’kolmannella maalla’ maata tai aluetta, joka ei kuulu Euroopan unionin tilastoalueeseen;

’jäsenvaltioiden välillä kauttakuljetettavilla tavaroilla’ tavaroita, jotka matkalla määräjäsenvaltioon liikkuvat minkä tahansa välijäsenvaltion kautta tai pysähtyvät yksinomaan tavaroiden kuljetukseen liittyvistä syistä ilman, että tällainen tavaroiden liike olisi tavaroiden tuontia tai vientiä kyseiseen jäsenvaltioon;

’taloudellisella omistuksella’ oikeutta omaisuuserän käytöstä koituvaan hyötyyn sillä perusteella, että omistaja hyväksyy siihen liittyvät riskit; omaisuuserän taloudellinen omistaja ei ole välttämättä varojen juridinen omistaja.

’näennäisviennin tavaroilla’ tavaroita, jotka tuodaan toisesta jäsenvaltiosta siihen jäsenvaltioon, jossa tavarat sijaitsevat silloin, kun ne asetetaan tullimenettelyyn vientiä varten sillä edellytyksellä, että viejä ei ole sijoittautunut siihen jäsenvaltioon, jossa tavarat sijaitsevat niitä tullimenettelyyn asetettaessa, ja että tavaroiden saapumisessa siihen jäsenvaltioon, jossa tavarat sijaitsevat niitä tullimenettelyyn asetettaessa, ei ole kyse neuvoston direktiivissä 2006/112/EY tarkoitetusta unionin sisäisestä tavaroiden hankinnasta tai liiketoimesta, joka rinnastetaan tällaiseen hankintaan tai liiketoimeen;

’näennäistuonnin tavaroilla’ tavaroita, jotka luovutetaan vapaaseen liikkeeseen jäsenvaltiossa ilman, että tuoja on sijoittautunut kyseiseen jäsenvaltioon, ja jotka tämän jälkeen viedään toiseen jäsenvaltioon;

’jalostuksella’ toimia tai toimintoja (valmistus, muuntaminen, rakentaminen, kokoaminen, parantaminen, uudistaminen jne.), joiden tarkoituksena on uuden tai merkittävästi parannetun tavaran aikaansaaminen tai tuottaminen;

’rakentamisen jäsenvaltiolla tai rakentamisen kolmannella maalla’ jäsenvaltiota tai kolmatta maata, jossa viimeinen merkittävä ja taloudellisesti perusteltu valmistus tai käsittely on suoritettu keskeneräiselle tavaralle.

2 jakso

Jäsenvaltio, jossa unionin sisäinen ja ulkoinen vienti ja tuonti tapahtuvat; raportoiva jäsenvaltio

1. Unionin sisäisen tavarakaupan tilastoissa tarkoitetaan:

’unionin sisäisen viennin jäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, jonka tilastoalueelta tavarat viedään niiden toisessa jäsenvaltiossa olevaan määräpaikkaan;

’unionin sisäisen tuonnin jäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, jonka tilastoalueelle tavarat tuodaan toisesta jäsenvaltiosta.

2. Unionin ulkoisen tavarakaupan tilastoissa tarkoitetaan:

▼M1

”unionin ulkoisen viennin jäsenvaltiolla” jäsenvaltiota, jonka tilastoalueella tavarat sijaitsevat silloin, kun ne asetetaan tullimenettelyyn tai jälleenviedään.

Jos kuitenkin näennäisviennin tavaroiden tapauksessa voidaan määrittää tämän liitteen 17 jakson 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu ”tosiasiallinen vientijäsenvaltio”, ”unionin ulkoisen viennin jäsenvaltio” on tosiasiallisen viennin jäsenvaltio tammikuun 2024 viiteajanjaksosta lähtien;

▼B

’unionin ulkoisen tuonnin jäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, jonka tilastoalueella tavarat sijaitsevat silloin, kun ne asetetaan tullimenettelyyn.

3. Unionin sisäisen ja ulkoisen viennin ja tuonnin jäsenvaltion määritelmää voidaan mukauttaa tiettyjä tavaroita tai tiettyjä tavaroiden liikkeitä varten.

4. Tavaroiden ulkomaankauppaa koskevien tilastojen toimittamiseksi komissiolle (Eurostatille) raportoiva jäsenvaltio on vientijäsenvaltio, kun kyseessä on vienti, ja tuontijäsenvaltio, kun kyseessä on tuonti.

3 jakso

Soveltamisala

1. Tavaroiden ulkomaankauppaa koskevat Euroopan tilastot kattavat unionin sisäisen ja ulkoisen tavarakaupan.

2. Unionin sisäinen tavarakauppa kattaa

seuraavien vientijäsenvaltiosta toisessa jäsenvaltiossa olevaan määränpäähän lähtevien tavaroiden unionin sisäisen viennin:

unionitavarat, lukuun ottamatta jäsenvaltioiden välillä kauttakuljetettavia tavaroita;

ii)

muut kuin unionitavarat, jotka on asetettu vientijäsenvaltiossa sisäiseen jalostusmenettelyyn;

seuraavien sellaisten tuontijäsenvaltioon saapuvien tavaroiden unionin sisäisen tuonnin, jotka on alun perin viety toisesta jäsenvaltiosta:

unionitavarat, lukuun ottamatta jäsenvaltioiden välillä kauttakuljetettavia tavaroita;

ii)

muut kuin unionitavarat, jotka on aiemmin asetettu vientijäsenvaltiossa sisäiseen jalostusmenettelyyn, jotka pidetään sisäisessä jalostusmenettelyssä tai jotka luovutetaan vapaaseen liikkeeseen tuontijäsenvaltiossa.

3. Unionin ulkoinen tavarakauppa kattaa

unionin tilastoalueelta lähtevien tavaroiden unionin ulkoisen viennin

sovellettaessa jotakin seuraavista unionin tullikoodeksissa säädetyistä tullimenettelyistä:

—

vienti,

—

ulkoinen jalostus;

ii)

sovellettaessa unionin tullikoodeksia:

—

muut kuin unionitavarat, jotka jälleenviedään väliaikaisesti edelleen jalostettaviksi,

—

unionitavarat, jotka on viety unionin tullialueelta sen jälkeen, kun ne on asetettu tietyn käyttötarkoituksen menettelyyn,

—

jälleenviedyt muut kuin unionitavarat sisäisen jalostusmenettelyn päättämiseksi;

unionin tilastoalueelle saapuvien tavaroiden unionin ulkoisen tuonnin, kun tavarat tuodaan jossakin seuraavista unionin tullikoodeksissa säädetyistä tullimenettelyistä:

luovutus vapaaseen liikkeeseen, tietty käyttötarkoitus mukaan luettuna;

ii)

sisäinen jalostus.

4. Tavaroiden ulkomaankauppaa koskevien Euroopan tilastojen soveltamisalaa voidaan mukauttaa tiettyjä tavaroita tai tiettyjä tavaroiden liikkeitä varten.

5. Tiettyjä tavaroita tai tiettyjä tavaroiden liikkeitä ei sisällytetä menetelmiin liittyvistä syistä tavaroiden ulkomaankauppaa koskeviin Euroopan tilastoihin. Kyseiset tavarat ja tavaroiden liikkeet luetellaan lisäyksessä.

4 jakso

Tilastoalue

1. Unionin tilastoalue käsittää jäsenvaltioiden tilastoalueet. Jäsenvaltion tilastoalueen on vastattava sen aluetta sellaisena kuin se on otettu huomioon määritettäessä unionin tullialuetta unionin tullikoodeksissa.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, Saksan liittotasavallan tilastoalueeseen kuuluu Helgolandin saari.

3. Jäsenvaltion tilastoalueen määritelmää voidaan mukauttaa tiettyjä tavaroita tai tiettyjä tavaroiden liikkeitä varten.

5 jakso

Viiteajanjakso

1. Unionin sisäisen tavarakaupan tilastoissa viiteajanjaksolla tarkoitetaan

kalenterikuukautta, jona tuonti tai vienti tapahtuu;

kalenterikuukautta, jona verotettava tapahtuma toteutuu niiden unionitavaroiden osalta, joita koskee neuvoston direktiivissä 2006/112/EY tarkoitetun yhteisöhankintoihin ja -luovutuksiin liittyvän arvonlisäverosaatavan syntyminen.

Jos kuitenkin tavaroiden tuonnin tai viennin ja verotettavan tapahtuman toteutumisen välinen aika on pidempi kuin kaksi kalenterikuukautta, viiteajanjakso on kuukausi, jona tuonti tai vienti tapahtuu; tai

kalenterikuukautta, jona tulli vastaanottaa ilmoituksen, kun tulli-ilmoitusta käytetään tietolähteenä.

2. Unionin ulkoisen tavarakaupan tilastoissa viiteajanjaksolla tarkoitetaan

kalenterikuukautta, jona tuonti tai vienti tapahtuu;

kalenterikuukautta, jona tulli vastaanottaa ilmoituksen, kun tulli-ilmoitusta käytetään tietolähteenä.

3. Viiteajanjaksoa voidaan mukauttaa tiettyjä tavaroita tai tiettyjä tavaroiden liikkeitä varten.

6 jakso

Viejä ja tuoja

1. Viejä on talouden toimija, joka harjoittaa tavaroiden vientiin johtavaa toimintaa.

Viejä harjoittaa tätä toimintaa,

kun se tekee sopimuksen, lukuun ottamatta kuljetussopimuksia, joka johtaa tavaroiden vientiin vientijäsenvaltiosta, tai muussa tapauksessa,

kun se vie tavarat pois vientijäsenvaltiosta tai järjestää tavaroiden viennin vientijäsenvaltiosta, tai muussa tapauksessa,

kun se pitää hallussaan viennin kohteena olevia tavaroita vientijäsenvaltiossa.

2. Tuoja on talouden toimija, joka harjoittaa tavaroiden tuontiin johtavaa toimintaa.

Tuoja harjoittaa tätä toimintaa,

kun se tekee sopimuksen, lukuun ottamatta kuljetussopimuksia, joka johtaa tavaroiden tuontiin tuontijäsenvaltioon, tai muussa tapauksessa,

kun se tuo tavarat tuontijäsenvaltioon tai järjestää tavaroiden tuonnin tuontijäsenvaltioon, tai muussa tapauksessa,

kun se pitää hallussaan tuonnin kohteena olevia tavaroita tuontijäsenvaltiossa.

3. Viejän ja tuojan määritelmää voidaan mukauttaa tiettyjä tavaroita tai tiettyjä tavaroiden liikkeitä varten.

7 jakso

Unionin sisäisen tavarakaupan tilastojen raportointiyksikkö

1. Unionin sisäistä tavaravientiä koskevien tilastojen raportointiyksikkö on neuvoston direktiivin 2006/112/EY ( 3 ) III osastossa määritelty sellainen vientijäsenvaltioon sijoittautunut verovelvollinen tai muu kuin verovelvollinen oikeushenkilö, jolle on annettu yksilöllinen tunniste mainitun direktiivin 214 artiklan mukaisesti ja

joka on tehnyt ilmoituksen tavaroiden unioniluovutuksista neuvoston direktiivin 2006/112/EY 251 artiklan a alakohdan mukaisesti, tai muussa tapauksessa,

joka on 6 jaksossa määritelty viejä.

2. Unionin sisäistä tavaratuontia koskevien tilastojen raportointiyksikkö on – aina kun kyselytutkimusta käytetään tietolähteenä – neuvoston direktiivin 2006/112/EY III osastossa määritelty sellainen verovelvollinen tai sellainen muu kuin verovelvollinen oikeushenkilö tuontijäsenvaltiossa, jolle on annettu yksilöllinen tunniste mainitun direktiivin 214 artiklan mukaisesti,

joka on tehnyt ilmoituksen tavaroiden unionihankinnasta neuvoston direktiivin 2006/112/EY 251 artiklan a alakohdan mukaisesti, tai muussa tapauksessa,

joka on 6 jaksossa määritelty tuoja.

3. Raportointiyksikön määritelmää voidaan mukauttaa tiettyjä tavaroita tai tiettyjä tavaroiden liikkeitä varten.

8 jakso

Tavaroiden ulkomaankauppaa koskevien Euroopan tilastojen raportointiyksiköiden velvollisuudet

1. Tavaroiden ulkomaankauppaa koskevien Euroopan tilastojen raportointiyksiköillä on velvollisuus todistaa sen jäsenvaltion kansallisen tilastoviranomaisen pyynnöstä, jossa ne ovat toimittaneet tiedot, toimitettujen tilastotietojen oikeellisuus.

2. Jos tietojen toimittamisesta vastuussa oleva raportointiyksikkö ei täytä tämän asetuksen mukaisia velvollisuuksiaan, jäsenvaltio voi määrätä sille lainsäädäntönsä mukaisia seuraamuksia.

▼M1

3. Tuontijäsenvaltiossa sijaitsevalla tuojalla tai vientijäsenvaltiossa sijaitsevalla viejällä on velvollisuus auttaa tuonti- tai vientijäsenvaltion kansallista tilastoviranomaista selventämään tilastotietoihin liittyviä laatukysymyksiä yksinomaan tavaroiden ulkomaankauppaa koskevien tietojen laadunvarmistusta varten.

▼B

II LUKU

TILASTOLLISTEN TIETOELEMENTTIEN MÄÄRITTELY

9 jakso

Veron peruste ja sitä vastaava määrä

1. Veron peruste on arvo, joka määritetään verotustarkoituksiin direktiivin 2006/112/EY mukaisesti. Tullien alaisissa tuotteissa tällaisten tullien määrä ei sisälly veron perusteeseen.

Silloin kun veron perustetta ei tarvitse ilmoittaa verotustarkoituksiin, sitä vastaavan määrän on vastattava kauppalaskun mukaista arvoa ilman arvonlisäveroa tai muussa tapauksessa määrää, joka olisi laskutettu oston tai myynnin yhteydessä.

Jalostuksessa veron perustetta vastaava määrä on määritettävä bruttoperusteisesti seuraavasti:

jalostettaviksi tarkoitettujen tavaroiden arvo on se kokonaismäärä, joka laskutettaisiin oston tai myynnin yhteydessä;

jalostuksen jälkeinen tavaroiden arvo on jalostettavaksi tarkoitettujen tavaroiden arvo, johon on lisätty jalostustoiminnan tuoma lisäarvo.

2. Veron peruste ja sitä vastaava määrä on ilmaistava raportoivan jäsenvaltion kansallisena valuuttana.

Jos valuutan muuntaminen on tarpeen veron perusteen ja sitä vastaava määrän ilmaisemiseksi kansallisena valuuttana, käytetään 10 jakson 5 kohdan toisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettua valuuttakurssia.

10 jakso

Tilastoarvo

1. Tilastoarvo on tavaroiden arvo sillä hetkellä ja siinä paikassa, jossa ne ylittävät vientijäsenvaltion rajan vietäessä ja tuontijäsenvaltion rajan tuotaessa.

Tilastoarvo on laskettava unionin sisäisen tavarakaupan tilastoja varten 9 jaksossa tarkoitetun veron perusteen ja sitä vastaavan määrän perusteella, tarvittaessa oikaistuna 4 kohdan mukaisilla sivukustannuksilla.

Tilastoarvo on laskettava unionin ulkoisen tavarakaupan tilastoja varten 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun tavaroiden arvon perusteella, tarvittaessa oikaistuna 4 kohdan mukaisilla sivukustannuksilla.

2. Tavaroiden arvo unionin ulkoisessa viennissä tai tuonnissa on

oston tai myynnin yhteydessä hinta, joka tavaroista on tosiasiallisesti maksettu tai maksettava myytäessä ne tuotaviksi tai vietäviksi, ottamatta huomioon sattumanvaraista tai kuvitteellista arvoa;

muissa tapauksissa hinta, joka olisi maksettu oston tai myynnin yhteydessä.

Tullausarvoa on käytettävä, jos se on määritetty unionin tullikoodeksin mukaisesti vapaaseen liikkeeseen luovutetuille tavaroille, luovutus tiettyyn käyttötarkoitukseen mukaan luettuna.

3. Kun kyseessä on jalostus tai muu liiketoimi, jota ei laskuteta, tavaroiden arvo unionin ulkoisessa viennissä tai tuonnissa määritetään bruttoperusteisesti seuraavasti:

jalostettaviksi tarkoitettujen tavaroiden arvo, tai kun kyseessä on muu liiketoimi, jota ei laskuteta, on se kokonaismäärä, joka laskutettaisiin oston tai myynnin yhteydessä;

jalostuksen jälkeinen tavaroiden arvo on jalostettavaksi tarkoitettujen tavaroiden arvo, johon on lisätty jalostustoiminnan tuoma lisäarvo.

4. Edellä 9 jaksossa tarkoitettuja unionin sisäisessä kaupassa sovellettavaa veron perustetta ja sitä vastaavaa määrää ja 2 ja 3 kohdassa tarkoitettua unionin ulkoisessa kaupassa sovellettavaa arvoa on tarvittaessa oikaistava siten, että tilastoarvo sisältää yksinomaan ja kokonaan sivukustannukset, kuten kuljetus- ja vakuutuskustannukset, jotka ovat aiheutuneet tavaroiden toimittamisesta niiden lähtöpaikasta

vientijäsenvaltion rajalle viennin yhteydessä;

tuontijäsenvaltion rajalle tuonnin yhteydessä.

5. Tavaroiden tilastoarvo on ilmaistava raportoivan jäsenvaltion kansallisena valuuttana.

Jos valuutan muuntaminen on tilastoarvon ilmaisemiseksi kansallisena valuuttana tarpeen, valuuttakurssi on

unionin tullikoodeksin valuutan muuntamista koskevien säännösten mukainen tulli-ilmoitusta vastaanotettaessa sovellettava valuuttakurssi, tai muussa tapauksessa,

verotustarkoituksissa veron perusteen määrittämiseen sovellettava valuuttakurssi, jos veron peruste on vahvistettu, tai muussa tapauksessa

viitekurssi, jota sovelletaan tavaroiden tuonti- tai vientihetkellä ja jonka Euroopan keskuspankki on vahvistanut euroalueeseen kuuluvia jäsenvaltioita varten, tai euroalueeseen kuulumattomien jäsenvaltioiden vahvistama virallinen kurssi, jos jäsenvaltiot eivät ole antaneet erityissäännöksiä.

11 jakso

Tavaroiden määrä

Tavaroiden määrä on

nettopaino, jolla tarkoitetaan tavaroiden tosiasiallista painoa ilman pakkauspäällyksiä;

tarvittaessa lisäpaljousyksikkönä ilmaistu määrä, jolla tarkoitetaan viiteajanjaksolla voimassa olevan yhdistetyn nimikkeistön mukaista muuta määrää kuin nettopainoa.

12 jakso

Kumppanijäsenvaltiot ja -maat

1. ’Lähettävällä jäsenvaltiolla’ tarkoitetaan jäsenvaltiota, josta tavarat on alun perin viety tuontijäsenvaltioon, jos välijäsenvaltiossa ei ole tapahtunut kaupallista liiketoimea (esim. myyntiä tai jalostusta) eikä kuljetukseen liittymätöntä pysähdystä. Jos tällainen pysähdys tai kaupallinen liiketoimi on tapahtunut, lähettävä jäsenvaltio on viimeinen välijäsenvaltio, jossa pysähdys tai liiketoimi on tapahtunut.

2. ’Määräjäsenvaltiolla’ tarkoitetaan viimeisintä vientihetkellä tiedossa olevaa jäsenvaltiota, johon tavarat on määrä viedä.

3. ’Alkuperämaalla’ tarkoitetaan jäsenvaltiota tai maata, josta tavarat ovat peräisin.

Tavarat, jotka on kokonaan tuotettu yhdessä jäsenvaltiossa tai maassa tai yhdellä alueella, ovat peräisin kyseisestä jäsenvaltiosta tai maasta tai kyseiseltä alueelta.

Tavarat, joiden tuottaminen on tapahtunut useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa tai maassa tai useammalla kuin yhdellä alueella, on katsottava olevan peräisin siitä jäsenvaltiosta tai maasta tai siltä alueelta, jossa tai jolla sille on suoritettu tähän tarkoitukseen varustetussa yrityksessä viimeinen merkittävä ja taloudellisesti perusteltu jalostus tai käsittely, joka on johtanut uuden tuotteen valmistukseen tai edustaa merkittävää valmistusastetta.

Muiden kuin unionitavaroiden alkuperä määritetään niiden unionin tullikoodeksin säännösten mukaisesti, joissa vahvistetaan muuta kuin etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperää koskevat säännöt.

4. ’Lähettävällä maalla’ tarkoitetaan maata, josta tavarat on alun perin viety siihen jäsenvaltioon, jossa tavarat sijaitsevat silloin, kun ne asetetaan tullimenettelyyn, jos välimaassa ei ole tapahtunut kaupallista liiketoimea (esim. myyntiä tai jalostusta) eikä kuljetukseen liittymätöntä pysähdystä. Jos tällainen pysähdys tai kaupallinen liiketoimi on tapahtunut, lähettävä maa on viimeinen välimaa, jossa pysähdys tai liiketoimi on tapahtunut.

5. ’Viimeisimmällä tiedossa olevalla määrämaalla’ tarkoitetaan viimeisintä tavaroita tullimenettelyyn asetettaessa tai niitä jälleenvietäessä tiedossa olevaa maata, johon tavarat on määrä viedä.

13 jakso

Hyödyke

’Hyödykkeellä’ tarkoitetaan viiteajanjaksolla voimassa olevan yhdistetyn nimikkeistön mukaista tavaraa.

14 jakso

Liiketoimen luonne

1. ’Liiketoimen luonteella’ tarkoitetaan erilaisia ominaisuuksia (osto/myynti, sopimustyö jne.), joita pidetään hyödyllisinä liiketoimien erottamiseksi toisistaan erityisesti maksutasetta ja kansantalouden tilinpitoa varten.

2. Liiketoimen luonteen jaottelu esitetään tämän asetuksen liitteessä I olevan C osan taulukossa 1.

15 jakso

Kuljetusmuoto

1. ’Kuljetusmuodolla rajalla’ tarkoitetaan aktiivista kuljetusvälinettä, jolla tavaroiden oletetaan

poistuvan vientijäsenvaltion tilastoalueelta, kun kyseessä on unionin sisäinen vienti, tai 4 jaksossa määritellyltä unionin tilastoalueelta, kun kyseessä on unionin ulkoinen vienti, tai

saapuneen tuontijäsenvaltion tilastoalueelle, kun kyseessä on unionin sisäinen tuonti, tai 4 jaksossa määritellylle unionin tilastoalueelle, kun kyseessä on unionin ulkoinen tuonti.

2. ’Sisäisellä kuljetusmuodolla’ tarkoitetaan tapauksen mukaan aktiivista sisämaan kuljetusvälinettä, jolla tavarat ovat vietäessä poistuneet lähtöpaikasta tai jolla niiden oletetaan tuotaessa saapuneen saapumispaikkaan.

3. ’Kontilla’ tarkoitetaan tietoa siitä, onko tavarat kuljetettu konteissa niiden ylittäessä unionin tilastoalueen rajan.

4. Kuljetusmuotojen jaottelu esitetään tämän asetuksen liitteessä I olevan C osan taulukossa 2.

16 jakso

Tuontijäsenvaltioon sijoittautunut kauppakumppani

Tuontijäsenvaltioon sijoittautunut kauppakumppani on sellainen tuontijäsenvaltioon sijoittautunut verovelvollinen tai muu kuin verovelvollinen oikeushenkilö, jolle on annettu yksilöllinen tunniste neuvoston direktiivin 2006/112/EY 214 artiklan mukaisesti ja

joka on tehnyt ilmoituksen tavaroiden unionihankinnasta neuvoston direktiivin 2006/112/EY 251 artiklan a alakohdan mukaisesti, tai muussa tapauksessa;

joka on 6 jaksossa määritelty tuoja.

17 jakso

Oletettu määräjäsenvaltio ja tosiasiallinen vientijäsenvaltio

1. Kun tavarat luovutetaan vapaaseen liikkeeseen tai asetetaan tietyn käyttötarkoituksen menettelyyn, oletettu määräjäsenvaltio on se jäsenvaltio, jossa tavarat sijaitsevat silloin, kun ne luovutetaan tullimenettelyyn.

Jos tulliselvityksen laatimisen hetkellä on kuitenkin tiedossa, että tavarat lähetetään toiseen jäsenvaltioon luovutuksen jälkeen, oletettu määräjäsenvaltio on kyseinen toinen jäsenvaltio.

Jos tavarat asetetaan sisäiseen jalostusmenettelyyn, oletettu määräjäsenvaltio on se jäsenvaltio, jossa ensimmäinen jalostustoiminto toteutetaan.

2. Tosiasiallinen vientijäsenvaltio on se jäsenvaltio, jossa tavarat sijaitsevat silloin, kun ne asetetaan tullimenettelyyn.

Kun kyseessä ovat 1 jakson l kohdassa määritellyt näennäisviennin tavarat, tosiasiallinen vientijäsenvaltio on kuitenkin se jäsenvaltio, josta tavarat tuotiin siihen jäsenvaltioon, jossa tavarat sijaitsevat silloin, kun ne asetetaan tullimenettelyyn.

Jos tavarat viedään sen jälkeen, kun ne on asetettu sisäiseen jalostusmenettelyyn, tosiasiallinen vientijäsenvaltio on se jäsenvaltio, jossa viimeisin jalostustoiminto on toteutettu.

18 jakso

Tilastointimenettely

’Tilastointimenettelyllä’ tarkoitetaan tämän asetuksen liitteessä I olevan C osan taulukossa 3 esitettyjä erilaisia ominaisuuksia, joita käytetään erottelemaan erilaisia tuonnin ja viennin tyyppejä, erityisesti tavaroiden tullimenettelyyn asettamisen perusteella.

19 jakso

Etuuskohtelu tuonnissa

1. Etuuskohtelua koskevilla tiedoilla tarkoitetaan unionin tullikoodeksissa vahvistetun luokituksen mukaisen etuuskoodin osoittamaa tullikohtelua.

2. Tiedoissa on viitattava tulliviranomaisten myöntämään tai soveltamaan etuuskohteluun.

20 jakso

Toimituslausekkeet

’Toimituslausekkeilla’ tarkoitetaan myyntisopimuksen ehtoja, joilla määritellään myyjän ja ostajan velvollisuudet Kansainvälisen kauppakamarin Incoterm-toimituslausekkeiden mukaisesti.

III LUKU

TIETYT TAVARAT TAI TIETYT TAVAROIDEN LIIKKEET

21 jakso

Vesialukset ja ilma-alukset

1. Tässä jaksossa tarkoitetaan:

’vesialuksella’ valmiita vesialuksia, joita pidetään viiteajanjakson aikana voimassa olevan yhdistetyn nimikkeistön 89 ryhmän mukaisesti merialuksina, hinaajina, sota-aluksina ja uivina rakenteina;

’ilma-aluksella’ valmiita lentokoneita ja muita ilma-aluksia, joiden omapaino on yli 2 000 kg; muut lentokoneet ja muut ilma-alukset, helikopterit, avaruusalukset, suborbitaaliset alukset ja avaruusalusten kantoraketit eivät kuulu näiden säännösten soveltamisalaan.

2. Tavaroiden ulkomaankauppaa koskevat Euroopan tilastot kattavat ainoastaan seuraavan vesialusten ja ilma-alusten viennin ja tuonnin:

vesialuksen tai ilma-aluksen taloudellisen omistuksen siirto toiseen jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan sijoittautuneelta luonnolliselta henkilöltä tai oikeushenkilöltä raportoivaan jäsenvaltioon sijoittautuneelle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle. Tähän sisältyy vesialuksen tai ilma-aluksen siirto purkamista tai romuttamista varten. Näitä liiketoimia on käsiteltävä tuontina;

vesialuksen tai ilma-aluksen taloudellisen omistuksen siirto raportoivaan jäsenvaltioon sijoittautuneelta luonnolliselta henkilöltä tai oikeushenkilöltä toiseen jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan sijoittautuneelle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle. Tähän sisältyy vesialuksen tai ilma-aluksen siirto purkamista tai romuttamista varten. Näitä liiketoimia on käsiteltävä vientinä;

uusien vesialusten tai ilma-alusten taloudellisen omistuksen siirto 1 jakson o alakohdassa määritellystä rakentamisen jäsenvaltiosta tai rakentamisen kolmannesta maasta niiden rakentamisen jälkeen ensimmäiselle taloudelliselle omistajalle;

vesialusten tai ilma-alusten vienti ja tuonti 1 jakson n alakohdassa määriteltyä toimeksiannosta tapahtuvaa jalostusta varten tai sen jälkeen.

3. Vesialusten ja ilma-alusten vienti- ja tuontitilastoihin sovelletaan seuraavia säännöksiä:

Edellä olevassa 2 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetun viennin ja tuonnin viiteajanjaksona on pidettävä kuukautta, jona taloudellinen omistus siirretään. Edellä 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettu viennin ja tuonnin viiteajanjakso on kalenterikuukausi, jona tuonti tai vienti tapahtuu.

Kumppanijäsenvaltio tai kumppanimaa on

2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen liiketoimien tapauksessa tuonnin yhteydessä jäsenvaltio tai kolmas maa, johon vesialuksen tai ilma-aluksen taloudellisen omistuksen siirtävä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on sijoittautunut, tai viennin yhteydessä jäsenvaltio tai kolmas maa, johon luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jolle vesialuksen tai ilma-aluksen taloudellinen omistus siirretään, on sijoittautunut;

ii)

tuonnin yhteydessä rakentamisen jäsenvaltio tai rakentamisen kolmas maa, kun kyseessä ovat uudet vesialukset tai ilma-alukset;

iii)

jäsenvaltio tai kolmas maa, johon vesialuksen tai ilma-aluksen taloudellista omistusta käyttävä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on sijoittautunut, kun kyseessä on vesialusten tai ilma-alusten tuonti toimeksiannosta tapahtuvaa jalostusta varten ja vesialusten tai ilma-alusten vienti toimeksiannosta tapahtuvan jalostuksen jälkeen;

iv)

jäsenvaltio tai kolmas maa, jossa jalostus suoritetaan, kun kyseessä on vesialusten tai ilma-alusten vienti toimeksiannosta tapahtuvaa jalostusta varten tai tuonti toimeksiannosta tapahtuvan jalostuksen jälkeen.

Edellä 2 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetun viennin ja tuonnin tilastoarvo on kokonaismäärä, joka laskutettaisiin, jos koko vesialus tai ilma-alus myytäisiin tai ostettaisiin, lukuun ottamatta kuljetus- ja vakuutuskustannuksia.

Vesialusten määrä on ilmaistava viiteajanjaksolla voimassa olevassa yhdistetyssä nimikkeistössä vahvistettuina lisäpaljousyksikköinä, ja ilma-alusten määrä on ilmaistava nettopainona ja viiteajanjaksolla voimassa olevassa yhdistetyssä nimikkeistössä vahvistettuina lisäpaljousyksikköinä.

4. Tässä jaksossa tarkoitetaan:

’tuojalla’

luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolle vesialuksen tai ilma-aluksen taloudellinen omistus siirretään 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa liiketoimissa;

ii)

luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on vesialuksen tai ilma-aluksen taloudellinen omistus, kun kyseessä on vesialusten tai ilma-alusten tuonti toimeksiannosta tapahtuvan jalostuksen jälkeen;

iii)

luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka suorittaa jalostuksen, kun kyseessä on vesialusten tai ilma-alusten tuonti toimeksiannosta tapahtuvaa jalostusta varten;

’viejällä’

luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolta vesialuksen tai ilma-aluksen taloudellinen omistus siirretään 2 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetuissa liiketoimissa;

ii)

luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on vesialuksen tai ilma-aluksen taloudellinen omistus, kun kyseessä on vesialusten tai ilma-alusten vienti toimeksiannosta tapahtuvaa jalostusta varten;

iii)

luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka suorittaa jalostuksen, kun kyseessä on vesialusten tai ilma-alusten vienti toimeksiannosta tapahtuvan jalostuksen jälkeen.

Kansallisen tilastoviranomaisen nimeämien viejien ja tuojien on kyseisen viranomaisen pyynnöstä toimitettava tilastotiedot 3 kohdan mukaisesti tai todisteet nimeämisen virheellisyydestä.

5. Kansallisilla tilastoviranomaisilla on oltava pääsy kaikkiin käytettävissä oleviin tietolähteisiin, joita ne saattavat tarvita 2 kohdassa tarkoitettujen tilastojen laatimista varten. Vesialus- ja ilma-alusrekistereiden hallinnoinnista vastaavien viranomaisten on erityisesti kansallisten tilastoviranomaisten pyynnöstä toimitettava kaikki saatavilla olevat tiedot.

22 jakso

Vesialuksiin ja ilma-aluksiin toimitetut tavarat

1. Tässä jaksossa

’tavarantoimituksella vesialuksiin ja ilma-aluksiin’ tarkoitetaan tuotteiden toimittamista miehistölle ja matkustajille matkan aikana tapahtuvaa kulutusta sekä vesialusten tai ilma-alusten moottoreiden, koneiden ja muiden laitteiden käyttöä varten;

vesialuksen tai ilma-aluksen katsotaan kuuluvan sille jäsenvaltiolle tai kolmannelle maalle, johon on sijoittautunut luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jolla on vesialuksen tai ilma-aluksen taloudellinen omistus sellaisena kuin se määritellään 1 jakson k alakohdassa. Tässä jaksossa taloudellinen omistus voi määräytyä vesialuksen tai ilma-aluksen rekisteröintimaan mukaan.

2. Tavaroiden ulkomaankauppaa koskevat Euroopan tilastot kattavat ainoastaan raportoivan jäsenvaltion tilastoalueelta toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan vesialuksiin ja ilma-aluksiin toimitettujen tavaroiden viennin.

3. Vesialuksiin ja ilma-aluksiin toimitettujen tavaroiden vientitilastoihin sovelletaan seuraavia säännöksiä:

Viiteajanjakso on kuukausi, jona tavarat toimitetaan vesialukseen tai ilma-alukseen.

Voidaan käyttää yksinkertaistettua hyödykejaottelua, joka esitetään tämän asetuksen liitteessä I olevan B osan taulukoissa 34 ja 35.

Voidaan käyttää yksinkertaistettuja kumppanijäsenvaltio- tai kumppanimaakoodeja.

Nettopaino lasketaan ainoastaan tavaroille, jotka kuuluvat viiteajanjaksolla voimassa olevan yhdistetyn nimikkeistön 27 ryhmään.

23 jakso

Merellä olevista laitoksista ja merellä oleviin laitoksiin toimitetut tavarat

1. Tässä jaksossa tarkoitetaan:

’merellä olevalla laitoksella’ asennettaviksi tarkoitettuja tai kiinteitä asennettuja varusteita ja laitteita, joiden on määrä sijaita tai jotka sijaitsevat merellä jäsenvaltioiden tilastollisten alueiden ulkopuolella;

’tavarantoimituksella merellä oleviin laitoksiin’ tuotteiden toimittamista miehistölle sekä merellä olevien laitosten moottoreiden, koneiden ja muiden laitteiden käyttöä varten;

’merellä olevan laitoksen rakentamiseen käytettävillä tavaroilla’ kestävien tavaroiden toimittamista uuden merellä olevan laitoksen rakentamista tai olemassa olevan laitoksen laajentamista varten;

’merellä olevista laitoksista saaduilla tai niissä tuotetuilla tavaroilla’ merenpohjasta tai merenpohjan alaisista kerrostumista saatuja tai merellä olevassa laitoksessa valmistettuja tuotteita sekä merellä olevan laitoksen purkamisesta saatuja tavaroita; merellä olevien laitosten hankkimaan tai tuottamaan maakaasuun ja sähköenergiaan ei sovelleta tämän jakson säännöksiä, vaan maakaasuun sovelletaan 26 jakson säännöksiä ja sähköenergiaan 27 jakson säännöksiä;

merellä olevan laitoksen katsotaan kuuluvan jäsenvaltiolle tai kolmannelle maalle, jos se on sijoittautunut alueelle, jossa jäsenvaltiolla tai kolmannella maalla on yksinoikeus hyödyntää kyseistä merenpohjaa tai merenpohjan alaisia kerrostumia tai oikeus sallia tällainen hyödyntäminen.

2. Tavaroiden ulkomaankauppaa koskevat Euroopan tilastot kattavat

sellaisten tavaroiden tuonnin, jotka on toimitettu

toisesta jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta raportoivan jäsenvaltion merellä olevaan laitokseen;

ii)

toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan merellä olevasta laitoksesta raportoivaan jäsenvaltioon;

iii)

toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan merellä olevasta laitoksesta raportoivan jäsenvaltion merellä olevaan laitokseen;

sellaisten tavaroiden viennin, jotka on toimitettu

raportoivan jäsenvaltion merellä olevasta laitoksesta toiseen jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan;

ii)

raportoivasta jäsenvaltiosta toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan merellä olevaan laitokseen;

iii)

raportoivan jäsenvaltion merellä olevasta laitoksesta toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan merellä olevaan laitokseen.

3. Merellä oleviin laitoksiin ja merellä olevista laitoksista toimitettujen tavaroiden vienti- ja tuontitilastoihin sovelletaan seuraavia säännöksiä:

Viiteajanjakso on kuukausi, jona tavarat toimitetaan merellä olevaan laitokseen tai merellä olevasta laitoksesta.

Merellä oleviin laitoksiin toimitettuihin tavaroihin voidaan käyttää yksinkertaistettua hyödykejaottelua, joka esitetään tämän asetuksen liitteessä I olevan B osan taulukoissa 34 ja 35.

Merellä olevista laitoksista saatuihin tai niissä tuotettuihin tavaroihin sekä merellä olevan laitoksen rakentamiseen käytettäviin tavaroihin on käytettävä voimassa olevan yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeiden mukaisia tavarakoodeja.

Merellä oleviin laitoksiin toimitettuihin tavaroihin voidaan käyttää yksinkertaistettuja kumppanijäsenvaltio- tai kumppanimaakoodeja.

Nettopaino on laskettava merellä oleviin laitoksiin toimitetuille tavaroille, jotka kuuluvat viiteajanjaksolla voimassa olleen yhdistetyn nimikkeistön 27 ryhmään, merellä olevan laitoksen rakentamiseen käytettäville tavaroille ja merellä olevista laitoksista saaduille tai niissä tuotetuille tavaroille.

Merellä olevan laitoksen rakentamiseen käytettävien tavaroiden ja merellä olevista laitoksista saatujen tai niissä tuotettujen tavaroiden määrä lasketaan tarvittaessa viiteajanjaksolla voimassa olleessa yhdistetyssä nimikkeistössä vahvistettuja lisäpaljousyksiköitä käyttäen.

24 jakso

Merestä saatavat tuotteet

1. Tässä jaksossa tarkoitetaan:

’merestä saatavilla tuotteilla’ kalastustuotteita, mineraaleja, talteen otettuja tavaroita ja kaikkia muita tuotteita, joita ei ole vielä purettu merialuksista, jos tuotteet eivät kuulu 23 jakson säännösten soveltamisalaan;

vesialuksen katsotaan kuuluvan sille jäsenvaltiolle tai kolmannelle maalle, johon on sijoittautunut luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jolla on vesialuksen taloudellinen omistus sellaisena kuin se määritellään 1 jakson k alakohdassa. Tässä jaksossa taloudellinen omistus voi määräytyä vesialuksen rekisteröintimaan mukaan.

2. Tavaroiden ulkomaankauppaa koskevat Euroopan tilastot kattavat seuraavan merestä saatavien tuotteiden viennin ja tuonnin:

merestä saatavien tuotteiden purku raportoivan jäsenvaltion satamissa tai niiden hankkiminen raportoivalle jäsenvaltiolle kuuluvien alusten toimesta toiselle jäsenvaltiolle tai kolmannelle maalle kuuluvista vesialuksista. Näitä liiketoimia on käsiteltävä tuontina;

merestä saatavien tuotteiden purku toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan satamissa raportoivalle jäsenvaltiolle kuuluvasta vesialuksesta tai niiden hankkiminen toiselle jäsenvaltiolle tai kolmannelle maalle kuuluvien alusten toimesta raportoivalle jäsenvaltiolle kuuluvista vesialuksista. Näitä liiketoimia on käsiteltävä vientinä.

3. Merestä saatavien tuotteiden vienti- ja tuontitilastoissa viiteajanjakso on kuukausi, jona merestä saatavat tuotteet puretaan satamassa, tai kuukausi, jona merestä saatavat tuotteet hankitaan.

4. Kansallisilla tilastoviranomaisilla on oltava pääsy kaikkiin käytettävissä oleviin tietolähteisiin, joita ne saattavat tarvita tämän jakson soveltamista varten.

25 jakso

Avaruusalukset

1. Tässä jaksossa ’avaruusaluksella’ tarkoitetaan satelliitteja ja muita tavaroita, jotka voivat kulkea maan ilmakehän ulkopuolella, sekä näiden tavaroiden osia; nämä säännökset eivät koske kantoraketteja.

2. Tämän jakson säännöksiä sovelletaan ainoastaan seuraaviin avaruusalusten vienti- ja tuontitapahtumiin:

sellaisen avaruusaluksen avaruuteen laukaisu, jonka taloudellinen omistus on siirretty raportoivaan jäsenvaltioon sijoittautuneelta luonnolliselta henkilöltä tai oikeushenkilöltä toiseen jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan sijoittautuneelle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle. Tähän sisältyy avaruusaluksen osien avaruuteen laukaisu niiden kokoonpanon suorittamiseksi maan ilmakehän ulkopuolella. Näitä liiketoimia on käsiteltävä vientinä;

sellaisen avaruusaluksen avaruuteen laukaisu, jonka taloudellinen omistus on siirretty toiseen jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan sijoittautuneelta luonnolliselta henkilöltä tai oikeushenkilöltä raportoivaan jäsenvaltioon sijoittautuneelle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle. Tähän sisältyy avaruusaluksen osien avaruuteen laukaisu niiden kokoonpanon suorittamiseksi maan ilmakehän ulkopuolella. Näitä liiketoimia on käsiteltävä tuontina.

3. Avaruusalusten vienti- ja tuontitilastoihin sovelletaan seuraavia säännöksiä:

Viiteajanjakso on kuukausi, jona taloudellisen omistuksen siirto tapahtuu.

Kansainvälisille järjestöille tai avaruusjärjestöille suuntautuvassa viennissä käytetään yksinkertaistettuja kumppanimaakoodeja.

Tilastoarvo on avaruusaluksen arvo kuljetus- ja vakuutuskustannuksia lukuun ottamatta.

4. Kansallisilla tilastoviranomaisilla on oltava pääsy kaikkiin käytettävissä oleviin tietolähteisiin, joita ne saattavat tarvita tämän jakson soveltamista varten.

26 jakso

Maakaasu

1. Tässä jaksossa ’maakaasulla’ tarkoitetaan maakaasun jakeluverkkojen kautta toimitettua kaasumaisessa tilassa olevaa maakaasua.

2. Tavaroiden ulkomaankauppaa koskevat Euroopan tilastot kattavat maakaasun viennin ja tuonnin.

3. Maakaasun vienti- ja tuontitilastoihin sovelletaan seuraavia säännöksiä:

Viiteajanjakso on vienti- tai tuontikuukausi.

Tilastoarvo voi perustua estimaatteihin.

Kumppanijäsenvaltio tai kumppanimaa voidaan määrittää estimoimalla.

4. Kansallisilla tilastoviranomaisilla on oltava pääsy kaikkiin käytettävissä oleviin tietolähteisiin, joita ne saattavat tarvita 2 kohdassa tarkoitettujen tilastojen laatimista varten. Kansalliset tilastoviranomaiset voivat vaatia, että raportoivaan jäsenvaltioon sijoittautuneet toimijat, jotka omistavat maakaasun kansalliset siirtoverkot tai käyttävät niitä, toimittavat suoraan 2 kohdassa tarkoitetut vientiä ja tuontia koskevat tilastotiedot.

27 jakso

Sähköenergia

1. Tässä jaksossa ’sähköenergialla’ tarkoitetaan rajat ylittävissä sähköverkoissa siirrettävää sähköenergiaa.

2. Tavaroiden ulkomaankauppaa koskevat Euroopan tilastot kattavat sähköenergian viennin ja tuonnin.

3. Sähköenergian vienti- ja tuontitilastoihin sovelletaan seuraavia säännöksiä:

Viiteajanjakso on vienti- tai tuontikuukausi.

Kumppanijäsenvaltio tai kumppanimaa on naapurina oleva jäsenvaltio tai kolmas maa.

Tilastoarvo voi perustua estimaatteihin.

Määrä lasketaan ainoastaan lisäpaljousyksikköinä, jotka vahvistetaan viiteajanjaksolla voimassa olevassa yhdistetyssä nimikkeistössä.

4. Kansallisilla tilastoviranomaisilla on oltava pääsy kaikkiin käytettävissä oleviin tietolähteisiin, joita ne saattavat tarvita 2 kohdassa tarkoitettujen tilastojen laatimista varten. Kansalliset tilastoviranomaiset voivat vaatia, että raportoivaan jäsenvaltioon sijoittautuneet toimijat, jotka omistavat sähköenergian kansallisen siirtoverkon tai käyttävät niitä, toimittavat suoraan 2 kohdassa tarkoitetut vientiä ja tuontia koskevat tilastotiedot.

IV LUKU

UNIONIN SISÄISTÄ TAVARAVIENTIÄ KOSKEVIEN SALASSA PIDETTÄVIEN TIETOJEN VAIHTOA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

28 jakso

Vaihdettavien tilastotietojen kerääminen ja laatiminen

1. Asetuksen (EU) 2019/2152 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen ja sen 12 artiklassa esitettyjen unionin sisäistä tavaravientiä koskevien tilastotietojen keräämiseen ja kokoamiseen sovelletaan tämän liitteen I luvun (Yleiset säännökset) ja III luvun (Tietyt tavarat tai tiettyjen tavaroiden liikkeet) säännöksiä.

2. Mittayksikön määrittelyyn sekä vaihdettavien unionin sisäistä tavaravientiä koskevien tilastotietojen luokitteluun ja jaotteluun sovelletaan tämän asetuksen liitteessä I olevan B osan taulukon 34 säännöksiä.

Liiketoimen luonteen mukaisessa jaottelussa sovelletaan kuitenkin liitteessä I olevan C osan taulukon 1 sarakkeessa A olevien koodinumeroiden ja niiden sarakkeessa B olevien alajaottelujen yhdistelmää.

3. Kun on kyse sotilassalaisuuden piiriin kuuluvista tiedoista, jäsenvaltiot voivat niissä voimassa olevien määritelmien mukaisesti vaihtaa vähemmän yksityiskohtaisia tietoja kuin tämän asetuksen liitteessä I olevan B osan taulukossa 34 esitetään tai jäsenvaltiot voidaan vapauttaa kokonaan velvollisuudesta vaihtaa sotilassalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja.

4. Tämän liitteen 22 jaksossa tarkoitetut vesialuksiin ja ilma-aluksiin toimitetut tavarat, tämän liitteen 23 jakson 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut merellä oleviin laitoksiin toimitetut tavarat sekä tämän liitteen 25 jaksossa tarkoitettu avaruusalusten vienti kansainvälisille järjestöille tai avaruusjärjestöille voidaan jättää tilastotietojen vaihdon ulkopuolelle, jos kumppanijäsenvaltiota ei ole yksilöity.

29 jakso

Kattavuusasteen soveltaminen

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asetuksen (EU) 2019/2152 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut ja sen 12 artiklan 1 kohdassa luetellut tilastotiedot kattavat vähintään 95 prosenttia kunkin jäsenvaltion kaikkiin muihin jäsenvaltioihin suuntautuvan unionin sisäisen tavaraviennin kokonaisarvosta kunakin viitevuonna.

30 jakso

Tilastolliset tietoelementit

1. Asetuksen (EU) 2019/2152 13 artiklan 1 kohdassa lueteltujen tilastollisten tietoelementtien täsmentämisessä sovelletaan tämän liitteen II luvun (Tilastollisten tietoelementtien määrittely) säännöksiä.

2. Tiettyjä tavaroita tai tiettyjä tavaroiden liikkeitä koskevien tilastollisten tietoelementtien täsmentämistä varten voidaan mukauttaa tämän liitteen II luvun (Tilastollisten tietoelementtien määrittely) säännöksiä.

31 jakso

Yksinkertaistamistoimenpiteet

1. Kun jäsenvaltiot keräävät asetuksen (EU) 2019/2152 12 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja tilastotietoja 7 jakson 1 kohdassa tarkoitetuista unionin sisäistä tavaravientiä koskevien tilastojen raportointiyksiköistä, ne voivat yksinkertaistaa tilastollisia tietoelementtejä tässä jaksossa säädetyn mukaisesti.

2. Jäsenvaltiot voivat vapauttaa raportointiyksiköt tavaroiden määrää koskevien tietojen toimittamisesta. Tällöin jäsenvaltioiden on estimoitava nettopaino ja tarvittaessa viiteajanjaksolla voimassa olleen yhdistetyn nimikkeistön mukainen lisäpaljousyksikkö.

3. Tässä kohdassa ’lähetyksellä’ tarkoitetaan kaikkia viitekuukauden aikaisia liiketoimia, joista on tehty yhteinen kauppalasku.

Jäsenvaltiot voivat myöntää pienille ja keskisuurille kaupan alan toimijoille tai tavaralähetyksille, joiden arvo on alle 1 000 euroa, seuraavat yksinkertaistukset:

raportointiyksiköt voivat ilmoittaa hyödykettä koskevat tilastotiedot jaottelematta;

jäsenvaltiot voivat vapauttaa raportointiyksiköt velvollisuudesta toimittaa tavaroiden määrää, alkuperämaata ja liiketoimen luonnetta koskevat tilastotiedot.

4. Tässä kohdassa tarkoitetaan:

—

’moottoriajoneuvojen osilla’ osia, jotka kuuluvat viiteajanjaksona voimassa olleen yhdistetyn nimikkeistön 87 ryhmään,

—

’ilma-alusten osilla’ osia, jotka kuuluvat viiteajanjaksolla voimassa olleen yhdistetyn nimikkeistön 88 ryhmään.

Kun kyseessä ovat moottoriajoneuvojen ja ilma-alusten osat,

raportointiyksiköt voivat ilmoittaa hyödykettä koskevat tilastotiedot viiteajanjaksolla voimassa olleen yhdistetyn nimikkeistön ryhmätasolla;

jäsenvaltiot voivat vapauttaa raportointiyksiköt tavaroiden määrää koskevien tilastotietojen toimittamisesta. Tässä tapauksessa jäsenvaltioiden on estimoitava nettopaino siltä osin kuin tietoa ei ole kerätty raportointiyksiköiltä.

5. Tässä kohdassa tarkoitetaan:

—

’teollisuuslaitoksella’ sellaisten koneiden, laitteiden, kojeiden, varusteiden, välineiden ja aineiden kokonaisuutta, jotka yhdessä muodostavat tavaroita tai palveluja tuottavia laajoja kiinteitä yksiköitä,

—

’komponentilla’ sellaista toimitusta teollisuuslaitokselle, joka koostuu tavaroista, jotka kaikki kuuluvat viiteajanjaksolla voimassa olleen yhdistetyn nimikkeistön samaan ryhmään.

Jos tietyn teollisuuslaitoksen tilastollinen kokonaisarvo on yli kolme miljoonaa euroa ja jollei kyseessä ole uudelleenkäytettäväksi tarkoitettu kokonainen teollisuuslaitos,

raportointiyksiköt voivat ilmoittaa hyödykettä koskevat tilastotiedot viiteajanjaksolla voimassa olleen yhdistetyn nimikkeistön ryhmätasolla;

jäsenvaltiot voivat vapauttaa raportointiyksiköt tavaroiden määrää koskevien tilastotietojen toimittamisesta. Tässä tapauksessa jäsenvaltioiden on estimoitava nettopaino, jota koskevaa tietoa ei ole kerätty raportointiyksiköiltä.

6. Sellaisten unionin sisäistä tavaravientiä koskevien tilastojen raportointiyksiköiden viennin arvo, joihin sovelletaan 2, 3, 4 ja 5 kohdan mukaisia yksinkertaistuksia, saa olla enintään viisi prosenttia asetuksen (EU) 2019/2152 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti vaihdettujen tietojen mukaisesta unionin sisäistä tavaravientiä koskevasta tilastoarvosta kunakin viitevuonna.

7. Jäsenvaltiot voivat vapauttaa unionin sisäistä tavaravientiä koskevien tilastojen raportointiyksiköt toimittamasta tietoa tuontijäsenvaltiossa toimivan kumppanin tunnusnumerosta ainoastaan, jos

raportointiyksikkö ei esimerkiksi kolmikantakaupan yhteydessä pysty toimittamaan tietoa tuontijäsenvaltiossa toimivan kumppanin tunnusnumerosta;

tuontijäsenvaltiossa toimivan kumppanin tunnusnumeroa ei voida määrittää. Yksinkertaistus rajoittuu

—

myyntiin verovelvollisille tai muille kuin verovelvollisille henkilöille, mukaan luettuina yksityishenkilöt, joita ei ole rekisteröity arvonlisäverotusta varten,

—

tämän liitteen III luvussa tarkoitettuihin tiettyihin tavaroihin tai tiettyihin tavaroiden liikkeisiin.

8. Jäsenvaltiot voivat vapauttaa unionin sisäistä tavaravientiä koskevien tilastojen raportointiyksiköt alkuperämaan yksilöimisestä vain, jos tiedot ovat saatavilla tai ne voidaan saada muista lähteistä eivätkä edellytä estimaatioita.

9. Jos on käytetty 11 jakson mukaisesti lisäpaljousyksikköä, jäsenvaltiot voivat vapauttaa raportointiyksiköt nettopainon ilmoittamisesta.

Tässä tapauksessa jäsenvaltioiden on estimoitava nettopaino siltä osin kuin tietoa ei ole kerätty raportointiyksiköiltä.

10. Kansalliset tilastoviranomaiset voivat

kieltäytyä soveltamasta tässä jaksossa säädettyjä yksinkertaistamistoimenpiteitä tai rajoittaa niiden soveltamista, jos ne katsovat, että tilastotietojen riittävän laadun säilyttäminen on tärkeämpää kuin toivottava pyrkimys keventää tietojen toimittamisesta aiheutuvaa rasitetta;

vaatia raportointiyksiköitä pyytämään etukäteen lupaa käyttää yksinkertaistusta.

32 jakso

Metatiedot, jotka liittyvät vaihdettujen tietojen käyttöön tilastojen laadinnassa

1. Vientijäsenvaltion kansallisen tilastoviranomaisen on toimitettava tuontijäsenvaltion kansalliselle tilastoviranomaiselle seuraavat metatiedot:

’operatiiviset metatiedot’, jotka ovat merkityksellisiä tiedostojen eheyden tarkistamiseksi vaihdettujen tilastotietojen kanssa;

’prosessia koskevat metatiedot’, jotka sisältävät tiedot vaihdettujen tilastotietojen käytön kannalta merkityksellisistä kansallisista laadintamenetelmistä ja -käytännöistä.

2. Vientijäsenvaltion kansallisen tilastoviranomaisen on toimitettava tuontijäsenvaltion kansalliselle tilastoviranomaiselle ja komissiolle (Eurostatille) seurantaa koskevat metatiedot, jotka sisältävät tiedot unionin sisäisen tavaraviennin kokonaisarvosta ja jotka ovat merkityksellisiä vaihdettujen tilastotietojen laadun seurannan kannalta.

3. Seurantaa koskevien metatietojen on kuvastettava kaikkia asetuksen (EU) 2019/2152 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja ja sen 12 artiklan 1 kohdassa lueteltuja tilastotietoja, jotka sisältyvät ja eivät sisälly kultakin viitekuukaudelta 33 jakson mukaisesti toimitettaviin vaihdettaviin tilastotietoihin.

Toimitettaviin tilastotietoihin sisältyvät tiedot unionin sisäisen tavaraviennin arvosta on jaoteltava kumppanijäsenvaltioittain ja hyödykkeittäin viiteajanjaksolla voimassa olevan yhdistetyn nimikkeistön ryhmätasolla.

Toimitettaviin tilastotietoihin sisältymättömät tiedot unionin sisäisen tavaraviennin arvosta voivat perustua estimaatteihin ja ne on jaoteltava kumppanijäsenvaltioittain ja vähintään hyödykkeittäin viiteajanjaksolla voimassa olevan yhdistetyn nimikkeistön ryhmätasolla.

Jos kumppanijäsenvaltiota ei ole yksilöity 28 jakson 3 ja 4 kohdan mukaisesti, unionin sisäisen tavaraviennin arvoa koskevat tiedot on jaoteltava hyödykkeittäin viiteajanjaksolla voimassa olevan yhdistetyn nimikkeistön ryhmätasolla. Jos kuitenkin sotilassalaisuuden piiriin kuuluvat tiedot jätetään kokonaan 28 jakson 3 kohdan mukaisesti toimitettavien tilastotietojen ulkopuolelle, seurantaa koskevissa metatiedoissa ilmoitetaan ainoastaan unionin sisäisen viennin kuukausittainen tilastollinen kokonaisarvo.

33 jakso

Tilastotietojen ja metatietojen toimittamisen aikataulu

1. Vientijäsenvaltion kansallisen tilastoviranomaisen on toimitettava tuontijäsenvaltion kansalliselle tilastoviranomaiselle asetuksen (EU) 2019/2152 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut ja sen 12 artiklan 1 kohdassa luetellut tilastotiedot viimeistään 30 kalenteripäivän kuluttua viitekuukauden päättymisestä.

2. Jos vientijäsenvaltion kansallisen tilastoviranomaisen saataville tulee tilastoja koskevia lisätietoja 1 kohdassa tarkoitetun määräajan jälkeen, vientijäsenvaltion kansallisen tilastoviranomaisen on toimitettava nämä lisätiedot tuontijäsenvaltion kansalliselle tilastoviranomaiselle mahdollisimman pian ja viimeistään 30 kalenteripäivän kuluttua sen kuukauden päättymisestä, jona lisätiedot tulivat saataville.

3. Jos jo vaihdettuja tilastotietoja tarkistetaan, vientijäsenvaltion kansallisen tilastoviranomaisen on toimitettava tarkistetut tilastotiedot mahdollisimman pian ja viimeistään 30 kalenteripäivän kuluttua sen kuukauden päättymisestä, jona tarkistetut tilastotiedot tulivat saataville.

4. Vientijäsenvaltion kansallisen tilastoviranomaisen on toimitettava tuontijäsenvaltion kansalliselle tilastoviranomaiselle

32 jakson 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut operatiiviset metatiedot samanaikaisesti niiden tilastotietojen kanssa, joihin metatiedot viittaavat;

32 jakson 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut prosessia koskevat metatiedot mahdollisimman pian ja viimeistään silloin, kun tilastotiedot sen vuoden ensimmäisestä viitekuukaudesta, johon prosessia koskevat metatiedot viittaavat, toimitetaan.

Jos kyseessä ovat merkittävät menetelmiä koskevat tai muut muutokset, jotka vaikuttavat toimitettavien tilastotietojen laatuun, prosessia koskevien metatietojen päivitys on toimitettava mahdollisimman pian ja viimeistään silloin, kun tilastotiedot sen vuoden ensimmäisestä viitekuukaudesta, johon prosessia koskevat metatiedot viittaavat, toimitetaan;

32 jakson 2 kohdassa tarkoitetut seurantaa koskevat metatiedot viimeistään 35 kalenteripäivän kuluttua viitekuukauden päättymisestä.

Jos tietyltä viitekuukaudelta saadaan tilastoja koskevia lisätietoja tai jos jo vaihdettuja tilastotietoja tarkistetaan, tarkistetut seurantaa koskevat metatiedot on toimitettava viimeistään 35 kalenteripäivän kuluttua sen kuukauden päättymisestä, jona täydentävät tai tarkistetut tilastotiedot tulivat saataville.

34 jakso

Luottamuksellisuutta koskevat toimenpiteet

1. Vientijäsenvaltion kansallisen tilastoviranomaisen asetuksen (EU) 2019/2152 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimittamat tilastotiedot ovat ainoastaan sen jäsenvaltion kansallisen tilastoviranomaisen saatavilla, jota tiedot koskevat.

2. Tällaisia tilastotietoja voivat saada ainoastaan sellaiset kansalliset tilastoviranomaiset, jotka tarvitsevat asetuksen (EU) 2019/2152 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitettuja tilastotietoja kehittääkseen, tuottaakseen ja levittääkseen Euroopan tilastoja toimivaltansa puitteissa.

35 jakso

Turvatoimet

Jotta tuojajäsenvaltiossa tilastotietoja ja metatietoja vastaanottavilla tai käsittelevillä kansallisilla tilastoviranomaisilla olisi oikeus saada tilastotietoja ja metatietoja asetuksen (EU) 2019/2152 11 artiklan mukaisesti, niiden on komission päätöksen (EU, Euratom) 2015/443 ( 4 ) 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti varmistettava, että niiden tietoteknisetjärjestelmät suojataan tasolla, joka vastaa komission päätöksessä (EU, Euratom) 2017/46 ( 5 ) ja sen täytäntöönpanosäännöissä ja vastaavissa turvallisuusstandardeissa vahvistettua komission viestintä- ja tietojärjestelmien turvallisuutta koskevaa politiikkaa.

36 jakso

Tietosuoja

Kansallisten tilastoviranomaisten on suoritettava tämän liitteen mukaiset tehtävänsä tämän liitteen puitteissa tapahtuvan henkilötietojen käsittelyn osalta asetuksen (EU) 2016/679 ( 6 ) mukaisesti.

Kun komissio (Eurostat) käsittelee henkilötietoja tämän asetuksen puitteissa, se noudattaa asetusta (EU) 2018/1725 ( 7 ).

37 jakso

Vaihdettavien salassa pidettävien tietojen muoto ja vaihtomenettely

1. Tämän luvun mukaisesti vaihdettavat tilastotiedot ja metatiedot on vaihdettava sähköisessä muodossa ja siirrettävä tai ladattava komission (Eurostatin) keskitettyyn tietojen, ja tarvittaessa metatietojen, vastaanottopisteeseen.

2. Jäsenvaltioiden olisi pantava tiedonsiirtostandardit täytäntöön komission (Eurostatin) antamien täytäntöönpano-ohjeiden mukaisesti.

Lisäys

Luettelo tavaroista ja tavaroiden liikkeistä, joita ei sisällytetä tavaroiden ulkomaankauppaa koskeviin Euroopan tilastoihin

monetaarinen kulta;

lailliset maksuvälineet ja arvopaperit, mukaan luettuna palveluista maksuina olevat välineet, kuten postimaksut, verot, käyttömaksut;

tavarat, jotka on tarkoitettu väliaikaiseen käyttöön tai jotka ovat olleet väliaikaisessa käytössä (esim. vuokraus, lainaus, käyttöleasing), jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

—

jalostusta ei suunnitella tai ei ole suunniteltu eikä suoriteta tai ole suoritettu,

—

väliaikaisen käytön ennakoidun keston oli tai on tarkoitus olla enintään 24 kuukautta,

—

unionin sisäistä vientiä/tuontia ei tarvitse ilmoittaa arvonlisäverotusta varten unioniluovutuksena/-hankintana tai omistuksen muutosta ei ole tapahtunut tai sitä ei ole tarkoitus tehdä unionin ulkoista vientiä/tuontia varten;

tavarat, jotka liikkuvat seuraavien välillä:

—

jäsenvaltio ja sen erillisalueet muissa jäsenvaltioissa tai kolmansissa maissa, ja

—

vastaanottava jäsenvaltio ja muiden jäsenvaltioiden, kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen erillisalueet.

Erillisalueisiin kuuluvat suurlähetystöt, konsulaatit, sotilastukikohdat ja tieteelliset tukikohdat, jotka sijaitsevat emovaltion alueen ulkopuolella;

mukautettujen tietojen, myös ohjelmistojen, kuljetukseen käytettävät tavarat;

internetistä ladattava data ja ohjelmistot;

veloituksetta toimitetut tavarat, jotka eivät ole kaupallisen liiketoimen kohteena, edellyttäen että tavaroiden liikkeiden ainoana tarkoituksena on valmistella tai tukea aiottua myöhempää liiketoimea osoittamalla tavaroiden tai palveluiden ominaisuudet, esimerkkeinä

—

mainosmateriaali,

—

kaupalliset näytteet;

korjausta tai huoltoa varten tarkoitetut ja sen jälkeiset tavarat sekä varaosat, joilla on korjauksessa tai huollossa korvattu vialliset osat;

toimintansa aikana liikkeellä olevat kuljetusvälineet, mukaan luettuina avaruusalusten kantoraketit avaruuteen laukaisun ajankohtana;

tavarat, jotka ilmoitetaan tulliviranomaisille suullisesti ja jotka ovat joko luonteeltaan kaupallisia, jos niiden arvo ei ylitä unionin ulkoisen kaupan tilastollista raja-arvoa, joka on arvona ilmaistuna 1 000 euroa tai nettopainona ilmaistuna 1 000 kilogrammaa, tai jotka ovat luonteeltaan ei-kaupallisia;

tavarat, jotka luovutetaan vapaaseen liikkeeseen sen jälkeen, kun niihin on sovellettu sisäisen jalostuksen menettelyjä, jätetään unionin ulkoisen tavarakaupan ulkopuolelle;

tilatut aikakauslehdet;

vakituisen asuinpaikkansa muuttavien luonnollisten henkilöiden henkilökohtainen omaisuus; vakituisen asuinpaikkansa avioliiton solmimisen vuoksi muuttavalle henkilölle kuuluvat kapiot ja koti-irtaimisto; perintönä saatu henkilökohtainen omaisuus; vaatetavarat, opiskelutarvikkeet ja muut oppilaiden ja opiskelijoiden irtaimet tavarat; ruumiita sisältävät arkut, vainajien tuhkaa sisältävät uurnat ja hautajaiskoristeet, jotka kuljetetaan arkkujen ja uurnien mukana; avustus- tai hyväntekeväisyysjärjestöille osoitetut tavarat ja katastrofien uhrien hyväksi osoitetut tavarat.

LIITE VI

Yritysten ominaisuuksien ja kansainvälisten palvelusuoritusten mukaan jaoteltavien, palveluiden ulkomaankauppaa koskevien Euroopan tilastojen tekniset määrittelyt

1 jakso

Yleiset säännökset

1. Komissio julkaisee laadintaohjeet suoritusmuodon mukaan jaoteltavia kansainvälisiä palvelusuorituksia koskevia Euroopan tilastoja varten. Palveluiden suoritusmuotoon perustuvilla laadintaohjeilla täydennetään MSITS 2010 -käsikirjaa (Manual on Statistics of International Trade in Services 2010) ja MSITS 2010 -laadintaohjeita (MSITS 2010 Compilers Guide).

2. Palveluiden suoritusmuotoon perustuvien laadintaohjeiden ensimmäinen laitos julkaistaan vuoden 2021 loppuun mennessä. Tarkistettu toinen laitos julkaistaan vuoden 2023 loppuun mennessä.

3. Palveluiden suoritusmuotoon perustuvien laadintaohjeiden ensimmäisessä laitoksessa kuvataan yleiset estimointimenetelmät, joita voidaan käyttää palveluiden suoritusmuotojen estimoinnissa, mukaan luettuina tavaroiden arvojen ja jakelupalveluiden estimointimenetelmät. Tällaisten menetelmien lähtökohtana on MSITS 2010 -käsikirjan mukainen yksinkertaistettu lähestymistapa. Yleiset estimointimenetelmät perustuvat tilastollisiin mallintamis- ja estimointimenetelmiin, muihin yritystilastoihin ja hallinnollisiin tietolähteisiin. Nämä lähestymistavat eivät yleensä perustu maakohtaisiin oletuksiin ja/tai näyttöön, ja niitä voidaan käyttää maasta riippumatta.

4. Laadintaohjeiden tarkistettu toinen laitos sisältää suositeltavia menetelmiä, joiden avulla voidaan estimoida palveluiden suoritusmuotoja, tavaroiden arvoja ja jakelupalveluja käyttäen kaikkia käytettävissä olevia lähteitä ja mallinnustekniikoita. Suositellut menetelmät ovat lähestymistapoja, joita voidaan käyttää yleisten estimointimenetelmien tarkentamiseen ottaen huomioon maan erityinen hallinnollinen ja taloudellinen tilanne. Tarjolla on useita lähestymistapoja, jotka kattavat kaikki tyypilliset rakenteet.

5. Neljän vuoden täytäntöönpanon jälkeen komissio (Eurostat) päättää jäsenvaltioiden kansallisia tilastoviranomaisia kuullen, onko tarpeen tarkistaa Eurostatin ja OECD:n palveluiden yritysrakennetta (STEC) koskevien tilastojen laadintaohjeita (Eurostat/OECD Compilers Guide for Statistics on Services Trade by Enterprise Characteristics (STEC)).

2 jakso

Muuttujien määritelmät ja jaottelut

Euroopan tilastoihin, jotka koskevat yritysten ominaisuuksien perusteella jaoteltavaa palveluiden ulkomaankauppaa ja suoritusmuodon mukaan jaoteltavia kansainvälisiä palvelusuorituksia, sovelletaan seuraavia muuttujien määritelmiä ja jaotteluja.

Palvelut ovat sellaisen tuotantotoiminnan seurausta, joka muuttaa niitä kuluttavien yksiköiden olosuhteita tai edistää tuotteiden ja rahoitusvarojen vaihdantaa. Palvelut eivät yleensä ole erillisiä eriä, joihin voisi kohdistua omistusoikeuksia, ja yleensä palvelua ja palvelun tuottamista ei voi erottaa toisistaan.

Kansainvälisiin palvelusuorituksiin kuuluvat

—

palvelukauppa kotimaisten ja ulkomaisten yksiköiden välillä (vastaa 2 jakson II kohdassa määriteltyjä suoritusmuotoja 1, 2 ja 4) ja

—

palvelusuoritukset ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden toiminnan kautta (2 jakson II kohdassa määritelty suoritusmuoto 3).

I. Muuttujat

1) Muuttuja 460101: Palveluiden tuonti ja hankinta

Palveluiden tuonti ja hankinta koostuvat kaikkien sellaisten palveluiden arvosta, joita ulkomaiset yksiköt ovat suorittaneet kotimaisille yksiköille, ja sellaisten palveluiden arvosta, joita on suoritettu kansainvälisesti kotimaisille yksiköille raportoivaan talouteen sijoittautuneiden ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden kautta. Ulkomaisten yksiköiden kotimaisille yksiköille suorittamat palvelut koostuvat suoritusmuodoista 1, 2 ja 4, ja kotimaisille yksiköille ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden kautta suoritetut palvelut vastaavat II kohdan 1 alakohdassa määriteltyä suoritusmuotoa 3.

2) Muuttuja 460201: Palveluiden vienti ja suoritukset

Palveluiden vienti ja suoritukset koostuvat kaikkien sellaisten palveluiden arvosta, joita kotimaiset yksiköt ovat suorittaneet ulkomaisille yksiköille, ja sellaisten palveluiden arvosta, joita on suoritettu kansainvälisesti toisen maan kotimaisille yksiköille perustamalla kyseiseen maahan ulkomainen osakkuus- tai tytäryhtiö (jossa kotimainen yksikkö käyttää määräysvaltaa). Kotimaisten yksiköiden ulkomaisille yksiköille suorittamat palvelut koostuvat suoritusmuodoista 1, 2 ja 4, ja ulkomaisen osakkuus- tai tytäryhtiön kautta suoritetut palvelut vastaavat II kohdan 1 alakohdassa määriteltyä suoritusmuotoa 3.

3) Muuttuja 240401: Yritysten tuonnin tilastoarvo

Palveluiden ”tilastoarvo” määritellään niiden palveluiden arvoksi, joilla käydään kauppaa kotimaisten ja ulkomaisten yksiköiden välillä markkinahintaan. Markkinahinnat viittaavat käypään vaihtoarvoon, toisin sanoen arvoihin, joilla palveluja vaihdetaan tai joilla ne voidaan vaihtaa käteiseen, ottaen huomioon mahdolliset alennukset, palautukset tai muut oikaisut.

Näin ollen yritysten tuonnin tilastoarvo on ulkomaisten yksiköiden kotimaisille yksiköille suorittamien kokonaispalveluiden markkinahintainen arvo.

4) Muuttuja 251101: Yritysten viennin tilastoarvo

Näin ollen yritysten viennin tilastoarvo on kotimaisten yksiköiden ulkomaisille yksiköille suorittamien kokonaispalveluiden markkinahintainen arvo.

II. Jaottelut

1. Suoritusmuotojen jaottelu:

Kansainvälisesti suoritettavat palvelut voidaan jaotella seuraavien neljän suoritusmuodon mukaan:

Suoritusmuoto 1: Rajat ylittävä suoritus – kyseessä on tilanne, jossa palvelu suoritetaan ”yhden maan alueelta minkä tahansa toisen maan alueelle”. Tämä vastaa tavarakauppaa, jossa tuote toimitetaan yli rajojen ja kuluttaja ja toimittaja pysyvät omilla alueillaan.

Suoritusmuoto 2: Kulutus ulkomailla – kyseessä on tilanne, jossa palvelu suoritetaan ”yhden maan alueella minkä tahansa toisen maan palvelunkäyttäjälle”, mikä tarkoittaa, että joko kuluttaja tai hänen omaisuutensa on ulkomailla. Tyypillisiä esimerkkejä ovat matkailutoiminta, kuten museo- ja teatterikäynnit sekä matkat ulkomaille saadakseen sairaanhoitoa tai osallistuakseen kielikursseille. Se kattaa myös sellaiset palvelut kuin ulkomailla suoritettavat laivankorjauspalvelut, joissa ainoastaan kuluttajan omaisuus liikkuu tai sijaitsee ulkomailla.

Suoritusmuoto 3: Kaupallinen läsnäolo – kyseessä on tilanne, jossa ”yhden maan palveluntarjoaja suorittaa palvelun toisen maan alueella olevan kaupallisen läsnäolon kautta”. Usein on välttämätöntä, että palveluntarjoajat sijoittautuvat kaupallista toimintaa varten ulkomaille, jotta voidaan varmistaa tiiviimpi yhteydenpito kuluttajaan tuotannon, jakelun, markkinoinnin, myynnin ja toimituksen eri vaiheissa sekä myynnin jälkeisten palveluiden yhteydessä. Kaupallinen läsnäolo ulkomaisella markkinalla kattaa paitsi oikeushenkilöt suppeassa oikeudellisessa merkityksessä myös oikeussubjektit, joilla on joitakin samoja ominaisuuksia, kuten edustustot ja sivuliikkeet. Tässä yhteydessä merkityksellisiä ovat esimerkiksi ulkomaisen pankin sivuliikkeen tai tytäryhtiön tarjoamat rahoituspalvelut, ulkomaalaisomisteisen sairaalan tarjoamat hoitopalvelut ja ulkomaalaisomisteisen koulun tarjoamat kurssit.

Suoritusmuoto 4: Luonnollisten henkilöiden läsnäolo – kyseessä on tilanne, jossa yksityishenkilö oleskelee tilapäisesti muun kuin oman taloutensa alueella tarjotakseen kaupallista palvelua. Suoritusmuoto 4 määritellään palvelusuoritukseksi, jossa ”yhden maan palveluntarjoaja suorittaa palvelun toisen maan alueella olevien luonnollisten henkilöiden läsnäolon kautta”. Suoritusmuodon 4 katsotaan yleensä kattavan:

—

sopimusperusteiset palveluntarjoajat, riippumatta siitä, ovatko ne ulkomaisen palveluntarjoajan työntekijöitä vai itsenäisiä ammatinharjoittajia;

—

sisäisen siirron saaneet työntekijät ja sijoittautuneiden ulkomaisten yritysten suoraan palkkaamat ulkomaiset työntekijät;

—

palveluiden myyjät, jotka saapuvat vastaanottavaan maahan solmiakseen sopimussuhteita palvelusopimusta varten, tai henkilöt, jotka vastaavat kaupallisen läsnäolon perustamisesta.

2. Tuotejaottelu EBOPS 2010 -komponenttien, täydentävien ryhmittelyjen ja yksityiskohtaisten komponenttien mukaan

Pyydetyt EBOPS-komponentit, täydentävät ryhmittelyt ja yksityiskohtaiset komponentit ovat EBOPS 2010- ja MSITS 2010 -luokituksen mukaisia, ja ne määritellään seuraavasti:

1. Tuotannolliset palvelut

Tuotannollisiin palveluihin kuuluvat esimerkiksi jalostus, kokoaminen, merkitseminen ja pakkaaminen sellaisten yritysten toimesta, jotka eivät omista kyseisiä tavaroita. Esimerkkeinä voidaan mainita öljynjalostus, maakaasun nesteyttäminen sekä vaatteiden ja elektroniikan kokoaminen. Tähän erään eivät kuulu tehdasvalmisteisten rakennusten kokoaminen (sisältyy rakennustoimintaan) eivätkä kuljetukseen liittyvät merkitseminen ja pakkaaminen (sisältyvät kuljetuspalveluihin).

Tuotannon suorittaa yksikkö, joka ei omista tavaroita ja jolle omistaja maksaa palkkion. Tavaroiden omistus ei siirry, joten yleistä tavarakauppaa koskevaa kirjausta ei tehdä tuotannollisen palvelun suorittajan ja omistajan välillä. Tähän erään sisältyvät ainoastaan tuotannollisen palvelun suorittajan veloittama maksu, mutta maksu voi sisältää tuotannollisen palvelun suorittajan hankkimien materiaalien kustannukset.

Tähän liittyy ulkomaankauppaa koskeva osatekijä silloin, kun työn tekee yhden talouden kotimainen yksikkö tavaroiden omistajalle, joka on toisen talouden kotimainen yksikkö. Näiden palveluiden kohtelu ei riipu siitä, ovatko tavarat olleet aiemmin tai ovatko ne myöhemmin omistajan fyysisessä hallinnassa.

2. Huolto- ja korjauspalvelut, muualle luokittelemattomat

Huolto- ja korjauspalvelut, muualle luokittelemattomat, kattaa kotimaisten yksiköiden suorittamat huolto- ja korjauspalvelut, joiden kohteena on ulkomaisten yksiköiden omistamat tavarat (tai päinvastoin). Korjauspalvelu voidaan suorittaa korjauspalvelun suorittajan toimipaikassa tai muualla. Vesialusten, ilma-alusten ja muiden kuljetusvälineiden korjaus- ja huoltotyöt sisältyvät tähän erään. Kuljetusvälineiden puhdistus sisältyy kuljetuspalveluihin. Rakennuskorjaukset ja -huolto sisältyvät rakennustoimintaan. Tietokoneiden huolto ja korjaus sisältyvät tietotekniikkapalveluihin.

Huolto- ja korjaustöiden osalta kirjattu arvo on tehtyjen korjaustöiden arvo eikä tavaroiden bruttoarvo ennen korjauksia ja niiden jälkeen. Huolto- ja korjaustöiden arvo sisältää kaikki korjauspalvelun suorittajan toimittamat osat tai materiaalit, jotka sisältyvät hintaan (erikseen laskutetut osat ja materiaalit eivät kuulu palveluihin vaan sisältyvät yleiseen tavarakauppaan). Mukaan luetaan sekä pienet korjaukset, jotka pitävät tavaran toimintakunnossa, että suuret korjaukset, joilla parannetaan tavaran tehokkuutta tai kapasiteettia tai pidennetään sen käyttöikää. Asiakkaan välituotekäyttöön sisällyttämien korjausten ja pääoman muodostukseen sisältyvien korjausten välillä ei tehdä eroa.

3. Liikenne

Liikenne kattaa henkilöiden ja tavaroiden kuljetukset paikasta toiseen sekä niihin liittyvät tuki- ja liitännäispalvelut ja rahdinkuljettajien vuokraamisen miehistöineen. Mukaan luetaan myös posti- ja kuriiripalvelut. Liikenne voidaan luokitella kuljetusmuodon ja kuljetettavien asioiden (matkustajien tai rahdin) mukaan.

Liikenteenharjoittaja voi tehdä alihankintasopimuksia voidakseen käyttää muiden liikenteenharjoittajien palveluja suorittaakseen osan lopullisesta kuljetuspalvelusta. Tällaiset palvelut olisi kirjattava bruttomääräisinä. Esimerkiksi kuriiripalveluiden suorittaja voi tehdä sopimuksen erikseen useamman kuin yhden liikenteenharjoittajan kanssa. Kuljetuspalveluiden suorittajien edustajalle maksamat välityspalkkiot olisi kirjattava erikseen.

3.1 Meriliikenne

Meriliikenne kattaa kaikki merialuksilla suoritettavat kansainväliset rahti- ja matkustajaliikennepalvelut, mutta ei merenalaisissa putkijohdoissa tapahtuvaa kuljetusta (sisältyy putkijohtokuljetuksiin) eikä risteilymaksuja (sisältyy matkailuun).

3.2 Ilmaliikenne

Ilmaliikenne kattaa kaikki ilma-aluksilla suoritettavat kansainväliset rahti- ja henkilöliikennepalvelut.

3.3 Muut liikennemuodot

Muut liikennemuodot kattaa kaikki kuljetuspalvelut, joita ei suoriteta meritse tai ilmateitse. Se koostuu seuraavista liikennemuodoista:

Avaruusliikenteeseen sisältyvät kaupallisten yritysten satelliittien omistajille (kuten teleyrityksille) suorittamat satelliittien laukaisut ja muut avaruuskalustoa käyttävien operaattoreiden suorittamat toimet, kuten tavaroiden ja ihmisten kuljettaminen tieteellisiin kokeisiin. Erään sisältyvät myös avaruusliikenteen matkustajakuljetukset sekä maksut, jotka talous on suorittanut kyseisessä maassa asuvien henkilöiden kuljettamisesta toiselle taloudelle kuuluvissa avaruusaluksissa.

Rautatieliikenne kattaa kansainvälisen junaliikenteen.

Maantieliikenne kattaa kuorma- ja rekka-autoilla tapahtuvan kansainvälisen tavaraliikenteen ja linja-autoilla tapahtuvan kansainvälisen henkilöliikenteen.

Sisävesiliikenne kattaa joissa, kanavissa ja järvissä tapahtuvan kansainvälisen liikenteen. Erään sisältyvät yhden maan sisäiset ja kahdelle tai usealle maalle yhteiset vesitiet.

Putkijohtokuljetukset kattavat putkijohdoissa tapahtuvat tavarakuljetukset, kuten raakaöljyn ja muiden siihen liittyvien tuotteiden, veden ja kaasun kuljetukset. Erään eivät sisälly veden, kaasun ja muiden öljytuotteiden jakelupalvelut, yleensä syöttöasemilta kuluttajille (sisältyvät erään muut liike-elämän palvelut, muualle luokittelemattomat), eikä kuljetettujen tuotteiden arvo (sisältyy yleiseen tavarakauppaan).

Sähkönsiirto kattaa suurjännitesähkön liikkeet tai siirron johtojen ja niihin liittyvien laitteiden muodostaman yhteenkytketyn ryhmän kautta syöttöpaikkojen ja niiden paikkojen välillä, jossa sähköenergia muunnetaan pienjännitteiseksi, jotta se voidaan toimittaa kuluttajille tai muille sähköjärjestelmille. Siirron katsotaan päättyneen, kun sähkö saapuu sellaisen sähköjärjestelmän jakelujärjestelmään, joka toimittaa sähköä loppukäyttäjille kulutusta varten. Itse sähköä ei lueta mukaan (sisältyy yleiseen tavarakauppaan) eikä sähkönjakelua, joka on sähkön toimittamista sähköasemalta kuluttajalle (sisältyy erään muut liike-elämän palvelut, muualle luokittelemattomat).

Muu liikennettä tukeva ja palveleva toiminta kattaa kaikki kuljetuspalvelut, joita ei voida kohdistaa mihinkään edellä kuvatuista kuljetuspalveluiden komponenteista.

3.4 Posti- ja kuriiripalvelut

Posti- ja kuriiripalvelut kattaa kirjeiden, sanomalehtien, aikakauslehtien, esitteiden, muiden painotuotteiden, pakettien ja pakkausten poiminnan, kuljetuksen ja jakelun. Siihen kuuluvat myös postitoimistopalvelut, kuten postimerkkien myynti, poste restante -palvelut, sähkepalvelut ja postilokeroiden vuokrauspalvelut.

Valinnainen: Tavaraliikennepalveluiden arvostaminen liiketoimiperusteisesti

Tavaroiden fob/fob-arvostusperiaatteiden mukaisesti laadittujen tavaraliikennettä koskevien tietojen täydentämiseksi tarvitaan lisätietoja kotimaisten yksiköiden ulkomaisille yksiköille ja päinvastoin suorittamien tavaraliikennepalveluiden arvosta. Nämä tiedot ovat hyödyllisiä, koska ne kuvaavat todellisia markkinatoimia sellaisina kuin ne tapahtuvat ilman korjauksia, oikaisuja tai estimointeja.

Tässä tapauksessa kuljetuspalvelu kirjataan siinä ja vain siinä tapauksessa, että kuljetuspalveluihin liittyvä liiketoimi tapahtuu kotimaisen ja ulkomaisen yksikön välillä. Erillisen kuljetuspalvelun kirjaaminen riippuu toimituslausekkeista, jotka on yksilöity tavaroiden myynti- tai ostosopimuksessa ja realisoitu markkinatapahtumassa.

Kun kuljetussopimus tehdään kahden kotimaisen yksikön välillä vientitavaralle suoritettavista kuljetuspalveluista, kuljetuspalvelu jätettäisiin tilastoinnin ulkopuolelle tämän mittausmenetelmän perusteella, mutta osa siitä otettaisiin huomioon, jos sovellettaisiin maksutaseperiaatteita. Näin on esimerkiksi silloin, kun tavaran myynti- tai ostosopimuksessa yksilöity toimituslauseke on vapaasti määräpaikassa (”kuljetus maksettu”) ja kun viejä on sopinut viejätalouden yksikön kanssa kuljetuspalvelun suorittamisesta. Liiketoimiperusteista mittausmenetelmää sovellettaisiin, jos

—

kuljetuspalveluiden suorittamista koskeva sopimus tehdään kotimaisen ja ulkomaisen yksikön välillä ja toimituslausekkeeksi yksilöidään noudettuna (exw); koko kuljetuspalvelu kirjataan, mukaan luettuna se osa kuljetuspalvelusta, joka suoritetaan ennen viejätalouden rajaa;

—

kuljetuspalvelut liittyvät kolmansien maiden väliseen liikenteeseen ja rannikkoliikenteeseen tai kabotaasiliikenteeseen, ja ne suoritetaan kotimaisten ja ulkomaisten yksiköiden välillä.

4 Matkailu

EBOPS 2010 -luokituksen komponentti eroaa useimmista kansainvälisillä markkinoilla kaupattavista palveluista siinä, että se perustuu liiketoimiin. Toisin kuin useimmat palvelut EBOPS-luokituksessa, matkailu ei ole erityinen tuote. Se kattaa pikemminkin joukon tavaroita ja palveluja, joita ulkomaiset yksiköt kuluttavat siinä taloudessa, jossa he vierailevat. Matkailuun määritellään sisältyvän kaikki tavarat ja palvelut, jotka ulkomaiset yksiköt ovat hankkineet taloudesta omaan käyttöön tai lahjaksi kyseiseen talouteen kohdistuvan matkan aikana. Se kattaa minkä tahansa pituisen oleskelun edellyttäen, että kotipaikka ei muutu.

Yleisimmät matkalla kulutetut tavarat ja palvelut ovat majoitus, ruoka, juomat ja kuljetukset, jotka on ostettu vierailun kohteena olevasta taloudesta (ja jotka kaikki kulutetaan tavaran toimittavassa tai palvelun suorittavassa taloudessa). Mukaan luetaan myös lahjat, matkamuistot ja muut tavarat, jotka ostetaan omaan käyttöön ja jotka voidaan viedä pois vierailluista talouksista.

Suoriteperusteisen kirjaamisen periaatteen mukaisesti vierailun aikana hankitut tavarat ja palvelut, jotka on maksettu aikaisemmin tai myöhemmin, sisältyvät matkailuun. Tavaroiden ja palveluiden hankinta voi tapahtua ulkomaille lähtevän henkilön itse maksamina, hänen puolestaan maksettuina tai ilman vastiketta (esimerkiksi ilmaisen majoituksen ja ylläpidon vastaanottaminen, jolloin tällaisessa tapauksessa kyseessä on myös vastaava luovutus) tai tuotantona omaan lukuun (kuten joissakin tapauksissa kiinteistöjen omistus ja loma-asuntojen osa-aikaomistus).

5 Rakennustoiminta

Rakennustoiminta kattaa rakennusten muodossa olevien kiinteiden varojen (myös teiden, siltojen, patojen jne.) luomisen, ylläpidon, korjaamisen tai laajentamisen, rakennusluontoiset maanparannukset sekä muut rakennustekniset toimenpiteet. Siihen kuuluvat myös asennus- ja kokoonpanotyöt, työmaan valmistelu ja yleinen rakentaminen sekä erikoistuneet palvelut, kuten maalaus-, putki- ja purkutyöt.

Rakennustoiminta arvostetaan bruttoperusteisesti eli siten, että siihen sisältyvät kaikki työn tuotantopanoksina käytetyt tavarat ja palvelut, muut tuotantokustannukset ja rakennusyrityksen omistajille kertynyt toimintaylijäämä. Tämä arvostusperiaate on sama kuin kansantalouden tilinpitojärjestelmässä SNA 2008 kuvattu koko tuotannon (sekä tavaroiden että palveluiden) arvostusperiaate.

Kun rakennusyritys suorittaa palvelujaan ulkomailla pitkäaikaisen (yli 12 kuukautta kestävän) fyysisen läsnäolon kautta, mutta perustamatta oikeushenkilöä asiakkaan maahan, ja jos toiminta on riittävän merkittävää, tilastojen laatijan on ehkä otettava huomioon, että laskennallista institutionaalista yksikköä on tarkasteltava tilastollisesti. Tässä tapauksessa vastaavia kansainvälisiä liiketoimia ei katsota palvelukaupaksi (tällaiset taloustoimet kirjataan ulkomaisten suorien sijoitusten rahoitusvirtoina, tulona ja positioina, ja niiden toimintaa koskevia tietoja olisi käsiteltävä ulkomaisia osakkuus- ja tytäryhtiöitä koskevina tilastotietoina (FATS-tietoina). Jos edellä mainitut edellytykset eivät täyty, kansainvälisiä liiketoimia pidetään kotimaisten ja ulkomaisten yksiköiden välisenä palvelukauppana.

6 Vakuutus- ja eläkepalvelut

Vakuutus- ja eläkepalvelut kattaa kotimaisten vakuutuslaitosten ulkomaisille yksiköille tarjoamat erityyppiset vakuutukset ja päinvastoin.

Vakuutus antaa tietyille riskeille altistuville yksittäisille yksiköille (julkisyhteisöt, yritykset ja kotitaloudet) taloudellista suojaa erikseen määriteltyjen tapahtumien seurauksia vastaan. Lisäksi vakuutuksenantajat toimivat usein rahoituksen välittäjinä, jotka sijoittavat näiltä yksiköiltä kerättyjä varoja rahoitus- tai muihin varoihin tulevien korvausvaatimusten kattamiseksi.

Eläkerahastot perustetaan tarjoamaan eläke- tai työkyvyttömyysetuuksia tietyille työntekijäryhmille. Ne muistuttavat vakuutuksia siinä mielessä, että ne toimivat välittäjinä sijoittaessaan varoja edunsaajiaan varten ja jakavat joitakin riskejä uudelleen.

Vakuutus- ja eläkepalvelut sisältävät seuraavat alakomponentit: ensivakuutus; jälleenvakuutus; vakuuttamista palveleva toiminta; eläke- ja standarditakauspalvelut.

7 Rahoituspalvelut

Rahoituspalvelut kattaa rahoituksen välitys- ja liitännäispalvelut, lukuun ottamatta vakuutusyritysten ja eläkejärjestelmien palveluja. Näihin palveluihin kuuluvat yleensä pankkien ja muiden rahoituksen välittäjien sekä rahoituksen välitystä avustavien laitosten tarjoamat palvelut. Erään kuuluvat rahoitusvälineillä toteutettavien liiketoimien yhteydessä suoritettavat palvelut sekä muut rahoitustoimintaan liittyvät palvelut, joihin kuuluvat muun muassa talletusten vastaanottaminen ja luotonanto, remburssit, luottokorttipalvelut, välityspalkkiot ja maksut, jotka liittyvät rahoitusleasingiin, myyntilaskurahoitukseen, merkintäsitoumuksiin ja maksujen selvittämiseen. Erään sisältyvät myös rahoitusneuvontapalvelut, rahoitusvarojen ja sijoitusmetallien säilytys, omaisuudenhoito, seurantapalvelut, mukavuuspalvelut, likviditeetin tarjoamispalvelut, riskivastuupalvelut (muut kuin vakuutukset), fuusio- ja yritysostopalvelut, luottoluokituspalvelut, pörssipalvelut ja notariaattipalvelut.

Rahoituspalveluista voidaan veloittaa eksplisiittiset maksut; katteet osto- ja myyntitoimissa; omaisuustulosta vähennettävät omaisuudenhoitokulut, kun kyseessä ovat omaisuudenhoitoyhteisöt; tai lainojen ja talletusten koron ja viitekoron väliset marginaalit (joita kutsutaan välillisiksi rahoituspalveluiksi (FISIM)).

Rahoituksen välittäjien tapauksessa eksplisiittisten ja implisiittisten maksujen välinen tasapaino voi vaihdella ajan mittaan ja laitoksesta toiseen. Näin ollen molempia koskevat tiedot ovat tarpeen, jotta saadaan kokonaiskuva rahoituksen välittäjien suorittamista palveluista.

8 Teollis- ja tekijänoikeuksien käytöstä veloitetut maksut, muualle luokittelemattomat

Muualle luokittelemattomiin teollis- ja tekijänoikeuksien käytöstä veloitettuihin maksuihin sisältyvät

—

maksut omistusoikeuksien käytöstä (kuten patentit, tavaramerkit, tekijänoikeudet, menetelmä- ja mallisuoja, ml. liikesalaisuudet ja franchising); nämä oikeudet voivat syntyä tutkimuksesta ja kehittämisestä sekä markkinoinnista; ja

—

maksut lisensseistä, jotka oikeuttavat teollis- ja tekijänoikeuksia sisältävien alkuperäkappaleiden tai prototyyppien kappaleiden (kuten kirjojen, käsikirjoitusten, tietokoneohjelmien, elokuvateosten ja äänitteiden tekijänoikeudet) valmistamiseen tai saattamiseen yleisön saataviin taikka niihin liittyvistä oikeuksista (kuten esitykset ja televisio-, kaapeli- tai satelliittilähetykset).

9 Televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalvelut

Tietotekniikka- ja televiestintäpalvelut määritellään käyttäen perusteena palvelun luonnetta, ei toimitustapaa. Televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalvelut jaotellaan edelleen kolmeen alakomponenttiin: televiestintäpalvelut, tietotekniikkapalvelut ja tietopalvelut.

9.1 Televiestintäpalvelut

Televiestintäpalvelut sisältää äänen, kuvien, datan tai muun tiedon lähettämisen puhelimella, teleksinä, sähkeenä, radiossa tai televisiossa kaapelin tai satelliitin välityksellä, sähköpostina, faksina jne. mukaan luettuina yritysten verkkopalvelut, telekonferenssit ja tukipalvelut. Erään ei sisälly välitetyn tiedon arvo. Erään sisältyvät myös matkapuhelinpalvelut, internetrunkoverkkopalvelut ja verkkoon liittymispalvelut, myös internetyhteyden tarjonta. Puhelinverkkolaitteiston asennus ei sisälly tähän erään vaan erään rakennustoiminta. Tämä erä ei sisällä myöskään tietokantapalveluja (ne sisältyvät tietopalveluihin).

9.2 Tietotekniikkapalvelut

Tietotekniikkapalvelut sisältää laitteisto- ja ohjelmisto- sekä tietojenkäsittelypalvelut.

9.3 Tietopalvelut

Tietopalvelut jaetaan uutistoimistopalveluihin ja muihin tietopalveluihin.

—

Uutistoimistopalvelut sisältävät uutisten, valokuvien ja erikoisartikkelien toimittamisen tiedotusvälineille.

—

Muihin tietopalveluihin kuuluvat tietokantapalvelut (tietokantojen suunnittelu, tietojen tallennus sekä tietojen ja tietokantojen levitys, mukaan luettuna hakemistot ja postituslistat) sekä sähköisesti että magneettisesti, optiset tai painetut tietovälineet ja verkkohakuportaalit (joihin sisältyvät hakukonepalvelut, joissa etsitään internet-osoitteita asiakkaille, jotka suorittavat avainsanahakuja). Erään kuuluvat myös suorat sanoma- ja aikakauslehtitilaukset (ei ryhmätilaukset) joko postitse, sähköisesti tai muulla tavalla toimitettuina. muut verkkosisällön tuottamispalvelut; ja kirjasto- ja arkistointipalvelut. (sanoma- ja aikakauslehtien ryhmätilaukset sisältyvät yleiseen tavarakauppaan.

Ladattu sisältö, joka ei ole ohjelmisto tai audiovisuaalinen tai siihen liittyvä tuote, sisältyy tietopalveluihin.

10 Muut liike-elämän palvelut

Tämä luokka sisältää tutkimus- ja kehittämispalvelut, asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelut sekä tekniset, kaupankäyntiin liittyvät ja muut liike-elämän palvelut.

10.1 Tutkimus- ja kehittämispalvelut

Tutkimus- ja kehittämispalvelut sisältää palvelut, jotka liittyvät perustutkimukseen, soveltavaan tutkimukseen ja uusien tuotteiden ja prosessien kokeelliseen kehittämiseen, sekä luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden alan toimet.

10.2 Asiantuntijoiden ja liikkeenjohdon konsulttipalvelut

Asiantuntijoiden ja liikkeenjohdon konsulttipalvelut sisältää 10.2.A lakiasiainpalvelut, laskentatoimen palvelut, liikkeenjohdon konsulttipalvelut, johtamispalvelut sekä suhdetoiminta- ja viestintäpalvelut ja 10.2.B mainostoiminnan sekä markkina- ja mielipidetutkimukset.

10.2.1 (valinnainen erä) Lakiasiainpalvelut, laskentatoimen palvelut, liikkeenjohdon konsulttipalvelut sekä suhdetoiminta- ja viestintäpalvelut

Emoyhtiön tai muun sidosyhtiön suorittamat sivuliikkeen, tytäryhtiön tai osakkuusyhtiön yleiseen liikkeenjohtoon liittyvät palvelut sisältyvät usein lakiasiain-, laskentatoimen, liikkeenjohdon konsultti- sekä suhdetoiminta- ja viestintäpalveluihin.

10.2.2 (valinnainen erä) Mainostoiminta sekä markkina- ja mielipidetutkimukset

Kotimaisten ja ulkomaisten yksiköiden välillä suoritettavat mainos-, markkinatutkimus- ja mielipidetutkimuspalvelut sisältävät mainontatoimistojen harjoittaman mainonnan suunnittelun, luomisen ja toteuttamisen; mediasijoittelun, mukaan luettuina mainostilan osto ja myynti; messujen suorittamat näyttelypalvelut; tuotteiden menekin edistämisen ulkomailla; markkinatutkimukset; telemarkkinoinnin ja mielipidemittaukset eri aiheista.

10.3 Tekniset, kaupankäyntiin liittyvät ja muut liike-elämän palvelut

Näitä ovat arkkitehti-, insinööri- ja tieteelliset palvelut sekä muut tekniset palvelut; jätteiden käsittely ja puhdistuspalvelut sekä maatalouden ja kaivostoiminnan palvelut; käyttöleasingpalvelut; kaupankäyntiin liittyvät palvelut ja muut liike-elämän palvelut, muualle luokittelemattomat.

10.3.1 (valinnainen erä) Arkkitehti-, insinööri- ja tieteelliset palvelut sekä muut tekniset palvelut

10.3.2 (valinnainen erä) Jätteiden käsittely ja puhdistuspalvelut sekä maatalouden ja kaivostoiminnan palvelut

Jätteiden käsittely ja puhdistuspalvelut sekä maatalous- ja kaivospalvelut on jaoteltu kolmeen osaan: jätteiden käsittely ja puhdistuspalvelut maatalouteen, metsätalouteen ja kalatalouteen liittyvät palvelut; ja kaivostoimintaan sekä öljyn ja kaasun tuotantoon liittyvät palvelut.

10.3.3 (valinnainen erä) Käyttöleasingpalvelut

Käyttöleasingpalvelut sisältää valmistetun omaisuuserän vuokraamisjärjestelyn, jolla vuokralleottajalle annetaan oikeus käyttää omaisuuserää mutta jonka yhteydessä omistuksen riskit ja edut eivät siirry vuokralleottajalle. Palveluihin sisältyy laivojen, ilma-alusten ja kuljetuskaluston, kuten rautatievaunujen, konttien ja lauttojen kotimainen/ulkomainen leasing- ja charter-tyyppinen vuokraus ilman miehistöä. Mukaan luetaan myös muuntyyppisiin laitteisiin liittyvät käyttöleasingmaksut, jotka voidaan eritellä seuraavien ominaisuuksien perusteella:

—

Vuokralleantaja pitää yleensä varastoa omaisuuseristä, jotka käyttäjät voivat vuokrata pyynnöstä tai lyhyellä varoitusajalla.

—

Omaisuuserät voidaan vuokrata eri ajanjaksoiksi, ja vuokralleottaja voi uusia vuokrauksen kauden päättyessä.

—

Vuokralleantaja vastaa usein omaisuuserän huollosta ja korjauksesta osana vuokralleottajalle tarjottavaa palvelua.

10.3.4 (valinnainen erä) Kaupankäyntiin liittyvät palvelut

Kaupankäyntiin liittyvät palvelut kattavat tavara- ja palvelukaupan välityspalkkiot, jotka maksetaan kauppiaille, hyödykkeiden välittäjille, diilereille, huutokaupanpitäjille ja komissiomyyjille. Näihin palveluihin kuuluvat esimerkiksi huutokaupanpitäjän palkkio tai edustajan välityspalkkio laivojen, ilma-alusten ja muiden tavaroiden myynnistä. Jos kaupan alan toimija omistaa myytävän tavaran, toimijan kate sisältyy yleensä erottamattomasti tavaran arvoon.

Mahdolliset katteet, jotka eivät sisälly tavaroiden fob-hintaan, sisältyvät kaupankäyntiin liittyviin palveluihin. Kaupankäyntiin liittyviin palveluihin eivät sisälly franchising-maksut (jotka sisältyvät erään teollis- ja tekijänoikeuksien käytöstä veloitetut maksut, muualle luokittelemattomat); rahoitusvälineiden välitys (sisältyy rahoituspalveluihin); ja liikenteeseen liittyvät maksut, kuten välityspalkkiot (sisältyy liikenteeseen).

10.3.5 (valinnainen erä) Muut liike-elämän palvelut, muualle luokittelemattomat

Muualle luokittelemattomat liike-elämän palvelut sisältää esimerkiksi veden, höyryn, kaasun ja öljytuotteiden jakelupalvelut sekä sähkön jakelupalvelut, jos ne ovat yksilöitävissä erillään siirtopalveluista (näiden tuotteiden siirto kirjataan erään liikenne); ilmastointihuollon; henkilöstönvuokrauksen (tällaisen henkilöstön suorittamat palvelut kirjataan asianomaiseen palveluiden erään); turvallisuus-, vartiointi- ja etsiväpalvelut; kääntämisen ja tulkkauksen; valokuvauspalvelut; rakennusten siivouksen; kiinteistöpalvelut yrityksille; ja kaikki muut liike-elämän palvelut, joita ei voida luokitella mihinkään edellä lueteltuihin liike-elämän palveluihin.

11. Henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut

Erä sisältää audiovisuaaliset ja niihin liittyvät palvelut ja muut henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut.

11.1. Audiovisuaaliset ja niihin liittyvät palvelut

Audiovisuaaliset ja niihin liittyvät palvelut kattaa audiovisuaaliseen toimintaan liittyvät palvelut (elokuvat, musiikki, radio ja televisio) sekä esittäviin taiteisiin liittyvät palvelut.

11.2. Muut henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut

Tähän luokkaan kuuluvat koulutuspalvelut, terveyspalvelut, kulttuuriperintö- ja virkistyspalvelut sekä muut henkilökohtaiset palvelut.

12. Julkisyhteisöjen tuottamat tavarat ja suorittamat palvelut, muualle luokittelemattomat

Julkisyhteisöjen tuottamat tavarat ja suorittamat palvelut, muualle luokittelemattomat sisältää

—

erillisalueiden, kuten suurlähetystöjen ja sotilastukikohtien, luovuttamat tavarat ja suorittamat palvelut ja niille luovutetut tavarat ja suoritetut palvelut;

—

ulkomailla sijaitsevien diplomaattien, konsulihenkilöstön ja sotilashenkilöstön sekä heidän huollettaviensa vastaanottavalta taloudelta hankkimat tavarat ja palvelut;

—

julkisyhteisöjen suorittamat ja niille suoritetut palvelut, jotka eivät kuulu muihin palveluluokkiin.

EBOPS 2010 -luokitus, täydentävä ryhmittely

Kaupankäyntiin liittyvät liiketoimet yhteensä sisältää kaikki tavaroiden ja palveluiden jakelupalveluihin liittyvät liiketoimet. Se sisältää tavara- ja palveluliiketoimien välityspalkkiot, jotka maksetaan esimerkiksi kauppiaille, hyödykkeiden välittäjille ja diilereille, jotka eivät omista ostamiaan ja myymiään tavaroita (sisältyvät kauppaan liittyviin palveluihin), sekä kauppiaiden katteet. Tukku- ja vähittäiskauppiaiden katteet sisältyvät yleensä erottamattomasti myytyjen tuotteiden arvoon (mukaan luettuina välityskaupan kohteena olevat tavarat), eikä niitä esitetä erikseen maksutasetilastoissa.

Kaupankäyntiin liittyvät liiketoimet yhteensä sisältää

kaupankäyntiin liittyvät palvelut;

estimoidut jakelupalvelut, jotka sisältyvät myytyjen tuotteiden arvoon (mukaan luettuina välityskaupan kohteena olevat tavarat).

Jakelupalveluihin kuuluvat tukku- ja vähittäiskauppiaiden kaupan katteet.

SNA 2008 -luokituksessa tukku- ja vähittäiskauppiaat määritellään yksiköiksi, jotka ostavat ja jälleenmyyvät tavaroita, joihin ei sisälly jalostusta tai jalostus on vähäistä (esimerkiksi siivous ja pakkaaminen). Ne suorittavat palvelun tavaroiden tuottajille ja kuluttajille varastoimalla, asettamalla näytille ja toimittamalla valikoiman tavaroita sopivassa paikassa, mikä helpottaa niiden ostamista. Niiden tuotos mitataan jälleenmyyntiä varten ostettujen tuotteiden kaupan katteiden kokonaisarvolla. Näiden jakelupalveluiden katteet joko sisältyvät niiden tavaroiden fob-arvoihin, joihin ne liittyvät, tai ne hoitaa maahantuoja.

Taulukko 1 Tuotejaottelu EBOPS 2010 -luokituksen pääkomponenttien ja yksityiskohtaisten komponenttien mukaan sekä täydentävät ryhmittelyt

EBOPS 2010 -luokituksen pääkomponentit	EBOPS 2010 -luokituksen yksityiskohtaiset komponentit
1. Tuotannolliset palvelut
2. Huolto- ja korjauspalvelut, muualle luokittelemattomat	Valinnainen: 2.a Josta: tavarat
3. Liikenne Valinnainen: Tavaraliikennepalveluiden arvostaminen liiketoimiperusteisesti	3.1 Meriliikenne
	3.2 Ilmaliikenne
	3.3 Muut liikennemuodot
	3.4 Posti- ja kuriiripalvelut
4. Matkailu	4.a Josta: tavarat
5. Rakennustoiminta	5.a Josta: tavarat
6. Vakuutus- ja eläkepalvelut
7. Rahoituspalvelut
8. Teollis- ja tekijänoikeuksien käytöstä veloitetut maksut, muualle luokittelemattomat
9. Televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalvelut	9.1 Televiestintäpalvelut
	9.2 Tietotekniikkapalvelut
	9.3 Tietopalvelut
10. Muut liike-elämän palvelut	10.1 Tutkimus- ja kehittämispalvelut
	10.2 Asiantuntijoiden ja liikkeenjohdon konsulttipalvelut
	Valinnaiset erät:
	10.2.1 Lakiasiainpalvelut, laskentatoimen palvelut, liikkeenjohdon konsulttipalvelut sekä suhdetoiminta- ja viestintäpalvelut
	10.2.2 Mainostoiminta sekä markkina- ja mielipidetutkimukset
	10.3 Tekniset, kaupankäyntiin liittyvät ja muut liike-elämän palvelut
	Valinnaiset erät:
	10.3.1 Arkkitehti-, insinööri- ja tieteelliset palvelut sekä muut tekniset palvelut;
	10.3.2 Jätteiden käsittely ja puhdistuspalvelut sekä maatalouden ja kaivostoiminnan palvelut;
	10.3.3 Käyttöleasingpalvelut;
	10.3.4 Kaupankäyntiin liittyvät palvelut;
	10.3.5 Muut liike-elämän palvelut, muualle luokittelemattomat
11. Henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut	11.1 Audiovisuaali- ja niihin liittyvät palvelut
	11.2 Muut henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut
12. Julkisyhteisöjen tuottamat tavarat ja suorittamat palvelut, muualle luokittelemattomat	12.a Joista tavaroita
EBOPS 2010 -luokitus, täydentävä ryhmittely C. Kaupankäyntiin liittyvät liiketoimet yhteensä (valinnainen erä) C.a Kaupankäyntiin liittyvät palvelut (erä 10.3.4 – valinnainen erä) C.b Jakelupalvelut

Taulukko 2 Tuotteiden jaottelu CPA-luokituksen mukaan (vapaaehtoinen tietojen toimittaminen)

Seuraavassa jaottelussa kuvataan CPA-luokituksen mukaista vapaaehtoista tietojen toimittamista varten ehdotettu yksityiskohtaisuuden taso.

CPA on eurooppalainen toimialoittainen tuoteluokitus (tavarat ja palvelut). CPA-luokituksessa kukin tuote voidaan luokitella yhteen toimialaluokituksen nimikkeeseen. Se kohdistetaan näin ollen taloudelliseen toimintaan, joka tuottaa sen. Näin ollen CPA-luokituksella on sama rakenne kuin toimialaluokituksella (NACE), ja sitä käytetään kansantalouden tilinpidossa.

A–U	PALVELUT YHTEENSÄ
A	MAA-, METSÄ- JA KALATALOUSTUOTTEET
B	KAIVOSTOIMINTA JA LOUHINTA
C	TEOLLISUUSTUOTTEET (valmistuspalvelut)
D	SÄHKÖ, KAASU, LÄMPÖ JA ILMASTOINTI
E	VESIHUOLTO; VIEMÄRÖINTI-, JÄTEHUOLTO- JA KUNNOSTUSPALVELUT
F	RAKENNUKSET JA RAKENNUSTYÖT
G	TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT; MOOTTORIAJONEUVOJEN JA MOOTTORIPYÖRIEN KORJAUSPALVELUT
45	Moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien tukku- ja vähittäiskaupan palvelut ja korjauspalvelut
46	Tukkukaupan palvelut (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien tukkukaupan palvelut)
47	Vähittäiskaupan palvelut (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien vähittäiskaupan palvelut)
H	KULJETUS- JA VARASTOINTIPALVELUT
49	Maaliikenne- ja putkijohtokuljetuspalvelut
50	Vesiliikennepalvelut
51	Ilmaliikennepalvelut
52	Varastointi- ja liikennettä avustavat palvelut
53	Posti- ja kuriiripalvelut
I	MAJOITUS- JA RAVITSEMISPALVELUT
55	Majoituspalvelut
56	Ravitsemispalvelut
J	TIETO- JA VIESTINTÄPALVELUT
58	Kustannuspalvelut
59	Elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien tuotantopalvelut, ääni- ja musiikkitallenteiden kustannuspalvelut
60	Radio- ja televisiotoiminnan ohjelma- ja lähetyspalvelut
61	Televiestintäpalvelut
62	Tietokoneiden ohjelmointi- ja konsultointipalvelut ja niihin liittyvät palvelut
63	Tietopalvelut
K	RAHOITUS- JA VAKUUTUSPALVELUT
64	Rahoituspalvelut (pl. vakuutus- ja eläkevakuutuspalvelut)
65	Vakuutus-, jälleenvakuutus- ja eläkevakuutuspalvelut (pl. pakollinen sosiaalivakuutus)
66	Rahoituspalveluja ja vakuutuspalveluja avustavat palvelut
L	KIINTEISTÖALAN PALVELUT
M	AMMATILLISET, TIETEELLISET JA TEKNISET PALVELUT
69	Lakiasiainpalvelut ja laskentatoimen palvelut
70	Pääkonttorien palvelut; liikkeenjohdon konsultointipalvelut
71	Arkkitehtipalvelut ja tekniset palvelut; tekniset testaus- ja analysointipalvelut
72	Tieteelliset tutkimus- ja kehittämispalvelut
73	Mainos- ja markkinatutkimuspalvelut
74	Muut ammatilliset, tieteelliset ja tekniset palvelut
75	Eläinlääkintäpalvelut
N	HALLINTO- JA TUKIPALVELUT
77	Vuokraus- ja leasingpalvelut
78	Työvoimapalvelut
79	Matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien palvelut, muut varauspalvelut ja niihin liittyvät palvelut
80	Turvallisuus-, vartiointi- ja etsiväpalvelut
81	Kiinteistön- ja maisemanhoitopalvelut
82	Hallinto-, toimisto- ja muut tukipalvelut liike-elämälle
O	JULKISEN HALLINNON JA MAANPUOLUSTUKSEN PALVELUT; PAKOLLISET SOSIAALIVAKUUTUSPALVELUT
P	KOULUTUSPALVELUT
Q	TERVEYDENHUOLTO- JA SOSIAALIPALVELUT
R	TAIDE-, VIIHDE- JA VIRKISTYSPALVELUT
S	MUUT PALVELUT
T	KOTITALOUKSIEN TOIMINTA TYÖNANTAJINA; KOTITALOUKSIEN OMAAN KÄYTTÖÖN TUOTTAMAT ERIYTTÄMÄTTÖMÄT TAVARAT JA PALVELUT
U	KANSAINVÄLISTEN ORGANISAATIOIDEN JA TOIMIELINTEN TUOTTAMAT PALVELUT

LIITE VII

Painotusten ja perusvuoden muuttaminen ”lyhyen aikavälin yritystilastojen” aihealueella ja asiaa koskevat siirtymäjärjestelyt

1. Jäsenvaltioiden on tarpeen mukaan mukautettava yhdistettyjen indeksien painotusjärjestelmää vähintään joka viides vuosi. Mukautetuissa painotusjärjestelmissä käytetyt painot on ilmoitettava komissiolle kolmen vuoden kuluessa uuden perusvuoden päättymisestä. Kukin indeksi edellyttää omat painonsa. Seuraavassa taulukossa esitetään painotusmuuttujat, joita käytetään ”lyhyen aikavälin yritystilastojen” aihealueen kussakin yksittäisessä muuttujassa ja jaottelussa:

Muuttuja ja jaottelut	Paino
Rekisteröinnit, konkurssit	Toiminnassa olevien yritysten lukumäärä
Tuotanto (volyymi)	Arvonlisäys
Nettoliikevaihto, tuottajahinnat, myynnin volyymi, rakennusluvat	Nettoliikevaihto
Kotimaan nettoliikevaihto, tuottajahinnat	Kotimaan nettoliikevaihto
Muu kuin kotimaan nettoliikevaihto, tuottajahinnat	Muu kuin kotimaan nettoliikevaihto
Muu kuin kotimaan (euroalue) / euroalueen ulkopuolinen nettoliikevaihto, tuottajahinnat (*1)	Muun kuin kotimaan nettoliikevaihdon erottelu
Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä	Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä
Työntekijöiden tekemät työtunnit	Työntekijöiden tekemät työtunnit
Palkat ja palkkiot	Palkat ja palkkiot
Tuontihinnat	Tuonnin arvo
Euroalueen tuontihinnat / euroalueen ulkopuoliset tuontihinnat (*2)	Tuonnin arvon erottelu
(1) Vain euromaat toimittavat euroalue / euroalueen ulkopuolinen -erottelun mukaiset nettoliikevaihdon painot. (2) Vain euromaat toimittavat euroalue / euroalueen ulkopuolinen -erottelun mukaiset tuonnin arvon painot.

Painojen olisi perustuttava tilastoyksikön toimialayksikköön (TAY) lukuun ottamatta rekisteröintejä ja konkursseja, joiden painojen olisi perustuttava tilastoyksikön yritykseen (ENT). Ainoastaan siinä tapauksessa, että toimialayksikköä ei ole käytettävissä, voidaan käyttää lyhyen aikavälin tilastoja palvelevaa tilastoyksikköä. Kaikkien jäsenvaltioiden (pienten, keskisuurten ja suurten) on toimitettava Eurostatille painojen jaottelut tämän asetuksen liitteessä I olevissa tietovaatimuksissa määriteltyjen suurten maiden jaottelujen mukaisesti.

2. Ensimmäinen perusvuosi on 2015, toinen perusvuosi 2021 ja kolmas perusvuosi 2025. Viimeksi mainitusta vuodesta lähtien jäsenvaltioiden on annettava joka viides vuosi indekseille uusi perusvuosi, joka on nollaan tai viiteen päättyvä vuosi. Kaikkien indeksien on perustuttava uuteen perusvuoteen kolmen vuoden kuluessa kyseisen uuden perusvuoden päättymisestä.

3. Siirtymäjärjestelyt:

Jos kansalliseen tuotantojärjestelmään on tehtävä huomattavia mukautuksia, tiedot viiteajanjaksoista, jotka kattavat tammikuun 2021 / vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen ja joulukuun 2023 / vuoden 2023 neljännen neljänneksen välisen ajan, voidaan lähettää taulukoissa 2, 3, 5, 6 ja 8 vahvistettujen tietojen toimittamisen määräaikojen jälkeen, mutta viimeistään taulukoissa 2, 3, 5, 6 ja 8 tammikuussa 2024 / vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä alkaville viiteajanjaksoille vahvistettuihin tietojen toimittamisen määräaikoihin mennessä.

Tammikuuta 2024 edeltävien viiteajanjaksojen tapauksessa liitteessä I olevan B osan taulukossa 6 oleva muuttuja 140101 ”Tuotanto (volyymi)” jaotellaan NACE-pääluokan F osalta seuraavasti: B-115 (B-115 voidaan ilmoittaa likimääräisenä arvona kaksinumerotasojen F41 ja F43 summana) ja B-116 (B-116 voidaan ilmoittaa likimääräisenä arvona kaksinumerotason F42 mukaan).

LIITE VIII

Tilastollisten yritysrekisterien eurooppalaisessa kehyksessä käytettäviin yksityiskohtaisiin aiheisiin liittyvät muuttujat

Kansallisissa tilastollisissa yritysrekistereissä ja EuroGroups-rekisterissä (EGR) on oltava jokaisesta asetuksen (EU) 2019/2152 2 artiklan 3 ja 4 kohdassa määritellystä yksiköstä seuraavat muuttujat kullekin yksiköittäin ilmaistulle yksityiskohtaiselle aiheelle. Tietoa ei tarvitse tallentaa kustakin yksiköstä erikseen, jos se voidaan johtaa muista yksiköistä.

Merkitsemättömät kohdat ovat pakollisia. Kohdat, joissa on merkintä ”ehdollinen”, ovat pakollisia, jos tiedot ovat saatavissa jäsenvaltioissa, ja kohdat, joissa on merkintä ”osittain ehdollinen”, ovat pakollisia, lukuun ottamatta niitä kohdan osia, jotka on nimenomaisesti mainittu ehdollisiksi ja kohtia, joissa on merkintä ”valinnainen” suositellaan.

1. OIKEUDELLINEN YKSIKKÖ
Yksityiskohtainen aihe	Muuttujat
TUNNISTETIEDOT	1.1		Tunnusnumero(t) (mukaan luettuna EGR-tunnusnumero, jos sillä on merkitystä EGR-rekisterin kannalta)
	1.2		Nimi
	1.3		Osoite (mahdollisimman yksityiskohtaisesti, myös postinumero)
	1.4	Valinnainen	Puhelinnumero, sähköpostiosoite, verkkosivuston osoite ja tiedot, jotka mahdollistavat sähköisen tiedonkeruun
	1.5		Arvonlisäverotunniste tai sen puuttuessa muu hallinnollinen tunnusnumero
DEMOGRAFISET TAPAHTUMAT	1.6		Päivä, jona oikeushenkilö perustettiin tai jona luonnollinen henkilö tunnustettiin virallisesti talouden toimijaksi
DEMOGRAFISET TAPAHTUMAT	1.7		Päivä, jona oikeudellinen yksikkö lopetettiin
OSITUSPARAMETRIT	1.8		Oikeudellinen muoto
	1.9		Toiminnan oikeudellinen asema
	1.10	Ehdollinen	Merkintä asetuksen (EU) N:o 549/2013 liitteessä A olevan 18 luvun 18.12 kohdassa tarkoitetuista sivuliikkeistä
	1.11	Valinnainen	Merkintä asetuksen (EU) N:o 549/2013 liitteessä A olevan 2 luvun 2.17–2.20 kohdassa tarkoitetuista erityistä tarkoitusta varten perustetuista yksiköistä
YHTEYDET YRITYKSEEN	1.12	Ehdollinen	Niiden yritysten (3.1) tunnusnumerot, joihin yksikkö kuuluu
	1.13	Ehdollinen	Yrityksiin liittymisen ajankohta
	1.14	Ehdollinen	Yrityksestä (yrityksistä) irtautumisen ajankohta
YHTEYDET MUIHIN REKISTEREIHIN			Viite oikeudellisen yksikön sisältymisestä asiaan liittyviin rekistereihin, joissa on tilastotarkoituksiin soveltuvaa tietoa
	1.15	Ehdollinen	Viittaus EU:n sisäisten toimijoiden rekisteriin ja viittaus tullitiedostoihin tai EU:n ulkopuolisten toimijoiden rekisteriin
	1.16	Ehdollinen	Viittaus hallinnollisiin yleistunnisteisiin, viittaus tasetietoihin (niiden yksiköiden osalta, joiden on julkaistava tilinpäätös), viittaus maksutaserekisteriin tai ulkomaisten suorien sijoitusten rekisteriin ja viittaus maatilarekisteriin
YHTEYS KONSERNIIN	1.17		Sen konsernin (2.1) tunnusnumero, johon yksikkö kuuluu
	1.18		Konserniin liittämisen ajankohta
	1.19		Konsernista erottamisen ajankohta
MÄÄRÄYSVALTA YKSIKÖIHIN NÄHDEN			Määräysvaltayhteydet voidaan kirjata joko ylhäältä alaspäin (1.20 a, 1.21 a, 1.22 a) tai alhaalta ylöspäin (1.20 b, 1.21 b, 1.22 b). Kustakin yksiköstä rekisteröidään ainoastaan ensimmäinen määräysvaltataso, välitön tai välillinen (koko määräysvaltaketju saadaan niistä yhdistämällä).
	1.20 a		Niiden raportointijäsenvaltiossa kotipaikkaansa pitävien oikeudellisten yksiköiden tunnusnumerot, joissa määräysvaltaa käyttää oikeudellinen yksikkö
	1.20 b		Sen raportointijäsenvaltiossa kotipaikkaansa pitävän oikeudellisen yksikön tunnusnumero, joka käyttää määräysvaltaa oikeudellisessa yksikössä
	1.21 a	Osittain ehdollinen	Niiden ulkomaisten oikeudellisten yksiköiden rekisteröintimaat, tunnusnumerot, nimet ja osoitteet, joissa määräysvaltaa käyttää oikeudellinen yksikkö Ehdollinen EGR-tunnusnumeroiden osalta
	1.21 b	Osittain ehdollinen	Sen ulkomaisen oikeudellisen yksikön rekisteröintimaa, tunnusnumero, nimi ja osoite, joka käyttää määräysvaltaa oikeudellisessa yksikössä. Ehdollinen EGR-tunnusnumeron osalta
	1.22 a	Ehdollinen	Niiden ulkomaisten oikeudellisten yksiköiden arvonlisäverotunnisteet, joissa määräysvaltaa käyttää oikeudellinen yksikkö
	1.22 b	Ehdollinen	Sen ulkomaisen oikeudellisen yksikön arvonlisäverotunniste, joka käyttää määräysvaltaa oikeudellisessa yksikössä
YKSIKÖIDEN OMISTUS			Omistus voidaan kirjata joko ylhäältä alaspäin (1.23 a, 1.24 a) tai alhaalta ylöspäin (1.23 b, 1.24 b). Raja-arvo on vähintään 10 % suorasta omistuksesta
	1.23 a	Ehdollinen	a) Tunnusnumerot, ja b) osuudet (%) niistä raportointijäsenvaltiossa kotipaikkaansa pitävistä oikeudellisista yksiköistä, jotka oikeudellinen yksikkö omistaa
	1.23 b	Ehdollinen	a) Tunnusnumerot, ja b) osuudet (%) raportointijäsenvaltiossa kotipaikkaansa pitävistä oikeudellisista yksiköistä, jotka omistavat oikeudellisen yksikön
	1.24 a	Ehdollinen	a) Rekisteröintimaat, ja b) EGR-tunnusnumerot, ja c) nimet, osoitteet ja alv-tunnisteet, ja d) osuudet (%) niistä muualla kuin raportointijäsenvaltiossa kotipaikkaansa pitävistä oikeudellisista yksiköistä, jotka oikeudellinen yksikkö omistaa e) osuuksien alkamis- ja päättymisajankohta
	1.24 b	Ehdollinen	a) Rekisteröintimaat, ja b) EGR-tunnusnumero, ja c) nimet, osoitteet ja alv-tunnisteet, ja d) osuudet (%) muualla kuin raportointijäsenvaltiossa kotipaikkaansa pitävistä oikeudellisista yksiköistä, jotka omistavat oikeudellisen yksikön e) osuuksien alkamis- ja päättymisajankohta
2. KONSERNI
Yksityiskohtainen aihe	Muuttujat
TUNNISTETIEDOT	2.1	Osittain ehdollinen	Tunnusnumero(t) Ehdollinen EGR-tunnusnumeron osalta, jos konserni on monikansallinen
	2.2	Valinnainen	Niiden oikeudellisten yksiköiden tunnusnumerot, jotka pystyvät ilmoittamaan tietoja konsernista
	2.3		Konsernin nimi, monikansallisten konsernien tapauksessa EGR-nimi
	2.4	Valinnainen	Lyhyt kuvaus konsernista
	2.5	Valinnainen	Konsernin verkkosivuston osoite
	2.6		Koko konsernin päätöksentekokeskuksena toimivan oikeudellisen yksikön tunnusnumero. Jos koko konsernin päätöksentekokeskuksen kotipaikka on muualla kuin raportointijäsenvaltiossa, ilmoitetaan EGR-tunnusnumero. Sellaisten luonnollisten henkilöiden, jotka eivät ole talouden toimijoita, asuinmaa on merkittävä kohtaan 2.10 a
	2.7		Koko konsernin päätöksentekokeskuksen rekisteröintimaa – jos se on muu kuin raportointijäsenvaltio, ilmoitetaan EGR-rekisteröintimaa
	2.8	Valinnainen	Koko konsernin päätöksentekokeskuksen posti- ja sähköpostiosoite
	2.9		Koko konsernin pääyhtiönä toimivan oikeudellisen yksikön tunnusnumero. Jos koko konsernin pääyhtiön kotipaikka on muualla kuin raportointijäsenvaltiossa, ilmoitetaan EGR-tunnusnumero. Sellaisten luonnollisten henkilöiden, jotka eivät ole talouden toimijoita, asuinmaa on merkittävä kohtaan 2.10 a.
	2.10	Valinnainen	Koko konsernin pääyhtiön rekisteröintimaa sekä posti- ja sähköpostiosoite – jos pääyhtiön kotipaikka on muualla kuin raportointijäsenvaltiossa, ilmoitetaan EGR-rekisteröintimaa
	2.10 a	Ehdollinen	Lopullista määräysvaltaa käyttävän institutionaalisen yksikön (UCI) kotimaa, jos määräysvaltaa käyttävä yksikkö on luonnollinen henkilö, joka ei ole talouden toimija
	2.11		Konsernin tyyppi: 1. täysin kotimainen konserni 2. kotimaisessa määräysvallassa oleva monikansallinen konserni 3. ulkomaisessa määräysvallassa oleva monikansallinen konserni
DEMOGRAFISET TAPAHTUMAT	2.12		Konsernin toiminnan alkamisajankohta
DEMOGRAFISET TAPAHTUMAT	2.13		Konsernin toiminnan päättymisajankohta
OSITUSPARAMETRIT JA TALOUDELLISET MUUTTUJAT	2.14		Konsernin päätoimialakoodi NACE-luokituksen 2-numerotasolla – jos kyseessä on monikansallinen konserni, ilmoitetaan EGR-päätoimialakoodi
	2.15	Valinnainen	Konsernin sivutoimialakoodit NACE-luokituksen 2-numerotasolla – jos kyseessä on monikansallinen konserni, ilmoitetaan EGR-sivutoimialakoodi
	2.16	Ehdollinen	Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä konsernissa – jos kyseessä on monikansallinen konserni, ilmoitetaan työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien EGR-lukumäärä
	2.17	Ehdollinen	Konsernin nettoliikevaihto (ja valuutta) – jos kyseessä on monikansallinen konserni, ilmoitetaan EGR-nettoliikevaihto (ja valuutta)
	2.18	Ehdollinen	Konsernin kokonaisvarat (ja valuutta) – jos kyseessä on monikansallinen konserni, ilmoitetaan EGR -kokonaisvarat (ja valuutta)
	2.19	Valinnainen	Maat, joihin muualla kuin raportointijäsenvaltiossa kotipaikkaansa pitävät yritykset tai paikalliset yksiköt ovat sijoittautuneet – jos kyseessä on monikansallinen konserni, ilmoitetaan EGR-rekisteröintimaat
3. YRITYS
Yksityiskohtainen aihe	Muuttujat
TUNNISTETIEDOT	3.1	Osittain ehdollinen	Tunnusnumero(t) Ehdollinen EGR-tunnusnumeron osalta, jos se on kirjattu EGR-rekisteriin
	3.2	Valinnainen	Niiden oikeudellisten yksiköiden tunnusnumerot, jotka pystyvät ilmoittamaan tietoja yrityksestä
	3.3		Nimi
	3.4	Valinnainen	Posti-, sähköposti- ja verkkosivusto-osoite
YHTEYDET MUIHIN YKSIKÖIHIN	3.5		Niiden oikeudellisten yksiköiden tunnusnumerot, joista yritys muodostuu
YHTEYDET MUIHIN YKSIKÖIHIN	3.6		Sen konsernin tunnusnumero, johon yritys kuuluu
DEMOGRAFISET TAPAHTUMAT	3.7		Toiminnan aloittamispäivä
DEMOGRAFISET TAPAHTUMAT	3.8		Toiminnan lopullinen päättymispäivä
OSITUSPARAMETRIT JA TALOUDELLISET MUUTTUJAT	3.9		Päätoimialakoodi NACEn 4-numerotasolla
	3.10	Ehdollinen	Sivutoimialakoodit NACEn 4-numerotasolla
	3.11		Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä
	3.12		Työntekijöiden lukumäärä
	3.13	Valinnainen	Palkansaajien määrä kokoaikavastaavana
	3.14		Nettoliikevaihto, lukuun ottamatta kohdassa 3.15 ilmoitettua nettoliikevaihtoa
	3.15	Valinnainen	Nettoliikevaihto maataloudessa, metsästyksessä ja metsätaloudessa, kalastuksessa sekä julkishallinnossa, maanpuolustuksessa, pakollisessa sosiaaliturvassa, työnantajakotitalouksissa sekä rajat ylittävissä organisaatioissa
	3.16		Asetuksessa (EU) N:o 549/2013 tarkoitetut institutionaalinen sektori ja alasektori
	3.17	Valinnainen, jos käytetään kohtia 5.1–5.9.	Yrityksen sellaisten pääasiallisen toiminnan ja kunkin sivutoiminnon koko (esim. liikevaihto ja henkilöstömäärä), joilla on kokonsa vuoksi huomattava vaikutus ja joiden toimialayksiköillä (TAY) on huomattava vaikutus aggregoituihin kansallisiin tietoihin.
4. PAIKALLINEN YKSIKKÖ
Yksityiskohtainen aihe	Muuttujat
TUNNISTETIEDOT	4.1		Tunnusnumero
	4.2		Nimi
	4.3		Osoite (mahdollisimman yksityiskohtaisesti, myös postinumero)
	4.4	Valinnainen	Puhelinnumero, sähköpostiosoite ja tiedot, jotka mahdollistavat sähköisen tiedonkeruun
DEMOGRAFISET TAPAHTUMAT	4.5		Toiminnan aloittamispäivä
DEMOGRAFISET TAPAHTUMAT	4.6		Toiminnan lopullinen päättymispäivä
OSITUSPARAMETRIT JA TALOUDELLISET MUUTTUJAT	4.7		Päätoimialakoodi NACEn 4-numerotasolla
	4.8	Ehdollinen	Sivutoimialakoodit NACEn 4-numerotasolla; tämä kohta koskee ainoastaan sellaisia paikallisia yksiköitä, jotka ovat kyselytutkimusten kohteena
	4.9	Valinnainen	Paikallisen yksikön toiminta sen yrityksen aputoimintona, johon yksikkö kuuluu (kyllä/ei)
	4.10		Työntekijöiden ja itsenäisten yrittäjien lukumäärä
	4.11		Työntekijöiden lukumäärä
	4.12	Valinnainen	Palkansaajien määrä kokoaikavastaavana
	4.13		Maantieteellisen sijainnin koodi
YHTEYDET MUIHIN YKSIKÖIHIN JA REKISTEREIHIN	4.14		Niiden yritysten (3.1) tunnusnumerot, joihin paikallinen yksikkö kuuluu
YHTEYDET MUIHIN YKSIKÖIHIN JA REKISTEREIHIN	4.15	Ehdollinen	Viite paikallisen yksikön sisältymisestä rekistereihin, joissa on tilastotarkoituksiin soveltuvaa tietoa
5. TOIMIALAYKSIKKÖ Toimialayksikköä (TAY) koskevia tietoja pyydetään niistä yrityksistä, joilla on kokonsa (esim. liikevaihto, henkilöstömäärä) vuoksi huomattava vaikutus ja joiden toimialayksiköillä on huomattava vaikutus aggregoituihin (kansallisiin) tietoihin NACE-toimialatasolla.
Yksityiskohtainen aihe	Muuttujat
TUNNISTETIEDOT	5.1	Valinnainen, jos käytetään kohtaa 3.17.	Tunnusnumero
	5.2	Valinnainen, jos käytetään kohtaa 3.17.	Niiden oikeudellisten yksiköiden tunnusnumerot, jotka pystyvät ilmoittamaan tietoja toimialayksiköstä
	5.3	Valinnainen, jos käytetään kohtaa 3.17.	Nimi
	5.4	Valinnainen, jos käytetään kohtaa 3.17.	Osoite, joka mahdollistaa tiedonkeruun
DEMOGRAFISET TAPAHTUMAT	5.5	Valinnainen, jos käytetään kohtaa 3.17.	Toiminnan aloittamispäivä
DEMOGRAFISET TAPAHTUMAT	5.6	Valinnainen, jos käytetään kohtaa 3.17.	Toiminnan lopullinen päättymispäivä
OSITUSPARAMETRIT JA TALOUDELLISET MUUTTUJAT	5.7	Valinnainen, jos käytetään kohtaa 3.17.	Toimialakoodi NACEn 4-numerotasolla
OSITUSPARAMETRIT JA TALOUDELLISET MUUTTUJAT	5.8	Valinnainen, jos käytetään kohtaa 3.17.	Toimialayksikön koko (esim. liikevaihto, henkilöstömäärä)
YHTEYDET MUIHIN YKSIKÖIHIN JA REKISTEREIHIN	5.9	Valinnainen, jos käytetään kohtaa 3.17.	Sen yrityksen tunnusnumero, johon toimialayksikkö kuuluu

LIITE IX

Tilastollisten yritysrekisterien eurooppalaisessa kehyksessä käytettävien salassa pidettävien tietojen vaihtamista koskevat säännökset

1 Jakso

Luottamuksellisuutta koskevat toimenpiteet

Tiedot, jotka kansalliset tilastoviranomaiset ovat toimittaneet komissiolle (Eurostatille) tai jotka komissio (Eurostat) on vastaanottanut muista lähteistä, tallennetaan monikansallisia konserneja ja niihin kuuluvia yksiköitä koskevaan EuroGroups-rekisteriin, joka määritellään asetuksen (EU) 2019/2152 2 artiklan 4 kohdassa.

Toimittaessaan tietoja komissiolle (Eurostatille) asetuksen (EY) N:o 2019/2152 10 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti kansallisten tilastoviranomaisten on merkittävä tunnuksella tiedot, jotka kansallisen lainsäädännön mukaisesti ovat salassa pidettäviä.

Tietojen johdonmukaisuuden varmistamiseksi komissio (Eurostat) toimittaa asetuksen (EU) 2019/2152 10 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti muiden jäsenvaltioiden kuin raportoivan maan kansallisille tilastoviranomaisille yksinomaan tilastotarkoituksia varten 3 jakson B, C ja D osassa eritellyt muuttujien tietokokonaisuudet, mukaan luettuina salassapitotunnukset, jotka koskevat monikansallisia konserneja ja niihin kuuluvia yksiköitä. Asetuksen (EU) 2019/2152 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti C osassa eritellyt tietokokonaisuudet on rajoitettava monikansallisiin konserneihin, joiden osalta vähintään yksi konsernin yksikkö sijaitsee kyseisen jäsenvaltion alueella.

Komissio (Eurostat) voi toimittaa asetuksen (EU) 2019/2152 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti ainoastaan tilastotarkoituksia varten kansallisille keskuspankeille ja Euroopan keskuspankille 3 jakson C osassa eritellyt tietokokonaisuudet, mukaan luettuina salassapitotunnukset, edellyttäen että kansallinen viranomainen on nimenomaisesti antanut luvan toimittamiseen ja että jos tiedot toimitetaan kansalliselle keskuspankille, ainakin yksi monikansallisen konsernin yksikkö sijaitsee sen jäsenvaltion alueella, jonka kansallisesta keskuspankista on kyse.

2 Jakso

Turvatoimet

Komissio (Eurostat) ja kansalliset tilastoviranomaiset tallentavat tiedot, jotka kansalliset tilastoviranomaiset ovat 1 jakson mukaisesti merkinneet salassa pidettäviksi, suojatulle alueelle, jolle on rajoitettu ja valvottu pääsy. Kansallisten tilastoviranomaisten on pyynnöstä toimitettava komissiolle (Eurostatille) tiedot jäsenvaltiossa sovellettavista turvatoimista. Komissio (Eurostat) toimittaa nämä tiedot muille jäsenvaltioille. Komissio (Eurostat) antaa pyynnöstä tietoja turvatoimistaan kansallisille tilastoviranomaisille.

Luottamukselliset tiedot siirretään Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) jäsenille tämän asetuksen mukaisesti vasta sen jälkeen, kun EKPJ:n jäsenet ovat kukin toimivaltuuksiensa rajoissa ja vastuullaan toteuttaneet asetuksen (EY) N:o 2533/98 ( 8 ) 8 a ja 8 b artiklan mukaiset tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että

—

nämä tiedot suojataan ja etenkin että salassa pidettäviksi merkittyjen tietojen säilyttäminen tapahtuu turvallisella alueella, jonne pääsy on rajoitettu ja valvottu,

—

tietoja käytetään ainoastaan tilastotarkoituksiin,

—

toimenpiteitä koskevat tiedot on sisällytetty asetuksen (EY) N:o 2533/98 8 b artiklassa tarkoitettuun vuotuiseen luottamuksellisuutta koskevaan kertomukseen tai että kansalliset keskuspankit tai Euroopan keskuspankki ovat ilmoittaneet komissiolle (Eurostatille) ja kansallisille tilastoviranomaisille toimenpiteistä muutoin.

Tiedot on toimitettava salatussa muodossa.

3 Jakso

Tietojen ja metatietojen muoto

Tämän jakson A osassa vahvistettua muotoa on käytettävä asetuksen (EU) 2019/2152 10 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti toimitettavissa tiedoissa, jotka eritellään tämän asetuksen liitteessä IV.

EuroGroups-rekisteriin tarkoitetut tiedot ja metatiedot on toimitettava käyttäen komission (Eurostatin) määrittelemiä Euroopan tilastojärjestelmän (ESS) tieto- ja metatietostandardeja.

Tietoaineistorakenteiden standardointi on olennaisen tärkeää tehokkaan tietojenkäsittelyn kannalta. Se on tarpeellinen vaihe tuotettaessa tietoja, jotka ovat komission (Eurostat) määrittämien tiedonsiirtostandardien mukaisia.

Tiedot lähetetään tietoaineistoina (tietokokonaisuus).

Tämän asetuksen 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti salassa pidettävät tiedot on lähetettävä siten, että arvokenttään kirjataan todellinen arvo ja lisätään merkintä siitä, että tiedot ovat salassa pidettäviä.

Jollei toisin mainita, rahamääräiset tiedot on ilmaistava tuhansina kansallisen valuutan yksikköinä (euroina euroalueen maiden tapauksessa). Euroon liittyvien maiden tapauksessa tämän asetuksen 10 artiklan 6 kohdan säännöksiä sovelletaan ensimmäisestä euromääräisen raportoinnin vuodesta alkaen.

1. Tietokokonaisuuden tunniste

Kaikki komission (Eurostatin) ja kansallisten viranomaisten toimittamat tietokokonaisuudet on yksilöitävä soveltaen nimeämiskäytäntöä, joka ilmenee komission (Eurostatin) antamista tietojenvaihtostandardeja koskevista yksityiskohtaisista asiakirjoista ja ohjeista.

2. Tietokokonaisuudet ja kenttien määrittely

Tämän jakson A, B, C ja D osassa esitetään niiden tietokokonaisuuksien sisältö, jotka komission (Eurostatin) ja kansallisten tilastoviranomaisten on toimitettava. Komission (Eurostatin) täsmentämät käytettävät tietokokonaisuuden tekniset nimet, rakenne, kentät, koodit ja attribuutit on sisällytettävä tilastollisten yritysrekisterien eurooppalaista kehystä koskevien ohjeiden viimeisimpään versioon.

Tämän jakson A, B, C ja D osassa luetellut merkitsemättömät kohdat ovat pakollisia, ”ehdollinen” -merkinnällä varustetut kohdat ovat pakollisia, jos ne ovat saatavilla jäsenvaltioissa, ja ”valinnainen” -merkinnällä varustetut kohdat ovat suositeltavia. Kohdat, joissa on merkintä ”osittain ehdollinen”, ovat pakollisia lukuun ottamatta kohdan niitä osia, jotka on nimenomaisesti mainittu ehdollisiksi.

EuroGroups-rekisterin tietojenkäsittely on syklinen prosessi, jonka komissio (Eurostat) käynnistää keskitetysti. Kunkin syklin lopulla jäsenvaltioiden tilastojen laatijoilla on käytettävissään otantakehikko.

Kunkin syklin alussa komissio (Eurostat) toimittaa tietokokonaisuudet asiaankuuluvine metatietoineen kansallisille tilastoviranomaisille varmistaakseen, että kaikissa maissa on saatavilla ja käytössä samat metatiedot.

A OSA

Asetuksen (EU) 2019/2152 liitteessä IV olevassa 1 kohdassa sekä 3.1 ja 3.2 alakohdassa lueteltujen muuttujien tietokokonaisuudet, jotka kansallisten tilastoviranomaisten on toimitettava komissiolle (Eurostatille)

2.1 Raportointijäsenvaltiossa kotipaikkaansa pitäviä oikeudellisia yksiköitä koskevien tietojen vaihto tunnistamistarkoituksia varten

Kansallisten tilastoviranomaisten on toimitettava komissiolle (Eurostatille) tiedot kotimaisista yrityksiksi rekisteröidyistä oikeudellisista yksiköistään EGR-tunnistuspalvelua varten. Kansallisten tilastoviranomaisten on toimitettava seuraava tietokokonaisuus, jossa on kotimaisten rekisteröityjen oikeudellisten yksiköiden tunnistetiedot, mukaan luettuina salassapitotunnukset. Tämän tietokokonaisuuden muuttuja 1.6 voi olla ainoastaan oikeushenkilöiden perustamispäivä.

Tietokokonaisuus, joka sisältää tiedot raportointijäsenvaltiossa kotipaikkaansa pitävistä oikeudellisista yksiköistä EGR-tunnistuspalvelua varten
TUNNISTETIEDOT	1.1		Tunnusnumero(t) (mukaan luettuna EGR-tunnusnumero, jos sillä on merkitystä EGR-rekisterin kannalta)
	1.2		Nimi
	1.3		Osoite (mahdollisimman yksityiskohtaisesti, myös postinumero)
	1.4	Valinnainen	Puhelinnumero, sähköpostiosoite, verkkosivuston osoite ja tiedot, jotka mahdollistavat sähköisen tiedonkeruun
	1.5		Arvonlisäverotunniste tai sen puuttuessa muu hallinnollinen tunnusnumero
DEMOGRAFISET TAPAHTUMAT	1.6		Päivä, jona oikeushenkilö perustettiin tai jona luonnollinen henkilö tunnustettiin virallisesti talouden toimijaksi
DEMOGRAFISET TAPAHTUMAT	1.7		Päivä, jona oikeudellinen yksikkö lopetettiin
OSITUSPARAMETRIT	1.8		Oikeudellinen muoto
	1.9		Toiminnan oikeudellinen asema
	1.10	Ehdollinen	Merkintä asetuksen (EU) N:o 549/2013 liitteessä A olevan 18 luvun 18.12 kohdassa määritellyistä sivuliikkeistä

2.2 Ulkomaisia oikeudellisia yksiköitä koskevien tietojen vaihto tunnistamistarkoituksia varten

Kansalliset tilastoviranomaiset voivat toimittaa komissiolle (Eurostatille) tunnistamista varten tietoja ulkomaisista rekisteröidyistä oikeudellisista yksiköistä milloin tahansa EuroGroups-rekisteröintiprosessin aikana. Kansallisten tilastoviranomaisten on toimitettava seuraava tietokokonaisuus ulkomaisista rekisteröidyistä oikeudellisista yksiköistä. Tämän tietokokonaisuuden muuttuja 1.6 voi olla ainoastaan oikeushenkilöiden perustamispäivä.

Tietokokonaisuus, joka sisältää tiedot ulkomaisista oikeudellisista yksiköistä EGR-tunnistuspalvelua varten
TUNNISTETIEDOT	1.1	Valinnainen	Tunnusnumero(t) (mukaan luettuna EGR-tunnusnumero, jos sillä on merkitystä EGR-rekisterin kannalta)
	1.2		Nimi
	1.3		Osoite (mahdollisimman yksityiskohtaisesti, myös postinumero)
	1.4	Valinnainen	Puhelinnumero, sähköpostiosoite, verkkosivuston osoite ja tiedot, jotka mahdollistavat sähköisen tiedonkeruun
	1.5	Valinnainen	Arvonlisäverotunniste tai sen puuttuessa muu hallinnollinen tunnusnumero
DEMOGRAFISET TAPAHTUMAT	1.6	Valinnainen	Päivä, jona oikeushenkilö perustettiin tai jona luonnollinen henkilö tunnustettiin virallisesti talouden toimijaksi
DEMOGRAFISET TAPAHTUMAT	1.7	Valinnainen	Päivä, jona oikeudellinen yksikkö lopetettiin
OSITUSPARAMETRIT	1.8	Valinnainen	Oikeudellinen muoto
	1.9		Toiminnan oikeudellinen asema
	1.10	Ehdollinen	Merkintä asetuksen (EU) N:o 549/2013 liitteessä A olevan 18 luvun 18.12 kohdassa määritellyistä sivuliikkeistä

2.3 Monikansallisiin konserneihin kuuluvia oikeudellisia yksiköitä ja suhteita koskeva tietojen vaihto

Toinen tietojenkäsittelyn vaihe on tietojen toimittaminen kansallisilta tilastoviranomaisilta komissiolle (Eurostatille) oikeudellisista yksiköistä ja toimitettujen oikeudellisten yksiköiden suhteista. EuroGroups-rekisteriin toimitetaan kaksi tietokokonaisuutta, joista toinen koskee oikeudellisia yksiköitä ja toinen suhteita. Kansallisten tilastoviranomaisten on toimitettava seuraavat tietokokonaisuudet oikeudellisista yksiköistä ja suhteista, mukaan luettuina niitä koskevat salassapitotunnukset.

Tietokokonaisuus, jossa on tiedot oikeudellisista yksiköistä
TUNNISTETIEDOT	1.1		Tunnusnumero(t) (mukaan luettuna EGR-tunnusnumero, jos sillä on merkitystä EGR-rekisterin kannalta)
	1.2		Nimi
	1.3		Osoite (mahdollisimman yksityiskohtaisesti, myös postinumero)
	1.4	Valinnainen	Puhelinnumero, sähköpostiosoite, verkkosivuston osoite ja tiedot, jotka mahdollistavat sähköisen tiedonkeruun
	1.5		Arvonlisäverotunniste tai sen puuttuessa muu hallinnollinen tunnusnumero
DEMOGRAFISET TAPAHTUMAT	1.6		Päivä, jona oikeushenkilö perustettiin tai jona luonnollinen henkilö tunnustettiin virallisesti talouden toimijaksi
DEMOGRAFISET TAPAHTUMAT	1.7		Päivä, jona oikeudellinen yksikkö lopetettiin
OSITUSPARAMETRIT	1.8		Oikeudellinen muoto
	1.9		Toiminnan oikeudellinen asema
	1.10	Ehdollinen	Merkintä asetuksen (EU) N:o 549/2013 liitteessä A olevan 18 luvun 18.12 kohdassa tarkoitetuista sivuliikkeistä
	1.11	Valinnainen	Merkintä asetuksen (EU) N:o 549/2013 liitteessä A olevan 2 luvun 2.17–2.20 kohdassa tarkoitetuista erityistä tarkoitusta varten perustetuista yksiköistä
Tietokokonaisuus, jossa on tiedot omistus- ja määräysvaltasuhteista
MÄÄRÄYSVALTA YKSIKÖIHIN NÄHDEN			Määräysvaltayhteydet voidaan kirjata joko ylhäältä alaspäin (1.20 a, 1.21 a, 1.22 a) tai alhaalta ylöspäin (1.20 b, 1.21 b, 1.22 b). Kustakin yksiköstä rekisteröidään ainoastaan ensimmäinen määräysvaltataso, välitön tai välillinen (koko määräysvaltaketju saadaan niistä yhdistämällä).
	1.20 a		Niiden raportointijäsenvaltiossa kotipaikkaansa pitävien oikeudellisten yksiköiden tunnusnumerot, joissa määräysvaltaa käyttää oikeudellinen yksikkö
	1.20 b		Sen raportointijäsenvaltiossa kotipaikkaansa pitävän oikeudellisen yksikön tunnusnumero, joka käyttää määräysvaltaa oikeudellisessa yksikössä
	1.21 a	Osittain ehdollinen	Niiden ulkomaisten oikeudellisten yksiköiden rekisteröintimaat, tunnusnumerot, nimet ja osoitteet, joissa määräysvaltaa käyttää oikeudellinen yksikkö Ehdollinen EGR-tunnusnumeroiden osalta
	1.21 b	Osittain ehdollinen	Sen ulkomaisen oikeudellisen yksikön rekisteröintimaa, tunnusnumero, nimi ja osoite, joka käyttää määräysvaltaa oikeudellisessa yksikössä. Ehdollinen EGR-tunnusnumeron osalta
	1.22 a	Ehdollinen	Niiden ulkomaisten oikeudellisten yksiköiden arvonlisäverotunnisteet, joissa määräysvaltaa käyttää oikeudellinen yksikkö
	1.22 b	Ehdollinen	Sen ulkomaisen oikeudellisen yksikön arvonlisäverotunniste, joka käyttää määräysvaltaa oikeudellisessa yksikössä
YKSIKÖIDEN OMISTUS			Omistus voidaan kirjata joko ylhäältä alaspäin (1.23 a, 1.24 a) tai alhaalta ylöspäin (1.23 b, 1.24 b). Raja-arvo on vähintään 10 % suorasta omistuksesta.
	1.23 a	Ehdollinen	a) Tunnusnumerot, ja b) osuudet (%) niistä raportointijäsenvaltiossa kotipaikkaansa pitävistä oikeudellisista yksiköistä, jotka oikeudellinen yksikkö omistaa
	1.23 b	Ehdollinen	a) Tunnusnumerot, ja b) osuudet (%) raportointijäsenvaltiossa kotipaikkaansa pitävistä oikeudellisista yksiköistä, jotka omistavat oikeudellisen yksikön
	1.24 a	Ehdollinen	a) Rekisteröintimaat, ja b) EGR-tunnusnumerot, ja c) nimet, osoitteet ja alv-tunnisteet, ja d) osuudet (%) niistä muualla kuin raportointijäsenvaltiossa kotipaikkaansa pitävistä oikeudellisista yksiköistä, jotka oikeudellinen yksikkö omistaa e) osuuksien alkamis- ja päättymisajankohta
	1.24 b	Ehdollinen	a) Rekisteröintimaat, ja b) EGR-tunnusnumero, ja c) nimet, osoitteet ja alv-tunnisteet, ja d) osuudet (%) muualla kuin raportointijäsenvaltiossa kotipaikkaansa pitävistä oikeudellisista yksiköistä, jotka omistavat oikeudellisen yksikön e) osuuksien alkamis- ja päättymisajankohta

2.4 Monikansallisiin konserneihin kuuluvia, raportointijäsenvaltiossa kotipaikkaansa pitäviä yrityksiä ja suhteita koskeva tietojen vaihto

Yksi tietojenkäsittelyn vaihe on tietojen toimittaminen kansallisilta tilastoviranomaisilta komissiolle (Eurostatille) yrityksistä, joihin toimitetut oikeudelliset yksiköt kuuluvat EuroGroups-rekisteriin on toimitettava yhteensä kaksi tietokokonaisuutta, yksi yrityksiä koskeva tietokokonaisuus ja yksi yritysten ja oikeudellisten yksiköiden välisiä yhteyksiä koskeva tietokokonaisuus.

Tietokokonaisuus, jossa on yrityksiä koskevat tiedot
TUNNISTETIEDOT	3.1	Osittain ehdollinen	Tunnusnumero(t) Ehdollinen EGR-tunnusnumeron osalta, jos se on kirjattu EGR-rekisteriin
	3.2	Valinnainen	Niiden oikeudellisten yksiköiden tunnusnumerot, jotka pystyvät ilmoittamaan tietoja yrityksestä
	3.3		Nimi
	3.4	Valinnainen	Posti-, sähköposti- ja verkkosivusto-osoite
YHTEYDET MUIHIN YKSIKÖIHIN