02015R1017 — FI — 01.01.2021 — 002.001


Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

►B

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2015/1017,

annettu 25 päivänä kesäkuuta 2015,

Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto

(EUVL L 169 1.7.2015, s. 1)

Muutettu:

 

 

Virallinen lehti

  N:o

sivu

päivämäärä

►M1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2017/2396, annettu 13 päivänä joulukuuta 2017,

  L 345

34

27.12.2017

►M2

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/523, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2021,

  L 107

30

26.3.2021




▼B

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2015/1017,

annettu 25 päivänä kesäkuuta 2015,

Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto



I

LUKU

JOHDANTOSÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

1.  
Tällä asetuksella perustetaan Euroopan strategisten investointien rahasto, jäljempänä 'ESIR-rahasto', EU:n takaus ja EU:n takuurahasto. Lisäksi tällä asetuksella perustetaan Euroopan investointineuvontakeskus, jäljempänä 'investointineuvontakeskus', ja Euroopan investointihankeportaali, jäljempänä 'investointihankeportaali'.
2.  
Tämän artiklan 1 kohdan soveltamista varten tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, joiden mukaisesti komissio tekee EIP:n kanssa sopimukset ESIR-rahastosta ja investointineuvontakeskuksen täytäntöönpanosta.

2 artikla

Määritelmät

Tätä asetusta sovellettaessa tarkoitetaan

1) 

'ESIR-sopimuksella' oikeudellista välinettä, jolla komissio ja EIP täsmentävät tässä asetuksessa säädetyt ESIR-rahaston hoitamista koskevat edellytykset;

2) 

'investointineuvontakeskusta koskevalla sopimuksella' oikeudellista välinettä, jolla komissio ja EIP täsmentävät tässä asetuksessa säädetyt investointineuvontakeskuksen täytäntöönpanoa koskevat edellytykset;

3) 

'kansallisella kehityspankilla tai -laitoksella' oikeussubjektia, joka harjoittaa ammattimaista rahoitustoimintaa ja jolle jäsenvaltio tai jäsenvaltion keskus-, alue- tai paikallistason yhteisö on antanut tehtäväksi toteuttaa kehittämis- tai edistämistoimia;

4) 

'investointijärjestelyllä' erityisrahoitusyhtiötä, hoidettua tiliä, sopimusperusteista yhteisrahoitus- tai riskinjakojärjestelyä tai millä tahansa muulla tavoin luotua järjestelyä, jonka kautta yhteisöt kanavoivat rahoitusosuuden joidenkin investointihankkeiden rahoittamiseksi ja johon voi sisältyä

a) 

kansallisia tai alueellisia järjestelyjä, joihin on koottu useita investointihankkeita tietyn jäsenvaltion alueella;

▼M1

b) 

rajat ylittäviä, usean maan kattavia, alueellisia tai makroalueellisia järjestelyjä, joihin on koottu hankkeista tietyllä maantieteellisellä alueella kiinnostuneita kumppaneita useilta alueilta tai useista jäsenvaltioista tai kolmansista maista;

▼B

c) 

aihekohtaisia järjestelyjä, joihin on koottu tietyn alan investointihankkeita;

5) 

'pienillä ja keskisuurilla yrityksillä' tai 'pk-yrityksillä' komission suosituksen 2003/361/EY ( 1 ) liitteessä olevassa 2 artiklassa määriteltyjä mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä;

6) 

'pienillä mid-cap-yrityksillä' yhteisöjä, joissa on enintään 499 työntekijää ja jotka ovat muita kuin pk-yrityksiä;

7) 

'mid-cap-yrityksillä' yhteisöjä, joissa on enintään 3 000 työntekijää ja jotka ovat muita kuin pk-yrityksiä tai pieniä mid-cap-yrityksiä;

8) 

'täydentävyydellä' täydentävyyttä siten kuin se määritellään 5 artiklan 1 kohdassa.



II

LUKU

EUROOPAN STRATEGISTEN INVESTOINTIEN RAHASTO

3 artikla

Tarkoitus

ESIR-rahaston tarkoituksena on riskinkantokykyä EIP:lle tarjoamalla tukea unionissa seuraavia:

a) 

investoinnit;

b) 

enintään 3 000 työntekijän yhteisöjen saatavilla olevan rahoituksen lisääminen keskittyen etenkin pk-yrityksiin sekä pieniin mid-cap-yrityksiin.

4 artikla

ESIR-sopimuksen ehdot

1.  
Komissio tekee EIP:n kanssa sopimuksen ESIR-rahaston hoitamisesta ja EU:n takauksen myöntämisestä tämän asetuksen vaatimusten mukaisesti.
2.  

ESIR-sopimukseen on sisällytettävä erityisesti määräykset seuraavista:

a) 

ESIR-rahaston perustaminen, mukaan lukien

i) 

ESIR-rahaston perustaminen erillisenä, selkeästi tunnistettavana ja avoimena järjestelynä, joka on erillinen EIP:n hoitama tili ja jonka toimet ovat selkeästi erotettavissa EIP:n muista toimista;

▼M1

ii) 

EIP:n ESIR-rahaston kautta tarjoaman rahoitusosuuden määrä, joka on vähintään 7 500 000 000 euroa takauksina tai käteissuorituksina, ja sen ehdot;

▼B

iii) 

EIP:n ESIR-rahaston kautta EIR:lle tarjoaman rahoituksen tai tarjoamien takausten ehdot;

▼M1

iv) 

EU:n takauksen kattamien toimien hinnoittelu, jossa noudatetaan EIP:n hinnoittelupolitiikkaa;

▼M1

v) 

menettelyt, joiden avulla SEU-sopimukseen ja SEUT-sopimukseen liitetyn Euroopan investointipankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 5 soveltamista ja sen siinä määrättyjä oikeuksia rajoittamatta vähennetään osaltaan EIP:n ESIR-rahoitusta saavalle edunsaajalle toimen rahoittamisesta aiheutuvia kustannuksia etenkin mukauttamalla korvausta EU:n takauksesta silloin kun se on tarpeen, eritoten tilanteissa, joissa vaikeat rahoitusmarkkinaolosuhteet estäisivät toteuttamiskelpoisen hankkeen täytäntöönpanon, tai kun on tarpeen helpottaa investointijärjestelyjen perustamista tai hankkeiden rahoittamista aloilla tai alueilla, joilla on merkittäviä markkinahäiriöitä tai epätyydyttävä investointitilanne, siinä määrin kuin se ei vaikuta merkittävästi takuurahaston rahoittamiseen tarvittavaan rahoitukseen;

▼B

b) 

ESIR-rahaston hallinnointijärjestelyt 7 artiklan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan investointipankin perussäännöstä tehdyn Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn pöytäkirjan N:o 5, jäljempänä 'EIP:n perussääntö', soveltamista, mukaan lukien

i) 

johtokunnan kokoonpano ja jäsenten määrä;

ii) 

määräys, jonka mukaan komission edustaja toimii johtokunnan kokousten puheenjohtajana;

▼M1

iii) 

määräys, jonka mukaan johtokunta tekee päätöksensä 7 artiklan 3 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti;

▼B

iv) 

toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan nimitysmenettely, korvaus ja työehdot EIP:n henkilöstösääntöjen mukaisesti sekä heidän korvaamistaan ja vastuuvelvollisuutta koskevat säännöt ja menettelyt, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen soveltamista;

v) 

investointikomitean jäsenten nimitys- ja erottamismenettely, korvaus ja työehdot sekä investointikomitean äänestyssäännöt, joissa määritetään päätösvaltaisuus ja annetaan yksi ääni kullekin jäsenelle;

vi) 

vaatimus, jonka mukaan johtokunta ja investointikomitea hyväksyvät työjärjestyksensä;

vii) 

vaatimus, jonka mukaan EIP:n hallintoelimet hyväksyvät viime kädessä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat rahoitus- ja investointitoimet EIP:n perussäännön mukaisesti;

viii) 

määräykset, jotka koskevat mahdollisten eturistiriitojen välttämistä ja käsittelyä;

c) 

EU:n takaus, joka on ehdoton, peruuttamaton, heti vaadittaessa maksettava takaus (ns. first demand -takuu) EIP:n hyväksi, mukaan lukien

▼M1

i) 

EU:n takauksen antamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt 11 artiklan mukaisesti, myös säännöt takauksen kattavuudesta, tietyntyyppisistä välineistä muodostuvien salkkujen määritellystä kattamisesta ja EU:n takaukseen vetoamiseen johtavista tapahtumista;

▼B

ii) 

vaatimukset, joiden mukaan riskinotosta maksettava korvaus jaetaan ESIR-rahaston osarahoittajien kesken näiden riskinottoa koskevien osuuksien mukaisessa suhteessa ja korvaus unionille ja EU:n takauksen pohjalta suoritettavat maksut suoritetaan ajoissa ja vasta sen jälkeen kun korvaus ja toimien tappiot on nettoutettu;

iii) 

EU:n takauksen käyttöä koskevat vaatimukset 9 artiklan mukaisesti, myös maksuehdot, kuten maksuajat, erääntyneiden määrien korot ja tarvittavat likviditeettijärjestelyt;

iv) 

EIP:n tehtäväksi annettavaan saatavien perintään sovellettavat määräykset ja menettelyt 11 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

d) 

säännöt, joiden mukaisesti investointikomitea hyväksyy EU:n takauksen käytön yksittäisiä hankkeita varten tai investointijärjestelyjen tai rahastojen taikka kansallisten kehityspankkien tai -laitosten tukemiseen tämän asetuksen ja erityisesti sen 7 artiklan 12 kohdan ja 9 artiklan 5 kohdan, liitteen II sekä tämän asetuksen nojalla mahdollisesti annetun delegoidun säädöksen mukaisesti;

e) 

menettelyt investointiehdotusten esittämiseksi ja hyväksymiseksi EU:n takauksen käyttöä varten, mukaan lukien

i) 

menettely, jota noudattaen investointiehdotukset toimitetaan investointikomitealle;

ii) 

määräykset tiedoista, jotka investointikomitealle on annettava investointiehdotuksia esitettäessä;

iii) 

vaatimus, jonka mukaan menettely investointiehdotusten esittämiseksi ja hyväksymiseksi EU:n takauksen käyttöä varten ei rajoita EIP:n perussäännössä ja erityisesti sen 19 artiklassa vahvistettujen EIP:n päätöksentekoa koskevien sääntöjen soveltamista;

iv) 

säännöt, joissa täsmennetään tämän asetuksen 24 artiklan mukaisia siirtymäsäännöksiä ja erityisesti sitä, miten EIP:n kyseisessä artiklassa tarkoitetulla kaudella hyväksymät toimet otetaan EU:n takauksen piiriin;

f) 

ESIR-rahaston raportointi, seuranta ja vastuuvelvollisuus, mukaan lukien

i) 

EIP:lle, tarvittaessa yhteistyössä EIR:n kanssa, kuuluvat toimiin liittyvät raportointivelvoitteet 16 artiklan mukaisesti;

ii) 

ESIR-rahastoon sovellettavat tilinpäätösraportointia koskevat velvoitteet;

iii) 

tilintarkastusta ja petostentorjuntaa koskevat säännöt 20 ja 21 artiklan mukaisesti;

iv) 

keskeiset tulosindikaattorit, jotka koskevat erityisesti EU:n takauksen käyttöä, 6 ja 9 artiklassa sekä liitteessä II vahvistettujen tavoitteiden toteutumista ja vaatimusten täyttymistä, yksityisen pääoman saantia ja ESIR-rahaston makrotaloudellista vaikutusta, myös sen vaikutusta investointien tukemiseen;

g) 

ESIR-rahaston toimintaa koskevat arvioinnit 18 artiklan mukaisesti;

h) 

ESIR-rahaston viestintä- ja edistämisstrategia;

i) 

komission tai EIP:n aloitteesta tapahtuvaa ESIR-sopimuksen muuttamista koskevat menettelyt ja edellytykset, joihin kuuluu velvoite raportoida muuttamisesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle;

j) 

mahdolliset muut hallintoa tai organisaatiota koskevat edellytykset, jotka ovat tarpeen ESIR-rahaston hoitamisen kannalta, siltä osin kuin ne mahdollistavat EU:n takauksen asianmukaisen käytön;

k) 

järjestelyt, jotka koskevat jäsenvaltioidentakauksina tai käteissuorituksina ja kolmansien osapuolten ainoastaan käteissuorituksina ESIR-rahastoon suorittamia rahoitusosuuksia ja jotka eivät anna kyseisille jäsenvaltioille tai muille kolmansille osapuolille oikeutta osallistua päätöksentekoon ja äänestyksiin johtokunnassa.

3.  

ESIR-sopimuksessa on myös määrättävä, että

a) 

EIR:n hallintoelimet ohjaavat EIR:n harjoittamaa ESIR-toimintaa;

b) 

EIR:n harjoittamaan ESIR-toimintaan sovelletaan raportointivaatimuksia 16 artiklan mukaisesti;

c) 

unionille tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista rahoitus- ja investointitoimista maksettava korvaus suoritetaan sen jälkeen kun siitä on vähennetty EU:n takaukseen vetoamisen seurauksena suoritettavat maksut ja näiden jälkeen 9 artiklan 6 kohdan ja investointineuvontakeskusta koskevan sopimuksen mukaiset kustannukset.

5 artikla

Täydentävyys

▼M1

1.  
Tätä asetusta sovellettaessa 'täydentävyydellä' tarkoitetaan ESIR-rahaston tukea toimille, joilla puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin ja joita ei olisi voitu kaudella, jonka aikana EU:n takausta voidaan käyttää, toteuttaa tai toteuttaa samassa laajuudessa EIP:n, EIR:n tai nykyisillä unionin rahoitusvälineillä ilman ESIR-rahaston tukea. ESIR-rahastosta tuettavilla hankkeilla pyritään tukemaan 9 artiklan 2 kohdassa vahvistettuja yleisiä tavoitteita ja luomaan työpaikkoja ja kestävää kasvua, ja niillä on yleensä oltava korkeampi riskiprofiili kuin EIP:n tavanomaisilla toimilla tuettavilla hankkeilla. ESIR-salkulla on oltava korkeampi kokonaisriskiprofiili kuin investointisalkulla, jota EIP tukee tavanomaisen investointipolitiikkansa puitteissa ennen tämän asetuksen voimaantuloa.

Jotta voidaan puuttua paremmin markkinoiden toimintapuutteisiin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin ja helpottaa eritoten investointijärjestelyjen käyttöä pienimuotoisia hankkeita varten ja siten varmistaa täydentävyys ja välttää muiden samoille markkinoille osallistuvien syrjäyttäminen, ESIR-rahastosta tuettavilla EIP:n erityistoimilla on mieluiten ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa oltava seuraavat piirteet:

a) 

niillä on oltava huonompi etuoikeusasema, mihin kuuluu toissijainen asema muihin investoijiin nähden;

b) 

niiden on osallistuttava riskinjakovälineisiin;

c) 

niillä on oltava rajat ylittäviä ominaisuuksia;

d) 

niiden on altistuttava erityisille riskeille; tai

e) 

niillä on oltava muita liitteessä II olevan 3 jakson d alakohdassa kuvailtuja piirteitä.

Rajoittamatta vaatimusta ensimmäisessä alakohdassa vahvistetun täydentävyyden määritelmän täyttämisestä seuraavat seikat osoittavat vahvasti täydentävyyttä:

— 
hankkeet, joihin sisältyy riski, vastaavat EIP:n perussäännön 16 artiklassa määriteltyjä EIP:n erityistoimia, etenkin jos hankkeisiin liittyy maa-, ala- tai aluekohtaisia riskejä, erityisesti vähemmän kehittyneillä alueilla ja siirtymäalueilla esiintyviä riskejä, ja/tai jos hankkeissa on innovointiin liittyviä riskejä, jotka koskevat eritoten kasvua, kestävyyttä ja tuottavuutta lisääviä testaamattomia teknologioita;
— 
hankkeet koostuvat fyysisestä infrastruktuurista, mukaan lukien sähköinen infrastruktuuri, joka yhdistää vähintään kaksi jäsenvaltiota, tai tällaisen infrastruktuurin tai siihen liittyvien palvelujen laajentamisesta jäsenvaltiosta yhteen tai useampaan toiseen jäsenvaltioon.

▼B

2.  
Johtokunta mukauttaa liitteessä II vahvistettujen investointisuuntaviivojen mukaisesti hankevalikoimaa alojen ja maiden osalta jäsenvaltioiden markkinatilanteen kehityksen ja investointiympäristön jatkuvan seurannan perusteella voidakseen puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin ja epätyydyttäviin investointitilanteisiin, kuten rahoitusmarkkinoiden hajanaisuudesta aiheutuviin ongelmiin. Johtokunta välttää kyseistä mukautusta tehdessään toimimasta tavalla, johon liittyy enemmän riskejä kuin on tarpeen.

Jos riskitaso niin edellyttää, EIP:n erityistoimia on käytettävä tämän asetuksen nojalla laajemmin kuin ennen sen voimaantuloa. Tämä koskee erityisesti jäsenvaltioita, joissa EIP:n erityistoimia ei ole käytetty tai niitä on käytetty vain poikkeuksellisesti ennen tämän asetuksen voimaantuloa, jotta voidaan mahdollistaa lisätoimien ja -hankkeiden toteuttaminen sekä EIP:n ja kansallisten kehityspankkien tai -laitosten taikka investointijärjestelyjen tarjoama lisärahoitus.

6 artikla

Kelpoisuusvaatimukset EU:n takauksen käyttöä varten

1.  

►M1  ESIR-sopimuksessa on määrättävä, että ESIR-rahastosta tuetaan hankkeita, joilla puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin ja jotka ◄

a) 

ovat taloudellisesti toteutuskelpoisia unionin vaatimusten mukaisen kustannus-hyötyanalyysin perusteella, kun otetaan huomioon yksityisten ja julkisten kumppaneiden mahdollinen tuki ja osarahoitus hankkeeseen;

b) 

ovat unionin toimintapolitiikan, kuten älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua, laadukkaiden työpaikkojen luomista sekä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevien tavoitteiden, mukaisia;

c) 

tarjoavat täydentävyyttä;

d) 

saavat mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman paljon yksityisen sektorin pääomaa; ja

e) 

ovat teknisesti toteutuskelpoisia.

▼M1

2.  
Hankkeille, joita voidaan tukea EIP:n tai EIR:n rahoituksen välittäjien kautta toteuttamiin toimiin myönnettävällä ESIR-rahaston tuella, ei aseteta kokoon liittyviä rajoituksia. Jotta voidaan varmistaa, että ESIR-rahaston tuki kattaa myös pienimuotoiset hankkeet, EIP ja EIR laajentavat tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä kansallisten kehityspankkien tai -laitosten kanssa ja tukevat tarjottavia mahdollisuuksia muun muassa helpottamalla investointijärjestelyjen perustamista.

▼B

7 artikla

ESIR-rahaston hallinnointi

1.  
Johtokunta, investointikomitea ja toimitusjohtaja pyrkivät tämän asetuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan ainoastaan saavuttamaan tässä asetuksessa vahvistetut tavoitteet.

▼M1

1 a.  
Kaikkien ESIR-rahaston hallintorakenteissa mukana olevien toimielinten ja elinten on pyrittävä varmistamaan sukupuolten tasapuolinen edustus ESIR-rahaston tärkeissä hallintoelimissä.

▼B

2.  

ESIR-sopimuksessa on määrättävä, että ESIR-rahastoa ohjaa johtokunta, jonka on EU:n takauksen käyttöä varten 9 artiklan 2 kohdassa säädettyjen yleisten tavoitteiden mukaisesti määritettävä

a) 

ESIR-rahaston strateginen kohdennus, mukaan lukien takauksen jakautuminen infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunassa sekä mahdolliset 11 artiklan 3 kohdan ja liitteessä II olevan 7 kohdan b alakohdan nojalla tehtävät päätökset;

b) 

toimintapolitiikka ja -menettelyt, jotka ovat tarpeen ESIR-rahaston toiminnan kannalta;

c) 

säännöt, joita sovelletaan investointijärjestelyjen ja kansallisten kehityspankkien tai -laitosten kanssa toteutettaviin toimiin;

d) 

ESIR-rahaston riskiprofiili.

▼M1

3.  
Johtokunta koostuu viidestä jäsenestä, joista komissio nimittää kolme ja EIP yhden, minkä lisäksi Euroopan parlamentti nimittää yhden asiantuntijan äänioikeudettomaksi jäseneksi. Asiantuntija ei saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita unionin toimielimiltä, elimiltä tai laitoksilta, jäsenvaltioiden hallituksilta taikka muilta julkisilta tai yksityisiltä elimiltä, ja hän toimii täysin riippumattomasti. Asiantuntija hoitaa tehtävänsä puolueettomasti ja ESIR-rahaston edun mukaisesti.

Johtokunta valitsee yhden jäsenistään puheenjohtajaksi kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Johtokunta käy keskusteluja ja ottaa mahdollisimman suuressa määrin huomioon kaikkien jäsentensä kannat. Jos jäsenet eivät pääse kannoistaan sopimukseen, johtokunta tekee päätöksensä äänioikeutettujen jäsentensä yksimielisellä äänestystuloksella. Johtokunnan kokousten pöytäkirjoissa esitetään kaikkien jäsenten kannat olennaisilta osin.

Johtokunnan kokousten yksityiskohtaiset pöytäkirjat on julkaistava heti, kun johtokunta on hyväksynyt ne. Euroopan parlamentille on ilmoitettava julkaisusta välittömästi.

▼B

Johtokunta kuulee säännöllisesti asiaankuuluvia sidosryhmiä ja varsinkin investointikumppaneita, viranomaisia, asiantuntijoita, koulutus- ja tutkimuslaitoksia, asiaankuuluvia työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia EIP:n tämän asetuksen mukaisesti noudattaman investointipolitiikan kohdennuksesta ja toteuttamisesta.

Johtokunta ja toimitusjohtaja hyväksyvät yhdessä investointikomiteaa kuultuaan välineet, joita EIR käyttää tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien toimien toteuttamiseksi.

4.  
Jäsenvaltioiden ja, jos johtokunta hyväksyy tämän, muiden kolmansien osapuolten sallitaan suorittaa rahoitusosuuksia ESIR-rahastoon takauksina tai käteissuorituksina, kun kyse on jäsenvaltioista, ja ainoastaan käteissuorituksina, kun kyse on muista kolmansista osapuolista. Jäsenvaltioille tai muille kolmansille osapuolille ei myönnetä johtokunnan jäsenyyttä eikä mahdollisuutta osallistua ESIR-rahaston muun henkilöstön eikä investointikomitean jäsenten nimittämiseen, eikä niillä ole mitään oikeutta, joka koskee tässä asetuksessa vahvistettuja, ESIR-rahaston ohjaukseen liittyviä muita seikkoja.
5.  
ESIR-sopimuksessa on määrättävä, että ESIR-rahastolla on toimitusjohtaja, joka vastaa sen päivittäisestä johtamisesta ja 6 kohdassa tarkoitetun investointikomitean kokousten valmistelusta ja toimii näiden kokousten puheenjohtajana.

▼M1

Toimitusjohtajaa avustaa varatoimitusjohtaja. Toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja osallistuvat johtokunnan kokouksiin tarkkailijoina. Toimitusjohtaja raportoi ESIR-rahaston toiminnasta johtokunnalle neljännesvuosittain.

▼B

6.  
Johtokunta valitsee ehdokkaan toimitusjohtajan tehtävään ja ehdokkaan varatoimitusjohtajan tehtävään avoimen ja läpinäkyvän valintamenettelyn perusteella EIP:n menettelyjä noudattaen.

Euroopan parlamentille ja neuvostolle on tiedotettava asianmukaisesti ja hyvissä ajoin valintamenettelystä sen kaikissa vaiheissa, jollei tiukoista luottamuksellisuutta koskevista vaatimuksista muuta johdu. Tätä sovelletaan riippumatta siitä, onko Euroopan parlamentin ja EIP:n välillä tehty 17 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua sopimusta.

Euroopan parlamentti järjestää mahdollisimman nopeasti ja viimeistään neljän viikon kuluessa siitä, kun valitun ehdokkaan nimi on annettu tiedoksi, kumpaankin tehtävään ehdolla olevan henkilön kuulemisen.

EIP:n pääjohtaja nimittää Euroopan parlamentin hyväksynnän jälkeen toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran.

7.  
ESIR-sopimuksessa on määrättävä, että ESIR-rahastossa on investointikomitea, jonka tehtävänä on tarkastella rahaston investointipolitiikan mukaisesti mahdollisia hankkeita ja hyväksyä EU:n takauksen muodossa myönnettävä tuki EIP:n hankkeille, jotka täyttävät 6 ja 9 artiklan edellytykset, niiden maantieteellisestä sijainnista riippumatta 8 artiklan mukaisesti. Investointikomitea on se elin, jolla on toimivalta hyväksyä investointijärjestelyjen ja kansallisten kehityspankkien tai -laitosten kanssa toteutettavat toimet.
8.  
Investointikomitea koostuu kahdeksasta riippumattomasta asiantuntijasta ja toimitusjohtajasta. Johtokunta nimittää avoimen ja läpinäkyvän valintamenettelyn perusteella investointikomitean asiantuntijat kolmen vuoden toimikaudeksi. Toimikausi voidaan uusia, mutta sen kokonaiskesto saa olla enintään kuusi vuotta. Riippumattomilla asiantuntijoilla on oltava asianmukaista korkean tason markkinakokemusta hankerakenteiden suunnittelusta ja hankkeiden rahoittamisesta sekä mikro- ja makrotaloudellista asiantuntemusta.

Johtokunnan on investointikomitean asiantuntijoita nimittäessään varmistettava, että investointikomitea on kokoonpanoltaan monipuolinen, jotta varmistetaan 9 artiklassa tarkoitettujen alojen ja unionin maantieteellisten markkinoiden laaja tuntemus.

Investointikomitean kokoonpanon on oltava sukupuolijakaumaltaan tasapainoinen. Johtokunnan on pyrittävä valitsemaan asiantuntijoita, joilla on kokemusta investoinneista yhdellä tai useammalla seuraavista aloista:

a) 

tutkimus, kehittäminen ja innovointi;

b) 

liikenneinfrastruktuurit ja innovatiiviset liikenneteknologiat;

c) 

energiainfrastruktuurit, energiatehokkuus ja uusiutuva energia;

d) 

tieto- ja viestintäteknologian infrastruktuurit;

▼M1

e) 

ilmastotoimet, ympäristönsuojelu ja ympäristöasioiden hallinta;

▼B

f) 

koulutus;

g) 

terveys ja lääkkeet;

h) 

pk-yritykset;

i) 

kulttuuriala ja luovat alat;

j) 

kaupunkiliikenne;

k) 

sosiaaliset infrastruktuurit sekä yhteisötalous ja solidaarinen talous;

▼M1

l) 

kestävä maatalous, metsätalous, kalastus, vesiviljely ja biotalouden muut osat laajemmalti.

▼B

9.  
Investointikomitean jäsenten on sen toimintaan osallistuessaan hoidettava tehtävänsä puolueettomasti ja ESIR-rahaston edun mukaisesti. Pannessaan täytäntöön liitteessä II säädettyjä investointisuuntaviivoja ja tehdessään päätöksiä EU:n takauksen käytöstä he eivät saa pyytää eivätkä ottaa vastaan ohjeita EIP:ltä, unionin toimielimiltä, jäsenvaltioilta taikka muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä. Investointikomitean toiminnallisen riippumattomuuden varmistamiseksi on otettava käyttöön ja ylläpidettävä riittäviä organisaatiojärjestelyjä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta EIP:n henkilöstön investointikomitealle antamaa analyyttista, logistista ja hallinnollista tukea. EIP:n henkilöstön tekemät hankearvioinnit eivät EU:n takausta myönnettäessä sido investointikomiteaa.
10.  
Investointikomitean kaikkien jäsenten ansioluettelot ja ilmoitukset taloudellisista sidonnaisuuksista on julkistettava, ja ne on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. ►M1  Kunkin investointikomitean jäsenen on ilmoitettava johtokunnalle, toimitusjohtajalle ja varatoimitusjohtajalle viipymättä kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen jatkuvan eturistiriidattomuuden selvittämiseksi. ◄
11.  
Jos investointikomitean jäsen rikkoo 9 ja 10 kohdassa säädettyjä velvoitteita, hänen sopimuksensa päätetään sovellettavien työoikeuden sääntöjen mukaisesti johtokunnan pyynnöstä. ►M1  Toimitusjohtajan vastuulla on ilmoittaa johtokunnalle kaikista tietoonsa tulevista rikkomisista ja ehdottaa aiheellisia toimia ja seurata niiden toteutumista. Toimitusjohtaja seuraa tarkasti mahdollisia investointikomitean jäsenten eturistiriitoja. ◄
12.  
Investointikomitea päättää EU:n takauksen käytöstä tämän asetuksen, mukaan lukien sen liitteessä II vahvistettujen investointisuuntaviivojen, mukaisesti.

Investointikomitean päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä. ►M1  EU:n takauksen käytön hyväksymistä koskevien päätösten on oltava julkisia ja helposti saatavilla ja niiden on sisällettävä päätöksen perustelut, joissa kiinnitetään erityistä huomiota täydentävyyskriteerin noudattamiseen. Päätöksissä on viitattava myös 14 kohdassa tarkoitettuun indikaattoreiden tulostauluun perustuvaan kokonaisarviointiin. Julkistettu päätös ei saa sisältää kaupallisesti arkaluonteisia tietoja. Päätöstä tehdessään investointikomitean on nojauduttava EIP:n toimittamiin asiakirjoihin.

Tulostaulu tarjoaa investointikomitealle välineen, jonka avulla se voi ottaa EU:n takauksen piiriin ensisijaisesti sellaiset toimet, jotka ovat saaneet hyvän luokituksen ja jotka tuottavat runsaasti lisäarvoa. Julkistettu päätös ei saa sisältää kaupallisesti arkaluonteisia tietoja.

EIP toimittaa Euroopan parlamentille pyynnöstä ja tiukkoja luottamuksellisuusvaatimuksia soveltaen ne investointikomitean päätösten osat, jotka sisältävät kaupallisesti arkaluonteisia tietoja. ◄

▼M1

EIP toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kaksi kertaa vuodessa luettelon kaikista investointikomitean päätöksistä sekä näihin päätöksiin liittyvistä tulostauluista. Toimittamiseen sovelletaan tiukkoja luottamuksellisuusvaatimuksia.

▼B

13.  
Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen liitteessä II vahvistettujen investointisuuntaviivojen 6–8 kohdan muiden kuin keskeisten osien muuttamista ilman että mitään näistä kohdista kumotaan kokonaan. Tällaisten delegoitujen säädösten valmistelussa on käytävä tiivistä vuoropuhelua EIP:n kanssa.

▼M1

14.  
Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan 1–3 ja 5 kohdan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi siten, että hyväksytään investointikomitean käyttöön annettava indikaattoreiden tulostaulu, jotta voidaan varmistaa EU:n takauksen mahdollisen ja tosiasiallisen käytön riippumaton ja avoin arviointi. Tällaisten delegoitujen säädösten valmistelussa on käytävä tiivistä vuoropuhelua EIP:n kanssa.

Johtokunnan on ESIR-rahaston strategisessa kohdennuksessa määritettävä vähimmäispisteet tulostaulun eri pilareille, jotta hankkeiden arviointia voidaan tehostaa.

Johtokunta voi EIP:n pyynnöstä antaa investointikomitean tarkastella hanketta, jonka pisteet ovat kaikissa pilareissa alle vähimmäispisteiden, jos tulostauluun sisältyvän kokonaisarvioinnin mukaan hankkeeseen liittyvällä toimella puututtaisiin merkittävään markkinoiden toimintapuutteeseen tai se edustaa korkeaa täydentävyyden tasoa.

▼B



III

LUKU

EU:N TAKAUS JA EU:N TAKUURAHASTO

8 artikla

EU:n takaus

Unioni antaa EIP:lle peruuttamattoman ja ehdottoman takauksen, jäljempänä 'EU:n takaus', tämän asetuksen ja ESIR-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia, rahoitus- ja investointitoimia varten, kun

a) 

toimet toteutetaan unionissa; tai

b) 

toimiin osallistuu yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa sijaitsevia tai sinne sijoittautuneita yhteisöjä ja toimet ulottuvat yhteen tai useampaan Euroopan naapuruuspolitiikan alaan, kuten strategiseen kumppanuuteen, laajentumispolitiikkaan, Euroopan talousalueeseen tai Euroopan vapaakauppaliittoon, kuuluvaan kolmanteen maahan taikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä II tarkoitettuun merentakaiseen maahan ja alueeseen, riippumatta siitä, onko kyseisissä kolmansissa maissa taikka merentakaisissa maissa tai merentakaisilla alueilla kumppania.

EU:n takaus annetaan vaadittaessa maksettavana takauksena (ns. on demand -takuu), ja se kattaa 10 artiklassa tarkoitetut välineet.

9 artikla

EU:n takauksen käytön edellytykset

1.  
EU:n takauksen myöntäminen edellyttää ESIR-sopimuksen voimaantuloa.

▼M1

2.  

EU:n takaus myönnetään investointikomitean hyväksymiä EIP:n rahoitus- ja investointitoimia varten ja sellaista EIR:lle annettavaa rahoitusta tai takausta varten, joka on tarkoitettu EIP:n rahoitus- ja investointitoimien toteuttamiseen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

EIP antaa soveltuvissa tapauksissa pienimuotoisten osahankkeiden arvioinnin, valinnan ja seurannan rahoituksen välittäjien tai hyväksyttyjen tukikelpoisten toimintavälineiden, erityisesti investointijärjestelyjen ja kansallisten kehityspankkien tai -laitosten, tehtäväksi, millä pyritään lisäämään ja helpottamaan pienimuotoisten hankkeiden rahoituksen saantia. Sen estämättä, mitä tämän artiklan 5 kohdan kolmannessa alakohdassa säädetään, investointikomitea ei saa pidättää itsellään oikeutta hyväksyä EU:n takauksen käyttö rahoituksen välittäjien tai hyväksyttyjen tukikelpoisten toimintavälineiden tehtäväksi annetuissa osahankkeissa, jos ESIR-rahaston osuus näissä osahankkeissa on alle 3 000 000 euroa. Johtokunta antaa tarvittaessa ohjeita siitä, mitä menettelyä investointikomitean on käytettävä päättäessään EU:n takauksen käytöstä osahankkeissa, joissa ESIR-rahaston osuus on vähintään 3 000 000 euroa.

Kyseisten toimien on oltava unionin toimintapolitiikan mukaisia, ja niillä on tuettava jotakin seuraavassa mainituista yleisistä tavoitteista:

▼B

a) 

tutkimus, kehittäminen ja innovointi, erityisesti seuraavien kautta:

i) 

Horisontti 2020 -ohjelman mukaiset hankkeet;

ii) 

tutkimusinfrastruktuurit;

iii) 

demonstrointihankkeet ja -ohjelmat sekä niihin liittyvien infrastruktuurien, teknologioiden ja prosessien käyttöönotto;

iv) 

tuki korkeakouluille, myös yhteistyö elinkeinoelämän kanssa;

v) 

osaamisen ja teknologian siirto;

b) 

energia-alan kehittäminen ottaen huomioon energiaunionin painopisteet, joihin kuuluu energian toimitusvarmuus, sekä vuosien 2020, 2030 ja 2050 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet, erityisesti seuraavien kautta:

i) 

uusiutuvan energian käytön tai tarjonnan lisääminen;

ii) 

energiatehokkuus ja energiansäästö (siten, että keskitytään vähentämään kysyntää kysyntäpuolen hallinnalla ja rakennusten kunnostamisella);

iii) 

energiainfrastruktuurin kehittäminen ja nykyaikaistaminen (erityisesti energiaverkkoyhteydet, jakelutason älykkäät verkot, energian varastointi ja verkkojen synkronointi);

c) 

liikenneinfrastruktuurien ja -välineiden sekä innovatiivisten liikenneteknologioiden kehittäminen, erityisesti seuraavien kautta:

i) 

hankkeet ja horisontaaliset painopisteet, jotka ovat tukikelpoisia asetusten (EU) N:o 1315/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 nojalla;

ii) 

älykkäät ja kestävät kaupunkiliikennehankkeet (joiden tavoitteina ovat esteettömyys sekä kasvihuonekaasujen päästöjen, energiankulutuksen ja onnettomuuksien vähentäminen);

iii) 

hankkeet, joissa liitetään solmuja Euroopan laajuisen liikenneverkon infrastruktuureihin;

▼M1

iv) 

rautatieinfrastruktuuri, muut rautatiehankkeet ja merisatamat;

▼B

d) 

rahoitustuki EIR:n ja EIP:n kautta enintään 3 000 työntekijän yrityksille ja muille yhteisöille keskittyen pk-yrityksiin ja pieniin mid-cap-yrityksiin, erityisesti seuraavien kautta:

i) 

käyttöpääoman ja investointien tarjoaminen;

ii) 

riskirahoituksen tarjoaminen siemenvaiheesta laajentumisvaiheeseen pk-yrityksille, uusyrityksille, pienille mid-cap-yrityksille ja mid-cap-yrityksille, jotta voidaan varmistaa teknologiajohtajuus innovatiivisilla ja kestävillä aloilla;

e) 

tieto- ja viestintäteknologian kehittäminen ja käyttöönotto, erityisesti seuraavien kautta:

i) 

digitaalinen sisältö;

▼M1

i a) 

lohkoketjuteknologia;

i b) 

esineiden internet;

i c) 

kyberturvallisuuden ja verkkoturvallisuuden infrastruktuurit;

▼B

ii) 

digitaaliset palvelut;

iii) 

nopeat televiestintäinfrastruktuurit;

iv) 

laajakaistaverkko;

f) 

ympäristö ja resurssitehokkuus, erityisesti seuraavien kautta:

i) 

hankkeet ja infrastruktuurit ympäristönsuojelun ja ympäristöasioiden hallinnan alalla;

ii) 

ekosysteemipalvelujen vahvistaminen;

iii) 

kestävä kaupunki- ja maaseutukehitys;

iv) 

ilmastonmuutosta koskevat toimet;

g) 

inhimillinen pääoma, kulttuuri ja terveys, erityisesti seuraavien kautta:

i) 

koulutus;

▼M1

ii) 

kulttuuriala ja luovat alat, joilla hyväksytään alakohtaiset rahoitusmekanismit yhteistoiminnassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1295/2013 ( 2 ) perustetun Luova Eurooppa -ohjelman ja kyseisen asetuksen nojalla perustetun kulttuurialan ja luovien alojen lainantakausvälineen kanssa, jotta näille aloille voidaan tarjota tarkoitukseensa soveltuvia lainoja;

▼B

iii) 

innovatiiviset terveysratkaisut;

iv) 

uudet tehokkaat lääkkeet;

▼M1

v) 

sosiaaliset infrastruktuurit, sosiaalipalvelut sekä yhteisötalous ja solidaarinen talous;

▼B

vi) 

matkailu;

▼M1

h) 

kestävä maatalous, metsätalous, kalastus, vesiviljely ja biotalouden muut osat laajemmalti;

i) 

tämän asetuksen vaatimusten mukaisesti muut EIP:n tuen piiriin kuuluvat toimialat ja palvelut komission täytäntöönpanopäätöksen 2014/99/EU ( 3 ) liitteessä I luetelluilla vähemmän kehittyneillä alueilla ja sen liitteessä II luetelluilla siirtymäalueilla.

Ottaen huomioon ESIR-rahaston kysyntälähtöisen luonteen, EIP asettaa tavoitteekseen sen, että vähintään 40 prosentilla ESIR-rahaston infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunan rahoituksesta tuetaan hankkeiden osia, joilla edistetään Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen osapuolten 21. konferenssin (COP21) sitoumusten mukaisia ilmastotoimia. ESIR-rahaston rahoitusta pk-yrityksille ja pienille mid-cap-yrityksille ei sisällytetä tähän laskelmaan. EIP käyttää kansainvälisesti sovittuja menetelmiään näiden ilmastotoimihankkeiden osien tai niiden kustannusosuuksien määrittämiseksi. Johtokunnan on tarvittaessa annettava yksityiskohtaiset ohjeet tältä osin.

▼M1

3.  

Investointikausi, jonka aikana EU:n takaus voidaan myöntää tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien rahoitus- ja investointitoimien tukemiseksi, kestää

a) 

31 päivään joulukuuta 2020 sellaisten EIP:n toimien osalta, joita koskeva EIP:n ja edunsaajan tai rahoituksen välittäjän välinen sopimus on allekirjoitettu viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022;

b) 

31 päivään joulukuuta 2020 sellaisten EIR:n toimien osalta, joita koskeva EIR:n ja rahoituksen välittäjän välinen sopimus on allekirjoitettu viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022.

4.  
EIP tekee tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä kansallisten kehityspankkien tai -laitosten ja investointijärjestelyjen kanssa.

▼B

5.  
EIP käyttää EU:n takausta investointikomitean hyväksynnän jälkeen sellaisten investointijärjestelyjen tai rahastojen ja kansallisten kehityspankkien tai -laitosten tukemista varten, jotka investoivat tämän asetuksen vaatimukset täyttäviin toimiin, jäljempänä 'tukikelpoiset toimintavälineet'.

Johtokunta määrittää tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja tukikelpoisia toimintavälineitä koskevat toimintaperiaatteet 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Investointikomitea arvioi, ovatko tällaiset toimintavälineet ja niiden erityisvälineet, joita varten haetaan tukea ESIR-rahastosta, johtokunnan määrittämien toimintaperiaatteiden mukaisia.

▼M1

Investointikomitea voi päättää pidättää itselleen oikeuden hyväksyä uusia hankkeita, joita rahoituksen välittäjät esittävät tai joita esitetään hyväksyttyjen tukikelpoisten toimintavälineiden puitteissa.

▼B

6.  
EIP:n perussäännön 17 artiklan mukaisesti EIP vaatii, että rahoitus- ja investointitoimien edunsaajat kattavat kaikki sen ESIR-rahastoon liittyvät kustannukset. Unionin yleisestä talousarviosta ei kateta mitään sellaisia EIP:n hallintomenoja tai muita palkkioita, jotka liittyvät sen tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin rahoitus- ja investointitoimiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän kohdan toisen ja kolmannen alakohdan soveltamista.

EIP voi käyttää EU:n takausta sellaiseen kumulatiiviseen enimmäismäärään asti, joka on 1 prosentti EU:n yhteenlasketuista takausvelvoitteista, kattaakseen sellaiset kustannukset, jotka rahoitus- ja investointitoimien edunsaajat olisivat kattaneet mutta joista ei ole saatu maksua maksukyvyttömyystapahtuman vuoksi.

Lisäksi EIP voi käyttää EU:n takausta kattaakseen asiaankuuluvan osuuden mahdollisista takaisinperintäkuluista, ellei niitä ole vähennetty perintätuotoista, sekä likviditeetinhallintaan liittyvät mahdolliset kustannukset.

Mikäli EIP tarjoaa rahoitusta tai takauksia EIR:lle ESIR-rahaston puolesta ja kyseisellä rahoituksella tai kyseisillä takauksilla on 11 artiklan 3 kohdan mukainen EU:n takaus, EIR:n palkkiot voidaan kattaa unionin yleisestä talousarviosta siltä osin kuin niitä ei ole vähennetty 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan ii alakohdassa tarkoitetusta korvauksesta tai EIR:n saamista tuloista, takaisinperinnöistä tai muista maksusuorituksista.

7.  
Jäsenvaltiot voivat käyttää mitä tahansa unionin rahoituslähdettä, myös Euroopan rakenne- ja investointirahastojen sekä Euroopan laajuisia verkkoja ja teollisuutta koskevan toimintapolitiikan puitteissa perustettuja välineitä, osallistuakseen sellaisten tukikelpoisten hankkeiden rahoittamiseen, joihin EIP investoi itse tai EIR:n kautta EU:n takauksen tuella, edellyttäen, että näissä hankkeissa noudatetaan asiaankuuluviin välineisiin ja ESIR-rahastoon sovellettavaan lainsäädäntökehykseen sisältyviä kelpoisuusvaatimuksia ja tavoitteita sekä periaatteita.

Komissio antaa tarvittaessa ohjeistusta unionin välineiden ja EU:n takauksen piiriin kuuluvan EIP:n rahoituksen käytön yhdistämisestä, jotta voidaan varmistaa koordinointi, täydentävyys ja synergia.

10 artikla

Tukikelpoiset välineet

1.  
EIP käyttää 9 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi ja 11 artiklan mukaisesti EU:n takausta kattaakseen tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin välineisiin liittyvää riskiä.
2.  

EU:n takauksen suhteen tukikelpoisia ovat seuraavat välineet:

▼M1

a) 

EIP:n lainat, takaukset, vastatakaukset, pääomamarkkinainstrumentit, muut rahoituksen tai erillistakauksen muodot, myös huonommassa etuoikeusasemassa oleva vieraan pääoman ehtoinen rahoitus, sekä oman pääoman ehtoiset tai luonteiset sijoitukset, myös kansallisten kehityspankkien tai -laitosten, investointijärjestelyjen tai rahastojen hyväksi;

▼B

b) 

rahoitus tai takaus, jonka EIP myöntää EIR:lle lainojen, takausten, vastatakausten, muiden erillistakauksen muotojen, pääomamarkkinainstrumenttien sekä oman pääoman ehtoisten tai luonteisten sijoitusten toteuttamista varten, myös kansallisten kehityspankkien tai -laitosten, investointijärjestelyjen tai rahastojen hyväksi;

c) 

EIP:n kansallisille kehityspankeille tai -laitoksille, investointijärjestelyille tai rahastoille EU:n takauksen vastatakauksen nojalla myöntämä takaus.

Ensimmäisen alakohdan a ja b kohdassa tarkoitetut välineet myönnetään, hankitaan tai lasketaan liikkeeseen 8 artiklassa tarkoitettuja toimia, jotka täyttävät tämän asetuksen vaatimukset, varten, jos EIP:n tai EIR:n rahoitusta on myönnetty sellaisen rahoitussopimuksen tai transaktion mukaisesti, jonka EIP tai EIR on allekirjoittanut tai tehnyt ja jonka voimassaolo ei ole päättynyt tai jota ei ole peruutettu.

3.  
EIP:n kansalliselle kehityspankille tai -laitokselle EU:n takauksen vastatakauksen nojalla myöntämillä takauksilla on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä pienentämään pääomavaatimusta.
4.  
EIR voi tämän asetuksen mukaisten toimiensa yhteydessä myös myöntää takauksen kansalliselle kehityspankille tai -laitokselle tai investointijärjestelylle taikka investoida investointijärjestelyyn.

11 artikla

EU:n takauksen kattavuus ja ehdot

▼M1

1.  
EU:n takaus ei saa minään ajankohtana ylittää 26 000 000 000 :a euroa, josta tietty osa voidaan osoittaa EIP:n EIR:lle 3 kohdan mukaisesti myöntämää rahoitusta tai myöntämiä takauksia varten. EU:n takauksen nojalla unionin yleisestä talousarviosta suoritettavien maksujen yhteenlaskettu nettomäärä saa olla korkeintaan 26 000 000 000 euroa ja korkeintaan 16 000 000 000 euroa ennen 6 päivää heinäkuuta 2018.

▼B

2.  
Salkun riskinotosta maksettava korvaus jaetaan osarahoittajien kesken näiden riskinottoa koskevien osuuksien mukaisessa suhteessa. EU:n takaus voi olla joko salkkukohtainen salkun suuririskisimmän osan kattava takaus tai täysimääräinen takaus. EU:n takaus voidaan myöntää pari passu -periaatteella muiden rahoittajien kanssa.

▼M1

3.  
Kun EIP antaa rahoitusta tai takauksia EIR:lle EIP:n rahoitus- ja investointitoimien toteuttamiseksi, EU:n takaus on täysimääräinen takaus, joka kattaa tällaisen rahoituksen tai tällaiset takaukset enintään alkuperäisen 6 500 000 000 euron rajan puitteissa sillä edellytyksellä, että EIP antaa vähitellen vähintään 4 000 000 000 euroa rahoitusta tai takauksia ilman EU:n takausta. Johtokunta voi tarvittaessa mukauttaa 6 500 000 000 euron rajaa enintään 9 000 000 000 euroon saakka ilman, että EIP:llä on velvoitetta täsmäyttää määriä yli 4 000 000 000 euron, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan säännösten soveltamista.

▼B

4.  
Jos EIP vetoaa EU:n takaukseen ESIR-sopimuksen mukaisesti, unioni suorittaa maksun vaadittaessa kyseisen sopimuksen ehtojen mukaisesti.
5.  
Jos unioni suorittaa maksun EIP:lle silloin kun se vetoaa EU:n takaukseen, unioni siirtää itselleen EIP:n kaikkiin sen tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin rahoitus- ja investointitoimiin liittyvät asiaankuuluvat oikeudet ja EIP huolehtii unionin puolesta maksettuja määriä vastaavien saatavien perinnästä ja maksaa unionille takaisin perimistään summista 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan iv alakohdassa tarkoitettuja määräyksiä ja menettelyjä noudattaen.
6.  

EU:n takaus annetaan vaadittaessa maksettavana takauksena (ns. on demand -takuu), ja se kattaa seuraavat 10 artiklassa tarkoitetut välineet:

▼M1

a) 

edellä 10 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut vieraan pääoman ehtoiset välineet:

i) 

pääoma ja korot ja kaikki määrät, jotka on rahoitustoimien ehtojen mukaisesti maksettava EIP:lle mutta joita se ei ole saanut, maksukyvyttömyystapahtumaan saakka; huonommassa etuoikeusasemassa oleva vieraan pääoman ehtoinen rahoitus: lykkäys, vähentäminen tai vaadittu myyminen katsotaan maksukyvyttömyystapahtumaksi;

ii) 

tappiot, jotka johtuvat muiden valuuttojen kuin euron kurssivaihteluista markkinoilla, joilla on rajalliset mahdollisuudet pitkän aikavälin suojaamiseen;

b) 

edellä 10 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut oman pääoman ehtoiset tai luonteiset sijoitukset: investoidut määrät ja niiden rahoituskulut sekä muiden valuuttojen kuin euron kurssivaihteluista aiheutuvat tappiot;

▼B

c) 

edellä 10 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut toimet: käytetyt määrät ja niiden rahoituskulut.

EU:n takaus kattaa myös 9 artiklan 6 kohdan toisessa ja kolmannessa alakohdassa tarkoitetut määrät.

▼M2

11 a artikla

ESIR-salkun yhdistäminen muihin salkkuihin

Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 11 artiklan 6 kohdassa ja tämän asetuksen 10 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, EU:n takuu voi kattaa tämän asetuksen 11 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut tappiot, jotka liittyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/523 ( 4 ) 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla rahoitustuotteilla tuettujen rahoitus- ja investointitoimien koko salkkuun.

▼B

12 artikla

EU:n takuurahasto

1.  
Perustetaan EU:n takuurahasto, jäljempänä 'takuurahasto', joka toimii likviditeettipuskurina, josta EIP:lle on suoritettava maksuja silloin kun se vetoaa EU:n takaukseen.
2.  

Takuurahastoa rahoitetaan seuraavista lähteistä:

a) 

unionin yleisestä talousarviosta suoritettavat rahoitusosuudet;

b) 

takuurahaston varojen sijoittamisesta saadut tuotot;

c) 

määrät, jotka on peritty takaisin maksut laiminlyöneiltä velallisilta 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan iv alakohdassa tarkoitettua ESIR-sopimuksessa määrättyä menettelyä noudattaen;

d) 

tulot ja kaikki muut unionin ESIR-sopimuksen mukaisesti saamat maksusuoritukset.

3.  
Tämän artiklan 2 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitetut takuurahastoon maksettavat varat ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 ( 5 ) 21 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja sisäisiä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.
4.  
Komissio hallinnoi takuurahastoon 2 kohdan mukaisesti maksettuja varoja suoraan, ja kyseiset varat sijoitetaan moitteettoman varainhoidon periaatetta ja asianmukaisia vakavaraisuussääntöjä noudattaen.

▼M1

5.  
Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja takuurahastoon maksettavia varoja käytetään EU:n yhteenlaskettuja takausvelvoitteita vastaavan asianmukaisen määrän, jäljempänä 'tavoitesumma', kerryttämiseen. Tavoitesumma on 35 prosenttia EU:n yhteenlasketuista takausvelvoitteista.

▼B

6.  

Sen jälkeen kun 16 artiklan 6 kohdassa säädetyn kertomuksen mukaisesti on arvioitu takuurahaston varojen riittävyyttä, on suoritettava seuraavat maksut:

a) 

mahdollinen ylijäämä maksetaan unionin yleiseen talousarvioon asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 21 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina sisäisinä käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina kaikissa budjettikohdissa, joista on mahdollisesti uudelleenkohdennettu määrärahoja takuurahastoon;

b) 

mahdollinen lisärahoitus takuurahastoon suoritetaan vuosierinä enintään kolmen vuoden pituisella ajanjaksolla, joka alkaa vuonna n + 1.

▼M1

7.  
Jos takuurahaston varojen määrä vähenee 1 päivän heinäkuuta 2018 jälkeen EU:n takaukseen vetoamisten seurauksena alle 50 prosenttiin tavoitesummasta tai se voi komission suorittaman riskinarvioinnin perusteella laskea vuoden kuluessa alle kyseisen tason, komissio antaa kertomuksen poikkeuksellisista toimenpiteistä, joita voidaan tarvita.
8.  
Sen jälkeen kun EU:n takaukseen on vedottu, sellaiset tämän artiklan 2 kohdan b ja d alakohdassa tarkoitetut takuurahastoon maksettavat varat, jotka suoritetaan yli tavoitesumman, käytetään 9 artiklassa säädetyn investointikauden kuluessa EU:n takauksen palauttamiseen sen alkuperäiseen määrään.
9.  
Edellä 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut takuurahastoon maksettavat varat käytetään EU:n takauksen palauttamiseen sen alkuperäiseen määrään.
10.  
Jos EU:n takaus palautetaan täysin 26 000 000 000 euron määrään, takuurahaston mahdollinen tavoitesumman yli menevä määrä maksetaan unionin yleiseen talousarvioon asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 21 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina sisäisinä käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina kaikissa budjettikohdissa, joista on mahdollisesti uudelleenkohdennettu määrärahoja takuurahastoon.

▼B

13 artikla

Takuurahaston rahoittaminen unionin yleisestä talousarviosta

Muutetaan asetus (EU) N:o 1291/2013 ja asetus (EU) N:o 1316/2013 siten kuin tämän asetuksen liitteessä I säädetään.

Unionin yleiseen talousarvioon voidaan tarvittaessa ottaa maksumäärärahoja vuoden 2020 jälkeen ja aina varainhoitovuoteen 2023 saakka 12 artiklan 5 kohdan toisesta alakohdasta aiheutuvien velvoitteiden täyttämiseksi.

Euroopan parlamentti ja neuvosto myöntävät unionin yleisestä talousarviosta takuurahaston rahoittamiseksi osoitettavat vuotuiset määrärahat vuotuisessa talousarviomenettelyssä neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 1311/2013 ( 6 ) täysin noudattaen.



IV

LUKU

EUROOPAN INVESTOINTINEUVONTAKESKUS

14 artikla

Euroopan investointineuvontakeskus

1.  
Euroopan investointineuvontakeskuksen, jäljempänä 'investointineuvontakeskus', tavoitteena on tarjota EIP:n ja komission nykyisiä neuvontapalveluja hyödyntäen neuvontaa investointihankkeiden määrittämistä, valmistelua ja kehittämistä varten sekä toimia hankerahoitusta koskevaa teknistä neuvontaa tarjoavana keskitettynä yhteyspisteenä unionissa. ►M1  Tähän sisältyy kohdennettua tukea hankerakenteiden suunnittelussa tarvittavan teknisen avun hyödyntämisessä, innovatiivisten rahoitusvälineiden käytössä, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien hyödyntämisessä ja tarvittaessa tietojen antamista unionin lainsäädäntöön liittyvistä asiaa koskevista seikoista, ottaen huomioon niiden jäsenvaltioiden erityispiirteet ja tarpeet, joiden rahoitusmarkkinat ovat heikommin kehittyneet, ja eri alojen tilanne. ◄

Investointineuvontakeskuksen on voitava tarjota teknistä apua 9 artiklan 2 kohdassa luetelluilla aloilla, erityisesti energiatehokkuuden, Euroopan laajuisen liikenneverkon ja kaupunkiliikenteen alalla. ►M1  Sen on myös tuettava ilmastotoimia ja kiertotaloutta koskevien hankkeiden tai niiden osien valmistelua, erityisesti COP21-kokouksen yhteydessä, digitaalialan hankkeiden valmistelua sekä 5 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettujen hankkeiden valmistelua. ◄

2.  

Investointineuvontakeskuksen palvelut täydentävät unionin muiden ohjelmien puitteissa jo saatavilla olevia palveluja, ja niihin kuuluvat seuraavat palvelut:

a) 

teknisen avun tarjoaminen keskitetystä asiointipisteestä viranomaisille ja hankkeiden toteuttajille;

b) 

hankkeiden toteuttajien avustaminen tarvittaessa hankkeiden kehittämiseksi siten, että ne täyttävät 6 artiklassa vahvistetut kelpoisuusvaatimukset;

▼M1

c) 

paikallisen tietämyksen lisääminen ESIR-rahaston tuen edistämiseksi koko unionissa ja liitteessä II olevassa 8 jaksossa tarkoitetun ESIR-rahaston alakohtaista ja maantieteellistä monipuolistamista koskevan tavoitteen aktiivinen edistäminen tukemalla EIP:tä ja kansallisia kehityspankkeja ja -laitoksia toimien käynnistämisessä ja kehittämisessä etenkin vähemmän kehittyneillä alueilla ja siirtymäalueilla sekä auttamalla tarvittaessa ESIR-rahaston tuen kysynnän jäsentämistä;

▼B

d) 

foorumin tarjoaminen vertaisperiaatteella tapahtuvalle hankkeiden suunnittelua koskevan osaamisen vaihdolle ja jakamiselle;

▼M1

e) 

investointijärjestelyjen perustamista koskevan ennakoivan neuvontatuen tarjoaminen tarvittaessa paikallisen edustuksen kautta, erityisesti rajat ylittävissä ja makroalueellisissa investointijärjestelyissä, joihin osallistuu useita jäsenvaltioita ja/tai alueita;

▼M1

f) 

pienimuotoisten hankkeiden houkuttelemista ja rahoittamista koskevien mahdollisuuksien hyödyntäminen, myös investointijärjestelyjen avulla;

g) 

muista unionin rahoituslähteistä (kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastot, Horisontti 2020 -puiteohjelma ja asetuksella (EU) N:o 1316/2013 perustettu Verkkojen Eurooppa -väline) saatavan rahoituksen yhdistämistä ESIR-rahaston kanssa koskevan neuvonnan tarjoaminen, jolla pyritään ratkaisemaan tällaiseen eri rahoituslähteiden käyttöön liittyvät käytännön ongelmat;

h) 

ennakoivan tuen tarjoaminen, jolla edistetään 8 artiklan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuja toimia ja kannustetaan niiden toteuttamiseen.

▼B

3.  
Investointineuvontakeskuksen palvelujen on oltava hankkeiden julkisten ja yksityisten toteuttajien, myös kansallisten kehityspankkien tai -laitosten ja investointijärjestelyjen tai rahastojen sekä alueellisten ja paikallisten julkisten yhteisöjen, saatavilla.
4.  
Maksut, jotka EIP perii 2 kohdan mukaisista investointineuvontakeskuksen palveluista, on käytettävä investointineuvontakeskuksen toimintakustannusten kattamiseen ja kyseisten palvelujen tarjoamiseen. Pk-yrityksiltä perittävät maksut on rajoitettava kolmasosaan niille tarjotun teknisen avun kustannuksista. Investointineuvontakeskuksen palvelut, jotka tarjotaan julkisille hankkeiden toteuttajille unionin muiden ohjelmien puitteissa jo saatavilla olevien palvelujen lisäksi, ovat maksuttomia.

▼M1

5.  
Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetun tavoitteen saavuttamiseksi ja neuvontatuen tarjoamisen helpottamiseksi paikallisella tasolla investointineuvontakeskus pyrkii hyödyntämään EIP:n, komission, kansallisten kehityspankkien tai -laitosten ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen hallintoviranomaisten asiantuntemusta.

▼M1

5 a.  
EIP ehdottaa EIP:n rahoitusta hakeville hankkeiden vetäjille, myös erityisesti pienimuotoisten hankkeiden vetäjille, että nämä esittävät hankkeensa investointineuvontakeskukselle, jotta voidaan tarvittaessa tehostaa hankkeiden valmistelua ja/tai arvioida mahdollisuutta yhdistää hankkeita investointijärjestelyjen avulla. Se myös tiedottaa niiden hankkeiden vetäjille, joille EIP:n rahoitusta ei ole myönnetty tai joiden rahoitus ei riittävä mahdollisesta EIP:n rahoituksesta huolimatta, mahdollisuudesta ilmoittaa hankkeistaan Euroopan investointihankeportaalissa.

▼B

6.  
Jotta voidaan varmistaa investointineuvontakeskuksen tarjoamien palvelujen laaja kattavuus kaikkialla unionissa, investointineuvontakeskuksen on mahdollisuuksien mukaan tehtävä yhteistyötä vastaavien unionin, alueellisen tai kansallisen tason palvelujen tarjoajien kanssa. ►M1  Yhtäältä investointineuvontakeskuksen ja toisaalta kansallisen kehityspankin tai -laitoksen, kansainvälisen rahoituslaitoksen taikka sellaisen laitoksen tai hallintoviranomaisen, myös kansallisena neuvonantajana toimivan, jolla on investointineuvontakeskuksen toiminnan kannalta olennaista asiantuntemusta, välinen yhteistyö voidaan toteuttaa sopimusperusteisena kumppanuutena. Investointineuvontakeskuksen on pyrittävä tekemään vähintään yksi yhteistyösopimus kansallisen kehityspankin tai -laitoksen kanssa jäsenvaltiota kohden. Jäsenvaltioissa, joissa kansallisia kehityspankkeja tai -laitoksia ei ole, investointineuvontakeskus tarjoaa tarvittaessa ja asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä tällaisten pankkien tai laitosten perustamista koskevaa ennakoivaa neuvontatukea. ◄

▼M1

6 a.  
Jotta voidaan kehittää neuvontapalvelujen ulottamista laajalle maantieteelliselle alueelle koko unionissa ja levittää tehokkaasti tietoa ESIR-rahastosta paikallistasolla, varmistetaan tarpeen mukaan investointineuvontakeskuksen paikallinen edustus nykyiset tukijärjestelyt huomioon ottaen ja pyritään antamaan konkreettista, ennakoivaa ja räätälöityä tukea paikan päällä. Paikallinen edustus on perustettava erityisesti jäsenvaltioissa tai alueilla, joilla on vaikeuksia ESIR-hankkeiden kehittämisessä. Investointineuvontakeskus avustaa tiedon siirrossa alueelliselle ja paikalliselle tasolle, jotta voidaan kehittää alueellisia ja paikallisia valmiuksia ja asiantuntemusta.

▼M1

7.  
Unionin yleisestä talousarviosta myönnetään vuosittain 20 000 000 euron ohjeellinen määrä investointineuvontakeskuksen toimintakustannusten kattamiseen 31 päivään joulukuuta 2020 saakka niitä 2 kohdassa tarkoitettuja palveluja varten, siltä osin kuin kyseisiä kustannuksia ei kateta 4 kohdassa tarkoitetuista maksuista jäljellä olevalla määrällä.

▼B

8.  
Komissio tekee EIP:n kanssa sopimuksen investointineuvontakeskuksen täytäntöönpanosta EIP:n yhteydessä, jäljempänä 'investointineuvontakeskusta koskeva sopimus'.

Investointineuvontakeskusta koskeva sopimus sisältää erityisesti määräyksen investointineuvontakeskuksen tarvittavasta rahoituksesta 7 kohdan mukaisesti.

9.  
EIP antaa viimeistään 1 päivänä syyskuuta 2016 ja sen jälkeen vuosittain Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kertomuksen investointineuvontakeskuksen 2 kohdan mukaisesti tarjoamista palveluista ja sen talousarvion toteuttamisesta. Kertomukseen on sisällytettävä tiedot saaduista maksuista ja niiden käytöstä.



V

LUKU

EUROOPAN INVESTOINTIHANKEPORTAALI

15 artikla

Euroopan investointihankeportaali

1.  
Komissio luo EIP:n tuella avoimen Euroopan investointihankeportaalin, jäljempänä 'investointihankeportaali', johon kootaan nykyiset ja tulevat investointihankkeet unionissa. Se on julkisesti saatavilla oleva ja käyttäjäystävällinen hanketietokanta, jossa annetaan asiaankuuluvaa tietoa kustakin hankkeesta.
2.  
Investointihankeportaali luodaan ensisijaisesti näkyvyyden parantamiseksi investoijien kannalta ja tiedotustarkoituksiin. Hankkeen ottaminen investointihankeportaaliin ei rajoita päätöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen tai minkään muun unionin välineen mukaisen tuen taikka julkisen rahoituksen piiriin tuettaviksi valittuja lopullisia hankkeita.
3.  
Jäsenvaltiot voivat osallistua investointihankeportaalin perustamiseen ja ylläpitoon.
4.  
Yksityisiltä hankkeiden toteuttajilta voidaan periä investointihankeportaaliin sisällytettäviä hankkeita koskevien hakemusten käsittelystä maksu, jota ei palauteta. Kerätyistä maksuista saatuja tuloja pidetään investointihankeportaalin yhteydessä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 21 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina.



VI

LUKU

RAPORTOINTI, VASTUUVELVOLLISUUS JA ARVIOINTI

16 artikla

Vuotuinen raportointi ja kirjanpito

▼M1

1.  
EIP laatii, tarvittaessa yhteistyössä EIR:n kanssa, kuuden kuukauden välein komissiolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista rahoitus- ja investointitoimistaan. Kertomukseen on sisällytettävä arvio EU:n takauksen käytön edellytysten ja 4 artiklan 2 kohdan f alakohdan iv alakohdassa tarkoitettujen keskeisten tulosindikaattoreiden noudattamisesta. Kertomukseen on lisäksi sisällytettävä tilasto-, rahoitus- ja kirjanpitotietoja kaikista EIP:n rahoitus- ja investointitoimista toimikohtaisesti ja kootusti esitettynä. Kertomukseen on myös sisällytettävä kerran vuodessa tietoa esteistä, joita EIP on havainnut tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia investointitoimia toteuttaessaan.

▼B

2.  

EIP laatii, tarvittaessa yhteistyössä EIR:n kanssa, vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista rahoitus- ja investointitoimistaan. Kertomus on julkistettava, ja siihen on sisällytettävä muun muassa seuraavat tiedot:

a) 

arvio EIP:n rahoitus- ja investointitoimista toimien, alojen, maiden ja alueiden tasolla ja siitä, ovatko kyseiset toimet tämän asetuksen ja erityisesti täydentävyyden tarjoamista koskevan vaatimuksen mukaisia, sekä arvio siitä, miten EIP:n rahoitus- ja investointitoimet jakautuvat 9 artiklan 2 kohdassa säädettyjen yleisten tavoitteiden kesken;

b) 

arvio EIP:n rahoitus- ja investointitoimien lisäarvosta, niihin yksityiseltä sektorilta saaduista varoista sekä niiden arvioiduista ja toteutuneista tuotoksista, tuloksista ja vaikutuksista kootusti esitettynä, mukaan lukien vaikutus työpaikkojen luomiseen;

c) 

arvio siitä, missä määrin tämän asetuksen mukaisen EU:n takauksen piiriin kuuluvilla toimilla edistetään 9 artiklan 2 kohdassa säädettyjen yleisten tavoitteiden saavuttamista, ja arvio ESIR-rahaston investointien määrästä tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin sekä liikenneinfrastruktuurin (mukaan lukien Euroopan laajuinen liikenneverkko ja kaupunkiliikenne), televiestintäinfrastruktuurin, energiainfrastruktuurin ja energiatehokkuuden alalla;

d) 

arvio EU:n takauksen käytön edellytysten ja 4 artiklan 2 kohdan f alakohdan iv alakohdassa tarkoitettujen keskeisten tulosindikaattoreiden noudattamisesta;

e) 

arvio ESIR-rahastosta tuetuista hankkeista saaduista vipuvaikutuksista;

f) 

kuvaus hankkeista, joissa Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tuki on yhdistetty ESIR-rahaston tukeen, ja kustakin lähteestä peräisin olevien rahoitusosuuksien kokonaismäärä;

g) 

edunsaajille siirretyn rahoituksen määrä ja arvio EIP:n rahoitus- ja investointitoimista kootusti esitettynä;

h) 

arvio EIP:n rahoitus- ja investointitoimien lisäarvosta ja näihin toimiin liittyvästä kokonaisriskistä;

i) 

yksityiskohtaiset tiedot tapauksista, joissa EU:n takaukseen on vedottu, tappioista, tuotoista, takaisinperityistä määristä ja muista saaduista maksusuorituksista;

j) 

tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia EIP:n rahoitus- ja investointitoimia koskevat tilinpäätösraportit, jotka riippumaton ulkopuolinen tarkastaja on tarkastanut.

3.  

EIP toimittaa, tarvittaessa yhteistyössä EIR:n kanssa, vuosittain komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle komission kirjanpitoa, sen EU:n takauksella katettuja riskejä koskevaa raportointia ja sen takuurahaston hoitamista varten seuraavat tiedot:

a) 

tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia EIP:n rahoitus- ja investointitoimia koskevat EIP:n ja EIR:n riskinarvioinnit ja luokitustiedot;

b) 

tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia EIP:n rahoitus- ja investointitoimia varten myönnetystä takauksesta johtuva unionin rahoitusvelvoite toimikohtaisesti jaoteltuna;

c) 

EIP:n rahoitus- ja investointitoimien yhteenlasketut tuotot ja tappiot 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitetuissa salkuissa.

4.  
EIP toimittaa, tarvittaessa yhteistyössä EIR:n kanssa, komissiolle pyydettäessä kaikki lisätiedot, jotka komissio tarvitsee täyttääkseen tämän asetuksen mukaiset velvoitteensa.
5.  
EIP ja tarvittaessa EIR toimittavat 1–4 kohdassa tarkoitetut tiedot omalla kustannuksellaan.
6.  
Komissio toimittaa viimeistään kunkin vuoden maaliskuun 31 päivänä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle, komission tilinpäätösasiakirjojen yhteydessä, vaaditut tiedot takuurahaston tilanteesta. Lisäksi se toimittaa viimeistään kunkin vuoden toukokuun 31 päivänä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle vuosikertomuksen, joka koskee takuurahaston hoitamista edellisenä kalenterivuonna ja johon sisältyy arvio tavoitesumman riittävyydestä, takuurahaston tasosta ja takuurahaston lisärahoitustarpeesta. Vuosikertomuksessa on esitettävä takuurahaston rahoitusasema edellisen kalenterivuoden lopussa, pääoman liikkeet edellisenä kalenterivuonna sekä merkittävät transaktiot ja kaikki asiaankuuluvat tilinpäätöstiedot. Kertomuksessa on annettava myös tiedot takuurahaston varainhoidosta, tuloksista ja riskistä edellisen kalenterivuoden lopussa.

17 artikla

Vastuuvelvollisuus

▼M1

1.  
Johtokunnan puheenjohtaja ja toimitusjohtaja antavat Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä pyynnön esittävälle toimielimelle selvityksen ESIR-rahaston toiminnan tuloksista, muun muassa osallistumalla Euroopan parlamentin kuulemistilaisuuteen, jos Euroopan parlamentti esittää tätä koskevan pyynnön. Lisäksi toimitusjohtaja raportoi Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä pyynnön esittäneelle toimielimelle investointikomitean työstä.
2.  
Johtokunnan puheenjohtaja ja toimitusjohtaja vastaavat joka tapauksessa Euroopan parlamentin tai neuvoston ESIR-rahastolle osoittamiin kysymyksiin suullisesti tai kirjallisesti viiden viikon kuluessa kysymyksen vastaanottamispäivästä. Lisäksi toimitusjohtaja vastaa suullisesti tai kirjallisesti Euroopan parlamentille tai neuvostolle näiden esittämiin investointikomitean työtä koskeviin kysymyksiin.

▼B

3.  
Komissio antaa Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta.
4.  
EIP:n pääjohtaja osallistuu Euroopan parlamentin pyynnöstä Euroopan parlamentin kuulemistilaisuuteen, joka koskee tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia EIP:n rahoitus- ja investointitoimia. EIP:n pääjohtaja vastaa Euroopan parlamentin tai neuvoston EIP:lle osoittamiin, tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia EIP:n rahoitus- ja investointitoimia koskeviin kysymyksiin suullisesti tai kirjallisesti viiden viikon kuluessa kysymyksen vastaanottamispäivästä.
5.  
Euroopan parlamentin ja EIP:n välillä tehdään sopimus yksityiskohtaisista järjestelyistä Euroopan parlamentin ja EIP:n välistä tämän asetuksen mukaista tietojenvaihtoa, kuten toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan valintamenettelyä koskevaa tietojenvaihtoa, varten.

18 artikla

Arviointi ja uudelleentarkastelu

1.  
EIP arvioi ESIR-rahaston toimintaa viimeistään 5 päivänä tammikuuta 2017. EIP toimittaa arviointinsa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.
2.  
Komissio arvioi EU:n takauksen käyttöä ja takuurahaston toimintaa viimeistään 5 päivänä tammikuuta 2017. Komissio toimittaa arviointinsa Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Arviointiin liitetään tilintarkastustuomioistuimen lausunto.
3.  

Viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2018 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein

a) 

EIP julkaisee ESIR-rahaston toiminnasta kattavan kertomuksen, johon sisällytetään arviointi ESIR-rahaston vaikutuksesta unionissa tehtäviin investointeihin, työpaikkojen luomiseen sekä pk-yritysten ja mid-cap-yritysten saatavilla olevaan rahoitukseen;

b) 

komissio julkaisee kattavan kertomuksen EU:n takauksen käytöstä ja takuurahaston toiminnasta.

4.  
EIP osallistuu, tarvittaessa yhteistyössä EIR:n kanssa, 2 kohdassa tarkoitetun komission arvioinnin ja 3 kohdassa tarkoitetun komission kertomuksen laatimiseen ja toimittaa niitä varten tarvittavat tiedot.
5.  
EIP ja EIR toimittavat säännöllisesti Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kaikki riippumattomat arviointikertomuksensa, joissa arvioidaan tämän asetuksen mukaisilla EIP:n ja EIR:n toimilla saavutettuja vaikutuksia ja käytännön tuloksia.

▼M1

6.  

Komissio antaa ennen uusien ehdotusten esittämistä vuonna 2021 alkavan monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä ja investointikauden lopussa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, joka sisältää riippumattoman arvioinnin tämän asetuksen soveltamisesta seuraavilta osin:

a) 

ESIR-rahaston toiminnan, EU:n takauksen käytön ja investointineuvontakeskuksen toiminnan arviointi;

b) 

sen arviointi, käytetäänkö ESIR-rahastossa unionin yleisen talousarvion varoja hyvin, saadaanko sillä liikkeelle riittävä määrä yksityistä pääomaa ja onko sillä yksityisiä investointeja vahvistava vaikutus (crowding-in-vaikutus);

c) 

sen arviointi, onko investointia tukevan järjestelmän jatkaminen hyödyllistä makrotaloudelliselta kannalta;

d) 

investointikauden lopussa 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan v alakohdassa tarkoitetun menettelyn soveltamisen arviointi.

7.  
Komissio ottaa asianmukaisesti huomioon 6 kohdassa tarkoitetun ensimmäisen kertomuksen, joka sisältää riippumattoman arvioinnin, ja antaa tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen, joka sisältää asianmukaisen rahoituksen vuonna 2021 alkavan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti.
8.  
Tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitetuissa kertomuksissa on arvioitava myös 7 artiklan 14 kohdassa ja liitteessä II tarkoitetun tulostaulun käyttöä erityisesti tarkasteltaessa kunkin pilarin soveltuvuutta ja niiden roolia arvioinnissa. Kertomukseen on tarvittaessa ja havainnoilla asianmukaisesti perustellen liitettävä ehdotus 7 artiklan 14 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen tarkistamisesta.

▼B



VII

LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

19 artikla

Avoimuus ja tietojen julkistaminen

EIP julkaisee tietojen ja asiakirjojen saatavuutta koskevan avoimuuspolitiikkansa ja tätä koskevien unionin periaatteiden mukaisesti verkkosivustollaan tietoja kaikista tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista EIP:n rahoitus- ja investointitoimista, myös tiedot rahoituksen välittäjien osuudesta, ja siitä, miten näillä toimilla tuetaan 9 artiklan 2 kohdassa säädettyjen yleisten tavoitteiden saavuttamista.

▼M1

EIP ja EIR tiedottavat tai velvoittavat rahoituksen välittäjät tiedottamaan lopullisille edunsaajille, myös pk-yrityksille, ESIR-rahaston mukaisen tuen olemassaolosta asettamalla etenkin pk-yritysten tapauksessa tiedon näkyvästi esille ESIR-rahaston tukea koskevassa sopimuksessa, mikä lisää yleistä tietoisuutta ja parantaa näkyvyyttä.

▼B

20 artikla

Tilintarkastustuomioistuimen suorittamat tarkastukset

1.  
Tilintarkastustuomioistuin suorittaa tämän asetuksen mukaisen toiminnan ulkoisen tarkastuksen SEUT 287 artiklan mukaisesti.

▼M1

2.  
Sovellettaessa tämän artiklan 1 kohtaa tilintarkastustuomioistuin saa pyynnöstään ja SEUT 287 artiklan 3 kohdan mukaisesti käyttöönsä kaikki asiakirjat tai tiedot, jotka se tarvitsee tehtäväänsä suorittaessaan.

▼B

21 artikla

Petostentorjuntatoimet

1.  
Jos EIP:llä on tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien rahoitus- ja investointitoimien valmistelun, toteuttamisen tai päättämisen missään vaiheessa syytä epäillä petosta, lahjontaa, rahanpesua tai muuta laitonta toimintaa, joka saattaa vaikuttaa unionin taloudellisiin etuihin, se ilmoittaa asiasta viipymättä OLAFille ja antaa sille tarvittavat tiedot.
2.  
Suojatakseen unionin taloudellisia etuja OLAF voi tehdä tutkimuksia, myös paikalla tehtäviä todentamisia ja tarkastuksia, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 ( 7 ), neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 ( 8 ) ja neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2988/95 ( 9 ) säädettyjä säännöksiä ja menettelyjä noudattaen määrittääkseen, liittyykö tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin rahoitus- ja investointitoimiin petoksia, lahjontaa, rahanpesua tai muuta laitonta toimintaa, joka vaikuttaa unionin taloudellisiin etuihin. OLAF voi toimittaa tutkimustensa kuluessa saamiaan tietoja asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

Jos tällainen laiton toiminta näytetään toteen, EIP toteuttaa takaisinperintätoimia tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien rahoitus- ja investointitoimiensa, joihin tällainen toiminta liittyy, osalta.

3.  
Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista rahoitus- ja investointitoimista allekirjoitettaviin rahoitussopimuksiin on sisällytettävä sopimuslausekkeet, jotka mahdollistavat ESIR-sopimuksen, EIP:n toimintapolitiikan ja sovellettavien sääntelyvaatimusten mukaisesti toimien sulkemisen EIP:n rahoitus- ja investointitoimien ulkopuolelle ja tarvittaessa myös asianmukaisten perintätoimien toteuttamisen silloin, kun kyse on petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta. Päätös siitä, suljetaanko toimi tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien EIP:n rahoitus- ja investointitoimien ulkopuolelle, tehdään asianomaisen rahoitus- tai investointisopimuksen mukaisesti.

22 artikla

Poissuljetut toimet ja yhteistyöhaluttomat oikeudenkäyttöalueet

▼M1

1.  
EIP ja EIR noudattavat rahoitus- ja investointitoimissaan sovellettavaa unionin lainsäädäntöä ja sovittuja kansainvälisiä ja unionin normeja, eivätkä ne näin ollen tue tämän asetuksen nojalla hankkeita, jotka edistävät rahanpesua, terrorismin rahoitusta, veronkiertoa, veropetoksia tai verovilppiä.

Lisäksi EIP ja EIR eivät toteuta uusia toimia tai jatka toimia sellaisten yhteisöjen kanssa, jotka on rekisteröity tai jotka ovat sijoittautuneet oikeudenkäyttöalueille, jotka sisältyvät yhteistyöhaluttomia oikeudenkäyttöalueita koskevan unionin toimintaperiaatteiden puitteissa laadittuun luetteloon tai jotka on yksilöity suuririskisiksi kolmansiksi maiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 ( 10 ) 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti tai jotka eivät tosiasiallisesti noudata avoimuutta ja tietojen vaihtoa koskevia unionin tai kansainvälisesti sovittuja veronormeja.

Tehdessään sopimuksia rahoituksen välittäjien kanssa EIP ja EIR sisällyttävät tässä artiklassa tarkoitetut vaatimukset asianomaisiin sopimuksiin ja pyytävät rahoituksen välittäjiä raportoimaan vaatimusten noudattamisesta.

EIP ja EIR tarkistavat yhteistyöhaluttomia oikeudenkäyttöalueita koskevia toimintaperiaatteitaan viimeistään sen jälkeen kun unionin luettelo verotusasioissa yhteistyöhaluttomista oikeudenkäyttöalueista on hyväksytty.

Joka vuosi sen jälkeen EIP ja EIR toimittavat Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen yhteistyöhaluttomia oikeudenkäyttöalueita koskevien toimintaperiaatteiden soveltamisesta ESIR-rahaston rahoitus- ja investointitoimiin, ja siihen on sisällyttävä maakohtaiset tiedot ja luettelo välittäjistä, joiden kanssa ne tekevät yhteistyötä.

▼B

2.  
EIP noudattaa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa rahoitus- ja investointitoimissaan unionin oikeuden mukaisia periaatteita ja vaatimuksia, joilla estetään rahoitusjärjestelmän käyttöä rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen, ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2015/847 ( 11 ) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2015/849 ( 12 ). EIP etenkin asettaa sekä suoran rahoituksen että tämän asetuksen nojalla välittäjien kautta tapahtuvan rahoituksen ehdoksi todellista omistajaa ja edunsaajaa koskevien tietojen ilmoittamisen direktiivin (EU) 2015/849 mukaisesti.

23 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  
Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2.  
►M1  Siirretään komissiolle 4 päivästä heinäkuuta 2015 viiden vuoden ajaksi 7 artiklan 13 ja 14 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. ◄ Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 7 artiklan 13 ja 14 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

3.  
Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
4.  
Edellä olevan 7 artiklan 13 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kuukaudella.
5.  
Edellä olevan 7 artiklan 14 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös, jolla hyväksytään ensimmäistä kertaa tulostaulu, tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen viikon kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella viikolla.

Muiden 7 artiklan 14 kohdan nojalla annettujen delegoitujen säädösten osalta sovelletaan tämän artiklan 4 kohtaa soveltuvin osin.



VIII

LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

24 artikla

Siirtymäsäännökset

1.  
EIP ja EIR voivat 1 päivästä tammikuuta 2015 siihen asti, kun ESIR-sopimus ja kaikkien investointikomitean jäsenten ja toimitusjohtajan ensimmäiset nimitykset on tehty tämän asetuksen tultua voimaan, toimittaa komissiolle hyväksymänsä rahoitus- ja investointitoimet.
2.  
Komissio arvioi 1 kohdassa tarkoitetut toimet ja, jos ne ovat 6 artiklassa säädettyjen kelpoisuusvaatimusten, 9 artiklan 2 kohdassa säädettyjen yleisten tavoitteiden ja liitteen II mukaisia, päättää, että ne otetaan EU:n takauksen piiriin.

25 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.




LIITE I

ASETUKSEN (EU) N:O 1291/2013 JA ASETUKSEN (EU) N:O 1316/2013 MUUTTAMINEN

1) Muutetaan asetus (EU) N:o 1291/2013 seuraavasti:

a) 

korvataan 6 artiklan 1, 2 ja 3 kohta seuraavasti:

"1.  
Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanoa varten varatut rahoituspuitteet ovat käypinä hintoina 74 828,3 miljoonaa euroa, josta enintään 72 445,3 miljoonaa euroa osoitetaan SEUT XIX osaston soveltamisalaan kuuluviin toimiin.

Euroopan parlamentti ja neuvosto myöntävät vuotuiset määrärahat monivuotisen rahoituskehyksen rajoissa.

2.  

SEUT XIX osaston soveltamisalaan kuuluviin toimiin osoitettu määrä jaetaan tämän asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa esitettyjen painopistealueiden kesken seuraavasti:

a) 

Huipputason tiede, 24 232,1 miljoonaa euroa käypinä hintoina;

b) 

Teollisuuden johtoasema, 16 466,5 miljoonaa euroa käypinä hintoina;

c) 

Yhteiskunnalliset haasteet, 28 629,6 miljoonaa euroa käypinä hintoina.

Horisontti 2020 -puiteohjelmasta 5 artiklan 3 kohdassa esitetyille erityistavoitteille ja Yhteisen tutkimuskeskuksen muille kuin ydinalan suorille toimille osoitettavan unionin rahoitusosuuden enimmäismäärä on seuraava:

i) 

"Huippuosaamisen levittäminen ja laajempi osallistuminen", 816,5 miljoonaa euroa käypinä hintoina;

ii) 

"Tiede yhteiskunnassa ja yhteiskuntaa varten", 444,9 miljoonaa euroa käypinä hintoina;

iii) 

Yhteisen tutkimuskeskuksen muut kuin ydinalan suorat toimet, 1 855,7 miljoonaa euroa käypinä hintoina.

Rahoituksen ohjeellinen jakautuminen 5 artiklan 2 ja 3 kohdassa esitettyjen painopistealueiden ja erityistavoitteiden kesken esitetään liitteessä II.

3.  
Horisontti 2020 -puiteohjelmasta Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille (EIT) annettavan rahoituksen enimmäismäärä on 2 383 miljoonaa euroa käypinä hintoina siten kuin se esitetään liitteessä II.";
b) 

korvataan liite II seuraavasti:




”LIITE II

Määrärahojen jakautuminen

Horisontti 2020 -puiteohjelman määrärahat jakautuvat seuraavasti, jollei vuotuisesta talousarviomenettelystä muuta johdu:



 

Miljoonaa euroa käypinä hintoina

I  Huipputason tiede, josta:

24 232,1

1.  Euroopan tutkimusneuvosto (ERC)

13 094,8

2.  Tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat

2 585,4

3.  Marie Skłodowska-Curie -toimet

6 162,3

4.  Tutkimusinfrastruktuurit

2 389,6

II  Teollisuuden johtoasema, josta:

16 466,5

1.  Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa (*1)(*4)

13 035

2.  Riskirahoituksen saatavuus (*2)

2 842,3

3.  Innovointi pk-yrityksissä (*3)

589,2

III  Yhteiskunnalliset haasteet, josta: (*4)

28 629,6

1.  Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointi

7 256,7

2.  Elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, merien ja merenkulun sekä sisävesien tutkimus ja biotalous

3 707,7

3.  Turvallinen, puhdas ja tehokas energia

5 688,1

4.  Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne

6 149,4

5.  Ilmastotoimet, ympäristö, resurssitehokkuus ja raaka-aineet

2 956,5

6.  Eurooppa muuttuvassa maailmassa – Osallistavat, innovatiiviset ja pohtivat yhteiskunnat

1 258,5

7.  Turvalliset yhteiskunnat – Euroopan ja sen kansalaisten vapauden ja turvallisuuden suojeleminen

1 612,7

IV  Huippuosaamisen levittäminen ja laajempi osallistuminen

816,5

V  Tiede yhteiskunnassa ja yhteiskuntaa varten

444,9

VI  Yhteisen tutkimuskeskuksen muut kuin ydinalan suorat toimet

1 855,7

VII  Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT)

2 383

YHTEENSÄ

74 828,3

(*1)   

Mukaan lukien 7 423 miljoonaa euroa tieto- ja viestintäteknologiaan, josta 1 549 miljoonaa euroa fotoniikkaan ja mikro- ja makroelektroniikkaan, 3 741 miljoonaa euroa nanoteknologiaan, kehittyneisiin materiaaleihin ja kehittyneeseen valmistukseen ja prosessointiin, 501 miljoonaa euroa bioteknologiaan ja 1 403 miljoonaa euroa avaruuteen. Näin ollen keskeisten mahdollistavien teknologioiden tukemiseen on käytettävissä 5 792 miljoonaa euroa määrärahoista.

(*2)   

Tästä määrästä noin 994 miljoonaa euroa voidaan osoittaa strategisen energiateknologiasuunnitelman (SET-suunnitelman) hankkeiden toteuttamiseen. Noin kolmannes voidaan osoittaa pk-yrityksille.

(*3)   

Ottaen huomioon, että tavoitteena on osoittaa vähintään 20 prosenttia erityistavoitteen "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" ja painopistealueen "Yhteiskunnalliset haasteet" yhteenlasketusta kokonaisbudjetista pk-yrityksille, vähintään 5 prosenttia tästä yhteenlasketusta kokonaisbudjetista osoitetaan alustavasti pk-yrityksille kohdennetulle välineelle. Erityistavoitteen "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" ja painopistealueen "Yhteiskunnalliset haasteet" kokonaisbudjetista osoitetaan pk-yrityksille kohdennetulle välineelle keskimäärin vähintään 7 prosenttia Horisontti 2020 -puiteohjelman koko keston aikana.

(*4)   

Nopeutettuun innovoinnin välineeseen liittyvät pilottitoimet rahoitetaan asiaan liittyvästä erityistavoitteesta "Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa" ja painopistealueen "Yhteiskunnalliset haasteet" asiaan liittyvistä erityistavoitteista. Hankkeita käynnistetään riittävä määrä, jotta nopeutetun innovoinnin välineestä saadaan kattava arviointi.”

2) Muutetaan asetus (EU) N:o 1316/2013 seuraavasti:

a) 

korvataan 5 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.  

Verkkojen Eurooppa -välineen täytäntöönpanon rahoituspuitteiksi vuosina 2014–2020 vahvistetaan 30 442 259 000 euroa käypinä hintoina. Määrä jakautuu seuraavasti:

a) 

liikenneala: 24 050 582 000 euroa, josta 11 305 500 000 euroa on siirrettävä koheesiorahastosta käytettäväksi tämän asetuksen mukaisesti ainoastaan niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat oikeutettuja koheesiorahaston rahoitukseen;

b) 

televiestintäala: 1 041 602 000 euroa;

c) 

energia-ala: 5 350 075 000 euroa.

Nämä määrät eivät rajoita neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1311/2013 ( *1 ) säädetyn joustomekanismin soveltamista.

b) 

korvataan 14 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.  
Unionin yleisestä talousarviosta rahoitusvälineisiin osoitettava kokonaisrahoitusosuus saa olla korkeintaan 8,4 prosenttia 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta Verkkojen Eurooppa -välineen kokonaisrahoituksesta.”;
c) 

korvataan 21 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4.  

Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla korotetaan 14 artiklan 2 kohdassa vahvistettua enimmäismäärää enintään 10 prosenttiin edellyttäen, että seuraavat ehdot täyttyvät:

i) 

hankejoukkolainoja koskevan aloitteen kokeiluvaiheesta vuonna 2015 suoritettavan arvioinnin tulokset ovat myönteiset; ja

ii) 

rahoitusvälineiden käytön osuus on yli 6,5 prosenttia laskettuna hankkeiden sopimusvelvoitteista.”




LIITE II

ESIR-RAHASTON INVESTOINTISUUNTAVIIVAT

1.    Soveltamisala

Investointisuuntaviivojen tarkoituksena on yhdessä tämän asetuksen kanssa toimia perustana sille, että investointikomitea voi avoimesti ja riippumattomasti päättää EU:n takauksen käytöstä ESIR-rahaston kelpoisuusvaatimukset täyttäviin EIP:n toimiin tässä asetuksessa säädettyjen tavoitteiden ja muiden asiaankuuluvien vaatimusten mukaisesti.

Investointisuuntaviivat perustuvat tässä asetuksessa vahvistettuihin periaatteisiin, jotka koskevat yleisiä tavoitteita, kelpoisuusvaatimuksia, tukikelpoisia välineitä ja täydentävyyden määritelmää. Ne täydentävät tätä asetusta siten, että niissä i) annetaan kelpoisuusvaatimuksiin liittyvää lisäohjausta, ii) vahvistetaan toimille riskikehys, iii) määritellään alakohtaista ja maantieteellistä monipuolistamista koskevat raja-arvot ja iv) määritellään perusteita, joiden avulla arvioidaan myötävaikutusta ESIR-rahaston tavoitteisiin priorisoinnin helpottamiseksi.

Näitä investointisuuntaviivoja sovelletaan ainoastaan ESIR-rahaston toimiin, jotka liittyvät tämän asetuksen 10 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin vieraan ja oman pääoman ehtoisiin rahoitusvälineisiin, eikä niitä siten sovelleta 10 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin välineisiin liittyviin ESIR- rahaston toimiin.

2.    Tukikelpoiset vastapuolet, hanketyypit ja välineet

a) tukikelpoisiin vastapuoliin, joille voidaan myöntää EU:n takaus, sisältyvät seuraavat:

— 
kaikenkokoiset yhteisöt, myös yleishyödylliset laitokset, erillisyhtiöt tai hankeyhtiöt, pk-yritykset tai mid-cap-yritykset;
— 
kansalliset kehityspankit tai -laitokset taikka välittäjinä toimivat rahoituslaitokset;
— 
pääoma- tai velkarahastot ja kaikki muut yhteissijoitusvälineiden muodot
— 
investointijärjestelyt;
— 
julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset (alueelliset tai muut, mutta poislukien toimet suoraa jäsenvaltion riskiä aiheuttavien yhteisöjen kanssa) sekä vastaavan tyyppiset yhteisöt;

b) EU:n takaus myönnetään uusien toimien rahoituksen tukemiseksi suoraan tai välillisesti. Infrastruktuurialalla olisi kannustettava greenfield-investointeihin (varallisuuden luominen). Myös brownfield-investointeja (olemassa olevan varallisuuden laajentaminen ja nykyaikaistaminen) voidaan tukea. EU:n takausta ei pääsääntöisesti myönnetä jälleenrahoitustoimien tukemiseksi (kuten voimassa olevien lainasopimusten tai muiden rahoitustuen muotojen korvaamiseen hankkeissa, jotka ovat jo osittain tai kokonaan toteutuneet), paitsi poikkeuksellisissa ja hyvin perustelluissa olosuhteissa, joissa voidaan osoittaa, että tällainen transaktio mahdollistaa uuden, määrältään vähintään transaktion määrää vastaavan investoinnin, joka täyttäisi 6 artiklassa säädetyt kelpoisuusvaatimukset ja 9 artiklan 2 kohdassa säädetyt yleiset tavoitteet.

▼M1

ESIR-rahaston tukea moottoriteitä varten olisi rajoitettava niin, että tuetaan vain yksityisen ja/tai julkisen sektorin investointeja

— 
liikenteeseen koheesiomaissa tai vähemmän kehittyneillä alueilla tai rajat ylittäviin hankkeisiin;
— 
liikenneturvallisuuden tehostamiseen, ylläpitämiseen tai parantamiseen, älykkään liikennejärjestelmän laitteiden kehittämiseen tai Euroopan laajuisen liikenneverkon nykyisten moottoriteiden eheyden ja tason takaamiseen, etenkin turvallisiin pysäköintialueisiin, vaihtoehtoisten puhtaiden polttoaineiden jakeluasemiin ja sähköajoneuvojen latausjärjestelmiin;
— 
Euroopan laajuisen liikenneverkon loppuun saattamiseen vuoteen 2030 mennessä.

ESIR-rahaston tuen on myös oltava nimenomaisesti mahdollista olemassa olevan liikenneinfrastruktuurin ylläpitoon ja parantamiseen;

▼B

c) EU:n takauksella tuetaan laajaa tuotevalikoimaa, jolla mahdollistetaan ESIR-rahaston sopeuttaminen markkinoiden tarpeisiin ja samalla kannustetaan yksityistä sektoria investoimaan hankkeisiin yksityistä markkinarahoitusta syrjäyttämättä. ►M1  Tässä yhteydessä EIP:n odotetaan tarjoavan rahoitusta ESIR-rahastosta, jotta voidaan saavuttaa kokonaistavoite eli vähintään 500 000 000 000 euron verran julkisia tai yksityisiä investointeja, mukaan lukien rahoitus, joka saadaan käyttöön EIR:n kautta 10 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin välineisiin liittyvien ESIR-rahaston toimien yhteydessä, kansallisten kehityspankkien tai -laitosten kautta ja enintään 3 000 työntekijän yritysten saatavilla olevan rahoituksen lisäämisen kautta. ◄ Tukikelpoisiin tuotteisiin sisältyvät muun muassa ( 13 ) lainat, takaukset, vastatakaukset, välipääomarahoitus ja etuoikeusasemaltaan alisteinen rahoitus, pääomamarkkinainstrumentit, mukaan lukien erillistakaus, sekä oman pääoman ehtoiset tai luonteiset sijoitukset, myös kansallisten kehityspankkien tai -laitosten, investointijärjestelyjen tai rahastojen kautta. Tässä yhteydessä EIP:n on voitava strukturoida asianmukaisia salkkuja, jotta laaja kirjo investoijia voi investoida ESIR-hankkeisiin;

d) kansallisille kehityspankeille tai -laitoksille ja investointijärjestelyille tai rahastoille voidaan myöntää EIP:n takaus unionin vastatakauksen nojalla 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti. EIP:n takauksen myöntämistä koskevalla päätöksellä on pyrittävä saamaan käyttöön sekä kansallisen että aluetason investointeja ja hyödyntämään kyseisten yhteisöjen täydentävää asiantuntemusta, erityisiä suhteellisia etuja ja ulottuvuutta ESIR-aloitteen hyväksi.

3.    Täydentävyys

EU:n takaus myönnetään sellaisten toimien tueksi, jotka täyttävät tämän asetuksen 5 artiklan 1 kohdassa määritellyn täydentävyyden tarjoamista koskevan vaatimuksen.

Lisäksi sovelletaan seuraavia yleisiä periaatteita:

a) 

olemassa olevien rahoitusvälineiden päällekkäisyyden välttämiseksi EU:n takauksella voidaan täydentää olemassa olevia unionin ohjelmia tai muita unionin varojen lähteitä tai yhteisiä välineitä, se voidaan yhdistää niihin tai sillä voidaan vahvistaa tai tehostaa niitä;

b) 

ESIR-rahastosta tuettavat investoinnit eivät ESIR-rahaston investointikaudella saa pääsääntöisesti syrjäyttää muiden unionin rahoitusvälineiden käyttöä;

c) 

pk-yrityksiin ja pieniin mid-cap-yrityksiin keskittyvien uusien infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunatuotteiden täydentävyyteen pk-yritysikkunan olemassa olevien unionin rahoitusvälineiden ja ESIR-rahaston rahoitusvälineiden kanssa kiinnitetään huomiota siten, että rahoitusvaroja voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Välineiden kumulatiivinen käyttö on kuitenkin mahdollista etenkin tapauksissa, joissa tavanomainen tuki ei riitä investointien vauhdittamiseen;

▼M1

d) 

yksi tai useampi seuraavista ominaisuuksista johtaisi yleensä toimen luokitteluun erityistoimeksi:

— 
huonompi etuoikeusasema suhteessa muihin luotonantajiin, mukaan lukien kansalliset kehityspankit ja -laitokset sekä yksityiset luotonantajat;
— 
osallistuminen riskinjakovälineisiin, kun osallistuminen asettaa EIP:n alttiiksi korkeammille riskitasoille;
— 
altistuminen erityisille riskeille, kuten maa-, ala- tai aluekohtaisille riskeille, erityisesti vähemmän kehittyneillä alueilla ja siirtymäalueilla esiintyville riskeille, ja/tai innovointiin liittyville riskeille, jotka koskevat eritoten kasvua, kestävyyttä ja tuottavuutta lisääviä testaamattomia teknologioita;
— 
pääomatyypin ominaisuudet, kuten suoritusperusteiset maksut; tai
— 
muut näkökohdat, jotka lisäävät altistumista riskille EIP:n luottoriskejä koskevien suuntaviivojen mukaisesti, kuten vastapuoliriski, alhainen turva ja ainoastaan hankeomaisuuden käyttö takaisinmaksuja varten.

▼B

4.    Lisäarvo: myötävaikutus ESIR-rahaston tavoitteisiin

Hankkeiden, joille myönnetään EU:n takaus, on täytettävä tämän asetuksen 6 artiklassa säädetyt kelpoisuusvaatimukset ja 9 artiklan 2 kohdassa säädetyt yleiset tavoitteet.

5.    Tulostaulu

Investointikomitea käyttää 7 artiklassa tarkoitettua tulostaulua varmistaakseen EU:n takauksen mahdollisen käytön riippumattoman ja avoimen arvioinnin. ►M1  Tulostaulu julkistetaan heti, kun EU:n takauksen piiriin kuuluva sopimus on allekirjoitettu, lukuun ottamatta kaupallisesti arkaluonteisia tietoja. ◄

6.    Investointi-ikkunat

a) Tämän asetuksen 10 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut vieraan ja oman pääoman ehtoiset rahoitusvälineet tarjotaan infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunasta (Infrastructure and Innovation Window), joka koostuu velka-alaikkunasta (Debt Sub-window) ja pääoma-alaikkunasta (Equity Type Sub-window). Toimien ( 14 ) jakautuminen jompaankumpaan kahdesta alaikkunasta perustuu EIP:n lainaluokitusjärjestelmään ja EIP:n vakiomuotoiseen riskinarviointiin, ja johtokunta tarjoaa siihen liittyvää ohjausta.

b) Infrastruktuuri- ja innovointi-ikkuna – Velka-alaikkuna

— 
►M1  Velkatyypin toimissa EIP tai EIR tekee vakiomuotoisen riskinarviointinsa, johon sisältyy maksukyvyttömyys- ja takaisinperintäasteen todennäköisyyden laskenta. EIP tai EIR kvantifioi näiden parametrien perusteella kuhunkin toimeen liittyvän riskin. ◄ Tällainen laskenta tehdään ottamatta huomioon EU:n takausta, jotta voidaan esittää transaktion kokonaisriski.
— 
►M1  Kukin velkatyypin toimi saa riskiluokituksen (transaktion lainaluokitus) EIP:n tai EIR:n lainaluokitusjärjestelmässä. ◄ Transaktioihin, joilla on korkeampi riskiprofiili kuin EIP:n tavanomaisilla toimilla tuettavilla hankkeilla, viitataan erityistoimina, sellaisina kuin ne määritellään EIP:n perussäännön 16 artiklassa ja EIP:n luottoriskien arvioinnin ja hallinnon suuntaviivoissa. Toimilla, joita tuetaan EU:n takauksella, on yleensä korkeampi riskiprofiili kuin EIP:n tavanomaisilla toimilla, joten ne kuuluvat erityistoimiin. ESIR-salkkuun voidaan sisällyttää transaktioita, joilla on parempi lainaluokitus, edellyttäen, että suuri lisäarvo osoitetaan selvästi ja niiden sisällyttäminen on sopusoinnussa täydentävyyden tarjoamista koskevan vaatimuksen kanssa.
— 
►M1  Hankkeiden on oltava taloudellisesti ja teknisesti toteutuskelpoisia, ja EIP:n rahoitus on strukturoitava hyvän pankkitoiminnan periaatteiden mukaisesti ja siinä on noudatettava korkean tason riskinhallinnan periaatteita, jotka EIP tai EIR on vahvistanut sisäisissä suuntaviivoissaan. ◄ Kaikki asiaankuuluvat tiedot annetaan johtokunnan ja investointikomitean jäsenten saataville.
— 
►M1  Velkatyypin tuotteet hinnoitellaan noudattaen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan iv alakohdan säännöksiä. ◄

c) Infrastruktuuri- ja innovointi-ikkuna – Pääoma-alaikkuna

— 
Pääomatyypin toimissa EU:n takausta voidaan käyttää tukemaan suoria investointeja yksittäisiin yrityksiin tai hankkeisiin (pääomatyypin suorat investoinnit) tai rahoittamaan rahastojen tai vastaavien salkkujen riskejä (pääomatyypin salkku), edellyttäen, että EIP investoi pari passu -periaatteella myös oman riskinsä osalta. ►M1  Se, liittyykö toimeen pääomatyypin riskejä vai ei, määritetään toimen oikeudellisesta muodosta ja nimikkeistöstä riippumatta EIP:n tai EIR:n vakiomuotoisen arvioinnin perusteella. ◄
— 
►M1  EIP:n pääomatyypin toimet on toteutettava noudattaen EIP:n tai EIR:n sisäisiä sääntöjä ja menettelyjä. ◄ Kaikki asiaankuuluvat tiedot toimen arvioimiseksi annetaan johtokunnan ja investointikomitean jäsenten saataville.
— 
►M1  Pääomatyypin investoinnit hinnoitellaan noudattaen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan iv alakohtaa. ◄

7.    Riskirajat riskiluokittain

a) Erityistoimien luokkien riskirajat laskevat riskitason noustessa transaktioiden lainaluokituksen mukaisesti. Velkatyypin riskeillä on sen vuoksi yleensä korkeampi raja kuin pääomatyypin riskeillä.

b) Sen mukaan, voidaanko luottoriskiä vähentää EU:n takauksella, EIP vahvistaa riskirajat ESIR-rahastossa korkeammiksi kuin vastaava raja EIP:n oman riskin liiketoiminnassa. Johtokunnan ja investointikomitean jäsenet saavat yksityiskohtaisen katsauksen ESIR-rahaston riskirajoista. Johtokunta valvoo säännöllisesti ESIR-salkun riskiprofiilin kehitystä ja toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä, jos se katsotaan tarpeelliseksi.

c) ESIR-salkkuun voidaan sisällyttää poikkeuksellisesti johtokunnan hyväksynnän perusteella transaktioita suuremmista määristä kuin erityiset ESIR-rahaston rajat edellyttäen, että täydentävyys ja lisäarvo osoitetaan selvästi ja että on todennäköistä, ettei niiden sisällyttäminen vaaranna kokonaissalkun riskitasotavoitetta ►M1  ————— ◄ investointikauden päättyessä.

8.    Alakohtainen ja maantieteellinen monipuolistaminen

ESIR-rahasto on kysyntälähtöinen, mutta sillä pyritään tukemaan tukikelpoisia hankkeita kaikkialla unionissa sekä rajat ylittäviä hankkeita, jotka kuuluvat tämän asetuksen 8 artikla soveltamisalaan, ilman alakohtaista tai maantieteellistä ennakkojakautumista. On kuitenkin pyrittävä mahdollisimman hyvin varmistamaan, että ►M1  ————— ◄ investointikauden päättyessä katettuna on laaja valikoima aloja ja alueita, ja välttämään liiallista alakohtaista tai maantieteellistä keskittymistä.

a)   Alakohtainen keskittyminen

ESIR-rahaston alakohtaisen monipuolistamisen ja keskittymisen hallitsemiseksi johtokunta vahvistaa keskittymistä koskevia ohjeellisia raja-arvoja EU:n takauksella tuettujen toimien volyymille ►M1  ————— ◄ investointikauden päättyessä. Keskittymistä koskevat ohjeelliset raja-arvot on julkistettava.

Johtokunta voi päättää muuttaa näitä ohjeellisia raja-arvoja investointikomiteaa kuultuaan. Tässä tapauksessa johtokunnan on annettava päätöksestään kirjallinen selvitys Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

b)   Maantieteellinen keskittyminen

ESIR-rahastosta tuettavat toimet eivät saa keskittyä tietylle alueelle ►M1  ————— ◄ investointikauden päättyessä. Tätä varten johtokunta hyväksyy maantieteellistä monipuolistamista ja keskittymistä koskevat ohjeelliset suuntaviivat. Johtokunta voi päättää muuttaa näitä ohjeellisia raja-arvoja investointikomiteaa kuultuaan. Johtokunnan on annettava ohjeellisiin raja-arvoihin liittyvistä päätöksistään kirjallinen selvitys Euroopan parlamentille ja neuvostolle. ESIR-rahastolla olisi pyrittävä kattamaan kaikki jäsenvaltiot.




1.    Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen lausuma Horisontti 2020 -puiteohjelman määrärahojen jakautumisesta

"Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat, että ESIR-rahastoa ei rahoiteta seuraavista budjettikohdista: "Tutkimuksen lujittaminen tieteen eturintamassa – Euroopan tutkimusneuvosto", "Marie Skłodowska-Curie -toimet" ja "Huippuosaamisen levittäminen ja laajempi osallistuminen". Määrä, joka jää jäljelle liikkumavaran käytöstä yli sen, mitä komissio ehdottaa, palautetaan Horisontti 2020 -puiteohjelman muihin budjettikohtiin komission ehdottamien vähennysten mukaisessa suhteessa. Määrärahojen ohjeellisesta jakautumisesta säädetään ESIR-asetuksen liitteessä I."

2.    Komission lausuma varainhoitovuoden 2016 talousarvioesityksestä

"Komissio analysoi ESIR-rahastoon Horisontti 2020 -puiteohjelman eri budjettikohdista suoritettujen rahoitusosuuksien mahdollisen vaikutuksen eri ohjelmien käytännön toteutukseen ja ehdottaa tarvittaessa oikaisukirjelmää esitykseen unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2016 mukauttaakseen Horisontti 2020 -puiteohjelman budjettikohtien määrärahojen jakautumista."

3.    Komission lausuma sen omasta arviosta, joka koskee kertaluonteisia rahoitusosuuksia ESIR-aloitteen yhteydessä vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanemiseksi

"Jäsenvaltioiden kertaluonteisia rahoitusosuuksia, jotka joko jäsenvaltio suorittaa tai julkisyhteisöjen sektoriin luokitellut taikka jäsenvaltion puolesta toimivat kansalliset kehityspankit suorittavat ESIR-rahastoon tai investointiohjelman toteuttamiseksi perustettuihin aihekohtaisiin tai usean maan kattaviin investointijärjestelyihin, olisi lähtökohtaisesti pidettävä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklassa ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklassa tarkoitettuina kertaluonteisina toimenpiteinä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä neuvoston oikeuksia."



( 1 ) Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

( 2 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1295/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) perustamisesta ja päätösten N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 221).

( 3 ) Komission täytäntöönpanopäätös 2014/99/EU, annettu 18 päivänä helmikuuta 2014, Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston rahoitukseen oikeutettujen alueiden luettelon laatimisesta sekä koheesiorahaston rahoitukseen oikeutettujen jäsenvaltioiden luettelon laatimisesta kaudelle 2014–2020 (EUVL L 50, 20.2.2014, s. 22).

( 4 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/523, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2021, InvestEU-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) 2015/1017 muuttamisesta (EUVL L 107, 26.3.2021, s. 30).

( 5 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

( 6 ) Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).

( 7 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

( 8 ) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

( 9 ) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

( 10 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73).

( 11 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/847, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, varainsiirtojen mukana toimitettavista tiedoista ja asetuksen (EY) N:o 1781/2006 kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 1).

( 12 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73).

( *1 ) Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).”;

( 13 ) Tämä on viitteellinen luettelo tuotteista, joita voidaan tarjota ESIR-rahaston kautta.

( 14 ) Termillä 'toimi' viitataan sekä hankkeeseen tehtävään suoraan investointiin (vieraan tai oman pääoman ehtoinen) tai 'toimeen' (hankkeet, ohjelmat tai järjestelyt) rahoituksen tai muun välittäjän kanssa, mutta epäselvyyksien välttämiseksi sillä ei viitata tällaisella välitetyllä toimella tuettaviin taustalla oleviin hankkeisiin.