2 artikla
Eurojustin puheenjohtajan valinta
1.
Eurojust-asetuksen 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti kollegio valitsee kansallisten jäsenten keskuudesta puheenjohtajan jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.
2.
Puheenjohtaja kutsuu koolle vaalit kuukautta ennen toimikautensa päättymistä. Jos puheenjohtajan toimi vapautuu ennen säädetyn neljän vuoden toimikauden päättymistä, silloin pisimpään Eurojustin palveluksessa ollut varapuheenjohtaja kutsuu kollegion välittömästi koolle puheenjohtajan valitsemiseksi kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona toimi vapautui. Tänä väliaikana puheenjohtajan sijaisena toimii virkaiältään vanhin varapuheenjohtaja tai, jos virkaikä on samanpituinen, iältään vanhin varapuheenjohtaja.
3.
Kutsuessaan koolle kokouksen puheenjohtajan valitsemiseksi puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja julistaa virallisesti, että määräaika ehdokkuuksien esittämiselle on käynnistynyt. Kansallisten jäsenten, jotka toivovat tulevansa valituiksi, on ilmoitettava kirjallisesti ehdokkuudestaan hallintosihteeristön päällikölle ja liitettävä ilmoitukseen hakemuskirje vähintään kymmenen työpäivää ennen kokousta, jossa vaalit on määrä järjestää, ja viimeistään kello 12.00 Keski-Euroopan aikaa (CET). Hallintosihteeristön päällikkö ilmoittaa kollegiolle ehdokkaan nimen heti hakemuksen vastaanotettuaan. Määräajan päätyttyä hallintosihteeristön päällikkö jakaa hakemuskirjeet kollegiolle. Ehdokkaat esittävät ehdokkuutensa kollegiolle kokouksessa, joka edeltää välittömästi sitä kokousta, jossa vaalit pidetään.
4.
Vaalit toimitetaan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan johdolla, jos hän ei ole ehdokkaana vaaleissa, tai Eurojustissa pisimpään palvelleen kansallisen jäsenen johdolla, tai jos heidän palvelusaikansa Eurojustissa on yhtä pitkä, kansallisista jäsenistä vanhimman johdolla, jos hän ei ole ehdokkaana vaaleissa.
5.
Hallintojohtaja ja hallintosihteeristön päällikkö ovat läsnä vaaleissa. Euroopan parlamentin ja neuvoston edustajat voivat osallistua tarkkailijoina.
6.
Puheenjohtaja varmistaa päätösvaltaisuuden kokouksen alussa. Jos kansallinen jäsen ei voi osallistua vaaleihin, hän voi olla edustettuna tai antaa valtakirjan tämän työjärjestyksen 6 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti.
7.
Vaalit toimitetaan salaisena äänestyksenä. Hallintojohtaja kutsuu kollegion jäsenet tai heidän edustajansa äänestämään yksi kerrallaan Euroopan unionin jäsenvaltioiden protokollaluettelon, jäljempänä ’EU:n protokollaluettelo’, mukaisesti. Euroopan komission edustaja äänestää viimeisenä. Kun kaikki kollegion jäsenet tai heidän edustajansa ovat äänestäneet, vaalivirkailija avaa äänestyslaatikon ja laskee äänet.
8.
Ensimmäisellä kierroksella katsotaan valituksi ehdokas, joka saa taakseen kahden kolmasosan enemmistön kollegion jäsenistä. Jos yksikään ehdokas ei saa kahden kolmasosan enemmistöä, järjestetään välittömästi toinen kierros kahden ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Jos ehdokkaita, jotka ovat saaneet saman korkeimman äänimäärän, on kolme taikka useampia, he kaikki menevät toiselle kierrokselle. Jos kahden tai useamman ehdokkaan äänimäärä on toiseksi suurin, kaikki nämä ehdokkaat ja eniten ääniä saanut ehdokas menevät toiselle kierrokselle.
9.
Toisella kierroksella katsotaan valituksi ehdokas, joka saa taakseen kollegion jäsenten kahden kolmasosan enemmistön. Jos yksikään ehdokas ei saa kahden kolmasosan enemmistöä, järjestetään välittömästi kolmas kierros noudattaen tämän artiklan 8 kohdassa olevia sääntöjä.
10.
Kolmannella kierroksella katsotaan valituksi ehdokas, joka saa taakseen kollegion jäsenten kahden kolmasosan enemmistön. Jos yksikään ehdokas ei saa kahden kolmasosan enemmistöä, uusi vaaliprosessi käynnistetään välittömästi. Tällä välin entinen puheenjohtaja tai tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettu varapuheenjohtaja jatkaa puheenjohtajan tehtävässä seuraajan nimittämiseen asti.
11.
Hallintojohtaja ilmoittaa vaalin tulokset. Puheenjohtaja, hallintojohtaja, hallintosihteeristön päällikkö ja tarkkailijat allekirjoittavat kokouksen tulokset. Käsittelyn tuloksesta on käytävä ilmi läsnä tai edustettuina olevien kollegion jäsenten määrä, äänestyskierrosten määrä, hyväksyttyjen ja hylättyjen äänien sekä tyhjää äänestäneiden määrä, annettujen äänten tulokset kutakin kierrosta ja ehdokasta kohti heidän sukunimensä mukaisessa aakkosjärjestyksessä sekä lopputulos.
12.
Eurojustin puheenjohtajan valinnan tulokset ilmoitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan komissiolle ja jäsenvaltioille.
▼M1
13.
Kollegion kokoukset, joissa valitaan puheenjohtaja, voidaan tämän työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan toisen kohdan vaatimusten mukaisesti järjestää esimerkiksi videoneuvottelujen kaltaisten teknisten apuvälineiden avulla. Näiden teknisten apuvälineiden avulla kollegion jäsenten on voitava äänestää anonyymisti ja sähköisesti luottamuksellisuuden takaamiseksi ja heidän osallistumisensa äänestykseen on voitava todentaa. Tämän artiklan muita määräyksiä sovelletaan näihin kokouksiin soveltuvin osin.
▼B
3 artikla
Eurojustin varapuheenjohtajien valinta
1.
Eurojust-asetuksen 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti kollegio valitsee kansallisten jäsenten keskuudesta kaksi varapuheenjohtajaa jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.
2.
Puheenjohtaja kutsuu vaalit koolle kuukautta ennen varapuheenjohtajan toimikauden päättymistä. Jos varapuheenjohtajan tehtävä vapautuu ennen säädetyn neljän vuoden toimikauden päättymistä, puheenjohtaja kutsuu välittömästi koolle kollegion varapuheenjohtajan valitsemiseksi kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona varapuheenjohtajan tehtävä vapautui. Hänen tilalleen ei nimitetä väliaikaista varapuheenjohtajaa.
3.
►M1
Tämän työjärjestyksen 2 artiklan 3–13 kohdassa tarkoitettua puheenjohtajan valintamenettelyä sovelletaan soveltuvin osin varapuheenjohtajien valintaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 4 kohdan soveltamista.
◄
4.
Jos yksikään ehdokas ei saa taakseen kahden kolmasosan enemmistöä kollegion jäsenistä toisella kierroksella, järjestetään välittömästi kolmas kierros, jossa valitaan yksinkertaisella enemmistöllä ehdokas, jolla on eniten ääniä. Jos äänet ovat samat kolmannella kierroksella, valituksi tulee ehdokas, joka on ollut Eurojustin palveluksessa pisimpään. Jos palvelusajat Eurojustissa ovat jaksottaisia, kollegio ottaa huomioon ainoastaan välittömästi ennen vaaleja täyttyneen palvelusajan.
4 artikla
Eurojustin puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien erottaminen
1.
Eurojust-asetuksen 11 artiklan 6 kohdassa säädetään, että jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ei enää täytä tehtäviensä hoitamiseksi vaadittuja edellytyksiä, kollegio voi erottaa hänet jäsentensä kolmasosan ehdotuksesta. Päätös tehdään salaisena äänestyksenä. Päätös hyväksytään kollegion jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä, asianomainen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja pois lukien.
2.
Puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja saa jäljennöksen erottamista koskevasta pyynnöstä ja saapuu kollegion eteen ennen kuin kollegio päättää erottamisesta.
3.
Jos kollegio päättää puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan erottamisesta, vaalit kutsutaan välittömästi koolle tämän työjärjestyksen 2 tai 3 artiklan mukaisesti.
4.
Eurojustin puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan erottamisesta on ilmoitettava Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan komissiolle ja jäsenvaltioille.
5 artikla
1.
Eurojust-asetuksen 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti kollegio pitää vähintään yhden kokouksen kuukaudessa. Kollegion kokousten ajankohdista ja kokouspaikoista tehdään vuosittain kollegion päätös, jossa kokouskalenteri vahvistetaan. Puheenjohtaja voi olosuhteiden niin vaatiessa ja edellyttäen, että enemmistö kollegion jäsenistä ei vastusta sitä, muuttaa kokousten päivämäärää tai alkamisajankohtaa ilmoittamalla siitä kollegiolle. Kollegio pitää puheenjohtajan aloitteesta tai Euroopan komission pyynnöstä ylimääräisiä kokouksia keskustellakseen kollegion hallinnollisista tehtävistä. Ylimääräisiä kokouksia pidetään myös, jos vähintään kolmasosa kollegion jäsenistä sitä pyytää.
2.
Kollegion kokoukset pidetään Eurojustin toimipaikassa. Kollegio voi puheenjohtajan ehdotuksesta poikkeuksellisesti päättää pitää kokouksen toisessa paikassa, jos se on asianmukaisesti perusteltua.
▼M1
Jos poikkeukselliset tapahtumat tai olosuhteet, joihin kollegion jäsenet eivät voi vaikuttaa (ylivoimainen este), estävät kollegiota kokoontumasta työjärjestyksen tämän kohdan vaatimusten mukaisesti, kollegio voi tämän työjärjestyksen 7 artiklan mukaisesti päättää, että se pitää kokouksiaan esimerkiksi videoneuvottelujen kaltaisten teknisten apuvälineiden avulla. Tällaisen toimenpiteen kesto määritellään kollegion päätöksellä. Asiaa koskeva kollegion päätös voidaan uusia niin kauan kuin poikkeukselliset tapahtumat tai olosuhteet (ylivoimainen este) ovat meneillään tai voimassa. Tällaisia kollegion kokouksia voidaan järjestää sillä edellytyksellä, että käytettävien teknisten apuvälineiden avulla kollegion jäsenet voidaan tunnistaa ja nämä voivat osallistua keskusteluun siten, että varmistetaan asioiden käsittelyn kollegisuus. Tämän työjärjestyksen 5 ja 6 artiklan määräyksiä sovelletaan näihin kokouksiin soveltuvin osin.
▼B
3.
Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien poissa ollessa kollegion kokousten puheenjohtajana toimii Eurojustin palveluksessa pisimpään ollut kansallinen jäsen.
4.
Kollegion kokoukset eivät ole julkisia, ja keskustelut pysyvät luottamuksellisina. Kollegio voi päättää kokoontua istunnossa, johon osallistumista on rajoitettu.
5.
Muiden kuin kollegion jäsenten osallistuminen kollegion kokouksiin:
a)
hallintojohtaja osallistuu johtotehtävien hoitamista varten koolle kutsutun kollegion kokouksiin, ja puheenjohtaja voi kutsua hänet osallistumaan myös niihin kollegion kokouksiin, joissa käsitellään operatiivisia asioita, mutta hänellä ei ole kummassakaan tapauksessa äänioikeutta;
b)
puheenjohtaja voi kutsua kollegion kokouksiin tarkkailijoiksi henkilöitä, joiden lausunnolla voi olla merkitystä, erityisesti Eurojustiin lähetettyjä EU:n ulkopuolisten maiden yhteyssyyttäjiä, joilla ei ole äänioikeutta;
c)
puheenjohtaja arvioi kollegion kokousten esityslistaa määrittääkseen kysymykset, joilla on merkitystä Euroopan syyttäjänviraston tehtävien hoitamisen kannalta. Puheenjohtaja kutsuu Euroopan syyttäjänviraston edustajan osallistumaan näihin kokouksiin ilman äänioikeutta. Puheenjohtaja toimittaa Euroopan syyttäjänviraston edustajalle esityslistaa tukevat asiakirjat;
d)
neuvonantajat tai asiantuntijat voivat poikkeuksellisesti avustaa kollegion jäseniä tarvittaessa. Neuvonantajien tai asiantuntijoiden apua pyytävän kollegion jäsenen on ilmoitettava puheenjohtajalle neuvonantajien tai asiantuntijoiden nimet vähintään kymmenen työpäivää ennen kollegion kokousta ja täsmennettävä, mitä esityslistan kohtaa varten heidät kutsutaan. Puheenjohtaja ilmoittaa asiasta kirjallisesti kollegion jäsenille ja tekee päätöksen kutsun esittämisestä ottaen huomioon mahdollisesti esitetyt vastalauseet.
6.
Puheenjohtaja laatii alustavan esityslistan kutakin kollegion kokousta varten. Alustavaan esityslistaan sisältyvät kollegion jäsenten pyytämät kohdat sekä puheenjohtajan, johtokunnan tai hallintojohtajan aiheellisiksi katsomat kohdat.
7.
Hallintosihteeristö toimittaa alustavan esityslistan ja asiaankuuluvat asiakirjat kollegion jäsenille vähintään viisi työpäivää ennen kokousta. Kun kutsutaan koolle ylimääräinen kokous, alustava esityslista voidaan lähettää 24 tuntia ennen kokousta. Esityslistaehdotukseen otetaan ainoastaan kohdat, joista on toimitettu tarvittavat asiakirjat. Puheenjohtaja voi asettaa alustavia määräaikoja kunkin esityslistan kohdan käsittelylle sekä rajoittaa puheenvuorojen määrää ja puheaikaa.
8.
Kollegio hyväksyy kunkin kokouksen alussa esityslistan. Kiireellisistä asioista ja esityslistaehdotukseen sisältymättömistä asioista voidaan keskustella ja niistä voidaan päättää kollegion jäsenten suostumuksella. Kollegio voi myös päättää kirjallisten menettelyjen tai valmistelevien kuulemismenettelyjen käytöstä tämän työjärjestyksen 7 ja 8 artiklan mukaisesti.
9.
Puheenjohtaja ilmoittaa kollegiolle kaikista sitä kiinnostavista asioista Eurojust-asetuksen 11 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti. Hallintosihteeristö voi jakaa tietoja kollegion jäsenille kirjallisesti. Kollegion jäsenen pyynnöstä kollegion kokouksen esityslistalle otetaan käsiteltäväksi tiedotusasioita.
10.
Kollegion jäsenet voivat esittää hallintojohtajalle hänen vastuualueeseensa liittyviä yleisesti kiinnostavia kysymyksiä. Hallintojohtaja vastaa kysymykseen (kysymyksiin) seuraavassa sen (niiden) vastaanottamisen jälkeen järjestettävässä kollegion kokouksessa.
6 artikla
Päätösvaltaisuus ja äänestäminen
1.
Päätösvaltaisuuden edellytyksenä on, että kaksi kolmasosaa kollegion jäsenistä on läsnä. Jos kansallinen jäsen ei ole läsnä, päätösvaltaisuutta määritettäessä otetaan huomioon hänen varajäsenensä tai avustajansa, jolla on Eurojust-asetuksen 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu asema, läsnäolo.
2.
Jos vaadittua päätösvaltaisuutta ei saavuteta, puheenjohtaja jatkaa kokousta ilman, että pöytäkirjaan merkitään virallista päätöstä. Asianomaisia esityslistan kohtia voidaan käsitellä seuraavassa kollegion kokouksessa tai kirjallista menettelyä noudattaen tämän työjärjestyksen 7 artiklan mukaisesti.
3.
Kansallinen jäsen, joka ei voi osallistua kollegion kokoukseen ja jota ei edusta Eurojust-asetuksen 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu varajäsen tai avustaja, voi antaa toiselle kansalliselle jäsenelle valtakirjan äänestää puolestaan. Kultakin kansalliselta jäseneltä voidaan ottaa vastaan enintään yksi valtakirja.
4.
Valtakirjalla äänestävän kansallisen jäsenen on ilmoitettava hallintosihteeristölle kirjallisesti valtakirjanhaltijan henkilöllisyys, ne esityslistan kohdat, joita valtakirja koskee, ja valtakirjalla äänestämisen mahdolliset rajoitukset. Valtakirja on voimassa vain siinä kokouksessa, jota varten se on annettu.
5.
Kollegio voi tehdä päätöksen asiasta, kun puheenjohtaja katsoo, että siitä on keskusteltu riittävästi.
6.
Kollegio tekee päätöksensä jäsentensä enemmistöllä Eurojust-asetuksen 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jollei toisin säädetä ja jos yksimielisyyteen ei päästä.
7.
Yksimielisyys katsotaan saavutetuksi, jos yksikään kollegion jäsen ei nimenomaisesti vastusta päätöstä. Kollegio voi toteuttaa äänestyksen vain, jos puheenjohtaja toteaa yksimielisyyden puuttuvan. Kollegion jäsenten enemmistö määräytyy kollegion kokoonpanon perusteella Eurojust-asetuksen 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
8.
Eurojust-asetuksen 14 (2) mukaisesti jokaisella kollegion jäsenellä on yksi ääni. Äänioikeutetun jäsenen poissa ollessa varajäsenellä on oikeus käyttää äänioikeutta Eurojust-asetuksen 7 artiklan 7 kohdassa säädetyin edellytyksin. Varajäsenen poissa ollessa myös avustajalla on oikeus käyttää äänioikeutta Eurojust-asetuksen 7 artiklan 7 kohdassa säädetyin edellytyksin.
9.
Jollei tässä työjärjestyksessä toisin määrätä, äänestys toimitetaan kädennostoäänestyksenä tai nimenhuutoäänestyksenä, jos kädennostoäänestys on kiistanalainen. Kollegio voi puheenjohtajan ehdotuksesta tai jos kolmasosa kollegion jäsenistä sitä pyytää, päättää äänestää salaisessa äänestyksessä. Puheenjohtaja kirjaa annettujen äänten jakautumisen. Vähemmistön ilmaisema mielipide merkitään kokouksen pöytäkirjaan, jos asianomainen kollegion jäsen sitä pyytää.
7 artikla
1.
Kiireellisissä tapauksissa, joissa päätöstä ei voida lykätä ja sitä tarvitaan ennen kuin kollegio voidaan kutsua koolle, puheenjohtaja voi päättää kirjallisesta menettelystä. Kirjallista menettelyä voidaan käyttää myös asioissa, jotka kollegio on jo käsitellyt tämän työjärjestyksen 5 artiklan 8 kohdan ja 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
2.
Puheenjohtaja antaa kollegion jäsenille vastausaikaa vähintään kolme työpäivää siitä päivästä, jona päätösehdotus lähetettiin sähköisesti. Poikkeustapauksissa puheenjohtaja voi päättää lyhyemmästä määräajasta.
3.
Kirjallista menettelyä noudattaen tehtyä ehdotusta päätökseksi ei muuteta, vaan se hyväksytään tai hylätään kokonaisuudessaan. Jos vastausta ei ole saatu asetetussa määräajassa, asianomaisen kollegion jäsenen katsotaan pidättyneen äänestämästä.
4.
Päätös tehdään, kun vähintään kaksi kolmasosaa kollegion jäsenistä on vastannut kirjallisesti ja vaadittu ääntenenemmistö on saatu.
5.
Jos vaadittua päätösvaltaisuutta tai enemmistöä ei saavuteta, puheenjohtaja voi aloittaa kirjallisen menettelyn uudelleen tai siirtää asian käsiteltäväksi kollegion seuraavassa kokouksessa.
6.
Puheenjohtaja toteaa, että kirjallinen menettely on saatettu päätökseen. Asiasta on ilmoitettava kollegion jäsenille.
8 artikla
Valmisteleva kuulemismenettely
1.
Puheenjohtaja voi käynnistää sähköisen valmistelevan kuulemismenettelyn pitäessään sitä aiheellisena kollegiossa käytävän keskustelun valmistelemiseksi. Kollegion jäsenille on annettava tarvittavat tiedot.
2.
Valmistelevat kuulemismenettelyt kestävät seitsemän työpäivää, jollei puheenjohtaja asian kiireellisyyden vuoksi toisin päätä. Määräajan jälkeen ehdotuksen alullepanija laatii tarkistetun asiakirjan, jossa otetaan huomioon kollegion jäsenten esittämät huomautukset, ja se annetaan kollegiolle tarkasteltavaksi.