02016A1203(02) — FI — 01.12.2017 — 001.001

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

Muutettu:

▼B

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan kokonaisvaltaista kumppanuutta ja yhteistyötä koskeva

PUITESOPIMUS

I OSASTO

LUONNE JA SOVELTAMISALA

1 artikla

Yleiset periaatteet

1.  Sopimuspuolet vahvistavat sitoutuneensa noudattamaan kansainvälisen oikeuden yleisiä periaatteita, joita ovat muun muassa oikeusvaltioperiaate sekä sopimuksen sitovuutta koskeva periaate, sellaisina kuin ne sisältyvät Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan tavoitteisiin ja periaatteisiin ja vahvistetaan Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan mukaisista valtioiden välisiä ystävällisiä suhteita ja yhteistyötä koskevista kansainvälisen oikeuden periaatteista 24 päivänä lokakuuta 1970 annetussa YK:n yleiskokouksen julistuksessa sekä muissa kansainvälisissä sopimuksissa, sekä sitoutuneensa noudattamaan YK:n yleiskokouksen antamassa ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja muissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, joiden osapuolia sopimuspuolet ovat, vahvistettuja demokratian periaatteita ja ihmisoikeuksia, jotka ovat kummankin sopimuspuolen sisä- ja ulkopolitiikan perusta ja olennainen osa tätä sopimusta.

2.  Sopimuspuolet vahvistavat sitoutuvansa jatkamaan yhteistyötä, jonka tavoitteena on kansainvälisesti sovittujen kehitystavoitteiden täysimääräinen saavuttaminen, mukaan lukien Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhattavoitteet, täyttämällä voimassa olevat keskinäiset kansainväliset velvoitteensa kaikilta osin. Tämä sitoumus on olennainen osa tätä sopimusta. Sopimuspuolet vahvistavat sitoutuneensa noudattamaan vuonna 2005 hyväksyttyä kehitysyhteistyöpolitiikkaa koskevaa eurooppalaista konsensusta, vuonna 2005 pidetyn, avun tuloksellisuutta käsitelleen korkean tason foorumin antamaa Pariisin julistusta avun tuloksellisuudesta, avun tuloksellisuutta käsitelleen kolmannen korkean tason foorumin hyväksymää Accran toimintasuunnitelmaa ja vuonna 2006 hyväksyttyä avun tuloksellisuutta koskevaa Hanoin lausumaa tavoitteenaan parantaa kehitysyhteistyön tuloksellisuutta, mukaan lukien edistyminen avun sidonnaisuuksien purkamisessa ja nykyistä paremmin ennakoitavissa olevien avustusjärjestelmien kehittämisessä.

3.  Sopimuspuolet vahvistavat sitoutuvansa edistämään kestävää kehitystä sen kaikilla osa-alueilla, tekemään yhteistyötä ilmastonmuutoksen ja globalisaation asettamiin haasteisiin vastaamiseksi sekä edistämään kansainvälisesti sovittujen kehitystavoitteiden saavuttamista, mukaan lukien vuosituhattavoitteet.

4.  Sopimuspuolet sopivat, että kaikkien tähän sopimukseen perustuvien yhteistyötoimien toteuttamisessa otetaan huomioon molempien sopimuspuolten kehitystaso, tarpeet ja valmiudet.

5.  Sopimuspuolet vahvistavat, että kaupalla on tärkeä merkitys kehitykselle ja että suosituimmuuskohteluun perustuvilla kaupan alan ohjelmilla tuetaan kehitystä kehitysmaissa, myös Vietnamissa.

6.  Sopimuspuolet sopivat, että tähän sopimukseen perustuva yhteistyö on niiden lakien, sääntöjen ja määräysten mukaista.

2 artikla

Yhteistyön tavoitteet

Vahvistaakseen kahdenvälisiä suhteitaan sopimuspuolet sitoutuvat käymään kokonaisvaltaista vuoropuhelua ja lisäämään yhteistyötään kaikilla molemmille sopimuspuolille tärkeillä osa-alueilla. Tavoitteena on erityisesti

3 artikla

Yhteistyö alueellisissa ja kansainvälisissä järjestöissä

1.  Sopimuspuolet sitoutuvat vaihtamaan näkemyksiä ja tekemään yhteistyötä alueellisen ja kansainvälisen tason foorumeilla ja alueellisissa ja kansainvälisissä järjestöissä, mukaan lukien Yhdistyneet kansakunnat ja sen erityisjärjestöt ja organisaatiot, ASEANin ja EU:n vuoropuhelu, ASEANin alueellinen foorumi, Aasian ja Euroopan yhteistyöprosessi (ASEM) ja Maailman kauppajärjestö (WTO).

2.  Sopimuspuolet sopivat lisäksi edistävänsä tällaista yhteistyötä ajatushautomoiden, akateemisten yhteisöjen, kansalaisjärjestöjen, yritysten ja tiedotusvälineiden välillä seminaarien, konferenssien ja muun toiminnan muodossa sillä edellytyksellä, että yhteistyö perustuu sopimuspuolten yhteiseen sopimukseen.

4 artikla

Kahdenvälinen ja alueellinen yhteistyö

1.  Sopimuspuolet sopivat, että samalla kun ne kiinnittävät asianmukaista huomiota kahdenvälisen yhteistyönsä alaan kuuluviin kysymyksiin, ne toteuttavat kuhunkin tämän sopimuksen kattamaan vuoropuhelu- ja yhteistyöalaan liittyviä toimia joko kahdenvälisellä tai alueellisella tasolla tai molemmilla näistä tasoista. Sopivaa toimintakehystä valitessaan sopimuspuolet pyrkivät kaikkien sidosryhmien osalta mahdollisimman edullisten vaikutusten aikaan saamiseen ja niiden osallistumisen lisäämiseen huolehtien samalla siitä, että käytettävissä olevat resurssit hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti, että poliittiset ja institutionaaliset toteutettavuusnäkökohdat otetaan huomioon ja että toimet sopivat yhteen muiden sellaisten toimien kanssa, joihin unioni ja ASEAN-kumppanit osallistuvat. Yhteistyöhön voi tarvittaessa kuulua myös ASEAN-maiden yhdentymisen ja yhteisökehityksen tukeminen.

2.  Sopimuspuolet voivat tarvittaessa päättää myöntää sopimuksen kattamilla tai siihen liittyvillä aloilla toteutettaviin yhteistyötoimiin rahoitustukea omien rahoitusmenettelyjensä ja -varojensa puitteissa. Tällä yhteistyöllä voidaan tukea etenkin Vietnamin sosioekonomisten uudistusten toteuttamista, ja siihen voi sisältyä valmiuksien kehittämistä, kuten koulutusohjelmia, työpajoja, seminaareja, asiantuntijavaihtoja, selvityksiä sekä muita toimia, joista sopimuspuolet ovat sopineet avun antajien kehitysapustrategioiden mukaisesti.

II OSASTO

KEHITYSYHTEISTYÖ

5 artikla

Yleiset periaatteet

1.  Kehitysyhteistyön keskeisenä tavoitteena on saavuttaa vuosituhattavoitteet, poistaa köyhyys sekä varmistaa kestävä kehitys ja yhdentyminen maailmantalouteen. Kehitysyhteistyön tavoitteissa otetaan huomioon Vietnamin sosioekonomiset kehitysstrategiat ja -ohjelmat. Sopimuspuolet katsovat, että niiden välisellä kehitysyhteistyöllä on keskeinen merkitys pyrittäessä vastaamaan Vietnamin kehityshaasteisiin.

2.  Sopimuspuolet sopivat edistävänsä yhteistyötä omien menettelyjensä ja resurssiensa mukaisesti.

6 artikla

Yhteistyön tavoitteet

Sopimuspuolten kehitysyhteistyöstrategioiden tavoitteena on muun muassa

7 artikla

Yhteistyömuodot

1.  Sopimuspuolet sopivat toteuttavansa jokaisella tähän osastoon kuuluvalla yhteistyöalalla kahdenvälisen tai aluetason toimia tai toimia, jossa yhdistyvät nämä kaksi tasoa, mukaan lukien kolmenvälinen yhteistyö.

2.  Sopimuspuolten yhteistyöhön voi kuulua:

III OSASTO

RAUHA JA TURVALLISUUS

8 artikla

Joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviämisen estäminen

1.  Sopimuspuolet katsovat, että yksi vakavimmista kansainvälistä vakautta ja turvallisuutta uhkaavista tekijöistä on joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviäminen valtiollisille ja valtioista riippumattomille toimijoille, vahvistaen kuitenkin samalla perustellun oikeutensa tutkia, kehittää, käyttää ja siirtää biologista ja kemiallista teknologiaa sekä ydinteknologiaa ja näihin teknologioihin liittyviä materiaaleja ja käydä näillä kauppaa rauhanomaisessa tarkoituksessa niiden sopimusten mukaisesti, joiden osapuolia ne ovat. Sen vuoksi sopimuspuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä ja osallistuvansa joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviämisen estämiseen panemalla kansallisella tasolla täytäntöön nykyiset kansainvälisistä aseriisunta- ja asesulku-sopimuksista johtuvat velvoitteensa ja muut asiaa koskevat kansainväliset velvoitteensa ja noudattamalla näitä velvoitteitaan täysimääräisesti. Sopimuspuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tämä määräys on olennainen osa tätä sopimusta.

2.  Sopimuspuolet sopivat myös osallistuvansa joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviämisen estämiseen ja tekevänsä tähän liittyvää yhteistyötä

3.  Sopimuspuolet sopivat käyvänsä säännöllistä poliittista vuoropuhelua edellä mainittujen yhteistyön alueiden täydentämiseksi ja vahvistamiseksi.

9 artikla

Yhteistyö kaikenlaisen pienaseiden sekä kevyiden aseiden laittoman kaupan torjumiseksi

1.  Sopimuspuolet katsovat, että kaikenlainen pienaseiden ja kevyiden aseiden laiton tuotanto, siirto ja liikkuminen sekä tällaisten aseiden liiallinen keskittyminen ja valvomaton leviäminen ovat edelleen vakava uhka rauhalle ja kansainväliselle turvallisuudelle, mutta vahvistavat samalla perustellun oikeutensa valmistaa, maahantuoda ja pitää hallussaan pienaseita ja kevyitä aseita itsepuolustukseen ja turvallisuuteen liittyviä tarpeitaan varten. Tältä osin sopimuspuolet viittaavat YK:n yleiskokouksen päätöslauselmien 64/50 ja 64/51 asiaan liittyvään sisältöön.

2.  Sopimuspuolet sopivat noudattavansa pienaseiden ja kevyiden aseiden laittoman kaupan ja sen kaikkien osatekijöiden torjuntaa koskevia velvoitteitaan, jotka perustuvat sellaisiin kansainvälisiin sopimuksiin, joiden osapuolia ne ovat, ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmiin, sekä sitoumuksiaan, jotka perustuvat tällä osa-alueella sovellettaviin muihin kansainvälisiin asiakirjoihin, kuten pienaseiden ja kevyiden aseiden laittoman kaupan ja sen kaikkien osatekijöiden ehkäisemistä, torjumista ja poistamista koskevaan Yhdistyneiden kansakuntien toimintaohjelmaan, ja sopivat panevansa nämä velvoitteensa täysimääräisesti täytäntöön.

3.  Tarvittaessa sopimuspuolet käyvät poliittista vuoropuhelua, jossa ne vaihtavat näkemyksiä ja tietoja ja pyrkivät yhteisymmärrykseen pienaseiden ja kevyiden aseiden laitonta kauppaa koskevista kysymyksistä ja ongelmista ja jonka avulla parannetaan sopimuspuolten valmiuksia tällaisen kaupan ehkäisemiseen, torjumiseen ja lopettamiseen.

10 artikla

Yhteistyö terrorismin torjunnassa

Sopimuspuolet vahvistavat terrorismin torjunnan tärkeyden ja vahvistavat noudattavansa tässä yhteydessä täysimääräisesti sovellettavaa oikeutta, mukaan lukien YK:n peruskirja, ihmisoikeuksia ja pakolaisia koskeva oikeus sekä kansainvälinen humanitaarinen oikeus. Tämän mukaisesti ja YK:n yleiskokouksen päätöslauselmaan 60/288 sisältyvän YK:n maailmanlaajuisen terrorisminvastaisen strategian ja terrorismin torjuntaa koskevasta yhteistyöstä 28 päivänä tammikuuta 2003 annetun EU:n ja ASEANin yhteisen julistuksen mukaisesti sopimuspuolet sopivat lisäävänsä yhteistyötään terrorismin ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

Sopimuspuolet lisäävät yhteistyötään erityisesti

11 artikla

Oikeudellinen yhteistyö

1.  Sopimuspuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä oikeudellisissa asioissa, oikeusvaltion vahvistamisessa ja instituutioiden kehittämisessä lainkäytön ja lainvalvonnan kaikilla tasoilla.

2.  Sopimuspuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä parantaakseen oikeuslaitoksen valmiuksia ja oikeusjärjestelmää muun muassa siviilioikeuden, siviiliprosessioikeuden, rikosoikeuden ja rikosprosessioikeuden aloilla sekä vaihtavansa oikeusjärjestelmää ja lainsäädäntöä koskevia tietoja.

3.  Sopimuspuolet sopivat lisäksi tekevänsä yhteistyötä kansainvälisen rikosoikeuden alalla. Sopimuspuolet katsovat, että kansainvälisen yhteisön vakavimmiksi katsomista rikoksista on seurattava rangaistus ja että niitä koskevien syytetoimien tehokkuus on varmistettava toteuttamalla tarvittavat toimenpiteet asianmukaisella tasolla.

4.  Sopimuspuolet katsovat, että Kansainvälinen rikostuomioistuin on edistyksellinen ja riippumaton elin, jonka toiminnan tarkoituksena on kansainvälisen rauhan ja oikeuden edistäminen. Sopimuspuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä vahvistaakseen oikeudellista kehystä, jonka avulla pyritään ehkäisemään kansainvälisen yhteisön vakavimmiksi katsomia rikoksia ja varmistamaan, että näistä rikoksista seuraa rangaistus, ja tutkivansa mahdollisuutta soveltaa Rooman perussääntöä. Sopimuspuolet ovat yhtä mieltä tätä koskevan vuoropuhelun ja yhteistyön hyödyllisyydestä.

IV OSASTO

KAUPPAAN JA INVESTOINTEIHIN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ

12 artikla

Yleiset periaatteet

1.  Sopimuspuolet aloittavat kahdenvälistä ja monenvälistä kauppaa ja kauppaan liittyviä näkökohtia koskevan vuoropuhelun vahvistaakseen kahdenvälisiä kauppasuhteitaan ja kehittääkseen monenvälistä kauppajärjestelmää.

2.  Sopimuspuolet sitoutuvat kehittämään ja monipuolistamaan keskinäistä kauppaansa mahdollisimman pitkälle ja molemminpuolisen edun mukaisesti. Ne sitoutuvat luomaan parannetut ja ennakoitavissa olevat markkinoillepääsyn edellytykset pyrkimällä poistamaan kaupan esteet, erityisesti tullien ulkopuolisten kaupan esteet ja rajoitukset, sekä toteuttamalla toimenpiteitä avoimuuden lisäämiseksi, ottaen tässä yhteydessä huomioon sellaisten kansainvälisten järjestöjen tällä alalla tekemän työn, joissa ne molemmat ovat jäseninä.

3.  Sopimuspuolet katsovat, että kaupalla on korvaamattoman tärkeä merkitys kehitykselle ja että suosituimmuuskohteluun perustavilla järjestelmillä, mukaan lukien yleinen tullietuusjärjestelmä, sekä WTO:n määrittelemällä erityis- ja erilliskohtelulla on ollut myönteisiä vaikutuksia kehitysmaissa, ja sopimuspuolet pyrkivät tehostamaan näiden järjestelyjen toimivaan täytäntöönpanoon liittyviä neuvottelujaan.

4.  Sopimuspuolet ottavat huomioon molempien sopimuspuolten kehitystason pannessaan täytäntöön tämän osaston määräyksiä.

5.  Sopimuspuolet tiedottavat toisilleen kaupan ja kauppaan liittyvien politiikkojen, kuten maatalouspolitiikan, elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvän politiikan, kuluttajapolitiikan ja ympäristöpolitiikan, kehityksestä.

6.  Sopimuspuolet kannustavat kauppa- ja investointisuhteidensa kehittämiseksi käytävää vuoropuhelua ja tässä tarkoituksessa tehtävää yhteistyötä, mukaan lukien kauppaan liittyvien ongelmien ratkaiseminen sekä kauppaan liittyvän teknisen avun tarjoaminen ja kauppaan liittyvien valmiuksien kehittämiseksi toteutettavat ohjelmat muun muassa tässä osastossa tarkoitetuilla aloilla.

7.  Käytettävissään olevien mahdollisuuksien ja talouksiensa täydentävyyden hyödyntämiseksi sopimuspuolet pyrkivät löytämään uusia tilaisuuksia ja ratkaisuja kauppa- ja investointisuhteidensa vahvistamiseksi, mukaan lukien soveltuvin osin neuvottelut vapaakauppasopimuksista ja muista yhteisen edun mukaisista sopimuksista.

13 artikla

Kaupan kehittäminen

1.  Sopimuspuolet sitoutuvat kehittämään, monipuolistamaan ja lisäämään keskinäistä kauppaansa sekä parantamaan tuotteidensa kilpailukykyä kotimaisilla, alueellisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Tähän liittyvällä yhteistyöllä sopimuspuolet pyrkivät erityisesti parantamaan valmiuksiaan muun muassa kauppaa koskevien kehittämisstrategioiden, kaupan tarjoamien mahdollisuuksien mahdollisimman tehokkaan hyödyntämisen, mukaan lukien yleinen tullietuusjärjestelmä, kilpailukyvyn, yritysten välisen teknologiansiirron tukemisen, politiikan, lakien, määräysten ja markkinatiedon läpinäkyvyyden, instituutioiden kehittämisen sekä alueellisen verkottumisen osalta.

2.  Sopimuspuolet hyödyntävät kaupan kehittämiseksi annettavaa apua ja muita tätä apua täydentäviä avustusohjelmia täysimääräisesti kehittääkseen keskinäistä kauppaansa ja keskinäisiä investointejaan.

14 artikla

Terveyteen, kasvinsuojeluun ja eläinten hyvinvointiin liittyvät asiat

1.  Sopimuspuolet vahvistavat terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevaan WTO:n sopimukseen perustuvat nykyiset oikeutensa ja velvoitteensa.

2.  Sopimuspuolet vahvistavat terveys- ja kasvinsuojelutoimiin liittyvää lainsäädäntöä ja täytäntöönpanoa sekä näihin toimiin liittyviä todistus-, tarkastus- ja valvontamenettelyjä koskevaa yhteistyötään ja tiedonvaihtoaan keskinäisen kauppansa yhteydessä terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevan WTO:n sopimuksen, kansainvälisen kasvinsuojeluyleissopimuksen (IPPC), Maailman eläintautijärjestön (OIE) ja Codex Alimentarius -komission (CAC) puitteissa.

3.  Sopimuspuolet sopivat lisäksi tekevänsä yhteistyötä terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevissa asioissa ja edistävänsä tällaista yhteistyötään käyttämällä apuna valmiuksien kehittämistä ja teknistä apua, joissa otetaan huomioon molempien sopimuspuolten tarpeet ja joiden tavoitteena on auttaa sopimuspuolia noudattamaan toistensa lainsäädäntöä, johon kuuluvat elintarvikkeiden turvallisuutta sekä kasvien ja eläinten terveyttä koskeva sääntely ja kansainvälisten vaatimusten soveltaminen.

4.  Sopimuspuolet sopivat tekevänsä tarvittaessa yhteistyötä, joka koskee eläinten hyvinvointia, mukaan lukien tekninen apu ja valmiuksien kehittäminen eläinten hyvinvointia koskevien vaatimusten vahvistamiseksi.

5.  Sopimuspuolet nimeävät yhteyshenkilöt tämän artiklan mukaisia asioita koskevaa tietojenvaihtoa varten.

15 artikla

Kaupan tekniset esteet

1.  Sopimuspuolet edistävät kansainvälisten standardien käyttöä sekä tekevät standardeihin, teknisiin määräyksiin ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyihin liittyvää yhteistyötä ja vaihtavat niitä koskevia tietoja erityisesti kaupan teknisiä esteitä koskevan WTO:n sopimuksen (TBT-sopimus) puitteissa.

2.  Sopimuspuolet pyrkivät vaihtamaan tietoja TBT-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvasta lainsäädännöstä sen valmistelun ensi vaiheista lähtien. Sopimuspuolet kannustavat tässä tarkoituksessa kaikkien sellaisten toimenpiteiden toteuttamista, joilla pyritään vähentämään niiden välillä vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa ja standardoinnissa olevia eroja sekä lähentämään ja yhdenmukaistamaan niiden tällä alalla soveltamia järjestelmiä. Sopimuspuolet sopivat vaihtavansa näkemyksiä mahdollisuudesta soveltaa kolmannen osapuolen suorittamaa varmentamista ja tutkivansa tämän mahdollisuuden hyödyntämistä keskinäisten kauppavirtojensa helpottamiseksi.

3.  Kaupan teknisiin esteisiin liittyvää yhteistyötä tehdään muun muassa soveltuvin tavoin käytävän vuoropuhelun, yhteishankkeiden, teknisen avun ja valmiuksien kehittämistä koskevien ohjelmien avulla. Sopimuspuolet nimeävät tarvittaessa yhteyshenkilöt tämän artiklan mukaisia asioita koskevaa tietojenvaihtoa varten.

16 artikla

Tulliasioita ja kaupan helpottamista koskeva yhteistyö

1.  Sopimuspuolet

2.  Sopimuspuolet kiinnittävät erityistä huomiota muun muassa seuraaviin seikkoihin:

3.  Sopimuspuolet ilmaisevat olevansa kiinnostuneita tulevaisuudessa harkitsemaan tulliyhteistyötä ja keskinäistä hallinnollista avunantoa koskevien pöytäkirjojen tekemistä tämän sopimuksen mukaisissa institutionaalisissa puitteissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita tämän sopimuksen mukaisia yhteistyömuotoja.

4.  Sopimuspuolet pyrkivät ottamaan käyttöön tekniseen apuun tarkoitettuja määrärahoja tukeakseen tulliyhteistyötä ja kaupan helpottamista koskevien säännösten täytäntöönpanoa tämän sopimuksen mukaisesti.

17 artikla

Sijoitustoiminta

Sopimuspuolet tukevat investointivirtojen lisäämistä luomalla houkuttelevan ja vakaan ympäristön sijoituksille johdonmukaisella vuoropuhelulla, jonka tarkoituksena on parantaa sijoituksiin liittyvien kysymysten ymmärtämistä ja niitä koskevaa yhteistyötä, tutkia investointivirtoja helpottavia hallinnollisia järjestelmiä ja edistää vakaiden, avoimien ja syrjimättömien sääntöjen laatimista ja yhtäläisten toimintaolosuhteiden luomista sopimuspuolten sijoittajia varten.

18 artikla

Kilpailupolitiikka

1.  Sopimuspuolilla on oltava kilpailulainsäädäntöä ja -määräyksiä sekä kilpailuviranomaiset. Sopimuspuolet soveltavat lainsäädäntöään tehokkaasti, syrjimättömästi ja avoimesti edistääkseen oikeusvarmuutta omalla alueellaan.

2.  Sopimuspuolet voivat tässä tarkoituksessa parantaa kilpailulainsäädännön kehittämiseen ja täytäntöönpanoon liittyviä valmiuksia ja tehdä muuta kilpailulainsäädännön kehittämiseen ja täytäntöönpanoon liittyvää yhteistyötä, jos tällaiselle toiminnalle on saatavissa rahoitusta sopimuspuolten yhteistyövälineistä ja -ohjelmista.

19 artikla

Palvelut

Sopimuspuolet käyvät johdonmukaista vuoropuhelua muun muassa vaihtaakseen tietoja sääntelystään parhaiden käytäntöjen määrittämiseksi, edistääkseen vastavuoroisesti markkinoillepääsyä, myös sähköisessä kaupankäynnissä, parantaakseen rahoituksen ja teknologian saatavuutta sekä lisätäkseen palvelujen kauppaa sopimuspuolten välillä ja kolmansien maiden markkinoilla.

20 artikla

Teollis- ja tekijänoikeuksien suojaaminen

1.  Sopimuspuolet vahvistavat pitävänsä teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamista ja sitä koskevien kansainvälisten velvoitteiden täysimääräistä täytäntöönpanoa erittäin tärkeänä, ja pyrkivät varmistamaan tällaisten oikeuksien riittävän ja tehokkaan suojaamisen, mukaan lukien tehokkaat täytäntöönpanokeinot, sovellettavien kansainvälisten vaatimusten ja sopimusten kuten teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyn sopimuksen (TRIPS) sekä uusien kasvilajikkeiden suojaamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (UPOV) mukaisesti.

2.  Sopimuspuolet sopivat lisäävänsä teollis- ja tekijänoikeuksien suojaan ja täytäntöönpanoon liittyvää yhteistyötään, mukaan lukien toisen sopimuspuolen maantieteellisten merkintöjen suojaamisen ja rekisteröinnin helpottamista toisen sopimuspuolen alueella koskeva yhteistyö soveltuvin keinoin, ottaen huomioon kansainväliset säännöt, käytännöt ja kehityksen tällä alalla sekä omat valmiutensa.

3.  Yhteistyötä tehdään sopimuspuolten sopimilla tavoilla, mukaan lukien tietojen ja kokemusten vaihtaminen teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvistä käytännöistä, teollis- ja tekijänoikeuksien edistämisestä, niistä tiedottamisesta, niihin liittyvän sääntelyn keventämisestä sekä niiden hallinnoinnista, yhdenmukaistamisesta, suojaamisesta, täytäntöönpanosta ja tehokkaasta soveltamisesta, niiden väärinkäytön estämisestä sekä tavaroiden väärentämisen ja laittoman valmistuksen torjumisesta, mukaan lukien tällaisten oikeuksien valvonnasta ja suojaamisesta vastaavien järjestöjen perustaminen ja niiden toiminnan tehostaminen.

21 artikla

Talouden toimijoiden osallistumisen lisääminen

1.  Sopimuspuolet kannustavat ja helpottavat kauppa- ja teollisuuskamarien toimintaa sekä sopimuspuolten elinkeinonharjoittajien järjestöjen yhteistyötä kaupan ja sijoitusten edistämiseksi molemmille sopimuspuolille tärkeillä aloilla.

2.  Sopimuspuolet kannustavat vuoropuhelun käynnistämistä sääntelyviranomaistensa ja yksityisen sektorin toimijoidensa välillä keskustelun mahdollistamiseksi kauppa- ja sijoitusympäristössä tapahtuneista viimeaikaisista muutoksista, selvittää yksityisen sektorin kehitystarpeita ja vaihtaa näkemyksiä yritysten kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävästä toimintapolitiikasta.

22 artikla

Neuvottelut

Turvatakseen kahdenväliset kauppasuhteensa ja varmistaakseen niiden ennustettavuuden sopimuspuolet sopivat neuvottelevansa toisen sopimuspuolen pyynnöstä viipymättä ja mahdollisimman pian sellaisista riidoista, joita voi syntyä tämän osaston soveltamisalaan kuuluvissa kauppaa ja kauppaan liittyviä kysymyksiä koskevissa asioissa.

V OSASTO

OIKEUSALAN YHTEISTYÖ

23 artikla

Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta

Sopimuspuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden, talousrikollisuuden ja rahoitukseen liittyvän rikollisuuden sekä lahjonnan torjumiseksi. Tällä yhteistyöllä pyritään erityisesti panemaan täytäntöön ja edistämään asiaan liittyviä kansainvälisiä määräyksiä ja sopimuksia, joihin kuuluvat soveltuvin osin muun muassa kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastainen YK:n yleissopimus ja sitä täydentävät pöytäkirjat sekä lahjonnan vastainen YK:n yleissopimus.

24 artikla

Yhteistyö rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa

1.  Sopimuspuolet ovat yhtä mieltä siitä, että niiden on rahanpesunvastaisen toimintaryhmän suositusten mukaisesti tarpeen toimia ja tehdä yhteistyötä ehkäistäkseen riskiä siitä, että niiden rahoitusjärjestelmiä käytetään vakavien rikosten tuottamaan taloudelliseen hyötyyn liittyvään rahanpesuun.

2.  Sopimuspuolet sopivat edistävänsä koulutusta ja teknistä apua, joilla tuetaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevien säännösten laadintaa ja täytäntöönpanoa sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa käytettävien mekanismien tehokkuutta. Yhteistyöllä mahdollistetaan asiaan liittyvien tietojen vaihto sopimuspuolten toimivaltaisten viranomaisten välillä sopimuspuolten lainsäädännön mukaisesti sellaisten rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevien sovellettavien vaatimusten mukaisesti, jotka vastaavat sopimuspuolten ja alan kansainvälisten elinten, kuten rahanpesun vastaisen toimintaryhmän (FATF), hyväksymiä vaatimuksia.

25 artikla

Laittomia huumausaineita koskeva yhteistyö

1.  Sopimuspuolet tekevät yhteistyötä varmistaakseen kokonaisvaltaisen ja tasapainoisen lähestymistavan toteuttamalla tuloksellisia toimia ja varmistamalla tehokkaan koordinoinnin, muun muassa lainvalvonnasta, tulliasioista, terveysasioista, oikeus- ja sisäasioista sekä muista asiaan liittyvistä aloista vastaavien toimivaltaisten viranomaisten välillä, tavoitteenaan vähentää laittomien huumausaineiden tarjontaa (mukaan lukien laiton oopiumiunikon viljely ja synteettisten huumausaineiden valmistus), kauppaa ja kysyntää ja tällaisista huumausaineista käyttäjille ja yleisesti yhteiskunnalle aiheutuvia vaikutuksia, sekä tehostaa lähtöaineiden valvontaa.

2.  Sopimuspuolet sopivat näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista yhteistyötavoista. Toimien perustana ovat yhteisesti hyväksytyt periaatteet, jotka perustuvat sellaisiin alan kansainvälisiin yleissopimuksiin, joiden osapuolia sopimuspuolet ovat, ja kesäkuussa 1998 pidetyssä huumausaineita koskevassa YK:n yleiskokouksen 20. erityisistunnossa hyväksyttyihin poliittiseen julistukseen, huumausaineiden kysynnän vähentämisen suuntaa antavia periaatteita koskevaan julistukseen ja maailman huumausaineongelman torjumiseksi tehtävän kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi toteutettavista toimenpiteistä annettuun päätöslauselmaan sekä YK:n huumausainetoimikunnan 52. istunnossa maaliskuussa 2009 annettuun poliittiseen julistukseen ja toimintasuunnitelmaan.

3.  Sopimuspuolten välinen yhteistyö muodostuu teknisestä ja hallinnollisesta avusta, jota annetaan erityisesti seuraavilla aloilla: kansallisen lainsäädännön ja politiikan valmistelu, kansallisten instituutioiden sekä tiedotus- ja seurantakeskusten perustaminen, henkilöstön koulutus, huumausaineisiin liittyvä tutkimus, toimet huumausaineiden kysynnän ja huumausaineista aiheutuvien haittojen vähentämiseksi, oikeudellinen yhteistyö ja poliisiyhteistyö sekä huumausaineiden lähtöaineiden tehokas valvonta, sillä viimeksi mainittu liittyy huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen. Sopimuspuolet voivat sopia sisällyttävänsä yhteistyöhön myös muita aloja.

26 artikla

Henkilötietojen suoja

1.  Sopimuspuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä parantaakseen tarvittaessa henkilötietojen suojaa tiukimpien kansainvälisten vaatimusten, kuten kansainvälisiin sopimuksiin sisältyvien vaatimusten, mukaisesti siltä osin kuin kyseisiä vaatimuksia sovelletaan sopimuspuoliin.

2.  Henkilötietojen suojaamisen alalla tehtävään yhteistyöhön voi sisältyä muun muassa tekninen apu, joka muodostuu tietojen ja asiantuntemuksen vaihdosta.

VI OSASTO

SOSIOEKONOMINEN KEHITYS JA MUUT YHTEISTYÖALAT

27 artikla

Muuttoliikettä koskeva yhteistyö

1.  Sopimuspuolet vahvistavat pitävänsä alueidensa välisten muuttovirtojen hallintaa koskevia yhteisiä pyrkimyksiä tärkeinä. Yhteistyön vahvistamiseksi sopimuspuolet aloittavat kattavan vuoropuhelun kaikista muuttoliikettä koskevista kysymyksistä. Muuttoliikettä koskevat näkökohdat otetaan huomioon muuttajien alkuperä-, kauttakulku- ja kohdemaiden kansallisissa taloutta ja yhteiskuntaa koskevissa kehittämisstrategioissa.

2.  Sopimuspuolten yhteistyö perustuu niiden yhteisymmärryksessä tekemään tarvearviointiin, ja siinä noudatetaan alalla voimassa olevaa unionin ja kansallista lainsäädäntöä. Yhteistyössä keskitytään muun muassa seuraaviin osa-alueisiin:

3.  Laittoman maahanmuuton ehkäisemiseksi ja valvomiseksi tehtävän yhteistyön puitteissa ja ihmiskaupan uhrien suojelun tarpeeseen vaikuttamatta sopimuspuolet sopivat lisäksi, että

Sopimuspuolet antavat kansalaisilleen asianmukaiset henkilöllisyystodistukset tätä tarkoitusta varten. Jos takaisinotettavalla henkilöllä ei ole asiakirjoja tai muita todisteita kansalaisuudestaan, kyseessä olevan jäsenvaltion tai Vietnamin toimivaltaisten viranomaisten on Vietnamin tai kyseessä olevan jäsenvaltion pyynnöstä toteutettava järjestelyt kyseisen henkilön haastattelemiseksi, jotta hänen kansalaisuutensa saadaan selville.

4.  Sopimuspuolet kehittävät omia lakejaan ja menettelyjään noudattaen yhteistyötään takaisinottokysymyksissä pyrkien siihen, että EU ja Vietnam neuvottelevat yhteisestä sopimuksesta kansalaistensa takaisinottoa koskevan sopimuksen, jos jompikumpi sopimuspuolista tätä pyytää.

28 artikla

Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus

1.  Sopimuspuolet sopivat edistävänsä yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen liittyvää yhteistyötä moninaisuutta kunnioittaen lisätäkseen vastavuoroista ymmärrystä ja sopivat tiedottavansa EU:ssa ja Vietnamissa tarjolla olevista koulutusmahdollisuuksista.

2.  Sopimuspuolet kiinnittävät lisäksi erityistä huomiota toimenpiteisiin, joilla pyritään luomaan yhteyksiä sopimuspuolten korkea-asteen oppilaitosten ja erityisvirastojen välille ja edistämään tietojen, osaamisen, opiskelijoiden, asiantuntijoiden ja teknisten resurssien vaihtoa, hyödyntäen järjestelyjä, joita unionin ohjelmat tarjoavat yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alalla Kaakkois-Aasiassa, sekä sopimuspuolten alalla hankkimaa kokemusta.

3.  Sopimuspuolet sopivat edistävänsä korkea-asteen ohjelmien, kuten Erasmus Mundus -ohjelman ja konferenssitulkkien koulutusohjelmien, toteuttamista ja kannustavansa EU:ssa ja Vietnamissa toimivia koulutuslaitoksia tekemään yhteistyötä yhteisissä tutkinto- ja tutkimusohjelmissa akateemisen yhteistyön ja liikkuvuuden lisäämiseksi.

4.  Sopimuspuolet sopivat lisäksi aloittavansa vuoropuhelun korkea-asteen koulutuksen sekä teknisen ja ammatillisen koulutuksen nykyaikaistamiseen liittyvistä yhteisen edun mukaisista kysymyksistä, mukaan lukien tekninen apu, tavoitteenaan muun muassa tutkintojärjestelmän ja laadunvarmistuksen parantaminen.

29 artikla

Terveys

1.  Sopimuspuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä terveyden alalla parantaakseen terveyden edellytyksiä ja sosiaalihuoltoa ja etenkin kehittääkseen terveysjärjestelmää, myös terveydenhuoltoa ja sairausvakuutusjärjestelmää.

2.  Yhteistyötä tehdään pääasiassa seuraavilla osa-alueilla:

3.  Sopimuspuolet katsovat, että terveysalan uudenaikaistaminen on tärkeää, ja sopivat lisäävänsä valmiuksien parantamista ja teknistä apua alalla.

30 artikla

Ympäristö ja luonnonvarat

1.  Sopimuspuolet ovat yhtä mieltä siitä, että luonnonvaroja ja biologista monimuotoisuutta on suojeltava ja hallinnoitava kestävällä tavalla, sillä ne muodostavat perustan nykyisen sukupolven ja tulevien sukupolvien kehitykselle.

2.  Sopimuspuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tämän alan yhteistyöllä edistetään kestävään kehitykseen tähtäävää ympäristön suojelua ja parantamista. Maailman kestävän kehityksen huippukokouksen päätelmät otetaan huomioon kaikissa sopimuspuolten tämän sopimuksen mukaisesti toteuttamissa toimissa.

3.  Sopimuspuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä parantaakseen ympäristöpolitiikkojensa keskinäistä täydentävyyttä ja ympäristökysymysten sisällyttämistä kaikkiin yhteistyöaloihin.

4.  Sopimuspuolet sitoutuvat jatkamaan ja lisäämään yhteistyötään etenkin seuraavilla osa-alueilla:

5.  Sopimuspuolet pyrkivät tässä tarkoituksessa lisäämään kahdenvälisissä ja monenvälisissä yhteyksissä yhteistyötään, mukaan lukien ympäristöystävällisten teknologioiden kehittämistä, siirtoa ja käyttöä edistävät teknisen avun ohjelmat sekä sellaiset aloitteet ja kumppanuusjärjestelyt, jotka perustuvat vuosituhattavoitteiden aikaisesta saavuttamisesta saatavaan yhteiseen etuun.

31 artikla

Ilmastonmuutosta koskeva yhteistyö

1.  Sopimuspuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä nopeuttaakseen toimenpiteitä, joilla torjutaan ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia ympäristön pilaantumiseen ja köyhyyteen, tukeakseen toimia, joilla edesautetaan ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja sen kielteisiin seurauksiin sopeutumista, mukaan lukien merenpinnan kohoaminen, ja ohjatakseen taloutensa kestävän vähähiilisen kasvun uralle.

2.  Yhteistyön tavoitteina on

3.  Saavuttaakseen 2 kohdassa luetellut tavoitteet sopimuspuolet

32 artikla

Maa-, metsä-, kotieläin- ja kalatalous sekä maaseudun kehittäminen

1.  Sopimuspuolet sopivat edistävänsä maa-, metsä-, kotieläin- ja kalatalouden sekä maaseudun kehittämisen aloilla tekemäänsä yhteistyötä, muun muassa tehostamalla vuoropuheluaan ja kokemusten vaihtoa, erityisesti seuraavilla osa-alueilla:

2.  Sopimuspuolet sopivat selvittävänsä mahdollisuuksia antaa kasvi- ja eläintuotantoon liittyvää teknistä apua, mukaan lukien muun muassa eläin- ja kasvituotannon tuottavuuden ja kasvi- ja eläintuotteiden laadun parantaminen, ja sopivat lisäksi harkitsevansa valmiuksien kehittämisohjelmia, joilla parannetaan tämän alan johtamistaitoja.

33 artikla

Yhteistyö sukupuolten tasa-arvoon liittyvissä kysymyksissä

1.  Sopimuspuolet tekevät yhteistyötä tehostaakseen sukupuolten tasa-arvoon liittyviä toimia ja ohjelmia ja institutionaalisten ja hallinnollisten valmiuksien kehittämistä sekä tukeakseen kansallisia strategioita, joilla edistetään sukupuolten tasa-arvoa, mukaan lukien naisten oikeudet ja vaikutusvalta, sen varmistamiseksi, että naisilla ja miehillä on tasapuoliset osallistumismahdollisuudet talouden, kulttuurin, politiikan ja yhteiskuntaelämän kaikilla aloilla. Yhteistyössä keskitytään erityisesti parantamaan naisten mahdollisuuksia saada käyttöönsä resurssit, joita he tarvitsevat voidakseen käyttää perusoikeuksiaan täysimääräisesti.

2.  Sopimuspuolet tukevat tarkoituksenmukaisen toimintakehyksen luomista, jonka avulla voidaan

34 artikla

Yhteistyö sodan jäänteisiin liittyvän kysymyksen ratkaisemisessa

Sopimuspuolet pitävät tärkeänä miinojen, pommien ja muiden räjähtämättömien räjähteiden raivaamiseksi tehtävää yhteistyötä ja niiden kansainvälisten sopimusten noudattamista, joiden osapuolia ne ovat, ottaen huomioon myös muut asiaan liittyvät kansainväliset asiakirjat. Sopimuspuolet sopivat sen vuoksi tekevänsä yhteistyötä seuraavilla keinoilla:

35 artikla

Yhteistyö ihmisoikeuksien alalla

1.  Sopimuspuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi, muun muassa sellaisten kansainvälisten ihmisoikeussopimusten täytäntöönpanon osalta, joiden osapuolia ne ovat.

Tätä varten tarjotaan teknistä apua.

2.  Yhteistyöllä voidaan muun muassa

36 artikla

Julkishallinnon uudistaminen

Sopimuspuolet sopivat tekevänsä yhteisiin neuvotteluihin perustuvan tarvearvioinnin pohjalta yhteistyötä julkishallintonsa rakenteen uudistamiseksi ja sen toiminnan tehostamiseksi muun muassa seuraavilla osa-alueilla:

37 artikla

Yhdistykset ja kansalaisjärjestöt

1.  Sopimuspuolet katsovat, että yhdistyksillä ja kansalaisjärjestöillä, myös työmarkkinaosapuolilla, on merkitystä tämän sopimuksen mukaisessa yhteistyöprosessissa ja että ne voivat myötävaikuttaa tähän prosessiin.

2.  Järjestäytyneet yhdistykset ja kansalaisjärjestöt voivat demokratian periaatteiden sekä sopimuspuolten lainsäädännön ja hallinnollisten määräysten mukaisesti

38 artikla

Kulttuuri

1.  Sopimuspuolet sopivat edistävänsä monipuolista kulttuuriyhteistyötä kulttuurista moninaisuutta kunnioittaen, lisätäkseen kulttuuriensa vastavuoroista ymmärtämystä ja tuntemusta.

2.  Sopimuspuolet pyrkivät toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä edistääkseen kulttuurivaihtoa ja toteuttaakseen kulttuurin eri osa-alueisiin liittyviä yhteisiä aloitteita, mukaan lukien kulttuuriperinnön suojelemiseksi tehtävä kulttuurien monimuotoisuuteen liittyvä yhteistyö. Sopimuspuolet sopivat tässä yhteydessä jatkavansa yhteistyötään Aasian ja Euroopan yhteistyöprosessin (ASEM) puitteissa ja tukeaan Aasia–Eurooppa-säätiön (ASEF) toimille. Sopimuspuolet tukevat ja edistävät tässä tarkoituksessa kulttuuri-instituutioidensa pitkän aikavälin kumppanuutta ja yhteistyötä.

3.  Sopimuspuolet sopivat neuvottelevansa ja tekevänsä yhteistyötä asianmukaisilla kansainvälisillä foorumeilla, kuten UNESCOn puitteissa, pyrkiäkseen yhteisiin tavoitteisiin ja edistääkseen kulttuurien monimuotoisuutta ja kulttuuriperinnön suojelua. Sopimuspuolet sopivat tässä yhteydessä edistävänsä kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä 20 päivänä lokakuuta 2005 tehdyn Unescon yleissopimuksen ratifiointia ja tehostavansa sen täytäntöönpanemiseksi tekemäänsä yhteistyötä, korostaen tässä yhteydessä erityisesti politiikkaa koskevaa vuoropuhelua sekä kulttuurin ottamista osaksi kestävää kehitystä ja köyhyyden vähentämistä, tavoitteenaan tukea dynaamisen kulttuurialan syntymistä helpottamalla kulttuuritoimialojen kehitystä. Sopimuspuolet jatkavat toimia, joilla kannustetaan muita valtioita kyseisen yleissopimuksen ratifioimiseen.

39 artikla

Tiede- ja teknologiayhteistyö

1.  Sopimuspuolet sopivat lisäävänsä tiede- ja teknologiayhteistyötään molemmille sopimuspuolille tärkeillä aloilla, mukaan lukien teollisuus, energia, liikenne ja ympäristö, erityisesti ilmastonmuutos ja luonnonvarojen hallinnointi (esimerkiksi kalatalous, metsätalous ja maaseudun kehittäminen), maatalous ja elintarvikkeiden turvallisuus, bioteknologia sekä ihmisten ja eläinten terveys, ottaen huomioon omat politiikkansa ja yhteistyöohjelmansa.

2.  Yhteistyön tavoitteena on

3.  Yhteistyötä tehdään seuraavilla tavoilla:

4.  Tässä yhteistyössä sopimuspuolet tukevat omien korkeakoulujensa, tutkimuskeskustensa ja tuotannonalojensa, erityisesti pienten ja keskisuuren yritysten, osallistumista. Yhteistyötä olisi tehtävä vastavuoroisuuden, oikeudenmukaisen kohtelun ja molemminpuolisen edun periaatteiden mukaisesti, ja siinä olisi varmistettava teollis- ja tekijänoikeuksien riittävä suojaaminen.

5.  Yhteistyössä katsotaan ensisijaisiksi muun muassa seuraavat toimet:

6.  Sopimuspuolet pyrkivät löytämään rahoituslähteitä tukeakseen tiede- ja teknologiayhteistyön toteuttamista tämän sopimuksen mukaisesti valmiuksiensa rajoissa.

7.  Sopimuspuolet sopivat pyrkivänsä kaikin tavoin lisäämään tietoisuutta tiede- ja teknologiayhteistyöohjelmiensa tarjoamista mahdollisuuksista.

40 artikla

Tieto- ja viestintäteknologioihin liittyvä yhteistyö

1.  Sopimuspuolet katsovat, että tieto- ja viestintäteknologiat ovat nykyaikaisen elämän keskeinen osatekijä ja ratkaisevan tärkeitä taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle, ja ne sopivat vaihtavansa näkemyksiä tämän alan politiikastaan edistääkseen taloudellista ja sosiaalista kehitystä.

2.  Tämän alan yhteistyössä keskitytään muun muassa seuraaviin osa-alueisiin:

41 artikla

Liikenne

1.  Sopimuspuolet sopivat tehostavansa liikennepolitiikan eri osa-alueilla tekemäänsä yhteistyötä, jonka tavoitteena on parantaa ja laajentaa investointimahdollisuuksia, helpottaa tavaroiden ja matkustajien liikkumista, edistää meri- ja lentoturvallisuutta ja erityisesti etsintä- ja pelastustoimia, torjua merirosvoutta, lähentää säännöksiä, vähentää liikenteen ympäristövaikutuksia ja tehostaa liikennejärjestelmiä.

2.  Sopimuspuolten tämän alan yhteistyöllä pyritään edistämään

42 artikla

Energia

1.  Sopimuspuolet sopivat lisäävänsä energia-alan yhteistyötä. Ne pyrkivät näin

2.  Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi sopimuspuolet sopivat edistävänsä asiaan liittyvillä puhdasta tuotantoa ja ympäristönsuojelua käsittelevillä alueellisilla foorumeilla keskinäisiä yhteyksiään ja yhteistä tutkimusta sekä tehostavansa näitä aloja koskevaan tekniseen apuun ja valmiuksien kehittämiseen liittyviä hankkeita sopimuspuolten yhteisen edun mukaisesti. Molemmat sopimuspuolet tarkastelevat mahdollisuuksia lisätä ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötään nykyisen lainsäädäntökehyksen ja toimintapolitiikan puitteissa.

43 artikla

Matkailu

1.  Sopimuspuolet pyrkivät parantamaan tietojenvaihtoa ja vahvistamaan parhaita käytäntöjä noudattaen Maailman matkailujärjestön antamia matkailun maailmanlaajuisia eettisiä sääntöjä sekä paikallisen Agenda 21 -prosessin perustana olevia kestävän kehityksen periaatteita varmistaakseen matkailualan tasapainoisen ja kestävän kehityksen.

2.  Sopimuspuolet sopivat aloittavansa yhteistyön muun muassa seuraavilla osa-alueilla:

44 artikla

Teollisuuspolitiikkaa ja pk-yrityksiä koskeva yhteistyö

Sopimuspuolet, jotka ottavat huomioon toistensa talouspolitiikan ja sen tavoitteet, sopivat edistävänsä yhteistyötä kaikilla soveltuvilla teollisuuspolitiikan aloilla tavoitteenaan pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn parantaminen. Tätä yhteistyötä tehdään muun muassa seuraavilla tavoilla:

45 artikla

Talouspoliittinen vuoropuhelu

Sopimuspuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä edistääkseen taloussuuntauksiaan ja -politiikkaansa koskevaa tietojen vaihtoa sekä alueellisen taloudellisen yhteistyön ja yhdentymisen yhteydessä toteutetusta talouspolitiikan koordinoinnista saatujen kokemusten vaihtoa molemmille sopimuspuolille tärkeillä aloilla käyttämällä nykyisiä kahden- ja monenvälisiä mekanismeja, mukaan lukien sopimuspuolten lakien ja hallinnollisten määräysten mukainen tietojen vaihto valtion omistamien yritysten uudistamisesta ja yksityistämisestä.

46 artikla

Verotusta koskeva yhteistyö

1.  Sopimuspuolet, joiden tavoitteena on edistää ja kehittää taloudellista toimintaa ja jotka ottavat huomioon tarpeen luoda tarkoituksenmukainen sääntely- ja hallintokehys, sitoutuvat noudattamaan verotusalan hyvää hallintotapaa ja panemaan täytäntöön avoimuuden ja tietojenvaihdon periaatteet Vietnamin ja EU:n jäsenvaltioiden kahdenvälisten verosopimusten puitteissa. Sopimuspuolet sopivat lisäksi lisäävänsä kokemusten vaihtoaan, vuoropuheluaan ja yhteistyötään torjuakseen veronkiertoa ja muita verotukseen liittyviä haitallisia käytäntöjä.

2.  Sopimuspuolet sopivat lisäävänsä verotukseen liittyvää yhteistyötään parantaakseen sääntelyyn ja hallintoon liittyviä valmiuksiaan muun muassa vaihtamalla kokemuksia ja antamalla teknistä apua.

3.  Sopimuspuolet edistävät jäsenvaltioiden ja Vietnamin välillä tehtyjen kahdenvälisten verosopimusten tehokasta täytäntöönpanoa ja tukevat sitä, että uusien tällaisten sopimusten tekemistä harkitaan vastaisuudessa.

47 artikla

Yhteistyö rahoituspalvelujen alalla

Sopimuspuolet sopivat käyvänsä vuoropuhelua erityisesti vaihtaakseen tietoja ja kokemuksia alaa koskevasta sääntelystään ja lisätäkseen yhteistyötä, jolla pyritään parantamaan pankki- ja vakuutustoimintaan ja muihin rahoitusalan osa-alueisiin liittyviä kirjanpito-, tarkastus-, valvonta- ja sääntelyjärjestelmiä, mukaan lukien valmiuksien kehittämiseen liittyvien ohjelmien toteuttaminen molemmille sopimuspuolille tärkeillä aloilla.

48 artikla

Yhteistyö luonnonkatastrofien ehkäisemiseksi ja niiden seurausten lieventämiseksi

1.  Sopimuspuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä ehkäistäkseen luonnonkatastrofeja ja antaakseen tehokasta katastrofiapua, jotta ihmishenkien menetykset ja omaisuudelle, luonnonvaroille, ympäristölle ja kulttuuriperinnölle aiheutuvat vahingot olisivat mahdollisimman vähäisiä, ja ne sopivat lisäksi ottavansa katastrofiriskien vähentämisen osaksi kaikkia toimialoja kansallisella ja paikallisella tasolla.

2.  Tällä perusteella sopimuspuolet sopivat

49 artikla

Kaupunki- ja aluesuunnittelu ja -kehitys

1.  Sopimuspuolet sopivat edistävänsä yhteistyötä ja kumppanuutta tällä osa-alueella, katsoen, että kaupunki- ja aluesuunnittelulla ja -kehityksellä on tärkeä merkitys pyrittäessä talouskasvuun, köyhyyden vähentämiseen ja kestävään kehitykseen.

2.  Kaupunki- ja aluesuunnitteluun ja -kehitykseen liittyvää yhteistyötä voidaan tehdä seuraavin tavoin:

3.  Sopimuspuolet sopivat parantavansa alue- ja kaupunkiviranomaistensa välistä yhteistyötä ja tukevansa niiden välistä kokemusten ja tietojen vaihtoa, jotta kaupunkeihin liittyvät monimuotoiset ongelmat voitaisiin ratkaista kestävää kehitystä tukevalla tavalla.

50 artikla

Työmarkkina-, työllisyys- ja sosiaaliasiat

1.  Vahvistaakseen globalisaation sosiaalista ulottuvuutta sopimuspuolet sopivat lisäävänsä yhteistyötään työmarkkina-, työllisyys- ja sosiaaliasioissa, mukaan lukien yhteistyö työvoiman, alueellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, työterveyden ja -turvallisuuden, sukupuolten tasa-arvon, elinikäisen oppimisen, henkilöstön kehittämisen, kansainvälisen muuttoliikkeen, ihmisarvoisen työn ja sosiaaliturvan aloilla.

2.  Sopimuspuolet vahvistavat, että kaikkia hyödyttävän globalisaatioprosessin tukeminen ja täystyöllisyyden ja työn tuottavuuden sekä ihmisarvoisen työn edistäminen olennaisena osana kestävää kehitystä ja köyhyyden vähentämistä on tarpeen YK:n yleiskokouksen päätöslauselman 60/1 ja YK:n talous- ja sosiaalineuvoston korkean tason osuudessa heinäkuussa 2006 hyväksytyn ministerijulistuksen mukaisesti. Sopimuspuolten yhteistyössä otetaan huomioon niiden taloudellisen ja yhteiskunnallisen tilanteen erityispiirteet ja keskinäiset eroavuudet.

3.  Sopimuspuolet vahvistavat sitoumuksensa noudattaa ja edistää kansainvälisesti hyväksyttyjä työnormeja, jotka on vahvistettu niissä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksissa, joiden osapuolia ne ovat, ja vuonna 1998 annetussa työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevassa ILO:n julistuksessa. Sopimuspuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä ja antavansa toisilleen teknistä apua edistääkseen kansainvälisesti hyväksyttyjen työnormien ratifioimista soveltuvin osin sekä pannakseen ratifioimansa työnormit tehokkaasti täytäntöön.

4.  Sopimuspuolet pyrkivät varmistamaan, että laillisesti isäntämaan alueella työskenteleviä toisen sopimuspuolen kansalaisia ei syrjitä kansalaisuuden perusteella muun muassa työehtojen, palkkauksen tai irtisanomisehtojen osalta muihin kolmansien maiden kansalaisiin verrattuna, isäntämaan lakien, edellytysten ja menettelyiden mukaisesti sekä sellaisten kansainvälisten sopimusten ja yleissopimusten mukaisesti, joiden osapuolia ne ovat.

5.  Yhteistyöhön voi sisältyä yhteisen sopimuksen mukaisia erityisohjelmia ja -hankkeita sekä valmiuksien kehittämistä, politiikkaa koskevaa vuoropuhelua ja aloitteita molemmille sopimuspuolille tärkeillä osa-alueilla kahden- tai monenvälisellä tasolla, kuten ASEMin, EU:n ja ASEAN-maiden yhteistyön tai ILO:n tasolla.

51 artikla

Tilastointi

1.  Sopimuspuolet sopivat edistävänsä yhteistyötä tilastomenetelmien yhdenmukaistamisessa ja kehittämisessä, mukaan lukien tilastotietojen kerääminen, käsittely, analysointi ja jakelu.

2.  Tätä varten ne sopivat tehostavansa yhteistyötään, myös alueellisilla ja kansainvälisillä foorumeilla, toteuttamalla hankkeita valmiuksien parantamiseksi ja teknisen avun antamiseksi muun muassa asettamalla käyttöön uudenaikaisia tilasto-ohjelmistoja tavoitteenaan parantaa tilastojen laatua.

VII OSASTO

INSTITUTIONAALINEN KEHYS

52 artikla

Sekakomitea

1.  Sopimuspuolet sopivat perustavansa tämän sopimuksen nojalla sekakomitean, joka koostuu kummankin sopimuspuolen mahdollisimman korkean tason edustajista. Sekakomitean tehtävänä on

2.  Sekakomitea kokoontuu tavallisesti vuosittain vuorotellen Hanoissa ja Brysselissä yhteisesti sovittavana päivänä. Myös ylimääräisiä sekakomitean kokouksia voidaan järjestää sopimuspuolten niin sopiessa. Sekakomitean puheenjohtajana toimii vuorotellen kummankin sopimuspuolen edustaja. Sekakomitean kokousten esityslistasta päätetään sopimuspuolten yhteisellä sopimuksella.

3.  Sekakomitea perustaa alakomiteoita ja erityistyöryhmiä avukseen tehtäviensä hoidossa. Alakomiteat ja työryhmät raportoivat toiminnastaan yksityiskohtaisesti sekakomitealle sen kaikissa kokouksissa.

4.  Sopimuspuolet sopivat, että sekakomitean tehtävänä on myös huolehtia kaikkien sopimuspuolten välillä tehtyjen tai tehtävien alakohtaisten sopimusten tai pöytäkirjojen moitteettomasta toiminnasta.

5.  Sekakomitea vahvistaa oman työjärjestyksensä.

VIII OSASTO

LOPPUMÄÄRÄYKSET

53 artikla

Yhteistyöresurssit

1.  Sopimuspuolet sopivat antavansa omien resurssiensa ja säännöstensä sallimissa rajoissa käyttöön asianmukaiset resurssit, mukaan lukien taloudelliset resurssit, tässä sopimuksessa määrättyjen yhteistyötavoitteiden saavuttamiseksi.

2.  Sopimuspuolet kannustavat Euroopan investointipankkia jatkamaan toimintaansa Vietnamissa omien menettelyjensä ja rahoituskriteeriensä mukaisesti.

54 artikla

Tulevaa kehitystä koskeva lauseke

1.  Yhteistyötä lisätäkseen sopimuspuolet voivat keskinäisestä sopimuksesta laajentaa tämän sopimuksen soveltamisalaa esimerkiksi täydentämällä sitä tiettyjä aloja tai toimintoja koskevilla sopimuksilla tai pöytäkirjoilla. Tällaisten erityissopimusten katsotaan olevan erottamaton osa tämän sopimukseen alaan kuuluvia kahdenvälisiä suhteita, ja ne muodostavat osan yhteisestä institutionaalisesta kehyksestä.

2.  Sopimuksen täytäntöönpanon osalta kumpikin sopimuspuoli voi tehdä ehdotuksia yhteistyön laajentamiseksi ottaen huomioon sopimuksen soveltamisesta saadut kokemukset.

55 artikla

Muut sopimukset

1.  Tämä sopimus ja sen nojalla toteutettavat toimet eivät rajoita jäsenvaltioiden toimivaltaa tehdä kahdenvälistä yhteistyötä Vietnamin kanssa tai tarvittaessa tehdä sen kanssa uusia kumppanuus- ja yhteistyösopimuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen sisältyvien asian kannalta merkityksellisten määräysten soveltamista.

2.  Tämä sopimus ei vaikuta sellaisten sitoumusten soveltamiseen tai täytäntöönpanoon, joita sopimuspuolet ovat tehneet kolmansien osalta.

3.  Olemassa olevat sopimukset, jotka koskevat tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia yhteistyöaloja, katsotaan osaksi tämän sopimuksen mukaisia kahdenvälisiä suhteita ja osaksi yhteistä institutionaalista kehystä.

56 artikla

Sopimuksen soveltaminen ja tulkinta

1.  Kumpi tahansa sopimuspuoli voi saattaa sekakomitean käsiteltäväksi tämän sopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevan riidan.

2.  Sekakomitea voi ratkaista kysymyksen antamalla suosituksen.

57 artikla

Velvoitteiden täyttäminen

1.  Sopimuspuolet toteuttavat kaikki tämän sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi tarvittavat yleiset ja erityiset toimenpiteet ja varmistavat, että ne toimivat tässä sopimuksessa vahvistettujen tavoitteiden ja tarkoitusten mukaisesti.

2.  Jos jompikumpi sopimuspuoli katsoo, että toinen sopimuspuoli on jättänyt täyttämättä jonkin tämän sopimuksen mukaisen velvoitteensa, se voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet.

3.  Lukuun ottamatta tapauksia, joissa on kyse olennaisesta sopimusrikkomuksesta, kyseinen sopimuspuoli esittää ennen toimenpiteiden toteuttamista sekakomitealle kaikki tilanteen perusteelliseksi tutkimiseksi tarvittavat tiedot sopimuspuolten kannalta hyväksyttävän ratkaisun saavuttamiseksi.

4.  Sopimuspuolet sopivat, että sopimuksen oikean tulkinnan ja soveltamisen varmistamiseksi tämän artiklan 2 kohtaan sisältyvällä ilmaisulla ’tarvittavat toimenpiteet’ tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka ovat kansainvälisen oikeuden mukaisia ja tämän sopimuksen mukaisten velvoitteiden noudattamatta jättämiseen nähden oikeasuhteisia. Ensisijaisesti on valittava sellaiset toimenpiteet, jotka aiheuttavat vähiten haittaa tämän sopimuksen toimivuudelle. Toimenpiteistä ilmoitetaan välittömästi toiselle sopimuspuolelle, ja niistä neuvotellaan sekakomiteassa toisen sopimuspuolen sitä pyytäessä.

58 artikla

Apuvälineet

Helpottaakseen tämän sopimuksen nojalla tehtävää yhteistyötä sopimuspuolet sopivat järjestävänsä yhteistyön täytäntöönpanoon osallistuville virkamiehille ja asiantuntijoille tehtävien hoitamista varten tarvittavat apuvälineet kummankin sopimuspuolen sisäisten sääntöjen ja hallinnollisten määräysten mukaisesti.

59 artikla

Julistukset

Tähän sopimukseen liitetyt julistukset ovat erottamaton osa sopimusta.

60 artikla

Alueet, joihin sopimusta sovelletaan

Tätä sopimusta sovelletaan alueeseen, johon sovelletaan Euroopan unionista tehtyä sopimusta siinä määrätyin edellytyksin, ja Vietnamin sosialistisen tasavallan alueeseen.

61 artikla

Sopimuspuolten määrittely

Tässä sopimuksessa ’sopimuspuolilla’ tarkoitetaan unionia tai sen jäsenvaltioita taikka unionia ja sen jäsenvaltioita niiden toimivallan mukaisesti sekä Vietnamin sosialistista tasavaltaa.

62 artikla

Kansallinen turvallisuus ja tietojen luovuttaminen

Mikään tässä sopimuksessa ei oikeuta edellyttämään jommaltakummalta sopimuspuolelta tietoja, joiden luovuttamisen se katsoo olevan keskeisten turvallisuusetujensa vastaista.

63 artikla

Voimaantulo ja voimassaoloaika

1.  Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona jälkimmäinen sopimuspuoli on ilmoittanut toiselle sopimuspuolelle päätökseen sopimuksen voimaantulon edellyttämät oikeudelliset menettelyt.

2.  Sopimus on voimassa viisi vuotta. Sen voimassaoloa jatketaan ilman eri toimenpiteitä vuodeksi kerrallaan, jollei kumpikaan sopimuspuoli ilmoita kuusi kuukautta ennen kyseessä olevan yksivuotisen voimassaolojakson päättymistä toiselle sopimuspuolelle kirjallisesti aikomuksestaan olla jatkamatta sopimuksen voimassaoloa.

3.  Sopimukseen mahdollisesti tehtävistä muutoksista sovitaan sopimuspuolten kesken. Muutokset tulevat voimaan sen jälkeen, kun tarvittavat muodollisuudet jälkimmäisenä täyttänyt sopimuspuoli on ilmoittanut toiselle sopimuspuolelle kaikkien tarvittavien muodollisuuksien täyttämisestä.

4.  Kumpi tahansa sopimuspuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen ilmoittamalla siitä kirjallisesti toiselle sopimuspuolelle. Sopimuksen irtisanominen tulee voimaan kuusi kuukautta sen jälkeen, kun toinen sopimuspuoli on vastaanottanut ilmoituksen.

64 artikla

Ilmoitukset

Sopimuksen 63 artiklan mukaiset ilmoitukset toimitetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristölle ja Vietnamin ulkoasiainministeriölle.

65 artikla

Todistusvoimaiset tekstit

Tämä sopimus on laadittu kahtena kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin, viron ja vietnamin kielellä, ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen.

Съставено в Брюксел на двадесет и седми юни две хиляди и дванадесета година.

Hecho en Bruselas, el veintisiete de junio de dos mil doce.

V Bruselu dne dvacátého sedmého června dva tisíce dvanáct.

Udfærdiget i Bruxelles den syvogtyvende juni to tusind og tolv.

Geschehen zu Brüssel am siebenundzwanzigsten Juni zweitausendzwölf.

Kahe tuhande kaheteistkümnenda aasta juunikuu kahekümne seitsmendal päeval Brüsselis.

Έγινε στις Βρυξέλλες, στις είκοσι εφτά Ιουνίου δύο χιλιάδες δώδεκα.

Done at Brussels on the twenty-seventh day of June in the year two thousand and twelve.

Fait à Bruxelles, le vingt-sept juin deux mille douze.

Fatto a Bruxelles, addì ventisette giugno duemiladodici.

Briselē, divi tūkstoši divpadsmitā gada divdesmit septītajā jūnijā.

Priimta du tūkstančiai dvyliktų metų birželio dvidešimt septintą dieną Briuselyje.

Kelt Brüsszelben, a kétezer-tizenkettedik év június havának huszonhetedik napján.

Magħmul fi Brussell, fis-sebgħa u għoxrin jum ta’ Ġunju tas-sena elfejn u tnax.

Gedaan te Brussel, de zevenentwintigste juni tweeduizend twaalf.

Sporządzono w Brukseli dnia dwudziestego siódmego czerwca roku dwa tysiące dwunastego.

Feito em Bruxelas, em vinte e sete de junho de dois mil e doze.

Întocmit la Bruxelles la douăzeci și șapte iunie două mii doisprezece.

V Bruseli dňa dvadsiateho siedmeho júna dvetisícdvanásť.

V Bruslju, dne sedemindvajsetega junija leta dva tisoč dvanajst.

Tehty Brysselissä kahdentenakymmenentenäseitsemäntenä päivänä kesäkuuta vuonna kaksituhattakaksitoista.

Som skedde i Bryssel den tjugosjunde juni tjugohundratolv.

Voor het Koninkrijk België

Pour le Royaume de Belgique

Für das Königreich Belgien

Deze handtekening verbindt eveneens de Vlaamse Gemeenschap, de Franse Gemeenschap, de Duitstalige Gemeenschap, het Vlaamse Gewest, het Waalse Gewest en het Brussels Hoofdstedelijk Gewest.

Cette signature engage également la Communauté française, la Communauté flamande, la Communauté germanophone, la Région wallonne, la Région flamande et la Région de Bruxelles-Capitale.

Diese Unterschrift bindet zugleich die Deutschsprachige Gemeinschaft, die Flämische Gemeinschaft, die Französische Gemeinschaft, die Wallonische Region, die Flämische Region und die Region Brüssel-Hauptstadt.

За Република България

Za Českou republiku

For Kongeriget Danmark

Für die Bundesrepublik Deutschland

Eesti Vabariigi nimel

Thar cheann Na hÉireann

For Ireland

Για την Ελληνική Δημοκρατία

Por el Reino de España

Pour la République française

Per la Repubblica italiana

Για την Κυπριακή Δημοκρατία

Latvijas Republikas vārdā –

Lietuvos Respublikos vardu

Pour le Grand-Duché de Luxembourg

A Magyar Köztársaság részéről

Għal Malta

Voor het Koninkrijk der Nederlanden

Für die Republik Österreich

W imieniu Rzeczypospolitej Polskiej

Pela República Portuguesa

Pentru România

Za Republiko Slovenijo

Za Slovenskú republiku

Suomen tasavallan puolesta

För Republiken Finland

För Konungariket Sverige

For the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland

За Европейския съюз

Por la Unión Europea

Za Evropskou unii

For Den Europæiske Union

Für die Europäische Union

Euroopa Liidu nimel

Για την Ευρωπαϊκή Ένωση

For the European Union

Pour l'Union européenne

Per l'Unione europea

Eiropas Savienības vārdā –

Europos Sąjungos vardu

Az Európai Unió részéről

Għall-Unjoni Ewropea

Voor de Europese Unie

W imieniu Unii Europejskiej

Pela União Europeia

Pentru Uniunea Europeană

Za Európsku úniu

Za Evropsko unijo

Euroopan unionin puolesta

För Europeiska unionen

LIITE

YHTEINEN JULISTUS MARKKINATALOUSASEMASTA

Sopimuspuolet parantavat yhteistyötään, jolla pyritään Vietnamin markkinatalousaseman varhaiseen tunnustamiseen sovellettavia menettelyjä noudattaen mahdollisimman pian.

EUROOPAN UNIONIN YKSIPUOLINEN JULISTUS YLEISESTÄ TULLIETUUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Euroopan unioni katsoo, että yleisellä tullietuusjärjestelmällä on tärkeä merkitys kaupan kehitykselle, ja se lisää yhteistyötään muun muassa vuoropuhelun, vaihtojen ja valmiuksien kehittämisen avulla varmistaakseen, että Vietnam hyödyntää järjestelmää mahdollisimman tehokkaasti sopimuspuolten asianmukaisten menettelyjen ja EU:n kehittyvän kauppapolitiikan mukaisesti.

YHTEINEN JULISTUS 24 ARTIKLASTA (YHTEISTYÖ RAHANPESUN JA TERRORISMIN RAHOITUKSEN TORJUNNASSA)

Sopimuspuolet sopivat, että sekakomitea laatii luettelon niistä toimivaltaisista viranomaisista, jotka vastaavat tämän artiklan mukaisesta tietojenvaihdosta.

YHTEINEN JULISTUS 57 ARTIKLASTA (VELVOITTEIDEN TÄYTTÄMINEN)

Sopimuspuolet sopivat, että sopimuksen oikean tulkinnan ja soveltamisen varmistamiseksi 57 artiklan 3 kohtaan sisältyvällä ilmauksella ’olennainen sopimusrikkomus’ tarkoitetaan vuonna 1969 tehdyn valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen, jäljempänä ’Wienin yleissopimus’, 60 artiklan 3 kohdan mukaisesti

Olennaisen sopimusrikkomuksen tapauksessa toimenpiteestä on välittömästi ilmoitettava toiselle sopimuspuolelle. Toisen sopimuspuolen pyynnöstä sekakomitea järjestää enintään 30 päivän kuluessa kiireelliset neuvottelut, joissa tutkitaan perusteellisesti kaikki toimenpiteen osatekijät tai perusteet sopimuspuolten hyväksyttävissä olevan ratkaisun saavuttamiseksi.

▼M1

PÖYTÄKIRJA

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan kokonaisvaltaista kumppanuutta ja yhteistyötä koskevaan puitesopimukseen Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi

1 artikla

Kroatian tasavallasta tulee Brysselissä 27 päivänä kesäkuuta 2012 allekirjoitetun, Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan kokonaisvaltaista kumppanuutta ja yhteistyötä koskevan puitesopimuksen osapuoli, ja se hyväksyy ja ottaa huomioon muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden tavoin sopimuksen ja siihen liitettyjen julistusten tekstin.

2 artikla

Tämän pöytäkirjan parafoimisen jälkeen Euroopan unioni toimittaa jäsenvaltioilleen ja Vietnamin sosialistiselle tasavallalle kroaatinkielisen toisinnon sopimuksesta. Kun tämä pöytäkirja tulee voimaan, tämän artiklan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettu kielitoisinto on todistusvoimainen samoin edellytyksin kuin sopimuksesta bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin, viron ja vietnamin kielillä laaditut toisinnot.

3 artikla

Tämä pöytäkirja on sopimuksen erottamaton osa.

4 artikla

1.  Euroopan unioni, jäsenvaltioiden puolesta toimiva Euroopan unionin neuvosto ja Vietnam hyväksyvät tämän pöytäkirjan omien menettelyjensä mukaisesti. Sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen tätä varten tarvittavien menettelyjen saattamisesta päätökseen. Hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristön huostaan.

2.  Tämä pöytäkirja tulee voimaan viimeisen hyväksymiskirjan tallettamispäivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, muttei ennen sopimuksen voimaantulopäivää.

5 artikla

Tämä pöytäkirja on laadittu kahtena kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, kroaatin, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin, viron ja vietnamin kielellä, ja kukin teksti on yhtä todistusvoimainen.

TÄMÄN VAKUUDEKSI alla mainitut tätä varten asianmukaisesti valtuutetut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

Съставено в Брюксел на деветнадесети ноември две хиляди и четиринадесета година.

Hecho en Bruselas, el diecinueve de noviembre de dos mil catorce.

V Bruselu dne devatenáctého listopadu dva tisíce čtrnáct.

Udfærdiget i Bruxelles den nittende november to tusind og fjorten.

Geschehen zu Brüssel am neunzehnten November zweitausendvierzehn.

Kahe tuhande neljateistkümnenda aasta novembrikuu üheksateistkümnendal päeval Brüsselis.

Έγινε στις Βρυξέλλες, στις δέκα εννέα Νοεμβρίου δύο χιλιάδες δεκατέσσερα.

Done at Brussels on the nineteenth day of November in the year two thousand and fourteen.

Fait à Bruxelles, le dix-neuf novembre deux mille quatorze.

Sastavljeno u Bruxellesu devetnaestog studenoga dvije tisuće četrnaeste.

Fatto a Bruxelles, addì diciannove novembre duemilaquattordici.

Briselē, divi tūkstoši četrpadsmitā gada deviņpadsmitajā novembrī.

Priimta du tūkstančiai keturioliktų metų lapkričio devynioliktą dieną Briuselyje.

Kelt Brüsszelben, a kétezer-tizennegyedik év november havának tizenkilencedik napján.

Magħmul fi Brussell, fid-dsatax-il jum ta’ Novembru tas-sena elfejn u erbatax.

Gedaan te Brussel, de negentiende november tweeduizend veertien.

Sporządzono w Brukseli dnia dziewiętnastego listopada roku dwa tysiące czternastego.

Feito em Bruxelas, em dezanove de novembro de dois mil e catorze.

Întocmit la Bruxelles la nouăsprezece noiembrie două mii paisprezece.

V Bruseli devätnásteho novembra dvetisícštrnásť.

V Bruslju, dne devetnajstega novembra leta dva tisoč štirinajst.

Tehty Brysselissä yhdeksäntenätoista päivänä marraskuuta vuonna kaksituhattaneljätoista.

Som skedde i Bryssel den nittonde november tjugohundrafjorton.

За държавите-членки

Por los Estados miembros

Za členské státy

For medlemsstaterne

Für die Mitgliedstaaten

Liikmesriikide nimel

Για τα κράτη μέλη

For the Member States

Pour les États membres

Za države članice

Per gli Stati membri

Dalībvalstu vārdā –

Valstybių narių vardu

A tagállamok részéről

Għall-Istati Membri

Voor de lidstaten

W imieniu Państw Członkowskich

Pelos Estados-Membros

Pentru statele membre

Za členské štáty

Za države članice

Jäsenvaltioiden puolesta

För medlemsstaterna

За Европейския съюз

Рог la Unión Europea

Za Evropskou unii

For Den Europæiske Union

Für die Europäische Union

Euroopa Liidu nimel

Για την Ευρωπαϊκή Ένωση

For the European Union

Pour l'Union européenne

Za Europsku uniju

Per l'Unione europea

Eiropas Savienības vārdā –

Europos Sąjungos vardu

Az Európai Unió részéről

Għall-Unjoni Ewropea

Voor de Europese Unie

W imieniu Unii Europejskiej

Pela União Europeia

Pentru Uniunea Europeană

Za Európsku úniu

Za Evropsko unijo

Euroopan unionin puolesta

För Europeiska unionen

За Социалистическа Република Виетнам

Por la República Socialista de Vietnam

Za Vietnamskou Socialistickou Republiku

For den Socialistiske Republik Vietnam

Für die Sozialistische Republik Vietnam

Vietnami Sotsialistliku Vabariigi nimel

Για τη Σοσιαλιστική Δημοκρατία του Βιετνάμ

For the Socialist Republic of Viet Nam

Pour la République socialiste du Viêt Nam

Za Socijalističku Republiku Vijetnam

Per la Repubblica Socialista del Vietnam

Vjetnamas Sociālistiskās Republikas vārdā –

Vietnamo Socialistinės Respublikos vardu

A Vietnami Szocialista Köztársaság részéről

Għar-Repubblika Soċjalista tal-Vjetnam

Voor de Socialistische Republiek Vietnam

W imieniu Socjalistycznej Republiki Wietnamu

Pela República Socialista do Vietname

Pentru Republica Socialistă Vietnam

Za Vietnamskú Socialistickú Republiku

Za Socialistično Republiko Vietnam

Vietnamin Sosialistisen Tasavallan puolesta

För Socialistiska Republiken Vietnam