02020R1201 — FI — 17.10.2024 — 005.001

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

►B

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2020/1201,

annettu 14 päivänä elokuuta 2020,

toimenpiteistä Xylella fastidiosa (Wells et al.) -organismin unioniin kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseksi

(EUVL L 269 17.8.2020, s. 2)

Muutettu:

 

 

Virallinen lehti

  N:o

sivu

päivämäärä

►M1

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2021/1688, annettu 20 päivänä syyskuuta 2021,

  L 332

6

21.9.2021

 M2

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2021/2130, annettu 2 päivänä joulukuuta 2021,

  L 432

19

3.12.2021

►M3

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2023/1706, annettu 7 päivänä syyskuuta 2023,

  L 221

14

8.9.2023

►M4

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2024/1320, annettu 15 päivänä toukokuuta 2024,

  L 1320

1

16.5.2024

►M5

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2024/2507, annettu 26 päivänä syyskuuta 2024,

  L 2507

1

27.9.2024


Oikaistu:

 C1

Oikaisu, EUVL L 326, 8.10.2020, s.  14 (2020/1201)



▼B

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2020/1201,

annettu 14 päivänä elokuuta 2020,

toimenpiteistä Xylella fastidiosa (Wells et al.) -organismin unioniin kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseksi



I LUKU

MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a) 

’täsmennetyllä tuhoojalla’Xylella fastidiosa (Wells et al.) -organismia ja sen kaikkia alalajeja;

b) 

’isäntäkasveilla’ kaikkia istutettaviksi tarkoitettuja kasveja, siemeniä lukuun ottamatta, jotka kuuluvat liitteessä I lueteltuun sukuun tai lajiin;

c) 

’täsmennetyillä kasveilla’ istutettaviksi tarkoitettuja isäntäkasveja, siemeniä lukuun ottamatta, jotka kuuluvat liitteessä II lueteltuun sukuun tai lajiin ja joiden tiedetään olevan alttiita täsmennetyn tuhoojan tietylle alalajille;

▼M5

d) 

’vektorilla’Cicadomorpha-hyönteisiä, joiden tiedetään levittävän täsmennettyä tuhoojaa kasveihin, tai mitä tahansa muuta hyönteistä, jonka epäillään levittävän täsmennettyä tuhoojaa kasveihin.

▼B

II LUKU

TÄSMENNETYN TUHOOJAN ESIINTYMISTÄ KOSKEVAT VUOTUISET KARTOITUKSET JA VALMIUSSUUNNITELMAT

2 artikla

Täsmennetyn tuhoojan kartoittaminen jäsenvaltioiden alueilla

▼M5

1.  
Jäsenvaltioiden on suoritettava vuosittain alueellaan kartoituksia täsmennetyn tuhoojan havaitsemiseksi isäntäkasveissa ja, jos epäillään tartuntaa, myös muissa kasvilajeissa. Nämä kartoitukset voivat kattaa myös vektorit.

▼B

2.  
Toimivaltaisen viranomaisen on suoritettava kartoitukset tai ne on suoritettava toimivaltaisen viranomaisen virallisessa valvonnassa.
3.  
Kartoituksia on suoritettava riskitason perusteella. Niitä on toteutettava ulkoilmassa, kuten peltoviljelmillä, hedelmätarhoissa tai viiniviljelmillä, samoin kuin taimitarhoissa, puutarhamyymälöissä ja/tai tukkumyyntikeskuksissa, luonnonalueilla ja muissa asiaankuuluvissa paikoissa.

▼M5

Niissä jäsenvaltioissa, joissa täsmennetty tuhooja ei voi ympäristöllisten ja ilmastollisten olosuhteiden vuoksi asettua ulkoilmassa oleviin tiloihin, kartoituksia on suoritettava ulkoilman sijasta ainoastaan muissa paikoissa, joissa kasvatetaan isäntäkasveja ja jotka todennäköisesti aiheuttavat riskin täsmennetyn tuhoojan leviämisestä unionin alueelle.

▼M5

4.  
Kartoituksiin on sisällyttävä näytteenotto istutettaviksi tarkoitetuista kasveista ja tapauksen mukaan vektoreista ja niiden testaaminen. Ottaen huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, ohjeet Xylella fastidiosa -organismia koskevista tilastollisesti luotettavista ja riskiperusteisista kartoituksista (”Guidelines for statistically sound and risk-based surveys of Xylella fastidiosa”), kartoitussuunnitelman ja näytteenottojärjestelmän avulla on pystyttävä riittävällä varmuudella havaitsemaan täsmennetyn tuhoojan vähäinen esiintyminen asianomaisessa jäsenvaltiossa.
4a.  
Jos täsmennetyn tuhoojan esiintyminen vektorissa vahvistetaan alueella, jolla täsmennettyä tuhoojaa ei tiedetä esiintyvän, asianomaisen jäsenvaltion on viipymättä suoritettava kartoituksia vähintään 400 metrin säteellä tartunnan saaneen vektorin havainnosta sekä suoritettava näytteenotto ja testaus isäntäkasveille ja, jos epäillään tartuntaa, myös muille kasvilajeille.

▼B

5.  
Kartoitukset on suoritettava vuoden sellaisina ajankohtina, jotka ovat tarkoituksenmukaisia täsmennetyn tuhoojan havaitsemismahdollisuuksien kannalta, kun otetaan huomioon tuhoojan ja sen vektorien biologia, isäntäkasvien esiintyminen ja biologia sekä tieteelliset ja tekniset tiedot, joihin viitataan Xylella fastidiosa -organismia koskevassa elintarviketurvallisuusviranomaisen tuhoojavalvontakortissa.
6.  
Täsmennetyn tuhoojan esiintymistä on seurattava jollakin liitteessä IV luetelluista molekyylitesteistä. Jos positiivisia tuloksia saadaan muilla alueilla kuin rajatuilla alueilla, täsmennetyn tuhoojan esiintyminen on vahvistettava jollakin toisella mainitussa liitteessä luetellulla molekyylitestillä, joka kohdistuu genomin eri osiin, saadulla positiivisella tuloksella. Testit on tehtävä samalle kasvinäytteelle tai – jos se on käytettävän vahvistavan molekyylitestin kannalta soveltuvaa – samalle kasviuutteelle.
7.  
Täsmennetyn tuhoojan alalaji on yksilöitävä jokaisen sellaisen kasvilajin osalta, joiden on havaittu olevan täsmennetyn tuhoojan tartuttamia asianomaisella rajatulla alueella. Yksilöimiseen on käytettävä liitteessä IV olevassa B osassa lueteltuja molekyylitestejä.
8.  
Jäsenvaltioiden on ilmoitettava 1 kohdassa tarkoitettujen kartoitusten tulokset asetuksen (EU) 2016/2031 22 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

3 artikla

Valmiussuunnitelmat

1.  

Jokaisen jäsenvaltion on laadittava valmiussuunnitelma. Valmiussuunnitelmassa on esitettävä jäsenvaltion alueella toteutettavat toimet, jotka koskevat

a) 

täsmennetyn tuhoojan hävittämistä 7–11 artiklan mukaisesti;

b) 

täsmennettyjen kasvien siirtoja unionissa 19–26 artiklan mukaisesti;

c) 

virallisia tarkastuksia, joita on tehtävä täsmennettyjen kasvien unionissa tapahtuvien siirtojen ja unioniin tuotavien isäntäkasvien osalta, 32 ja 33 artiklan mukaisesti.

Jokaisen jäsenvaltion on saatettava valmiussuunnitelmansa tarpeen mukaan ajan tasalle vuosittain viimeistään 31 päivänä joulukuuta. Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2015/789 nojalla laaditut valmiussuunnitelmat on saatettava ajan tasalle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020.

2.  

Asetuksen (EU) 2016/2031 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi valmiussuunnitelman on sisällettävä kaikki seuraavat tiedot:

a) 

saataville asetettavat vähimmäisresurssit sekä menettelyt lisäresurssien saataville asettamiseksi, kun täsmennetyn tuhoojan esiintymistä epäillään tai se on vahvistettu;

b) 

säännöt menettelyistä, jotka koskevat poistettavien kasvien omistajien yksilöimistä, poistamismääräyksistä ilmoittamista ja yksityisalueille pääsyä.

III LUKU

RAJATUT ALUEET

4 artikla

Rajattujen alueiden määrittäminen

1.  
►M5  Jos täsmennetyn tuhoojan esiintyminen kasveissa vahvistetaan virallisesti, asianomaisen jäsenvaltion on viipymättä määritettävä rajattu alue. ◄

Jos vahvistetaan vain täsmennetyn tuhoojan yhden tai useamman tietyn alalajin esiintyminen, asianomainen jäsenvaltio voi rajata alueen ainoastaan kyseisten alalajien osalta.

Jos alalajin esiintymisen vahvistamista vielä odotetaan, asianomaisen jäsenvaltion on rajattava kyseinen alue täsmennetyn tuhoojan ja kaikkien sen mahdollisten alalajien osalta.

2.  
Rajatun alueen on koostuttava tartuntavyöhykkeestä ja puskurivyöhykkeestä.

Tartuntavyöhykkeen säteen on oltava vähintään 50 metriä sen kasvin ympärillä, jonka on havaittu olevan täsmennetyn tuhoojan tartuttama.

Puskurivyöhykkeen leveyden on oltava seuraava:

a) 

vähintään 2,5 km, kun on kyse tartuntavyöhykkeestä, joka on määritetty 7–11 artiklassa tarkoitettujen hävittämistoimenpiteiden toteuttamiseksi;

b) 

vähintään 5 km, kun on kyse tartuntavyöhykkeestä, joka on määritetty 12–17 artiklassa tarkoitettujen rajoittamistoimenpiteiden toteuttamiseksi.

3.  
Komissio päivittää ja julkaisee luettelon jäsenvaltioiden määrittämistä rajatuista alueista, joista on ilmoitettu asetuksen (EU) 2016/2031 18 artiklan 6 kohdan nojalla.

5 artikla

Poikkeukset rajattujen alueiden määrittämiseen

1.  

Poiketen siitä, mitä 4 artiklassa säädetään, hävittämistoimenpiteitä varten määritettyä tartuntavyöhykettä ympäröivän puskurivyöhykkeen leveyttä voidaan vähentää siten, että se on vähintään yksi kilometri, jos ollaan hyvin varmoja siitä, ettei täsmennetyn tuhoojan ensimmäinen esiintyminen ole johtanut sen leviämiseen ja jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) 

kaikista tartuntavyöhykkeellä sijaitsevista täsmennetyistä kasveista, niiden terveystilanteesta riippumatta, on välittömästi otettu näytteet ja ne on poistettu;

b) 

muita täsmennetyn tuhoojan tartuttamia kasveja ei ole hävittämistoimenpiteiden jälkeen havaittu tartuntavyöhykkeellä vähintään kerran vuoden aikana tehtyjen virallisten testien perusteella, ottaen huomioon Xylella fastidiosa -organismia koskeva elintarviketurvallisuusviranomaisen tuhoojavalvontakortti;

c) 

tartuntavyöhykettä ympäröivällä vähintään 2,5 km leveällä vyöhykkeellä on tehty vähintään kerran täsmennetyn tuhoojan yksilöimistä seuranneen vuoden aikana kartoitus, joka osoittaa, ettei vyöhykkeellä ole havaittu täsmennetyn tuhoojan esiintymistä. Asianomaisen jäsenvaltion on suoritettava näytteenotto ja testaus kyseisellä vyöhykkeellä sijaitseville isäntäkasveille. Sitä varten, ja ottaen huomioon elintarviketurvallisuusviranomaisen ohjeet Xylella fastidiosa -organismia koskevista tilastollisesti luotettavista ja riskiperusteisista kartoituksista, kartoitussuunnitelman ja näytteenottojärjestelmän avulla on pystyttävä määrittämään vähintään 90 prosentin luotettavuudella tartunnan saaneiden kasvien 1 prosentin esiintymistaso ottaen huomioon, että ensimmäisten 400 metrin säteellä tartunnan saaneiden kasvien ympärillä riski on suurempi kuin kyseisen alueen muussa osassa;

d) 

täsmennettyä tuhoojaa levittäviä vektoreita ei kahdesti vektorien lentokauden aikana ja kasvinsuojelutoimenpiteitä koskevien kansainvälisten standardien mukaisesti tehtyjen testien perusteella ole havaittu tartuntavyöhykkeellä eikä sen välittömässä läheisyydessä sen jälkeen, kun hävittämistoimenpiteet on toteutettu. Kyseisten testien perusteella on voitava päätellä, että täsmennetyn tuhoojan luonnollista leviämistä ei ole tapahtunut.

2.  
Jos puskurivyöhykkeen leveyttä vähennetään 1 kohdan nojalla, asianomaisen jäsenvaltion on välittömästi ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille vähennyksen perustelut.
3.  

Poiketen siitä, mitä 4 artiklassa säädetään, asianomainen jäsenvaltio voi päättää olla määrittämättä rajattua aluetta välittömästi, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) 

on näyttöä siitä, että täsmennetty tuhooja on vastikään kulkeutunut alueelle kasveissa, joissa se havaittiin, tai että täsmennettyä tuhoojaa on havaittu paikassa, joka on fyysisesti suojattu kyseisen tuhoojan vektoreilta;

b) 

tarkastustoiminnan tulokset viittaavat siihen, että kyseiset kasvit olivat saaneet tartunnan ennen niiden tuomista kyseiselle alueelle;

c) 

näiden kasvien läheisyydessä tehdyissä testeissä ei ole havaittu vektoreita, jotka levittävät täsmennettyä tuhoojaa.

4.  

Edellä 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa asianomaisen jäsenvaltion on

▼M5

a) 

tehtävä alueella, jolla täsmennetyn tuhoojan esiintyminen ensiksi vahvistettiin, vuotuinen kartoitus vähintään yhtenä vuonna sen määrittämiseksi, esiintyykö tartuntoja muissa kasveissa ja olisiko toteutettava lisätoimenpiteitä;

▼B

b) 

ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille perusteista, joiden vuoksi rajattua aluetta ei määritetä, ja a alakohdassa tarkoitetun kartoituksen tuloksista, heti kun ne saadaan.

▼M5

Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetussa kartoituksessa on otettava näytteitä testattaviksi jollakin liitteessä IV luetelluista molekyylitesteistä. Kartoitussuunnitelman ja näytteenottojärjestelmän avulla on pystyttävä määrittämään vähintään 90 prosentin luotettavuudella tartunnan saaneiden kasvien 1 prosentin esiintymistaso.

▼B

6 artikla

Rajattujen alueiden poistaminen

1.  
Jos täsmennettyä tuhoojaa ei 10 artiklassa tarkoitettujen kartoitusten perusteella ole havaittu rajatulla alueella neljän vuoden aikana, alueen rajaus voidaan poistaa. Tällöin asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta komissiolle ja muille jäsenvaltioille.
2.  

Poiketen siitä, mitä 1 alakohdassa säädetään, jos asianomainen jäsenvaltio on 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti vähentänyt puskurivyöhykkeen leveyttä vähintään 1 kilometriin, jäsenvaltio voi poistaa kyseisen alueen rajauksen 12 kuukauden kuluttua sen jälkeen, kun se on alun perin määritetty, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

a) 

edellä olevan 5 artiklan 1 kohdan nojalla tehtyjen toimenpiteiden tuloksena päätellään suurella varmuudella, että täsmennetyn tuhoojan ensimmäinen esiintyminen oli yksittäistapaus eikä se ole levinnyt kyseisellä rajatulla alueella edelleen;

b) 

rajatulla alueella on suoritettu viralliset testit niin lähellä poistamisajankohtaa kuin mahdollista ottaen huomioon Xylella fastidiosa -organismia koskeva elintarviketurvallisuusviranomaisen tuhoojavalvontakortti. Sitä varten, ja ottaen huomioon elintarviketurvallisuusviranomaisen ohjeet Xylella fastidiosa -organismia koskevista tilastollisesti luotettavista ja riskiperusteisista kartoituksista, kartoitussuunnitelman ja näytteenottojärjestelmän avulla on pystyttävä määrittämään vähintään 95 prosentin luotettavuudella tartunnan saaneiden kasvien 1 prosentin esiintymistaso.

3.  
Jos alueen rajaus poistetaan 2 kohdan nojalla, aiemmin määritetyllä rajatulla alueella sijaitseville täsmennetyille kasveille on tehtävä kartoituksia tehostetusti kahden seuraavan vuoden aikana. Sitä varten, ja ottaen huomioon elintarviketurvallisuusviranomaisen ohjeet Xylella fastidiosa -organismia koskevista tilastollisesti luotettavista ja riskiperusteisista kartoituksista, kartoitussuunnitelman ja näytteenottojärjestelmän avulla on pystyttävä määrittämään vähintään 80 prosentin luotettavuudella tartunnan saaneiden kasvien 1 prosentin esiintymistaso.
4.  
Jos puskurivyöhyke poistetaan 12 kuukauden kuluttua siitä, kun se on alun perin määritetty, asianomaisen jäsenvaltion on välittömästi ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille poistamisen perustelut.

IV LUKU

HÄVITTÄMISTOIMENPITEET

7 artikla

Kasvien poistaminen

1.  

Asianomaisen jäsenvaltion on poistettava välittömästi tartuntavyöhykkeeltä

a) 

kasvit, jotka tiedetään täsmennetyn tuhoojan tartuttamiksi;

b) 

kasvit, joissa on oireita täsmennetyn tuhoojan mahdollisesti aiheuttamasta tartunnasta tai joiden epäillään olevan täsmennetyn tuhoojan tartuttamia;

c) 

kasvit, jotka kuuluvat samaan lajiin kuin tartunnan saanut kasvi, niiden terveydentilasta riippumatta;

d) 

kasvit, jotka kuuluvat muihin lajeihin kuin tartunnan saanut kasvi ja joissa on havaittu tartuntaa rajatun alueen muissa osissa;

▼M5

e) 

täsmennetyt kasvit, muut kuin c ja d alakohdassa tarkoitetut, joille ei ole tehty välittömästi näytteenottoa ja molekyylitestausta.

▼M5

Ensimmäisen alakohdan e alakohdassa tarkoitettuja täsmennettyjä kasveja, jotka on testattu negatiivisin tuloksin täsmennetyn tuhoojan esiintymisen varalta, ei tarvitse poistaa.

Poiketen siitä, mitä e alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat e alakohdan mukaisesti suoritetun näytteenoton ja testauksen tulosten ja 10 artiklan mukaisten kartoitusten tulosten perusteella päättää, että ne eivät ota välittömästi näytteitä eivätkä testaa niitä täsmennettyjä kasveja, joiden ei ole todettu olevan täsmennetyn tuhoojan tartuttamia kyseisellä rajatulla alueella edeltävien kahden vuoden aikana. Näille kasveille on kuitenkin suoritettava vuotuiset kartoitukset 10 artiklan mukaisesti.

▼B

2.  
Kun 1 kohdassa tarkoitetut kasvit poistetaan, asianomaisen jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarpeelliset varotoimet ja järjestettävä kasvien poistaminen niistä aiheutuvan riskin tason perusteella.
3.  

►M5  Poiketen siitä, mitä 1 kohdan b, c ja d alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat päättää olla poistamatta yksittäisiä täsmennettyjä kasveja, jotka on virallisesti nimetty kasveiksi, joilla on historiallista arvoa, tai puita, joilla on erityistä yhteiskunnallista, kulttuurista tai ympäristöön liittyvää arvoa ja joiden kaatamisella olisi kohtuuttomia vaikutuksia tai joihin sovelletaan erityisiä kansallisia tai unionin sääntöjä niiden suojelemiseksi, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: ◄

a) 

kyseiset täsmennetyt kasvit tarkastetaan, niistä otetaan näytteet ja ne testataan jollakin liitteessä IV luetelluista molekyylitesteistä vuosittain, ja siten vahvistetaan, että ne eivät ole täsmennetyn tuhoojan tartuttamia;

b) 

kyseisille yksittäisille täsmennetyille kasveille tai kyseiselle alueelle tehdään asianmukaiset kasvinsuojelukäsittelyt, joilla torjutaan täsmennetyn tuhoojan vektoripopulaatiota sen kaikissa kehitysvaiheissa. Kyseisiin käsittelyihin voi paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kuulua kemiallisia, biologisia tai mekaanisia menetelmiä.

▼M5

8 artikla

Toimenpiteet täsmennetyn tuhoojan vektorien torjumiseksi

1.  
Asianomaisen jäsenvaltion on tehtävä tartuntavyöhykkeellä asianmukaisia kasvinsuojelukäsittelyjä, joilla torjutaan täsmennetyn tuhoojan vektoripopulaation kaikkia kehitysvaiheita. Jäsenvaltion on tehtävä kyseisiä käsittelyjä ennen 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kasvien poistamista ja poistamisen aikana erityisesti vektorien lentokauden aikana. Kyseisiin käytäntöihin on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kuuluttava tehokkaita kemiallisia, biologisia tai mekaanisia menetelmiä vektorien torjumiseksi.
2.  

Asianomaisen jäsenvaltion on sovellettava

a) 

maatalousalueilla, tartuntavyöhykkeellä ja puskurivyöhykkeellä maatalouskäytäntöjä, joilla torjutaan täsmennetyn tuhoojan vektoripopulaatiota sen kaikissa kehitysvaiheissa, vuoden sopivimpana ajankohtana riippumatta asianomaisten kasvien poistamisesta;

b) 

muilla kuin maatalousalueilla, ainakin tartuntavyöhykkeillä, toimenpiteitä, joilla torjutaan täsmennetyn tuhoojan vektoripopulaatiota sen kaikissa kehitysvaiheissa, vuoden sopivimpana ajankohtana riippumatta asianomaisten kasvien poistamisesta.

Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettuihin maatalouskäytäntöihin ja ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kuuluttava tehokkaita kemiallisia, biologisia tai mekaanisia menetelmiä vektorien torjumiseksi.

▼B

9 artikla

Kasvien tuhoaminen

1.  
Asianomaisen jäsenvaltion on tuhottava paikan päällä tai läheisessä, tähän tarkoitukseen varatussa paikassa tartuntavyöhykkeen sisällä, tai jos kyseiset kasvit tai kasvien osat peitetään verkolla vektoreilta suojaamiseksi, mahdollisimman lähellä tartuntavyöhykettä, 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kasvit ja kasvien osat niin, että varmistetaan, ettei täsmennetty tuhooja pääse leviämään.
2.  
Asianomainen jäsenvaltio voi päättää riskitason perusteella rajata tuhoamisen vain oksiin ja lehvästöihin ja tehdä kyseessä olevalle puulle 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kasvinsuojelukäsittelyn. Kyseisten kasvien juuristo on joko poistettava tai sen elinvoimaa on heikennettävä asianmukaisella kasvinsuojelukäsittelyllä, jotta estetään uusien versojen nouseminen.

▼M5

3.  
Jos asianomaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen päättää olla tuhoamatta 2 kohdassa tarkoitettua puuta, sen on varmistettava, että puussa ei ole lehtiä eikä oksia.

▼B

10 artikla

Rajatun alueen vuotuinen valvonta

Asianomaisen jäsenvaltion on seurattava koko rajatulla alueella tarkoituksenmukaisimpina ajankohtina täsmennetyn tuhoojan esiintymistä suorittamalla vuosittain kartoituksia 2 artiklan 5 ja 6 kohdan mukaisesti ja ottaen huomioon Xylella fastidiosa -organismia koskevassa elintarviketurvallisuusviranomaisen tuhoojavalvontakortissa tarkoitetut tiedot.

Tartuntavyöhykkeillä asianomaisen jäsenvaltion on suoritettava näytteenotto ja testaus isäntäkasveille, mukaan lukien täsmennetyt kasvit, joita ei ole poistettu 7 artiklan 1 kohdan nojalla. Sitä varten, ja ottaen huomioon elintarviketurvallisuusviranomaisen ohjeet Xylella fastidiosa -organismia koskevista tilastollisesti luotettavista ja riskiperusteisista kartoituksista, kartoitussuunnitelman ja näytteenottojärjestelmän avulla on pystyttävä määrittämään vähintään 90 prosentin luotettavuudella tartunnan saaneiden kasvien 0,5 prosentin esiintymistaso.

Puskurivyöhykkeillä asianomaisen jäsenvaltion on suoritettava näytteenotto ja testaus isäntäkasveille sekä muille kasveille, joissa on oireita täsmennetyn tuhoojan mahdollisesti aiheuttamasta tartunnasta tai joiden epäillään olevan kyseisen tuhoojan tartuttamia. Sitä varten, ja ottaen huomioon elintarviketurvallisuusviranomaisen ohjeet Xylella fastidiosa -organismia koskevista tilastollisesti luotettavista ja riskiperusteisista kartoituksista, kartoitussuunnitelman ja näytteenottojärjestelmän avulla on pystyttävä määrittämään vähintään 90 prosentin luotettavuudella tartunnan saaneiden kasvien 1 prosentin esiintymistaso ottaen huomioon, että riski on suurempi ensimmäisten 400 metrin säteellä tartuntavyöhykkeen ympärillä.

Asianomaisen jäsenvaltion on seurattava myös täsmennetyn tuhoojan esiintymistä rajatulla alueella olevissa vektoreissa, jotta voidaan määrittää riski vektorien aiheuttamasta leviämisestä ja arvioida 8 artiklan mukaisesti sovellettavien kasvinsuojelutoimenpiteiden tehokkuutta.

11 artikla

Muut asianmukaiset toimenpiteet täsmennetyn tuhoojan hävittämiseksi

1.  
Asianomaisen jäsenvaltion on toteutettava mahdollisia muita toimenpiteitä, joilla voidaan edistää täsmennetyn tuhoojan hävittämistä kansainvälisen kasvinsuojelutoimenpidestandardin, jäljempänä ”ISPM”, nro 9 ( 1 ) mukaisesti ja yhdennetyn lähestymistavan soveltamista ISPM:ssä nro 14 ( 2 ) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
2.  
Asianomaisen jäsenvaltion on toteutettava toimenpiteitä sellaisten erityistilanteiden tai ongelmien ehkäisemiseksi, joiden voidaan kohtuudella olettaa estävän, vaikeuttavan tai viivyttävän hävittämistä, etenkin toimenpiteitä, jotka liittyvät kaikkien tartunnan saaneiden tai tartunnan saaneiksi epäiltyjen kasvien asianmukaiseen hävittämiseen tai niiden sijaintipaikkaan pääsemiseen, julkiseen tai yksityiseen omistukseen tai niistä vastaavaan henkilöön tai organisaatioon.
3.  
Asianomaisen jäsenvaltion on tehtävä asianmukaiset tutkimukset tartunnan alkuperän yksilöimiseksi. Sen on jäljitettävä kyseiseen tartuntatapaukseen liittyvät isäntäkasvit, mukaan luettuina ne, jotka oli siirretty ennen rajatun alueen määrittämistä. Tällaisen tutkimuksen tulokset on ilmoitettava komissiolle ja jäsenvaltioille, joista nämä kasvit ovat peräisin, jäsenvaltioille, joiden kautta kasvit on siirretty, sekä jäsenvaltioille, joihin näitä kasveja on siirretty.

V LUKU

LEVIÄMISEN RAJOITTAMISTA KOSKEVAT TOIMENPITEET

12 artikla

Yleiset säännökset

Asianomaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi päättää soveltaa liitteessä III luetellulla tartuntavyöhykkeellä hävittämistoimenpiteiden sijasta 13–17 artiklassa vahvistettuja leviämisen rajoittamista koskevia toimenpiteitä.

13 artikla

Kasvien poistaminen liitteessä III luetellulta tartuntavyöhykkeeltä

1.  
Asianomaisen jäsenvaltion on poistettava kaikki kasvit, joiden on 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun seurannan perusteella havaittu olevan täsmennetyn tuhoojan tartuttamia.

Poistaminen on suoritettava välittömästi sen jälkeen, kun täsmennetyn tuhoojan esiintyminen on virallisesti yksilöity, tai jos täsmennettyä tuhoojaa havaitaan vektorin lentokauden ulkopuolella, poistaminen on suoritettava ennen vektorin seuraavaa lentokautta. On toteutettava kaikki tarvittavat varotoimet, jotta vältetään täsmennetyn tuhoojan leviäminen poistamisen aikana ja sen jälkeen.

2.  
Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, asianomainen jäsenvaltio voi tieteellisiä tarkoituksia varten päättää, ettei täsmennetyn tuhoojan tartuttamiksi havaittuja kasveja poisteta 15 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista paikoista, jonka kasveilla on erityistä kulttuurista tai yhteiskunnallista arvoa.

14 artikla

Toimenpiteet täsmennetyn tuhoojan vektorien torjumiseksi liitteessä III luetelluilla tartuntavyöhykkeillä

▼M5

1.  
Asianomaisen jäsenvaltion on suoritettava asianmukaisia kasvinsuojelukäsittelyjä, joilla torjutaan täsmennetyn tuhoojan vektoripopulaation kaikkia kehitysvaiheita, 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille kasveille ennen niiden poistamista, erityisesti vektorien lentokauden aikana, ja 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen kasvien ympärillä. Kyseisiin käsittelyihin on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kuuluttava tehokkaita kemiallisia, biologisia tai mekaanisia menetelmiä vektorien torjumiseksi.

▼B

2.  
Edellä 15 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuilla alueilla asianomaisen jäsenvaltion on sovellettava maatalouskäytäntöjä, joilla torjutaan täsmennetyn tuhoojan vektoripopulaatiota sen kaikissa kehitysvaiheissa, vuosittain tarkoituksenmukaisimpana ajankohtana. Kyseisiin käytäntöihin on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kuuluttava tehokkaita kemiallisia, biologisia tai mekaanisia menetelmiä vektorien torjumiseksi.

15 artikla

Liitteessä III lueteltujen tartuntavyöhykkeiden vuotuinen valvonta

1.  

Asianomaisten jäsenvaltioiden on vähintään 2 kohdassa tarkoitetuissa tartuntavyöhykkeen osissa suoritettava välittömästi näytteenotto ja testaus 50 metrin säteellä täsmennetyn tuhoojan tartuttamiksi havaittujen kasvien ympärillä seuraaville kasveille:

a) 

kaikki täsmennetyt kasvit, jotka ovat samaa lajia kuin tartunnan saaneiksi havaitut täsmennetyt kasvit samalla rajatulla alueella; ja

b) 

kaikki muut kasvit, joissa on oireita täsmennetyn tuhoojan mahdollisesti aiheuttamasta tartunnasta tai joiden epäillään olevan täsmennetyn tuhoojan tartuttamia.

2.  

Asianomaisen jäsenvaltion on seurattava tarkoituksenmukaisimpina ajankohtina täsmennetyn tuhoojan esiintymistä suorittamalla vuosittain kartoituksia ottaen huomioon Xylella fastidiosa -organismia koskevassa elintarviketurvallisuusviranomaisen tuhoojavalvontakortissa tarkoitetut tiedot. Seurantaa on suoritettava liitteessä III luetelluilla tartuntavyöhykkeillä vähintään seuraavissa osissa:

▼M5

a) 

vähintään 2 km leveällä alueella tartuntavyöhykkeen ja puskurivyöhykkeen välisestä rajasta;

▼B

b) 

lähellä a alakohdassa tarkoitetun alueen ulkopuolella sijaitsevia paikkoja, joiden kasveilla on erityistä kulttuurista tai yhteiskunnallista arvoa ja jotka jäsenvaltio on nimennyt tällaisiksi paikoiksi.

Näissä tartuntavyöhykkeen osissa asianomaisen jäsenvaltion on suoritettava näytteenotto ja testaus niille isäntäkasvilajeille, jotka on 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti havaittu tartunnan saaneiksi rajatulla alueella. Sitä varten, ja ottaen huomioon elintarviketurvallisuusviranomaisen ohjeet Xylella fastidiosa -organismia koskevista tilastollisesti luotettavista ja riskiperusteisista kartoituksista, kartoitussuunnitelman ja näytteenottojärjestelmän avulla on pystyttävä määrittämään vähintään 90 prosentin luotettavuudella tartunnan saaneiden kasvien 0,7 prosentin esiintymistaso. Jäsenvaltion on suoritettava näytteenotto ja testaus myös vektoripopulaatiolle täsmennetyn tuhoojan esiintymisen varalta.

3.  
Edellä olevan 2 kohdan a alakohtaa ei sovelleta, kun on kyse saarista, joiden koko alueella toteutetaan toimenpiteitä leviämisen rajoittamiseksi ja jotka sijaitsevat yli 5 kilometrin etäisyydellä lähimmästä unionin manneralueesta.
4.  
Puskurivyöhykkeillä asianomaisen jäsenvaltion on suoritettava näytteenotto ja testaus isäntäkasveille sekä muille kasveille, joissa on oireita täsmennetyn tuhoojan mahdollisesti aiheuttamasta tartunnasta tai joiden epäillään olevan kyseisen tuhoojan tartuttamia. Sitä varten, ja ottaen huomioon elintarviketurvallisuusviranomaisen ohjeet Xylella fastidiosa -organismia koskevista tilastollisesti luotettavista ja riskiperusteisista kartoituksista, kartoitussuunnitelman ja näytteenottojärjestelmän avulla on pystyttävä määrittämään vähintään 90 prosentin luotettavuudella tartunnan saaneiden kasvien 1 prosentin esiintymistaso ottaen huomioon, että riski on suurempi ensimmäisten 400 metrin säteellä tartuntavyöhykkeiden vieressä.
5.  
Asianomaisen jäsenvaltion on seurattava täsmennettyjen tuhoojien esiintymistä vektoreissa 2 kohdassa tarkoitetuissa tartuntavyöhykkeen osissa ja puskurivyöhykkeellä, jotta voidaan määrittää riski vektorien aiheuttamasta leviämisestä ja arvioida 14 artiklan mukaisesti sovellettavien kasvinsuojelutoimenpiteiden tehokkuutta.

16 artikla

Kasvien tuhoaminen

1.  
Asianomaisen jäsenvaltion on tuhottava paikan päällä tai läheisessä, liitteessä III luetellun tartuntavyöhykkeen sisällä sijaitsevassa tähän tarkoitukseen varatussa paikassa täsmennetyn tuhoojan tartuttamiksi havaitut kasvit ja kasvien osat niin, että varmistetaan ettei täsmennetty tuhooja pääse leviämään.
2.  
Asianomainen jäsenvaltio voi päättää rajata tuhoamisen vain oksiin ja lehvästöihin ja tehdä kyseessä olevalle puulle asianmukaiset kasvinsuojelukäsittelyt 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jos se katsoo, etteivät kyseiset kasvit aiheuta riskiä täsmennetyn tuhoojan leviämisestä edelleen. Kyseisten kasvien juuristo on joko poistettava tai niiden elinvoimaa on heikennettävä asianmukaisella kasvinsuojelukäsittelyllä, jotta estetään uusien versojen nouseminen.

▼M5

3.  
Jos asianomaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen päättää olla tuhoamatta 2 kohdassa tarkoitettua puuta, sen on varmistettava, että puussa ei ole lehtiä eikä oksia.

▼B

17 artikla

Muut asiaankuuluvat toimenpiteet täsmennetyn tuhoojan leviämisen rajoittamiseksi

Asianomaisen jäsenvaltion on toteutettava toimenpiteitä sellaisten erityistilanteiden tai ongelmien ehkäisemiseksi, joiden voidaan kohtuudella olettaa estävän, vaikeuttavan tai viivyttävän leviämisen rajoittamista, etenkin toimenpiteitä, jotka liittyvät kaikkien tartunnan saaneiden tai tartunnan saaneiksi epäiltyjen kasvien asianmukaiseen hävittämiseen tai niiden sijaintipaikkaan pääsemiseen, julkiseen tai yksityiseen omistukseen tai niistä vastaavaan henkilöön tai organisaatioon.

VI LUKU

TÄSMENNETTYJEN KASVIEN ISTUTTAMINEN TARTUNTAVYÖHYKKEILLE

18 artikla

Lupa istuttaa täsmennettyjä kasveja tartuntavyöhykkeille

Asianomainen jäsenvaltio saa antaa luvan täsmennettyjen kasvien istuttamiseen tartuntavyöhykkeille ainoastaan seuraavissa tapauksissa:

a) 

kyseiset täsmennetyt kasvit kasvatetaan hyönteisiltä suojatuissa tuotantopaikoissa, joissa ei esiinny täsmennettyä tuhoojaa eikä sen vektoreita;

▼M5

b) 

kyseiset täsmennetyt kasvit istutetaan tai vartetaan liitteessä III luetelluille tartuntavyöhykkeille mutta 15 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ja ne kuuluvat mieluiten lajikkeisiin, jotka on arvioitu täsmennetylle tuhoojalle vastustuskykyisiksi tai sitä sietäviksi, tai ne kuuluvat samaan kasvilajiin, joka on testattu ja todettu täsmennetystä tuhoojasta vapaaksi tartuntavyöhykkeellä vähintään edeltävien kahden vuoden ajan suoritettujen kartoitusten perusteella;

c) 

kyseiset täsmennetyt kasvit kuuluvat samaan kasvilajiin, joka on testattu ja todettu täsmennetystä tuhoojasta vapaaksi vähintään edeltävien kahden vuoden ajan 10 artiklan mukaisesti toteutettujen kartoitustoimien perusteella, ja ne istutetaan uudelleen hävittämistä varten määritetyille tartuntavyöhykkeille;

▼M5

d) 

muita kuin b alakohdassa tarkoitettuja täsmennettyjä kasveja voidaan istuttaa tieteellisiin tarkoituksiin edellyttäen, että ne istutetaan 15 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettujen alueiden ulkopuolelle.

▼B

VII LUKU

TÄSMENNETTYJEN KASVIEN SIIRTÄMINEN UNIONISSA

19 artikla

Tietyllä rajatulla alueella sijaitsevissa luvan saaneissa tuotantotiloissa kasvatettujen täsmennettyjen kasvien siirtäminen kyseisen rajatun alueen ulkopuolelle ja asianomaisilta tartuntavyöhykkeiltä puskurivyöhykkeille

Tietyllä rajatulla alueella sijaitsevissa luvan saaneissa tuotantotiloissa kasvatettujen täsmennettyjen kasvien siirtäminen kyseisen rajatun alueen ulkopuolelle ja asianomaisilta tartuntavyöhykkeiltä puskurivyöhykkeille voidaan sallia ainoastaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

▼M5

a) 

täsmennettyjä kasveja on kasvatettu koko niiden tuotantosyklin ajan paikassa, jolle on myönnetty lupa 24 artiklan mukaisesti, tai ne ovat olleet tällaisessa paikassa vähintään yhden vuoden ajan;

▼B

b) 

kyseisessä paikassa ei täsmennettyjen kasvien kasvuaikana ole missään vaiheessa havaittu täsmennetyn tuhoojan eikä sen vektorien esiintymistä;

c) 

täsmennetyille kasveille tehdään tarkoituksenmukaisina vuoden ajankohtina kasvinsuojelukäsittelyjä täsmennetyn tuhoojan vektoripopulaation torjumiseksi sen kaikissa kehitysvaiheissa, jotta kasvit pysyvät vapaina täsmennetyn tuhoojan vektoreista. Kyseisiin käsittelyihin on tapauksen mukaan, paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kuuluttava tehokkaita kemiallisia, biologisia tai mekaanisia menetelmiä;

d) 

täsmennetyt kasvit kuljetetaan kyseisen rajatun alueen kautta tai sen sisällä suljetuissa säiliöissä tai pakkauksissa, joiden avulla varmistetaan, ettei täsmennetty tuhooja tai mikään sen vektori voi aiheuttaa tartuntaa;

e) 

täsmennetyille kasveille on tehty niin lähellä siirtämisajankohtaa kuin mahdollista molekyylitestaus täsmennetyn tuhoojan esiintymisen varalta liitteessä IV luetellun testin pohjalta ja käyttäen näytteenottojärjestelmää, jonka avulla pystytään määrittämään vähintään 80 prosentin luotettavuudella tartunnan saaneiden kasvien 1 prosentin esiintymistaso.

20 artikla

Täsmennettyjen kasvien, joiden ei koskaan ole havaittu saaneen tartuntaa tietyllä rajatulla alueella, siirtäminen kyseisen rajatun alueen ulkopuolelle ja asianomaisilta tartuntavyöhykkeiltä puskurivyöhykkeille

Täsmennettyjen kasvien, joiden ei koskaan ole havaittu saaneen tartuntaa tietyllä rajatulla alueella, siirtäminen kyseisen rajatun alueen ulkopuolelle ja asianomaiselta tartuntavyöhykkeeltä puskurivyöhykkeille voidaan sallia ainoastaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) 

täsmennetyt kasvit on kasvatettu paikassa, joka kuuluu asetuksen (EU) 2016/2031 65 artiklan mukaisesti rekisteröidylle ammattimaiselle toimijalle;

b) 

täsmennetyt kasvit kuuluvat kasvilajeihin, joita on kasvatettu ainakin osa niiden eliniästä rajatulla alueella ja joille on tehty kolmen vuoden ajan rajatun alueen määrittämisestä alkaen 10 ja 15 artiklassa tarkoitettuja kartoitustoimia, eikä niiden ole koskaan havaittu olleen täsmennetyn tuhoojan tartuttamia;

c) 

edellä b alakohdassa tarkoitetut täsmennettyjen kasvien lajit julkaistaan komission tietokannassa isäntäkasveista, joiden ei tiedetä saaneen tartuntaa asianomaisella rajatulla alueella;

d) 

täsmennetyille kasveille tehdään tarkoituksenmukaisina vuoden ajankohtina kasvinsuojelukäsittelyjä täsmennetyn tuhoojan vektoripopulaation torjumiseksi sen kaikissa kehitysvaiheissa, jotta kasvit pysyvät vapaina täsmennetyn tuhoojan vektoreista. Kyseisiin käsittelyihin on tapauksen mukaan, paikallisten olosuhteiden perusteella kuuluttava tehokkaita kemiallisia, biologisia tai mekaanisia menetelmiä;

e) 

toimivaltainen viranomainen on tehnyt täsmennettyjen kasvien erille niin lähellä siirtämisajankohtaa kuin mahdollista tarkastuksen ja molekyylitestauksen käyttäen näytteenottojärjestelmää, jonka avulla pystytään määrittämään vähintään 95 prosentin luotettavuudella tartunnan saaneiden kasvien 1 prosentin esiintymistaso;

f) 

täsmennettyjen kasvien erille on tehty niin lähellä siirtämisajankohtaa kuin mahdollista kasvinsuojelukäsittelyjä täsmennetyn tuhoojan kaikkien vektorien torjumiseksi.

21 artikla

Koko tuotantosyklin ajan tietyllä rajatulla alueella in vitro kasvatettujen täsmennettyjen kasvien siirtäminen kyseisen rajatun alueen ulkopuolelle ja asianomaisilta tartuntavyöhykkeiltä puskurivyöhykkeille

Koko tuotantosyklin ajan tietyllä rajatulla alueella in vitro kasvatettujen täsmennettyjen kasvien siirtäminen kyseisen rajatun alueen ulkopuolelle ja asianomaisilta tartuntavyöhykkeiltä puskurivyöhykkeille voidaan sallia ainoastaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) 

täsmennettyjä kasveja on kasvatettu koko niiden tuotantosyklin ajan paikassa, jolle on myönnetty lupa 24 artiklan mukaisesti;

b) 

täsmennetyt kasvit on kasvatettu läpinäkyvässä säiliössä steriileissä olosuhteissa, ja ne täyttävät jonkin seuraavista edellytyksistä:

i) 

ne on kasvatettu siemenistä;

ii) 

ne on lisätty steriileissä olosuhteissa emokasveista, jotka ovat sijainneet koko elinikänsä sellaisella unionin alueella, joka on vapaa täsmennetystä tuhoojasta, ja jotka on testattu ja todettu vapaiksi täsmennetystä tuhoojasta;

iii) 

ne on lisätty steriileissä olosuhteissa emokasveista, jotka on kasvatettu paikassa, joka täyttää 19 artiklassa säädetyt vaatimukset, ja jotka on testattu ja todettu vapaiksi täsmennetystä tuhoojasta käyttäen näytteenottojärjestelmää, jonka avulla pystytään määrittämään vähintään 95 prosentin varmuudella tartunnan saaneiden kasvien 1 prosentin esiintymistaso;

c) 

täsmennetyt kasvit kuljetetaan rajattujen alueiden kautta tai niiden sisällä steriileissä olosuhteissa säiliössä, joka estää täsmennetyn tuhoojan vektoriensa välityksellä aiheuttaman tartunnan mahdollisuuden.

22 artikla

Osan eliniästään tietyllä rajatulla alueella kasvatettujen lepotilassa olevien Vitis -suvun kasvien siirtäminen kyseisen rajatun alueen ulkopuolelle ja asianomaisilta tartuntavyöhykkeiltä puskurivyöhykkeille

Lepotilassa olevien istutukseen tarkoitettujen Vitis-suvun kasvien, siemeniä lukuun ottamatta, joita on kasvatettu osa niiden eliniästä tietyllä rajatulla alueella ja jotka luetellaan täsmennettyinä kasveina kyseisen rajatun alueen osalta, siirtäminen kyseisen rajatun alueen ulkopuolelle ja asianomaisilta tartuntavyöhykkeiltä puskurivyöhykkeille voidaan sallia ainoastaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) 

kasvit on kasvatettu paikassa, joka kuuluu asetuksen (EU) 2016/2031 65 artiklan mukaisesti rekisteröidylle toimijalle;

b) 

kasveille on tehty niin lähellä niiden siirtämisaikaa kuin mahdollista asianmukainen lämpöhoito käsittelylaitoksessa, jolle toimivaltainen viranomainen on myöntänyt luvan kyseiseen tarkoitukseen ja jota se valvoo, siten että lepotilassa olevat kasvit upotetaan 45 minuutiksi veteen, joka on kuumennettu 50 °C:n lämpötilaan.

23 artikla

Osan eliniästään tietyllä rajatulla alueella kasvatettujen täsmennettyjen kasvien siirtäminen tartuntavyöhykkeiden sisällä, puskurivyöhykkeiden sisällä ja puskurivyöhykkeiltä niitä vastaaville tartuntavyöhykkeille

Vähintään osan eliniästään tietyllä rajatulla alueella kasvatettujen täsmennettyjen kasvien siirtäminen tartuntavyöhykkeiden sisällä, puskurivyöhykkeiden sisällä ja puskurivyöhykkeiltä niitä vastaaville tartuntavyöhykkeille voidaan sallia ainoastaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

▼M5

a) 

täsmennetyt kasvit on kasvatettu paikassa, joka kuuluu asetuksen (EU) 2016/2031 65 artiklan mukaisesti rekisteröidylle toimijalle, ja tartuntavyöhykkeen ollessa kyseessä paikka täyttää 18 artiklan vaatimukset;

▼B

b) 

toimivaltainen viranomainen suorittaa kyseisessä paikassa vuosittain näytteenottoa ja testausta täsmennetyn tuhoojan esiintymisen varalta ottaen huomioon Xylella fastidiosa -organismia koskevassa elintarviketurvallisuusviranomaisen tuhoojavalvontakortissa esitetyt tiedot;

c) 

vuotuisesta tarkastuksesta ja edustavan näytteen testauksesta saadut tulokset vahvistavat, että täsmennettyä tuhoojaa ei esiinny;

d) 

täsmennetyille kasveille tehdään tarkoituksenmukaisina vuoden ajankohtina kasvinsuojelukäsittelyjä täsmennetyn tuhoojan vektoripopulaation torjumiseksi sen kaikissa kehitysvaiheissa, jotta kasvit pysyvät vapaina täsmennetyn tuhoojan vektoreista. Kyseisiin käsittelyihin on tapauksen mukaan, paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kuuluttava tehokkaita kemiallisia, biologisia tai mekaanisia menetelmiä;

e) 

ammattimaisten toimijoiden on pyydettävä kyseiset kasvit vastaanottavaa henkilöä allekirjoittamaan vakuutus siitä, että kyseisiä kasveja ei siirretä kyseisten vyöhykkeiden ulkopuolelle.

24 artikla

Tuotantopaikkojen hyväksyminen

1.  

Toimivaltainen viranomainen saa hyväksyä tuotantopaikan 19 ja 21 artiklan mukaisiin tarkoituksiin ainoastaan, jos se täyttää kaikki seuraavat edellytykset:

a) 

se on rekisteröity asetuksen (EU) 2016/2031 65 artiklan mukaisesti;

▼M5

b) 

se on täsmennetyltä tuhoojalta ja sen vektoreilta fyysisesti suojattu paikka;

c) 

toimivaltainen viranomainen on tarkastanut sen vuosittain vähintään kahdesti tarkoituksenmukaisimpina ajankohtina, ja jälkimmäiseen tarkastukseen sisältyy näytteenotto ja testaus mahdollisimman lähellä siirtämisajankohtaa.

▼B

2.  
Jos toimivaltaiset viranomaiset havaitsevat vuotuisten tarkastusten aikana täsmennetyn tuhoojan esiintymisen tai 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun fyysisen suojan vahingoittumisen, niiden on välittömästi peruutettava paikan hyväksyntä ja tilapäisesti keskeytettävä täsmennettyjen kasvien siirrot kyseisten rajattujen alueiden ulkopuolelle ja asianomaisilta tartuntavyöhykkeiltä puskurivyöhykkeille.
3.  
Kunkin jäsenvaltion on laadittava luettelo kaikista 1 kohdan mukaisesti hyväksytyistä paikoista ja pidettävä se ajan tasalla.

Sen on toimitettava kyseinen luettelo komissiolle ja muille jäsenvaltioille välittömästi luettelon laadinnan tai ajantasaistamisen jälkeen.

25 artikla

Täsmennettyjen kasvien, joita ei ole koskaan kasvatettu rajatulla alueella, siirtäminen unionissa

1.  

Täsmennettyjä kasveja, joita ei ole koskaan kasvatettu rajatun alueen sisällä, saa siirtää unionissa ainoastaan, jos ne on kasvatettu paikassa, joka täyttää seuraavat edellytykset:

a) 

se kuuluu asetuksen (EU) 2016/2031 65 artiklan mukaisesti rekisteröidylle ammattimaiselle toimijalle, ja toimivaltainen viranomainen tarkastaa sen vuosittain;

b) 

siellä suoritetaan vuosittain riskitasoon nähden asianmukaista näytteenottoa ja testausta täsmennetyn tuhoojan esiintymisen varalta käyttäen liitteessä IV lueteltua testiä ja ottaen huomioon Xylella fastidiosa -organismia koskevassa elintarviketurvallisuusviranomaisen tuhoojavalvontakortissa esitetyt tiedot.

2.  

Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, istutettaviksi tarkoitettuja kasveja Coffea, Lavandula dentata L., Nerium oleander L., Olea europaea L., Polygala myrtifolia L. ja Prunus dulcis (Mill.) D.A. Webb, siemeniä lukuun ottamatta, saa siirtää unionissa ensimmäisen kerran ainoastaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) 

ne on kasvatettu paikassa, jonka toimivaltainen viranomainen tarkastaa vuosittain;

b) 

paikassa suoritetaan näytteenottoa ja testausta täsmennetyn tuhoojan esiintymisen havaitsemiseksi ottaen huomioon Xylella fastidiosa -organismia koskevassa elintarviketurvallisuusviranomaisen tuhoojavalvontakortissa esitetyt tiedot ja käyttäen näytteenottojärjestelmää, jonka avulla pystytään määrittämään vähintään 80 prosentin luotettavuudella tartunnan saaneiden kasvien 1 prosentin esiintymistaso.

26 artikla

Rajatun alueen ulkopuolella kasvatettujen esiperusemokasvien ja esiperusaineiston siirtäminen unionissa

Esiperusemokasvit, sellaisina kuin ne määritellään komission täytäntöönpanodirektiivin 2014/98/EU ( 3 ) 1 artiklan 3 kohdassa, tai esiperusaineisto, sellaisena kuin se määritellään neuvoston direktiivin 2008/90/EY ( 4 ) 2 artiklan 5 kohdassa, jotka kuuluvat lajeihin Juglans regia L., Olea europaea L., Prunus amygdalus Batsch, P. amygdalus × P. persica, P. armeniaca L., P. avium (L.) L., P. cerasus L., P. domestica L., P. domestica × P. salicina, P. dulcis (Mill.) D.A. Webb, P. persica (L.) Batsch ja P. salicina Lindley ja joita on kasvatettu rajatun alueen ulkopuolella ja jotka ovat sijainneet ainakin osan elinajastaan hyönteisiltä suojaamattomissa olosuhteissa, saa siirtää unionin alueella ainoastaan, jos niiden mukana on kasvipassi ja jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) 

ne on sertifioitu komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/925 ( 5 ) 1 artiklan mukaisesti;

b) 

niille on mahdollisimman vähän aikaa ennen niiden siirtoa tehty silmämääräinen tarkastus sekä näytteenotto ja molekyylitestaus täsmennetyn tuhoojan esiintymisen varalta kasvinsuojelutoimenpiteitä koskevien kansainvälisten standardien mukaisesti.

27 artikla

Kasvipassit

Edellä 19–26 artiklassa tarkoitettuja kasveja saa siirtää unionissa ainoastaan, jos niiden mukana on kasvipassi ja asetuksen (EU) 2016/2031 78–95 artiklan vaatimuksia noudatetaan.

Kun on kyse 23 artiklassa tarkoitetuista täsmennetyistä kasveista, sovelletaan seuraavia lisäedellytyksiä:

a) 

jos niitä siirretään ainoastaan tartuntavyöhykkeillä, asetuksen (EU) 2016/2031 liitteessä VII olevan A osan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun jäljitettävyyskoodin viereen on lisättävä merkintä ”Tartuntavyöhyke – XYLEFA”;

▼M5

b) 

jos niitä siirretään puskurivyöhykkeellä tai puskurivyöhykkeeltä tartuntavyöhykkeelle, asetuksen (EU) 2016/2031 liitteessä VII olevan A osan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun jäljitettävyyskoodin viereen on lisättävä merkintä ’Puskurivyöhyke – XYLEFA’.

▼B

VIII LUKU

ISÄNTÄKASVIEN TUONTI UNIONIIN

28 artikla

Kolmansista maista, joista tiedetään, ettei niissä esiinny täsmennettyä tuhoojaa, peräisin olevien isäntäkasvien tuonti unioniin

Kolmansista maista, joista tiedetään, ettei niissä esiinny täsmennettyä tuhoojaa, peräisin olevia isäntäkasveja saa tuoda unioniin ainoastaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

▼M5

a) 

asianomaisen kolmannen maan kansallinen kasvinsuojeluelin on ilmoittanut kirjallisesti komissiolle, että toimivaltaisen viranomaisen tekemän tarkastuksen, näytteenoton ja yhdellä liitteessä IV luetelluista testeistä tehdyn molekyylitestauksen perusteella ja ISPM:n nro 4 ( 6 ) mukaisesti tiedetään, ettei kyseisessä maassa esiinny täsmennettyä tuhoojaa, ja, kun otetaan huomioon elintarviketurvallisuusviranomaisen ohjeet Xylella fastidiosa -organismia koskevista tilastollisesti luotettavista ja riskiperusteisista kartoituksista, käytössä olevien kartoitussuunnitelman ja näytteenottojärjestelmän avulla pystytään riittävällä varmuudella määrittämään täsmennetyn tuhoojan vähäinen esiintyminen;

▼B

b) 

isäntäkasvien mukana on kasvien terveystodistus, jossa todetaan kohdassa ”Lisäilmoitus”, että maassa ei esiinny täsmennettyä tuhoojaa;

c) 

isäntäkasvit on kasvatettu paikassa, jossa toimivaltainen viranomainen tekee vuosittain tarkoituksenmukaisina ajankohtina kyseisille kasveille tarkastuksen täsmennetyn tuhoojan esiintymisen varalta sekä riskitason mukaan näytteenoton ja testauksen liitteen IV luetteloon sisältyvällä testillä;

d) 

istutettaviksi tarkoitettuja kasveja Coffea, Lavandula dentata L., Nerium oleander L., Olea europaea L., Polygala myrtifolia L. ja Prunus dulcis (Mill.) D.A. Webb, siemeniä lukuun ottamatta, on kasvatettu paikassa, jossa toimivaltainen viranomainen tekee kasveille vuosittain tarkoituksenmukaisina ajankohtina tarkastuksen täsmennetyn tuhoojan esiintymisen varalta sekä näytteenoton ja testauksen liitteen IV luetteloon sisältyvällä testillä käyttäen näytteenottojärjestelmää, jonka avulla pystytään määrittämään vähintään 80 prosentin luotettavuudella tartunnan saaneiden kasvien 1 prosentin esiintymistaso;

e) 

toimivaltainen viranomainen on tarkastanut isäntäkasvit unioniin tuonnin yhteydessä 33 artiklan mukaisesti, eikä täsmennetyn tuhoojan esiintymistä ole havaittu.

29 artikla

Tuhoojista vapaalta alueelta sellaisessa maassa, jossa tartuntaa esiintyy, peräisin olevien isäntäkasvien tuonti unioniin

Kolmansista maista, joissa täsmennettyä tuhoojaa tiedetään esiintyvän, peräisin olevia isäntäkasveja saa tuoda unioniin ainoastaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

▼M5

a) 

isäntäkasvit ovat peräisin alueelta, jonka asianomainen kansallinen kasvinsuojeluelin on ilmoittanut olevan vapaa täsmennetystä tuhoojasta ISPM:n nro 4 mukaisesti ja näytteenottoon ja testaukseen perustuvien virallisten kartoitusten perusteella käyttäen liitteessä IV lueteltua testiä, ja, kun otetaan huomioon elintarviketurvallisuusviranomaisen ohjeet Xylella fastidiosa -organismia koskevista tilastollisesti luotettavista ja riskiperusteisista kartoituksista, käytössä olevien kartoitussuunnitelman ja näytteenottojärjestelmän avulla pystytään riittävällä varmuudella määrittämään täsmennetyn tuhoojan vähäinen esiintyminen;

▼B

b) 

asianomaisen kolmannen maan kansallinen kasvinsuojeluelin on ilmoittanut kirjallisesti komissiolle kyseisen alueen nimen;

▼M5

c) 

isäntäkasvien mukana on kasvinterveystodistus, jossa todetaan, että ne ovat sijainneet koko elinikänsä a alakohdassa tarkoitetulla alueella, ja mainitaan kyseisen alueen nimi;

▼B

d) 

isäntäkasvit on kasvatettu paikassa, jossa toimivaltainen viranomainen tekee vuosittain tarkoituksenmukaisina ajankohtina kyseisille kasveille tarkastuksen täsmennetyn tuhoojan esiintymisen varalta sekä riskitason mukaan näytteenoton ja testauksen liitteen IV luetteloon sisältyvällä testillä;

e) 

istutettaviksi tarkoitettuja kasveja Coffea, Lavandula dentata L., Nerium oleander L., Olea europaea L., Polygala myrtifolia L. ja Prunus dulcis (Mill.) D.A. Webb, siemeniä lukuun ottamatta, on kasvatettu paikassa, jossa toimivaltainen viranomainen tekee kasveille vuosittain tarkoituksenmukaisina ajankohtina tarkastuksen täsmennetyn tuhoojan esiintymisen varalta sekä näytteenoton ja testauksen liitteen IV luetteloon sisältyvällä testillä käyttäen näytteenottojärjestelmää, jonka avulla pystytään määrittämään vähintään 80 prosentin luotettavuudella tartunnan saaneiden kasvien 1 prosentin esiintymistaso;

f) 

toimivaltainen viranomainen on tarkastanut isäntäkasvit unioniin tuonnin yhteydessä 33 artiklan mukaisesti, eikä täsmennetyn tuhoojan esiintymistä ole havaittu.

30 artikla

Tuhoojista vapaasta tuotantopaikasta sellaisessa maassa, jossa tartuntaa esiintyy, peräisin olevien isäntäkasvien tuonti unioniin

1.  

Kolmansista maista, joissa täsmennettyä tuhoojaa tiedetään esiintyvän, peräisin olevia isäntäkasveja saa tuoda unioniin ainoastaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) 

isäntäkasvit ovat peräisin tuotantopaikasta, jonka kansallinen kasvinsuojeluelin on hyväksynyt tuhoojista vapaaksi 31 artiklan mukaisesti;

b) 

asianomaisen kolmannen maan kansallinen kasvinsuojeluelin on ilmoittanut kirjallisesti komissiolle luettelon tuhoojista vapaista tuotantopaikoista, mukaan luettuna niiden sijainti maassa;

c) 

isäntäkasvien mukana on kasvinterveystodistus, jossa todetaan seuraavaa:

i) 

kohdassa ”lisätietoja” mainitaan, että isäntäkasvit on tuotettu koko niiden tuotantosyklin ajan yhdessä tai useammassa sellaisessa paikassa, jonka kansallinen kasvinsuojeluelin on hyväksynyt tuhoojista vapaaksi 31 artiklan mukaisesti ja että isäntäkasveja on kuljetettu suljetuissa säiliöissä tai pakkauksissa, joiden avulla varmistetaan, että täsmennetyn tuhoojan tartuntaa sen vektorien välityksellä ei voi tapahtua;

▼M5

ii) 

tuhoojista vapaiden tuotantopaikkojen nimi tai koodi;

▼B

d) 

toimivaltainen viranomainen on tarkastanut isäntäkasvit unioniin tuonnin yhteydessä 33 artiklan mukaisesti, eikä täsmennetyn tuhoojan esiintymistä ole havaittu.

2.  

Kolmansista maista, joissa täsmennettyä tuhoojaa tiedetään esiintyvän, peräisin olevia ja koko tuotantosyklin ajan in vitro kasvatettuja isäntäkasveja saa tuoda unioniin ainoastaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) 

mainitut kasvit täyttävät jonkin seuraavista edellytyksistä:

i) 

ne on kasvatettu siemenistä;

ii) 

ne on lisätty steriileissä olosuhteissa emokasveista, jotka ovat sijainneet koko elinikänsä täsmennetystä tuhoojasta vapaalla alueella ja jotka on testattu ja todettu vapaiksi täsmennetystä tuhoojasta;

iii) 

ne on lisätty steriileissä olosuhteissa emokasveista, jotka on kasvatettu 31 artiklan edellytykset täyttävässä paikassa ja testattu ja todettu vapaiksi täsmennetystä tuhoojasta;

b) 

isäntäkasvit on kasvatettu tuotantopaikassa, jonka kansallinen kasvinsuojeluelin on hyväksynyt tuhoojista vapaaksi 31 artiklan mukaisesti;

c) 

asianomaisen kolmannen maan kansallinen kasvinsuojeluelin on ilmoittanut kirjallisesti komissiolle luettelon tuhoojista vapaista tuotantopaikoista, mukaan luettuna niiden sijainti kyseisessä maassa;

d) 

isäntäkasvien mukana on kasvinterveystodistus, jossa todetaan seuraavaa:

i) 

kohdassa ”lisätietoja” mainitaan, että isäntäkasvit on tuotettu koko niiden tuotantosyklin ajan in vitro yhdessä tai useammassa sellaisessa paikassa, jonka kansallinen kasvinsuojeluelin on hyväksynyt tuhoojista vapaaksi 31 artiklan mukaisesti ja että isäntäkasveja on kuljetettu suljetuissa säiliöissä tai pakkauksissa, joiden avulla varmistetaan, ettei täsmennetty tuhooja tai mikään sen tunnettu vektori voi aiheuttaa tartuntaa;

▼M5

ii) 

tuhoojista vapaiden tuotantopaikkojen nimi tai koodi.

▼B

31 artikla

Tuotantopaikkojen hyväksyminen tuhoojista vapaaksi

Tuotantopaikka voidaan hyväksyä tuhoojista vapaaksi ainoastaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) 

kansallinen kasvinsuojeluelin on hyväksynyt kyseisen tuotantopaikan hyönteisiltä suojatuksi paikaksi, joka on vapaa täsmennetystä tuhoojasta ja sen vektoreista, asiaankuuluvien kasvinsuojelutoimenpiteitä koskevien kansainvälisten standardien mukaisesti;

b) 

tuotantopaikassa on tehty tarkoituksenmukaisina vuoden ajankohtina kasvinsuojelukäsittelyjä vektoripopulaation torjumiseksi sen kaikissa kehitysvaiheissa, jotta kasvit pysyvät vapaina täsmennetyn tuhoojan vektoreista. Kyseisiin käsittelyihin on paikallisten olosuhteiden perusteella kuuluttava tehokkaita kemiallisia, biologisia tai mekaanisia menetelmiä;

c) 

toimivaltainen viranomainen tarkastaa tuotantopaikan vuosittain vähintään kahdesti tarkoituksenmukaisimpina ajankohtina;

d) 

tuotantopaikalta peräisin oleville isäntäkasveille on tehty niin lähellä siirtämisajankohtaa kuin mahdollista molekyylitestaus täsmennetyn tuhoojan esiintymisen varalta käyttäen liitteessä IV lueteltua testiä ja näytteenottojärjestelmää, jonka avulla pystytään määrittämään vähintään 90 prosentin luotettavuudella tartunnan saaneiden kasvien 1 prosentin esiintymistaso.

Jos toimivaltaiset viranomaiset havaitsevat vuotuisten tarkastusten aikana täsmennetyn tuhoojan esiintymisen tai vahinkoja, joiden vuoksi hyönteisiltä suojatut olosuhteet tuotantopaikassa vaarantuvat, niiden on välittömästi peruutettava paikan hyväksyntä ja tilapäisesti keskeytettävä isäntäkasvien siirrot. Niiden on viipymättä ilmoitettava tästä komissiolle.

IX LUKU

TÄSMENNETTYJEN KASVIEN SIIRTÄMISTÄ UNIONISSA JA ISÄNTÄKASVIEN TUONTIA UNIONIIN KOSKEVAT VIRALLISET TARKASTUKSET

32 artikla

Täsmennettyjen kasvien siirtämistä unionissa koskevat viralliset tarkastukset

1.  
Jäsenvaltioiden on tehtävä järjestelmällisesti virallisia tarkastuksia täsmennetyille kasveille, jotka siirretään rajatun alueen ulkopuolelle tai tartuntavyöhykkeeltä puskurivyöhykkeelle.

▼M5

2.  
Tällaisia tarkastuksia on suoritettava ainakin paikoissa, mukaan lukien maantiet, lentoasemat ja satamat, joissa täsmennettyjä kasveja siirretään tartuntavyöhykkeiltä puskurivyöhykkeille tai unionin alueen muihin osiin.

▼B

3.  
Näihin tarkastuksiin on sisällyttävä asiakirjatarkastus sekä täsmennettyjen kasvien tunnistustarkastus.
4.  
Nämä tarkastukset on tehtävä täsmennettyjen kasvien ilmoitetusta alkuperästä, omistuksesta tai niistä vastaavasta henkilöstä tai organisaatiosta riippumatta.
5.  
Jos nämä tarkastukset osoittavat, että 19–23 artiklassa säädetyt edellytykset eivät täyty, tarkastukset tehneen jäsenvaltion on tuhottava välittömästi vaatimusten vastainen kasvi paikan päällä tai lähellä olevassa paikassa. Tämä on tehtävä toteuttaen kaikki tarvittavat varotoimet, jotta poistamisen aikana ja sen jälkeen vältetään täsmennetyn tuhoojan ja kasvissa esiintyvien vektorien leviäminen.

33 artikla

Viralliset tarkastukset unioniin tuonnin yhteydessä

▼M1

1.  
Kaikki isäntäkasvien lähetykset, jotka tuodaan unioniin kolmansista maista, on tarkastettava virallisesti rajatarkastusasemalla, jonka kautta ne saapuvat ensimmäisen kerran unioniin, tai valvontapisteessä komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2019/2123 säädetyissä tapauksissa ja siinä vahvistetuin edellytyksin.

▼B

2.  
Kun on kyse isäntäkasveista, jotka ovat peräisin alueilta, joilla täsmennettyä tuhoojaa tiedetään esiintyvän, toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä kyseiselle täsmennettyjen kasvien erälle näytteenoton ja testauksen sisältävä tarkastus sen varmistamiseksi, ettei kasveissa esiinny täsmennettyä tuhoojaa, käyttäen näytteenottojärjestelmää, jonka avulla pystytään määrittämään vähintään 80 prosentin luotettavuudella tartunnan saaneiden kasvien 1 prosentin esiintymistaso ottaen huomioon ISPM nro 31.
3.  
Edellä olevaa 2 kohtaa ei sovelleta isäntäkasveihin, joita on kasvatettu koko tuotantosyklin ajan in vitro ja kuljetetaan läpinäkyvissä säiliöissä steriileissä olosuhteissa.

X LUKU

VIESTINTÄTOIMET

34 artikla

Tiedotuskampanjat

1.  
Jäsenvaltioiden on toimitettava täsmennetyn tuhoojan uhkaan unionin alueella liittyviä tietoja yleisön, matkailijoiden sekä ammattimaisten toimijoiden ja kansainvälisten kuljetusammattilaisten saataville. Niiden on toimitettava nämä tiedot kohdennettuina tiedotuskampanjoina julkisesti saataville toimivaltaisen viranomaisen verkkosivustoille tai sen nimeämille muille verkkosivustoille.
2.  
Rajatuilla alueilla asianomaisen jäsenvaltion on lisättävä yleistä tietoisuutta täsmennetyn tuhoojan aiheuttamasta uhkasta sekä toteutetuista toimenpiteistä, joilla ehkäistään tuhoojan kulkeutuminen unioniin ja leviäminen siellä. Sen on varmistettava, että yleisö, matkailijat ja asiaankuuluvat toimijat ovat tietoisia rajatun alueen, tartuntavyöhykkeen ja puskurivyöhykkeen rajauksista. Asianomaisen jäsenvaltion on tiedotettava asiaankuuluville toimijoille myös vektorin torjumiseksi toteutettavista toimenpiteistä, jotka vahvistetaan 8 ja 14 artiklassa.

XI LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

35 artikla

Jäsenvaltioiden raportointi toimenpiteistä

1.  
Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille vuosittain viimeistään 30 päivänä huhtikuuta kertomus edeltävän vuoden aikana 2, 4, 5, 7–18 ja 32 artiklan mukaisesti, tapauksen mukaan, toteutetuista toimenpiteistä ja niiden tuloksista.

Rajatuilla alueilla 10 ja 15 artiklan mukaisesti tehtyjen kartoitusten tulokset on ilmoitettava komissiolle käyttäen liitteessä V tarkoitettuja malleja.

▼M5 —————

▼B

4.  
Asianomaisen jäsenvaltion on viipymättä ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille jokaisesta täsmennetyn tuhoojan esiintymisen virallisesta yksilöinnistä 15 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa paikoissa.

36 artikla

Vaatimustenmukaisuus

Jäsenvaltioiden on tämän asetuksen noudattamiseksi tarvittaessa kumottava toimenpiteet, joita ne ovat hyväksyneet suojautuakseen täsmennetyn tuhoojan kulkeutumiselta ja leviämiseltä, tai muutettava niitä. Niiden on välittömästi ilmoitettava komissiolle näiden toimenpiteiden kumoamisesta tai muuttamisesta.

37 artikla

Kumoaminen

Kumotaan täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/789.

38 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Edellä olevaa 2 artiklan 4 kohdan toista virkettä, 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan kolmatta virkettä, 28 artiklan a alakohdan toista virkettä ja 29 artiklan a alakohdan toista virkettä sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2023.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.



LIITE

▼M3



”LIITE I

Luettelo kasveista, joiden tiedetään olevan alttiita yhdelle tai useammalle täsmennetyn tuhoojan alalajille (’isäntäkasvit’)

Acacia Mill.
Acer L.
Adenocarpus lainzii (Castrov.) Castrov.
Albizia julibrissin Durazz.
Alnus rhombifolia Nutt.
Amaranthus retroflexus L.
Ambrosia L.
Ampelopsis arborea (L.) Koehne
Ampelopsis brevipedunculata (Maxim.) Trautv.
Ampelopsis cordata Michx.
Anthyllis barba-jovis L.
Anthyllis hermanniae L.
Arbutus unedo L.
Argyranthemum frutescens (L.) Sch.Bip.
Artemisia L.
Asparagus acutifolius L.
Athyrium filix-femina (L.) Roth
Baccharis L.
Berberis thunbergii DC.
Brassica L.
Calicotome spinosa (L.) Link
Calicotome villosa (Poir.) Link
Callicarpa americana L.
Callistemon citrinus (Curtis) Skeels
Calluna vulgaris (L.) Hull
Calocephalus brownii (Cass.) F.Muell.
Carya Nutt.

▼M5

Castanea sativa Mill.

▼M3

Catharanthus roseus (L.) G.Don
Celtis occidentalis L.
Cercis canadensis L.
Cercis occidentalis Torr.
Cercis siliquastrum L.
Chamaecrista fasciculata (Michx.) Greene
Chenopodium album L.
Chionanthus L.
x Chitalpa tashkentensis T. S. Elias & Wisura
Cistus L.
Citrus L.
Clematis cirrhosa L.
Clematis vitalba L.

▼M5

Clinopodium nepeta (L.) Kuntze

▼M3

Coelorachis cylindrica (Michx.) Nash
Coffea L.
Conium maculatum L.
Convolvulus cneorum L.
Coprosma repens A.Rich.

▼M5

Cornus sanguinea L.

▼M3

Coronilla L.
Cortaderia selloana (Schult. & Schult.f.) Asch. & Graebn.
Cyperus eragrostis Lam.
Cytisus Desf.
Digitaria Haller
Dimorphotheca ecklonis (DC.) Norl.
Dimorphotheca fruticosa (L.) Norl.
Diospyros kaki L.f.
Diplocyclos palmatus (L.) C.Jeffrey
Dittrichia viscosa (L.) Greuter
Dodonaea viscosa (L.) Jacq.
Echium plantagineum L.
Elaeagnus angustifolia L.
Elaeagnus x submacrophylla Servett.
Encelia farinosa A.Gray ex Torr.
Eremophila maculata (Ker Gawler) F. von Müller.
Erica cinerea L.
Erigeron L.
Eriocephalus africanus L.
Erodium moschatum (L.) L’Hérit.
Erysimum L.
Euphorbia chamaesyce L.
Euphorbia terracina L.
Euryops chrysanthemoides (DC.) B.Nord.
Euryops pectinatus (L.) Cass.
Fagus crenata Blume
Fallopia japonica (Houtt.) Ronse Decr.
Fatsia japonica (Thunb.) Decne. & Planch.
Ficus carica L.
Frangula alnus Mill.
Fraxinus L.
Gazania rigens (L.) Gaertn.
Genista L.
Ginkgo biloba L.
Gleditsia triacanthos L.
Grevillea juniperina Br.

▼M5

Grevillea rosmarinifolia A. Cunn.

▼M3

Hebe Comm. ex Juss.
Helianthus L.
Helichrysum Mill.
Heliotropium europaeum L.
Hemerocallis L.
Hevea brasiliensis (Willd. ex A.Juss.) Müll.Arg.
Hibiscus L.
Humulus scandens (Lour.) Merr.
Hypericum androsaemum L.
Hypericum perforatum L.
Ilex aquifolium L.
Ilex vomitoria Sol. ex Aiton
Iva annua L.
Jacaranda mimosifolia D. Don
Jacobaea maritima (L.) Pelser & Meijden
Juglans L.
Juniperus ashei J. Buchholz
Koelreuteria bipinnata Franch.
Lagerstroemia L.
Laurus nobilis L.
Lavandula L.
Lavatera cretica L.
Ligustrum lucidum W.T.Aiton.
Liquidambar styraciflua L.
Lonicera implexa Soland.
Lonicera japonica Thunb.

▼M5

Lonicera periclymenum L.

▼M3

Lupinus aridorum McFarlin ex Beckner
Lupinus villosus Willd.
Magnolia grandiflora L.
Magnolia x soulangeana Soul.-Bod.
Mallotus paniculatus (Lam.) Müll.Arg.
Medicago arborea L.
Medicago sativa L.

▼M5

Mentha suaveolens Ehrh.

▼M3

Metrosideros Banks ex Gaertn.
Mimosa L.
Modiola caroliniana (L.) G. Don
Morus L.
Myoporum insulare R.Br.
Myoporum laetum G. Forst.
Myrtus communis L.
Nandina domestica Murray
Neptunia lutea (Leavenw.) Benth.
Nerium oleander L.
Olea L.
Parthenocissus quinquefolia (L.) Planch.
Paspalum dilatatum Poir.
Pelargonium L’Hér. ex Aiton
Perovskia abrotanoides Kar.
Persea americana Mill.
Phagnalon saxatile (L.) Cass.
Phillyrea angustifolia L.
Phillyrea latifolia L.
Phlomis fruticosa L.
Phlomis italica L.
Phoenix reclinata Jacquin
Phoenix roebelenii O’Brien
Pinus taeda L.
Pistacia vera L.
Plantago lanceolata L.
Platanus L.
Pluchea odorata (L.) Cass.
Polygala grandiflora Wight
Polygala myrtifolia L.
Prunus L.
Psidium L.
Pteridium aquilinum (L.) Kuhn

▼M5

Pyracantha coccinea M. Roem.

▼M3

Pyrus L.
Quercus L.
Ratibida columnifera (Nutt.) Wooton & Standl.
Retama monosperma (L.) Boiss.

▼M5

Rhamnus alaternus L.

▼M3

Rhus L.
Robinia pseudoacacia L.
Rosa L.
Rubus L.
Ruta chalepensis L.
Ruta graveolens L.
Salvia apiana Jeps.
Salvia mellífera Greene
Salvia officinalis L.
Salvia rosmarinus Spenn.
Sambucus L.
Santolina chamaecyparissus L.
Santolina magonica (O.Bolòs, Molin. & P.Monts.) Romo
Sapindus saponaria L.
Sassafras L. ex Nees
Scabiosa atropurpurea var. maritima L.

▼M5

Senecio inaequidens DC.

▼M3

Setaria magna Griseb.
Solidago fistulosa Mill.
Solidago virgaurea L.
Sorghum halepense (L.) Pers.
Spartium L.
Stewartia pseudocamellia Maxim.
Strelitzia reginae Aiton
Streptocarpus Lindl.
Symphyotrichum divaricatum (Nutt.) G.L.Nesom
Syringa vulgaris L.
Teucrium capitatum L.
Thymus vulgaris L.
Trifolium repens L.
Ulex L.
Ulmus L.
Vaccinium L.
Viburnum tinus L.
Vinca L.
Vitex agnus-castus L.
Vitis L.
Westringia fruticosa (Willd.) Druce
Westringia glabra R.Br.
Xanthium strumarium L.



LIITE II

Luettelo kasveista, joiden tiedetään olevan alttiita täsmennetyn tuhoojan tietyille alalajeille (’täsmennetyt kasvit’)

Xylella fastidiosa -organismin alalajille fastidiosa alttiit täsmennetyt kasvit

Acer L.
Ambrosia artemisiifolia L.
Calicotome spinosa (L.) Link
Cercis occidentalis Torr.
Cistus monspeliensis L.
Citrus limon (L.) Osbeck
Citrus paradisi Macfad.
Citrus reticulata Blanco
Citrus sinensis (L.) Osbeck
Coffea L.
Elaeagnus angustifolia L.
Erysimum L.
Ficus carica L.

▼M5

Fraxinus angustifolia Vahl

▼M3

Genista lucida L.
Juglans regia L.

▼M5

Liquidambar styraciflua L.

▼M3

Lupinus aridorum McFarlin ex Beckner
Magnolia grandiflora L.
Medicago sativa L.
Metrosideros Banks ex Gaertn.
Morus L.
Myrtus communis L.
Nerium oleander L.
Pelargonium graveolens L’Hér.
Pluchea odorata (L.) Cass.
Polygala myrtifolia L.
Prunus L.
Psidium L.

▼M5

Quercus ilex L.

▼M3

Rhamnus alaternus L.

▼M5

Rubus ideaus L.

▼M3

Rubus rigidus Sm.
Rubus ursinus Cham. & Schldl.
Ruta chalepensis L.
Salvia rosmarinus Spenn.
Sambucus L.
Spartium junceum L.
Strelitzia reginae Aiton
Streptocarpus Lindl.
Teucrium capitatum L.
Ulex europaeus L.
Ulmus americana L.
Vaccinium corymbosum L.
Vinca L.
Vitis L.

Xylella fastidiosa -organismin alalajille multiplex alttiit täsmennetyt kasvit

Acacia Mill.

▼M5

Acer granatense Boiss.

▼M3

Acer griseum (Franch.) Pax
Acer pseudoplatanus L.
Acer rubrum L.
Adenocarpus lainzii (Castrov.) Castrov.
Alnus rhombifolia Nutt.
Ambrosia L.
Ampelopsis cordata Michx.
Anthyllis barba-jovis L.
Anthyllis hermanniae L.
Arbutus unedo L.
Argyranthemum frutescens (L.) Sch.Bip.
Artemisia L.
Asparagus acutifolius L.
Athyrium filix-femina (L.) Roth
Baccharis halimifolia L.
Berberis thunbergii DC.
Calicotome spinosa (L.) Link
Calicotome villosa (Poir.) Link
Callistemon citrinus (Curtis) Skeels
Calluna vulgaris (L.) Hull
Calocephalus brownii (Cass.) F.Muell
Carya Nutt.

▼M5

Castanea sativa Mill.

▼M3

Celtis occidentalis L.
Cercis canadensis L.
Cercis occidentalis Torr.
Cercis siliquastrum L.

▼M5

Chenopodium album L.

▼M3

Chionanthus L.
Cistus L.
Clematis cirrhosa L.
Clematis vitalba L.

▼M5

Clinopodium nepeta (L.) Kuntze

▼M3

Convolvulus cneorum L.
Coprosma repens A.Rich.

▼M5

Cornus sanguinea L.

▼M3

Coronilla L.
Cytisus Desf.
Dimorphotheca ecklonis (DC.) Norl.
Dimorphotheca fruticosa (L.) Norl.
Dittrichia viscosa (L.) Greuter
Dodonaea viscosa (L.) Jacq.
Echium plantagineum L.
Elaeagnus angustifolia L.
Elaeagnus x submacrophylla Servett.
Encelia farinosa A.Gray ex Torr.
Erica cinerea L.
Erigeron L.
Eriocephalus africanus L.
Erodium moschatum (L.) L’Hérit.
Euryops chrysanthemoides (DC.) B.Nord.
Euryops pectinatus (L.) Cass.
Fallopia japonica (Houtt.) Ronse Decr.
Ficus carica L.
Frangula alnus Mill.
Fraxinus L.
Gazania rigens (L.) Gaertn.
Genista L.
Ginkgo biloba L.
Gleditsia triacanthos L.
Grevillea juniperina Br.

▼M5

Grevillea rosmarinifolia A. Cunn.

▼M3

Hebe Comm. ex Juss.
Helianthus L.
Helichrysum Mill.
Hibiscus syriacus L.
Hypericum androsaemum L.
Hypericum perforatum L.
Ilex aquifolium L.
Iva annua L.
Jacobaea maritima (L.) Pelser & Meijden
Koelreuteria bipinnata Franch.
Lagerstroemia L.
Laurus nobilis L.
Lavandula L.
Lavatera cretica L.
Liquidambar styraciflua L.
Lonicera implexa Soland.
Lonicera japonica Thunb.

▼M5

Lonicera periclymenum L.

▼M3

Lupinus aridorum McFarlin ex Beckner
Lupinus villosus Willd.
Magnolia grandiflora L.
Magnolia x soulangeana Soul.-Bod.
Medicago arborea L.
Medicago sativa L.

▼M5

Mentha suaveolens Ehrh.

▼M3

Metrosideros Banks ex Gaertn.
Myoporum laetum G.Forst.
Myrtus communis L.
Nerium oleander L.
Olea L.
Pelargonium L’Hér. ex Aiton
Perovskia abrotanoides Kar.
Phagnalon saxatile (L.) Cass.
Phillyrea angustifolia L.
Phlomis fruticosa L.
Phlomis italica L.
Pistacia vera L.
Plantago lanceolata L.
Platanus L.
Polygala grandiflora Wight
Polygala myrtifolia L.
Prunus L.
Pteridium aquilinum (L.) Kuhn
Quercus L.
Ratibida columnifera (Nutt.) Wooton & Standl.
Retama monosperma (L.) Boiss.

▼M5

Rhamnus alaternus L.

▼M3

Robinia pseudoacacia L.
Rosa L.
Rubus L.
Ruta graveolens L.

▼M5 —————

▼M3

Salvia mellífera Greene
Salvia officinalis L.
Salvia rosmarinus Spenn.
Sambucus L.
Santolina chamaecyparissus L.
Santolina magonica (O.Bolòs, Molin. & P.Monts.) Romo
Sapindus saponaria L.
Scabiosa atropurpurea var. maritima L.

▼M5

Senecio inaequidens DC.

▼M3

Solidago virgaurea L.
Spartium L.
Strelitzia reginae Aiton
Syringa vulgaris L.
Ulex L.
Ulmus L.
Vaccinium L.
Viburnum tinus L.
Vinca L.
Vitex agnus-castus L.
Westringia fruticosa (Willd.) Druce
Xanthium strumarium L.

Xylella fastidiosa -organismin alalajille pauca alttiit täsmennetyt kasvit

Acacia Mill.
Amaranthus retroflexus L.
Asparagus acutifolius L.
Catharanthus roseus (L.) G.Don
Chenopodium album L.
Cistus albidus L.
Cistus creticus L.
Citrus L.
Coffea L.
Dimorphotheca fruticosa (L.) Norl.
Dodonaea viscosa (L.) Jacq.
Elaeagnus angustifolia L.
Eremophila maculata (Ker Gawler) F. von Müller.
Erigeron L.
Euphorbia chamaesyce L.
Euphorbia terracina L.
Genista hirsuta Vahl.
Grevillea juniperina Br.
Hebe Comm. ex Juss.
Heliotropium europaeum L.
Hibiscus L.
Laurus nobilis L.
Lavandula L.
Myoporum insulare R.Br.
Myrtus communis L.
Nerium oleander L.
Olea europaea subsp. europaea L.
Olea europaea subsp. sylvestris (Mill.) Rouy
Pelargonium L’Hér. ex Aiton
Phillyrea latifolia L.
Pistacia vera L.
Polygala myrtifolia L.
Prunus L.
Rhamnus alaternus L.
Salvia rosmarinus Spenn.
Spartium junceum L.
Thymus vulgaris L.
Ulex parviflorus Pourr.
Vinca minor L.
Westringia fruticosa (Willd.) Druce
Westringia glabra R.Br.

▼B



LIITE III

4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tartuntavyöhykkeet, joilla sovelletaan 13–17 artiklassa vahvistettuja leviämisen rajoittamista koskevia toimenpiteitä

A OSA

Tartuntavyöhyke Italiassa

Italian tartuntavyöhykkeeseen kuuluvat seuraavat alueet:

1. 

Leccen maakunta

2. 

Brindisin maakunta

3. 

Taranton maakunnassa sijaitsevat kunnat:

Avetrana
Carosino
Crispiano
Faggiano

▼M4

Fasano

▼B

Fragagnano
Grottaglie
Leporano
Lizzano
Manduria
Martina Franca
Maruggio
Monteiasi
Montemesola
Monteparano
Pulsano
Roccaforzata
San Giorgio Ionico
San Marzano di San Giuseppe
Sava
Statte
Taranto
Torricella

▼M4

4. 

Barin maakunnassa sijaitsevat kunnat:

Alberobello
Castellana Grotte
Locorotondo
Monopoli
Polignano a Mare
Putignano

▼B

B OSA

Tartuntavyöhyke Ranskassa

Ranskan tartuntavyöhykkeeseen kuuluvat seuraavat alueet:

Korsikan alue

C OSA

Tartuntavyöhyke Espanjassa

Espanjan tartuntavyöhykkeeseen kuuluvat seuraavat alueet:

Baleaarien itsehallintoalue

▼M5

D OSA

Tartuntavyöhyke Portugalissa

Portugalin tartuntavyöhykkeeseen kuuluvat seuraavat alueet:

Porton alue

Osa seuraavista Espinhon kunnassa sijaitsevista piireistä:

Anta e Guetim
Espinho
Silvalde

Gondomarin kunnassa sijaitsevat piirit:

Gondomar (São Cosme), Valbom e Jovim

Osa seuraavista Gondomarin kunnassa sijaitsevista piireistä:

Baguim do Monte (Rio Tinto)
Fânzeres e São Pedro da Cova
Foz do Sousa e Covelo
Melres e Medas
Rio Tinto

Osa seuraavista Maian kunnassa sijaitsevista piireistä:

Pedrouços

Osa seuraavista Matosinhosin kunnassa sijaitsevista piireistä:

Custóias, Leça do Balio e Guifões
São Mamede de Infesta e Senhora da Hora

Porton kunnassa sijaitsevat piirit:

Bonfim
Campanhã
Cedofeita, Ildefonso, Sé, Miragaia, Nicolau, Vitória
Paranhos

Osa seuraavista Porton kunnassa sijaitsevista piireistä:

Aldoar, Foz do Douro e Nevogilde
Lordelo do Ouro e Massarelos
Ramalde

Santa Maria da Feiran kunnassa sijaitsevat piirit:

Argoncilhe
Fiães
Nogueira da Regedoura
Sanguedo

Osa seuraavista Santa Maria da Feiran kunnassa sijaitsevista piireistä:

Caldas de São Jorge e Pigeiros
Canedo, Vale e Vila Maior
Lobão, Gião, Louredo e Guisande
Lourosa
Mozelos
Santa Maria de Lamas
São João de Ver
São Paio de Oleiros

Vila Nova de Gaian kunta:

Kaikki piirit

▼M1



LIITE IV

Testit Xylella fastidiosa -organismin ja sen alalajien yksilöimiseksi

A.    Testit Xylella fastidiosa -organismin esiintymisen kartoittamiseksi ja yksilöimiseksi

1. 

Reaaliaikainen PCR, perustana Harper et al., 2010 (ja oikaisu 2013) ( 7 );

2. 

Silmukkavälitteinen isoterminen monistus (LAMP) perustuen alukkeisiin, kehittäjä Harper et al., 2010 (ja oikaisu 2013) ( 8 );

3. 

Reaaliaikainen PCR, perustana Ouyang et al., 2013 ( 9 );

4. 

Tavanomainen PCR, perustana Minsavage et al., 1994 ( 10 ).

B.    Molekyylitestit Xylella fastidiosa -organismin alalajien yksilöimiseksi

1. 

Multilokus-sekvenssityypitys (MLST), perustana Yuan et al., 2010, kaikkien alalajien määrittämiseksi ( 11 );

2. 

PCR, perustana Hernandez-Martinez et al., 2006, alalajien fastidiosa, multiplex ja sandyi määrittämiseksi ( 12 );

3. 

PCR, perustana Pooler & Hartung, 1995, alalajin pauca määrittämiseksi ( 13 );

▼M5

4. 

Reaaliaikainen PCR, perustana Dupas et al., 2019, kaikkien alalajien määrittämiseksi ( 14 );

5. 

Reaaliaikainen PCR, perustana Hodgetts et al., 2021, kaikkien alalajien määrittämiseksi ( 15 ).

▼B



LIITE V

Mallit rajatuilla alueilla 10–15 artiklan mukaisesti tehtyjen kartoitusten tuloksista raportoimiseksi

A OSA

Malli vuotuisten tilastopohjaisten kartoitusten tuloksista raportoimiseksi



1. Rajatun alueen maantieteellinen sijainti

2. Rajatun alueen alkuperäinen koko (ha)

3. Rajatun alueen päivitetty koko (ha)

4. Menetelmä (H/R)

5. Vyöhyke (esim. PV/TV)

6. Kartoituspaikat

7. Ajankohta

A. Kartoituksen määrittely (syöttöparametrit RiBESS+ -järjestelmässä)

B. Näytteenotto

C. Kartoituksen tulokset

23. Huomautukset

8. Kohdepopulaatio

9. Epidemiologiset yksiköt

10. Havaitsemismenetelmä

11. Näytteenoton tehokkuus

12. Menetelmän herkkyys

13. Riskitekijät (toiminnot, sijaintipaikat ja alueet)

14. Tarkastettujen epidemiologisten yksiköiden määrä

15. Tutkimusten määrä

16. Näytteiden määrä

17. Testien määrä

18. Muiden toimenpiteiden määrä

19. Tulokset

20. Ilmoitettujen esiintymien ilmoitusnumero tapauksen mukaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/1715 mukaisesti

21. Saavutettu luotettavuustaso

22. Oletettu esiintyvyys

Isäntälajit

Alue (ha tai muu sopivampi yksikkö)

Tarkastusyksiköt

Kuvaus

Yksiköt

Silmämääräiset tarkastukset

Testaus

Muut menetelmät

Riskitekijä

Riskitasot

Sijaintipaikkojen määrä

Suhteelliset riskit

Isäntäpopulaation osuus

 

 

Positiivinen

Negatiivinen

Määrittämätön

Lukumäärä

Päivämäärä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ohjeet mallin täyttämistä varten

Selitetään kartoituksen suunnittelua koskevat olettamat. Esitetään yhteenveto ja perustelu:

— 
Kohteena oleva populaatio, epidemiologinen yksikkö ja tarkastusyksiköt;
— 
Havaitsemismenetelmä ja menetelmän herkkyys;
— 
Riskitekijä(t), joista ilmoitetaan riskitasot ja vastaavat suhteelliset riskit ja isäntäkasvipopulaation osuudet.
Sarake 1: 

Ilmoitetaan maantieteellisen alueen nimi, esiintymän numero tai muu tieto, jonka perusteella kyseessä oleva rajattu alue ja sen määrittämispäivä voidaan yksilöidä.

Sarakkeet 2 ja 3: 

Ilmoitetaan rajatun alueen koko ennen kartoituksen aloittamista ja siihen mahdollisesti tehdyt päivitykset.

Sarake 4: 

Ilmoitetaan käytetty menetelmä: hävittäminen (H), rajoittaminen (R). Lisätään tarvittaessa rivejä rajattujen alueiden määrän ja niillä sovellettavien menetelmien mukaan.

Sarake 5: 

Ilmoitetaan, millä rajatun alueen vyöhykkeellä kartoitus tehtiin, ja lisätään rivejä tarpeen mukaan: tartuntavyöhyke (TV) tai puskurivyöhyke (PV), käyttäen eri rivejä. Tapauksen mukaan ilmoitetaan tartuntavyöhykkeen se alue, jolla kartoitus tehtiin (esim. viimeiset 5 km ennen puskurivyöhykettä, taimitarhojen ympärillä jne.), eri riveillä.

Sarake 6: 

Ilmoitetaan kartoituspaikat tarvittaessa useammalla kuin yhdellä rivillä. Taimitarhoilla tehdyt kartoitukset ilmoitetaan aina omalla rivillään. Jos valitaan vaihtoehto ’muu’, täsmennetään:

1. 

Ulkoilma (tuotantoalue): 1.1 pelto (viljelymaa, laidun); 1.2. hedelmätarha/viinitarha; 1.3. taimitarha; 1.4. metsä;

2. 

Ulkoilma (muut): 2.1. yksityiset puutarhat; 2.2. julkiset alueet; 2.3. suojelualue; 2.4. luonnonvaraiset kasvit muilla kuin suojelualueilla; 2.5. muu, täsmennetään kyseessä oleva tapaus (esim. puutarhamyymälä jne.);

3. 

Fyysisesti suljetut olosuhteet: 3.1. kasvihuone; 3.2. yksityinen paikka, muu kuin kasvihuone; 3.3. julkinen paikka, muu kuin kasvihuone; 3.4. muu, täsmennetään kyseessä oleva tapaus (esim. puutarhamyymälä jne.).

Sarake 7: 

Ilmoitetaan ne kuukaudet vuodesta, jolloin kartoitukset tehtiin.

Sarake 8: 

Ilmoitetaan valittu kohdepopulaatio ja sitä vastaava luettelo isäntälajeista ja katetusta alueesta. Kohdepopulaatio määritellään tarkastusyksiköiden kokonaisuutena. Sen koko määritellään tavanomaisesti maatalousalueiden osalta hehtaareina, mutta kyseessä voivat olla myös palstat, pellot, kasvihuoneet jne. Perustellaan valinta taustaolettamissa sarakkeessa 23 (’Huomautukset’). Ilmoitetaan tarkastusyksiköt, joita kartoitus koski. ’Tarkastusyksiköllä’ tarkoitetaan kasveja, kasvinosia, hyödykkeitä, materiaaleja ja tuhoojan vektoreita, jotka on tutkittu tuhoojan yksilöimiseksi ja havaitsemiseksi.

Sarake 9: 

Ilmoitetaan epidemiologiset yksiköt, joita kartoitus koski, yksikön kuvaus ja mittausyksikkö. ’Epidemiologisella yksiköllä’ tarkoitetaan homogeenista aluetta, jolla tuhoojan ja isäntäkasvien keskinäiset vaikutukset sekä abioottiset ja bioottiset tekijät ja olosuhteet johtaisivat samaan epidemiologiaan, jos tuhoojaa esiintyisi. Epidemiologiset yksiköt ovat kohdepopulaation alajaostoja, jotka ovat epidemiologialtaan homogeenisia ja joihin kuuluu vähintään yksi isäntäkasvi. Joissakin tapauksissa koko isäntäpopulaatio tietyllä alueella / tietyssä maassa voidaan määritellä epidemiologiseksi yksiköksi. Kyse voi olla NUTS-alueista, kaupunkialueista, metsistä, ruusutarhoista tai maatiloista tai hehtaarimääräisistä alueista. Valinta on perusteltava taustaolettamissa.

Sarake 10: 

Ilmoitetaan kartoituksen aikana käytetyt menetelmät sekä toimenpiteiden määrä kussakin tapauksessa. Jos tietyn sarakkeen tietoja ei ole saatavissa, merkitään ’Ei sovelleta’.

Sarake 11: 

Ilmoitetaan arvio näytteenoton tehokkuudesta. Näytteenoton tehokkuudella tarkoitetaan todennäköisyyttä valita tartunnan saaneesta kasvista tartunnan saaneita kasvin osia. Vektorien osalta se tarkoittaa sitä, kuinka tehokkaasti menetelmän avulla saadaan otettua kiinni positiivinen vektori, kun niitä esiintyy kartoitettavalla alueella. Maaperän osalta se tarkoittaa sitä, kuinka tehokkaasti saadaan valittua tuhoojan sisältävä maaperänäyte, kun tuhoojaa esiintyy kartoitettavalla alueella.

Sarake 12: 

’Menetelmän herkkyydellä’ tarkoitetaan sitä, kuinka todennäköisesti menetelmä havaitsee asianmukaisesti tuhoojan esiintymisen. Menetelmän herkkyys määritellään todennäköisyydeksi siitä, että tosiasiallisesti positiivisesta isäntäkasvista saadaan positiivinen testitulos. Se saadaan kertomalla näytteenoton tehokkuus (eli todennäköisyys valita tartunnan saaneesta kasvista tartunnan saaneita kasvinosia) diagnostisella herkkyydellä (joka määritetään yksilöimisprosessissa käytettävällä silmämääräisellä tarkastuksella ja/tai laboratoriotestillä).

Sarake 13: 

Ilmoitetaan riskitekijät eri riveillä käyttäen rivejä tarpeen mukaan. Ilmoitetaan jokaisen riskitekijän osalta riskitaso ja vastaava suhteellinen riski ja isäntäkasvipopulaation osuus.

Sarake B: 

Ilmoitetaan kartoituksen tiedot. Jos tietyn sarakkeen tietoja ei sovelleta, merkitään ’Ei sovelleta’. Näissä sarakkeissa annettavat tiedot liittyvät sarakkeeseen 10 ’Havaitsemismenetelmät’ sisältyviin tietoihin.

Sarake 19: 

Ilmoitetaan positiivisiksi, negatiivisiksi ja määrittämättömiksi todettujen näytteiden määrä. ’Määrittämättömiä’ ovat ne analysoidut näytteet, joista ei ole saatu tulosta erilaisten tekijöiden vuoksi (esim. tulos alle toteamisrajan, näytettä ei käsitelty koska sitä ei ollut yksilöity, vanhentunut näyte jne.).

Sarake 20: 

Ilmoitetaan kartoituksen toteuttamisvuoden aikana ilmoitetut esiintymät. Esiintymän ilmoitusnumeroa ei tarvitse mainita, jos toimivaltainen viranomainen on todennut, että havainto koskee asetuksen (EU) 2016/2031 14 artiklan 2 kohdassa, 15 artiklan 2 kohdassa tai 16 artiklassa tarkoitettua tapausta. Tässä tapauksessa ilmoitetaan sarakkeessa 21 (’Huomautukset’) syy, jonka vuoksi tätä tietoa ei anneta.

Sarake 21: 

Ilmoitetaan kartoituksen herkkyys, sellaisena kuin se määritellään ISPM:ssä nro 31. Tämän saavutetun luottamustason, joka koskee tuhoojista vapaata asemaa, arvo lasketaan tehtyjen tarkastusten (ja/tai näytteiden) perusteella ottaen huomioon menetelmän herkkyys ja oletettu esiintyvyys.

Sarake 22: 

Ilmoitetaan oletettu esiintyvyys ennen kartoitusta tehdyn, tuhoojan todennäköistä todellista esiintyvyyttä kentällä koskevan arvioinnin perusteella. Oletettu esiintyvyys asetetaan tavoitteeksi kartoituksessa, ja se vastaa riskinhallinnasta vastaavien tahojen tekemää kompromissia tuhoojan esiintymistä koskevan riskin ja kartoituksen tekemiseen käytettävien resurssien välillä.

B OSA

Malli Xylella fastidiosa -organismin vektorihyönteisiä koskevien kartoitusten tuloksista raportoimiseksi



1. Rajatun alueen kuvaus

2. Menetelmä

3. Vyöhyke

4. Vektorilajit

5. Silmämääräiset tarkastukset

6. Ansojen tyyppi (tai muut vektorien pyydystysmenetelmät, kuten haavit)

7. Ansojen (tai muiden pyydystysmenetelmien) määrä

8. Ansojen (tai tapauksen mukaan muiden menetelmien) tarkistamistiheys

9. Ansojen (tai tapauksen mukaan muiden menetelmien) tarkistamisajankohdat

10. Kerättyjen vektorinäytteiden määrä

11. Pyydystettyjen vektorien määrä

12. Analysoitujen vektorien määrä

13. Analysoitujen vektorinäytteiden määrä

14. Positiivisten vektorinäytteiden määrä

15. Negatiivisten vektorinäytteiden määrä

16. Määrittämättömien vektorinäytteiden määrä

17. Huomautukset

Nimi

Määrittämispäivä

Ajankohta

Lukumäärä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ohjeet mallin täyttämistä varten

Sarake 1: 

Ilmoitetaan alueen nimi, esiintymän numero tai muu tieto, jonka perusteella kyseessä oleva rajattu alue ja sen määrittämispäivä voidaan yksilöidä.

Sarake 2: 

Ilmoitetaan: hävittäminen (H), rajoittaminen (R). Lisätään tarvittaessa rivejä rajattujen alueiden määrän ja niillä sovellettavien menetelmien mukaan.

Sarake 3: 

Ilmoitetaan, millä rajatun alueen vyöhykkeellä kartoitus tehtiin: tartuntavyöhyke (TV) tai puskurivyöhyke (PV), käyttäen eri rivejä. Tapauksen mukaan ilmoitetaan tartuntavyöhykkeen se alue, jolla kartoitus tehtiin (esim. viimeiset 5 km, taimitarhojen ympärillä jne.).

Sarake 4: 

Ilmoitetaan sarakkeeseen 1 merkityn tuhoojan vektorilajien luettelo, kukin vektori omalla rivillään.

Sarake 5: 

Ilmoitetaan vain tarvittaessa.

Sarake 6: 

Ilmoitetaan vektorin pyydystysmenetelmän tyyppi. Jos saman vektorin pyydystämiseen käytetään useampia menetelmiä, tiedot ilmoitetaan eri riveillä.

Sarake 7: 

Ilmoitetaan ansojen tai muiden pyydystysmenetelmien lukumäärä, kukin menetelmä omalla rivillään.

Sarake 8: 

Ilmoitetaan, milloin ansat tai pyydykset tarkistettiin (esim. kerran viikossa, kerran kuukaudessa, neljästi vuodessa jne.).

Sarake 9: 

Ilmoitetaan ne kuukaudet vuodesta, jolloin ansat tarkistetaan.

Sarake 10: 

Ilmoitetaan kerättyjen näytteiden määrä (samassa näytteessä voi olla useita vektoreita).

Sarake 11: 

Ilmoitetaan pyydystettyjen vektorien kokonaismäärä. Mukaan luetaan ainoastaan kohteena olevat vektorit, ei muita pyydyksiin jääneitä lajeja.

Sarake 13: 

Ilmoitetaan tuhoojan varalta analysoitujen vektorinäytteiden määrä; tätä sovelletaan silloin, kun näyte koostuu useammasta kuin yhdestä vektorista.

Sarake 16: 

Määrittämättömien näytteiden määrä, eli analysoidut näytteet, joista ei erilaisten tekijöiden vuoksi ole saatu tulosta (esim. alle toteamisrajan jne.).”


( 1 )  ”Guidelines for pest eradication programmes – Reference Standard ISPM No. 9”, Kansainvälisen kasvinsuojeluyleissopimuksen sihteeristö, Rooma. Julkaistu 15 päivänä joulukuuta 2011.

( 2 )  ”The use of integrated measures in a systems approach for pest risk management – Reference Standard ISPM No. 14”, Kansainvälisen kasvinsuojeluyleissopimuksen sihteeristö, Rooma. Julkaistu 8 päivänä tammikuuta 2014.

( 3 ) Komission täytäntöönpanodirektiivi 2014/98/EU, annettu 15 päivänä lokakuuta 2014, neuvoston direktiivin 2008/90/EY täytäntöönpanosta siltä osin kuin on kyse direktiivin I liitteessä tarkoitettuja hedelmäkasvisukuihin ja -lajeihin kuuluvia kasveja koskevista erityisvaatimuksista, toimittajiin sovellettavista erityisvaatimuksista ja virallisia tarkastuksia koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 298, 16.10.2014, s. 22).

( 4 ) Neuvoston direktiivi 2008/90/EY, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, hedelmäntuotantoon tarkoitettujen hedelmäkasvien ja niiden lisäysaineiston pitämisestä kaupan (EUVL L 267, 8.10.2008, s. 8).

( 5 ) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/925, annettu 29 päivänä toukokuuta 2017, tilapäisen luvan antamisesta tietyille jäsenvaltioille sertifioida tiettyjen hedelmäkasvilajien esiperusaineistoa, joka on tuotettu avomaalla hyönteisiltä suojaamattomissa olosuhteissa, ja täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/167 kumoamisesta (EUVL L 140, 31.5.2017, s. 7).

( 6 ) ISPM 4 ”Requirements for the establishment of pest free areas”.

( 7 ) DOI: 10.1094/PHYTO-06-10-0168

( 8 ) DOI: 10.1094/PHYTO-06-10-0168

( 9 ) DOI: 10.1371/journal.pone.0081647

( 10 ) DOI:10.1094/Phyto-84-456

( 11 ) DOI: 10.1094/PHYTO-100-6-0601

( 12 ) DOI: 10.1094/PD-90-1382

( 13 ) DOI: 10.1007/BF00294703

( 14 ) DOI: 10.3389/fpls.2019.01732.

( 15 ) DOI: 10.1111/jam.14903.