Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamisesta ja asetuksen (EU) 2018/1488 kumoamisesta

Perustetaan eurooppalaista suurteholaskentaa koskevan aloitteen toteuttamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 187 artiklassa tarkoitettu yhteisyritys, jäljempänä ’Euroopan suurteholaskennan yhteisyritys’, tai ’yhteisyritys’, 31 päivään joulukuuta 2033 ulottuvaksi kaudeksi.

Vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen sekä Horisontti Eurooppa -ohjelman, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen keston huomioon ottamiseksi tämän asetuksen nojalla toteutettavat ehdotuspyynnöt ja tarjouspyynnöt on käynnistettävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ehdotuspyyntöjä tai tarjouspyyntöjä voidaan käynnistään viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2028.

Yhteisyritys on oikeushenkilö. Sillä on kussakin jäsenvaltiossa laajin kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia tai luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

Yhteisyrityksen kotipaikka on Luxemburg.

Yhteisyrityksen yhtiöjärjestys, jäljempänä ’yhtiöjärjestys’, on tämän asetuksen liitteenä.

Yhteisyrityksen tehtävänä on kehittää, ottaa käyttöön, laajentaa ja ylläpitää unionissa maailman johtavaa federoitua, turvallista ja hyperverkotettua suurteholaskenta-, kvanttilaskenta-, palvelu- ja datainfrastruktuuriekosysteemiä; tukea sellaisten innovatiivisten ja kilpailukykyisten kysyntä- ja käyttäjälähtöisten suurteholaskentajärjestelmien kehittämistä ja käyttöönoton edistämistä, jotka perustuvat toimitusketjuun, jolla varmistetaan komponentit, teknologiat ja tietämys ja jolla rajoitetaan häiriöiden riskiä, ja lukuisten erilaisten näihin järjestelmiin optimoitujen sovellusten kehittämistä; ja laajentaa kyseisen suurteholaskentainfrastruktuurin käyttäjäpiiri käsittämään lukuisia julkisia ja yksityisiä käyttäjiä sekä tukea kaksitahoista siirtymää ja Euroopan tieteen ja teollisuuden avaintaitojen kehittämistä.

Yhteisyrityksen yleisinä tavoitteina on

edistää asetuksen (EU) 2021/695 ja erityisesti sen 3 artiklan täytäntöönpanoa, saada aikaan tieteellisiä, taloudellisia, ympäristöön liittyviä, teknisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia unionin tutkimus- ja innovointi-investoinneista, jotta voidaan lujittaa unionin tieteellistä ja teknologista perustaa, saavuttaa unionin ensisijaiset strategiset tavoitteet ja edistää unionin tavoitteiden ja politiikkojen toteuttamista ja auttaa vastaamaan maailmanlaajuisiin haasteisiin, myös kestävän kehityksen tavoitteisiin, noudattamalla Yhdistyneiden kansakuntien Agenda 2030 -toimintaohjelman ja Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen ( 1 ) periaatteita;

kehittää tiivistä yhteistyötä ja varmistaa koordinointi muiden eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa, myös yhteisten ehdotuspyyntöjen avulla, sekä pyrkiä synergiaan asiaankuuluvien toimien ja ohjelmien kanssa unionin tasolla sekä kansallisella ja alueellisella tasolla, erityisesti niiden toimien ja ohjelmien kanssa, joilla tuetaan innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa, koulutusta ja alueellista kehitystä tarpeen mukaan;

kehittää, ottaa käyttöön, laajentaa ja ylläpitää unionissa integroitua, kysyntä- ja käyttäjälähtöistä hyperverkotettua maailmanluokan suurteholaskenta- ja datainfrastruktuuria;

federoida hyperverkotettua suurteholaskenta- ja datainfrastruktuuria ja liittää se eurooppalaisiin data-avaruuksiin ja pilvipalveluekosysteemiin, jotta voidaan tarjota laskenta- ja datapalveluja laajalle joukolle eurooppalaisia julkisia ja yksityisiä käyttäjiä;

edistää tieteellistä huippuosaamista ja tukea unionissa tuotettujen tutkimus- ja innovointitulosten käyttöönottoa ja järjestelmällistä käyttöä;

kehittää ja tukea edelleen sellaista erittäin kilpailukykyistä ja innovatiivista Euroopassa laajasti jaettua kattavaa suurteholaskenta- ja dataekosysteemiä, joka vahvistaa unionin tieteellistä ja digitaalista johtoasemaa ja joka pystyy itsenäisesti tuottamaan laskentateknologioita ja -arkkitehtuureja ja integroimaan ne johtaviin laskentajärjestelmiin sekä kehittämään kehittyneitä sovelluksia, jotka on optimoitu näitä järjestelmiä varten;

laajentaa suurteholaskentapalvelujen käyttöä ja Euroopan tieteen ja teollisuuden tarvitsemien keskeisten taitojen kehittämistä.

Yhteisyrityksen on osallistuttava unionin etujen turvaamiseen supertietokoneita hankittaessa ja tuettava suurteholaskennan teknologioiden, järjestelmien ja sovellusten kehittämistä ja käyttöönoton edistämistä. Sen on mahdollistettava yhteiseen suunnitteluun perustuva toimintamalli maailmanluokan supertietokoneiden hankinnassa ja samalla turvattava hankittujen teknologioiden ja järjestelmien toimitusketjun turvallisuus. Sen on edistettävä unionin strategista riippumattomuutta, tuettava eurooppalaista suurteholaskennan toimitusketjua vahvistavien teknologioiden ja sovellusten kehittämistä ja edistettävä niiden integrointia suurteholaskennan järjestelmiin, jotka vastaavat moniin tieteellisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristöön liittyviin ja teollisiin tarpeisiin.

Yhteisyrityksen on toteutettava 3 artiklassa tarkoitettua tehtävää seuraavien toiminnan päälinjojen mukaisesti:

hallintoa koskeva päälinja, joka kattaa yhteisyrityksen toimintaan ja hallinnointiin liittyvät yleiset toimet;

infrastruktuuria koskeva päälinja, johon kuuluvat toimet turvallisen ja hyperverkotetun maailmanluokan suurteho- ja kvanttilaskenta- ja datainfrastruktuurin hankkimiseksi, käyttöönottamiseksi, päivittämiseksi ja käyttämiseksi, mukaan lukien unionissa tuotettujen tutkimus- ja innovointitulosten käyttöönoton ja järjestelmällisen käytön edistäminen;

suurteholaskentapalvelujen federoinnin päälinja, joka kattaa kaikki toimet, joilla tarjotaan tutkimus- ja tiedeyhteisölle, teollisuudelle, mukaan lukien pk-yritykset, ja julkiselle sektorille unionin laajuinen pääsy federoituihin ja turvallisiin suurteholaskenta- ja dataresursseihin ja -palveluihin kaikkialla Euroopassa, erityisesti yhteistyössä PRACEn ja GÉANTin kanssa; kyseisiä toimia ovat seuraavat:

tuki yhteisyrityksen kokonaan tai osittain omistamien tai osallistujavaltioiden vapaaehtoisesti käyttöön asettamien suurteho- ja kvanttilaskenta- ja dataresurssien yhteenliittämiselle;

ii)

tuki suurteho- ja kvanttilaskenta- ja datainfrastruktuurien yhteenliittämiselle unionin yhteisiin eurooppalaisiin data-avaruuksiin sekä federoituihin ja tietoturvallisiin pilvipalvelu- ja datainfrastruktuureihin;

iii)

tuki sellaisen alustan kehittämiselle, hankinnalle ja toiminnalle, joka mahdollistaa suurteho- ja kvanttilaskennan palvelu- ja -datainfrastruktuurien saumattoman federoinnin ja turvallisen tarjonnan, ja jolla perustetaan kaikkien yhteisyrityksen hallinnoimien suurteholaskenta- ja datapalvelujen keskitetty palvelupiste, joka toimii keskitettynä asiointipisteenä kaikille käyttäjille;

teknologiapäälinja, jossa käsitellään kunnianhimoisia tutkimus- ja innovointitoimia sellaisen kilpailukykyisen ja innovatiivisen maailmaluokan suurteholaskentaekosysteemin kehittämiseksi kaikkialle Eurooppaan, jossa käsitellään laite- ja ohjelmistoteknologioita ja niiden integroimista laskentajärjestelmiin kattaen koko arvoketjun tutkimuksesta teolliseen tuotantokäyttöön unionin strategisen riippumattomuuden edistämiseksi; siinä keskitytään myös energiatehokkaisiin suurteholaskentateknologioihin, jotka edistävät ympäristökestävyyttä; kyseiset toimet kohdistuvat muun muassa seuraaviin:

pientehomikroprosessorikomponentit, yhteenliitäntäkomponentit, järjestelmäarkkitehtuuri ja näihin liittyvät teknologiat, kuten uudenlaiset algoritmit, ohjelmistokoodit, työkalut ja ympäristöt;

ii)

uudet laskentamallit ja niiden integrointi yhteisen suunnittelun avulla johtaviin suurteholaskentajärjestelmiin; nämä teknologiat liittyvät huipputason supertietokoneiden, mukaan lukien kvanttitietokoneet, ja infrastruktuurien kehittämiseen, hankintaan ja käyttöönottoon;

iii)

tekniikat ja järjestelmät perinteisten suurteholaskentajärjestelmien yhteenliittämiseksi ja käyttämiseksi muiden, usein toisiaan täydentävien laskentateknologioiden, kuten kvanttilaskenta- tai muiden kehittyvien laskentateknologioiden, kanssa, ja niiden tehokkaan toiminnan varmistaminen;

iv)

uudet algoritmit ja ohjelmistoteknologiat, jotka lisäävät merkittävästi suorituskykyä;

sovelluspäälinja, jossa käsitellään toimia eurooppalaisen huippuosaamisen saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi keskeisissä tieteen, teollisuuden, mukaan lukien pk-yritykset, ja julkisen sektorin laskenta- ja datasovelluksissa ja koodistoissa; kyseiset toimet kohdistuvat muun muassa seuraaviin:

sellaisten julkisen ja yksityisen sektorin käyttäjille tarkoitettujen sovellusten, mukaan lukien uudet algoritmit ja ohjelmistokehitykset, joissa hyödynnetään huipputason supertietokoneiden resursseja ja valmiuksia ja niiden lähentymistä kehittyneisiin digitaaliteknologioihin, kuten tekoälyyn, korkean suorituskyvyn data-analytiikkaan ja pilviteknologiaan sekä kvanttilaskentaan, siten, että suurteholaskennan mahdollistamia suurimittaisia ja uusia edelläkävijämarkkinoiden koodeja ja sovelluksia suunnitellaan yhdessä, kehitetään ja optimoidaan;

ii)

muun muassa suurteholaskennan huippuyksiköiden sovellusten ja suurteholaskennan mahdollistamien massadatasovellusten ja edistyneiden digitaalisten palvelujen suuren mittakaavan koedemonstraatioiden ja testausalustojen tukeminen erilaisilla tieteen- ja teollisuudenaloilla ja julkisella sektorilla;

käytön ja osaamisen laajentamista koskeva päälinja, jolla pyritään edistämään suurteholaskennan, kvanttilaskennan ja datan käytön huippuosaamisen perustana olevia valmiuksia ja osaamista ottaen huomioon synergia muiden ohjelmien ja välineiden, erityisesti Digitaalinen Eurooppa -ohjelman, kanssa, laajentamaan suurteholaskentaresurssien ja datasovellusten tieteellistä ja teollista käyttöä sekä edistämään suurteholaskenta- ja datainfrastruktuurien saatavuutta ja käyttöä teollisiin tarpeisiin sovitettuihin innovointeihin sekä tuottamaan Eurooppaan tietämystasoltaan johtava tiedeyhteisö ja osaavaa työvoimaa teollisuuden ja julkishallinnon tieteellistä johtoasemaa ja digitalisaatiota varten, mukaan lukien kansallisten suurteholaskennan osaamiskeskusten ja suurteholaskennan huippuyksiköiden tukeminen ja verkottuminen;

kansainvälisen yhteistyön päälinja, jolla määritellään ja toteutetaan unionin ulkopoliittisten tavoitteiden ja kansainvälisten sitoumusten mukaisesti toimia, joilla edistetään suurteholaskennan kansainvälistä yhteistyötä maailmanlaajuisten tieteellisten ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi, ja osallistutaan niihin edistäen samalla Euroopan suurteholaskennan toimitus- ja käyttäjäekosysteemin kilpailukykyä.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimien lisäksi yhteisyritykselle voidaan antaa toteutettavaksi lisätehtäviä, jos unionin ohjelmien välillä myönnetään kumulatiivista, täydentävää tai yhdistettyä rahoitusta asiaankuuluvan komission työohjelman mukaisesti.

Unionin rahoitusosuus yhteisyritykseen, ETA:n määrärahat mukaan luettuina, on enintään 3 081 300 000 euroa, joka sisältää 92 000 000 euroa hallintomenoihin, edellyttäen, että osallistujavaltioiden rahoitusosuus on vähintään yhtä suuri, ja joka jakautuu seuraavasti:

enintään 900 000 000 euroa Horisontti Eurooppa -ohjelmasta;

enintään 1 981 300 000 euroa Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta;

enintään 200 000 000 euroa Verkkojen Eurooppa -välineestä.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettu unionin rahoitusosuus suoritetaan kullekin asiaankuuluvalle ohjelmalle osoitetuista unionin yleisen talousarvion määrärahoista.

Yhteisyritykselle voidaan osoittaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua rahoitusosuutta täydentäviä unionin lisävaroja tukemaan 4 artiklassa tarkoitettuja yhteisyrityksen toiminnan päälinjoja, 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja päälinjoja lukuun ottamatta.

Unionin ohjelmista saatavia rahoitusosuuksia, jotka vastaavat yhteisyritykselle tehtäväksi annettuja lisätoimia 3 kohdan mukaisesti, ei oteta huomioon laskettaessa unionin rahoitusosuuden enimmäismäärää.

Horisontti Eurooppa -ohjelmaan, Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan tai Verkkojen Eurooppa -välineeseen assosioituneet kolmannet maat voivat osoittaa yhteisyritykselle tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua rahoitusosuutta täydentävää unionin lisärahoitusta asianomaisten assosiaatiosopimustensa mukaisesti. Kyseinen unionin lisärahoitus ei vaikuta 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun osallistujavaltioiden rahoitusosuuteen, elleivät osallistujavaltiot toisin sovi.

Edellä tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu unionin rahoitusosuus käytetään yhteisyrityksen rahoitustuen antamiseen asetuksen (EU) 2021/695 2 artiklan 43 alakohdassa määritellyille epäsuorille toimille, jotka vastaavat yhteisyrityksen tutkimus- ja innovointitoimia.

Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu unionin rahoitusosuus käytetään valmiuksien kehittämiseen koko unionissa, mukaan lukien suurtehotietokoneiden, kvanttitietokoneiden tai kvanttisimulaattorien hankinta, päivittäminen ja käyttö, suurteho- ja kvanttilaskentapalvelu- ja datainfrastruktuurin federointi ja sen käytön laajentaminen sekä kehittyneiden taitojen kehittäminen ja koulutus.

Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu unionin rahoitusosuus käytetään suurteholaskenta- ja dataresurssien yhteenliittämiseen ja integroidun, yleiseurooppalaisen ja hyperverkotetun suurteholaskenta- ja datainfrastruktuurin luomiseen.

Rahoitusosuuksia, jotka maksetaan muista unionin ohjelmista kuin 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista ohjelmista ja jotka ovat osa jonkin osallistujavaltion, joka on jäsenvaltio, toteuttamaan ohjelmaan myönnettävää unionin yhteisrahoitusta, ei oteta huomioon laskettaessa 5 artiklassa tarkoitettua unionin rahoitusosuuden enimmäismäärää.

Osallistujavaltioiden rahoitusosuus on yhteensä vähintään yhtä suuri kuin 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin rahoitusosuus. Osallistujavaltiot sopivat keskenään kollektiivisista rahoitusosuuksistaan ja siitä, miten ne suorittavat ne. Tämä ei vaikuta kunkin osallistujavaltion mahdollisuuteen määritellä omat kansalliset rahoitusosuutensa 8 artiklan mukaisesti.

Yhteisyrityksen yksityisten osakkaiden on suoritettava rahoitusosuuksia yhteisyritykselle tai huolehdittava, että niihin kuuluvat oikeussubjektit ja niiden liitännäisosallistujat suorittavat yhteisyritykselle rahoitusosuuksia, joiden määrä on vähintään 900 000 000 euroa.

Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet koostuvat osuuksista, joista säädetään yhtiöjärjestyksen 15 artiklassa.

Kukin osallistujavaltio voi osoittaa yhtiöjärjestyksen 15 artiklan 3 kohdan f alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet kyseiseen osallistujavaltioon sijoittautuneille tuensaajille. Osallistujavaltiot voivat täydentää yhteisyrityksen rahoitusosuutta asetuksen (EU) 2021/695 34 artiklassa, asetuksen (EU) 2021/694 14 artiklassa ja asetuksen (EU) 2021/1153 14 artiklassa vahvistetun enimmäisrahoitusosuuden rajoissa. Tällaiset rahoitusosuudet eivät rajoita valtiontukisääntöjen soveltamista.

Yhteisyrityksen muiden osakkaiden kuin unionin on ilmoitettava hallintoneuvostolle yhtiöjärjestyksen 15 artiklan mukaisesti vuosittain viimeistään tammikuun 31 päivänä edellisenä varainhoitovuotena suoritettujen, tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen osuuksien arvo.

►C1 Yhtiöjärjestyksen 15 artiklan 3 kohdan b–g alakohdassa tarkoitettujen osuuksien arvon määrittämiseksi ◄ kustannukset määritetään asianomaisten oikeussubjektien tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen, kunkin oikeussubjektin sijoittautumismaassa sovellettavien kirjanpitosääntöjen ja sovellettavien kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IAS- ja IFRS-standardit) mukaisesti. Asianomaisen oikeussubjektin tai osallistujavaltioiden tarkastusviranomaisten nimittämä riippumaton ulkopuolinen tilintarkastaja varmentaa kustannukset. Yhteisyritys voi tarkistaa arvonmääritysmenetelmän, jos varmennuksen osalta on epävarmuutta. Jos asiasta on edelleen epävarmuutta, yhteisyritys voi tarkastaa arvonmääritysmenetelmän.

Komissio voi lakkauttaa unionin yhteisyritykselle suorittaman rahoitusosuuden, vähentää sitä suhteellisesti tai keskeyttää sen suorittamisen tai panna alulle yhtiöjärjestyksen 23 artiklassa tarkoitetun purkamismenettelyn seuraavissa tapauksissa:

jos yhteisyritys ei täytä unionin rahoitusosuutta koskevia edellytyksiä; tai

jos muut osakkaat kuin unioni tai niihin kuuluvat oikeussubjektit tai niiden liitännäisosallistujat, eivät suorita tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja osuuksia, suorittavat ne ainoastaan osittain tai eivät noudata määräaikoja; tai

24 artiklassa tarkoitettujen arviointien tuloksena.

Komission päätös lakkauttaa unionin yhteisyritykselle suorittama rahoitusosuus, vähentää sitä suhteellisesti tai keskeyttää sen suorittaminen ei estä sellaisten tukikelpoisten kustannusten korvaamista, jotka ovat aiheutuneet muille osakkaille kuin unionille ennen päätöksen ilmoittamista yhteisyritykselle.

Kunkin osallistujavaltion on tehtävä alustava sitoumus yhteisyritykseen maksettavien epäsuoria toimia koskevien kansallisten rahoitusosuuksiensa määrästä. Tällainen sitoumus on tehtävä yhteisyritykselle vuosittain ennen työohjelman hyväksymistä.

Asetuksen (EU) 2021/695 22 artiklassa tai asetuksen (EU) 2021/694 18 artiklassa tai asetuksen (EU) 2021/1153 11 artiklassa vahvistettujen kriteerien lisäksi työohjelmaan voi sisältyä liitteenä kelpoisuusvaatimuksia, jotka koskevat kansallisten oikeussubjektien osallistumista.

Kunkin osallistujavaltion on annettava yhteisyrityksen tehtäväksi ehdotusten arviointi Horisontti Eurooppa -ohjelman sääntöjen mukaisesti.

Ehdotukset on valittava arviointikomitean laatiman järjestysluettelon perusteella. Hallintoneuvosto voi poiketa tästä luettelosta asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa työohjelmassa esitetyn mukaisesti varmistaakseen hankekokonaisuusmenettelyn yleisen johdonmukaisuuden.

Kullakin osallistujavaltiolla on kansallisten strategisten painopisteiden perusteella veto-oikeus kaikissa kysymyksissä, jotka koskevat sen yhteisyritykselle myöntämien kansallisten rahoitusosuuksien käyttöä kyseiseen osallistujavaltioon sijoittautuneiden hakijoiden osalta.

Kunkin osallistujavaltion on tehtävä yhteisyrityksen kanssa yksi tai useampi hallinnollinen sopimus, jossa määrätään kyseiseen osallistujavaltioon sijoittautuneille hakijoille myönnettävien osuuksien maksamista ja niistä raportointia koskevasta koordinointimekanismista. Tällaisen sopimuksen on katettava aikataulu, maksuehdot, raportointi ja tarkastusvaatimukset.

Kunkin osallistujavaltion on pyrittävä sovittamaan maksuaikataulunsa, raportointinsa ja tarkastuksensa yhteen yhteisyrityksen maksuaikataulun, raportoinnin ja tarkastusten kanssa ja mukauttamaan kustannuksiin sovellettavat tukikelpoisuussäännöt Horisontti Eurooppa -ohjelman sääntöihin.

Edellä 2 kohdassa tarkoitetussa sopimuksessa kukin osallistujavaltio voi antaa yhteisyrityksen tehtäväksi rahoitusosuuden maksamisen tuensaajilleen. Kun ehdotukset on valittu, osallistujavaltion on sidottava maksuihin tarvittava määrä. Osallistujavaltion tarkastusviranomaiset voivat tarkastaa niiden kansalliset rahoitusosuudet.

EuroHPC-supertietokoneet sijoitetaan osallistujavaltioon, joka on jäsenvaltio. Jos osallistujavaltio isännöi jo EuroHPC-supertietokonetta, joka on huipputason tai keskitason supertietokone, se ei voi osallistua tällaisten supertietokoneiden lisätuotantoa koskevaan uuteen kiinnostuksenilmaisupyyntöön ennen kuin edelliseen kiinnostuksenilmaisupyyntöön perustuvasta valintapäivästä on kulunut vähintään viisi vuotta. Jos kyse on kvanttitietokoneiden ja kvanttisimulaattoreiden hankinnasta tai EuroHPC-supertietokoneen päivittämisestä kvanttikiihdyttimillä, kyseinen ajanjakso lyhennetään kahteen vuoteen.

Jäljempänä 11, 12 ja 14 artiklassa tarkoitettujen EuroHPC-supertietokoneiden osalta isäntälaitos voi edustaa osallistujavaltiota, joka on jäsenvaltio, tai isännöintiyhteenliittymää. Isäntälaitos ja osallistujavaltion tai isännöintiyhteenliittymässä mukana olevien osallistujavaltioiden toimivaltaiset viranomaiset tekevät tätä koskevan sopimuksen.

Yhteisyritys valtuuttaa isäntälaitoksen huolehtimaan kunkin yhteisyrityksen kokonaan omistaman tai 11, 12 ja 14 artiklan mukaisesti yhteisesti omistaman yksittäisen EuroHPC-supertietokoneen käytöstä.

Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut isäntälaitokset valitaan tämän artiklan 5 kohdan ja 19 artiklassa tarkoitettujen yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti.

Kiinnostuksenilmaisupyynnön jälkeen hallintoneuvosto valitsee tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun isäntälaitoksen ja sen osallistujavaltion, johon kyseinen isäntälaitos on sijoittautunut, tai isäntälaitokseen liittyvän isännöintiyhteenliittymän tasapuolisella ja läpinäkyvällä menettelyllä, joka perustuu muun muassa seuraaviin arviointiperusteisiin:

kiinnostuksenilmaisupyynnössä määriteltyjen yleisten järjestelmäspesifikaatioiden noudattaminen;

EuroHPC-supertietokoneen omistuksesta aiheutuvat kokonaiskustannukset, mukaan lukien tarkka arvio supertietokoneen käyttökustannuksista sen käyttöiän aikana ja menetelmä sen tarkistamiseksi;

isäntälaitoksen kokemus vastaavien järjestelmien asentamisesta ja käytöstä;

isäntälaitoksen fyysisen ja tietotekniikkainfrastruktuurin laatu, sen turvallisuus ja yhteydet muuhun unioniin;

käyttäjille tarjottavan palvelun laatu, etenkin kyky noudattaa palvelutasosopimusta, joka sisältyy valintamenettelyyn liittyviin asiakirjoihin;

asianmukaisen asiakirjan esittäminen sen osoittamiseksi, että jäsenvaltio, johon isäntälaitos on sijoittautunut, sitoutuu tai isännöintiyhteenliittymässä mukana olevien osallistujavaltioiden toimivaltaiset viranomaiset sitoutuvat kattamaan sen osan EuroHPC-supertietokoneen omistuksesta aiheutuvista kokonaiskustannuksista, jota ei kata 5 artiklassa säädetty unionin rahoitusosuus eikä 6 artiklassa säädetty muu unionin rahoitusosuus, joko siihen saakka, kun yhteisyritys siirtää sen omistuksen kyseiselle isäntälaitokselle, tai siihen saakka, kun supertietokone myydään tai poistetaan käytöstä ilman omistuksen siirtoa.

Jäljempänä 13 artiklassa tarkoitettujen teollisuuskäyttöön tarkoitettujen EuroHPC-supertietokoneiden osalta isäntälaitoksen on tehtävä sopimus yksityisten kumppanien yhteenliittymän kanssa tällaisten supertietokoneiden tai niiden osioiden hankkimisen valmistelemisesta ja niiden käyttämisestä.

Teollisuuskäyttöön tarkoitetun supertietokoneen vastaanottamisessa on noudatettava seuraavia ehtoja:

yhteisyritys valtuuttaa isäntälaitoksen huolehtimaan kunkin 13 artiklan mukaisesti yhteisesti omistamansa yksittäisen teollisuuskäyttöön tarkoitetun EuroHPC-supertietokoneen käytöstä;

isäntälaitokset valitaan tämän artiklan 5 kohdan ja 19 artiklassa tarkoitettujen yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti;

kiinnostuksenilmaisupyynnön jälkeen hallintoneuvosto valitsee isäntälaitoksen ja siihen kytköksissä olevan yksityisten kumppanien yhteenliittymän tasapuolisella ja läpinäkyvällä menettelyllä, joka perustuu muun muassa

tämän artiklan 5 kohdan a–e alakohdassa esitettyihin perusteisiin; ja

ii)

asianmukaisen asiakirjan esittämiseen sen osoittamiseksi, että yksityisten kumppanien yhteenliittymä sitoutuu kattamaan sen osuuden EuroHPC-supertietokoneen omistuksesta aiheutuvista kokonaiskustannuksista, jota ei kata 5 artiklassa säädetty unionin rahoitusosuus eikä 6 artiklassa säädetty muu unionin rahoitusosuus.

Valittu isäntälaitos voi komission ennakkosuostumuksella päättää kutsua muita osallistujavaltioita tai yksityisten kumppanien yhteenliittymää osallistumaan isännöintiyhteenliittymään. Liittyvien osallistujavaltioiden tai yksityisten osakkaiden rahoitus- tai luontoissuoritukset tai muut sitoumukset eivät vaikuta 11, 12, 13 ja 14 artiklassa määriteltyyn unionin rahoitusosuuteen ja vastaaviin omistusoikeuksiin ja unionille myönnettävän vastaavan käyttöajan prosenttiosuuteen kyseisen EuroHPC-supertietokoneen osalta.

Yhteisyritys tekee vastaanottosopimuksen kunkin valitun isäntälaitoksen kanssa ennen EuroHPC-supertietokoneen hankintaa koskevan menettelyn aloittamista.

Vastaanottosopimuksessa käsitellään erityisesti seuraavia EuroHPC-supertietokoneita koskevia näkökohtia:

oikeudet ja velvollisuudet supertietokoneen hankintaa koskevan menettelyn aikana, mukaan lukien supertietokoneen hyväksymistarkastukset;

supertietokoneen käyttöä koskevat vastuuvaatimukset;

käyttäjille tarjottavan palvelun laatu supertietokonetta käytettäessä, siten kuin se on määritelty palvelutasosopimuksessa;

supertietokoneen energiatehokkuutta ja ympäristökestävyyttä koskevat suunnitelmat;

supertietokoneen unionille kuuluvan käyttöajan käyttöehdot, joista hallintoneuvosto päättää 17 artiklan mukaisesti;

käyttöajan laskentaa koskevat säännöt;

se osuus omistuksesta aihetuvista kokonaiskustannuksista, jonka kattaa isäntälaitoksen järjestelyjen mukaisesti se osallistujavaltio, johon isäntälaitos on sijoittautunut, tai ne osallistujavaltiot, jotka ovat mukana isännöintiyhteenliittymässä;

11 artiklan 5 kohdassa, 12 artiklan 7 kohdassa, 13 artiklan 6 kohdassa ja 14 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuun omistuksen siirtoon liittyvät ehdot, mukaan lukien EuroHPC-supertietokoneiden kohdalla määräykset niiden jäännösarvon laskemisesta ja niiden käytöstä poistamisesta;

isäntälaitoksen velvollisuus tarjota mahdollisuus käyttää EuroHPC-supertietokoneita ja varmistaa samalla supertietokoneiden turvallisuus, henkilötietojen suoja asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti, sähköisen viestinnän tietosuoja direktiivin 2002/58/EY mukaisesti ja liikesalaisuuksien suoja direktiivin (EU) 2016/943 mukaisesti sekä muiden salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen luottamuksellisuuden suoja;

isäntälaitoksen velvollisuus ottaa käyttöön sertifioitu tilintarkastusmenettely, joka kattaa EuroHPC-supertietokoneen käyttökustannukset ja käyttäjien käyttöajan;

isäntälaitoksen velvollisuus toimittaa hallintoneuvostolle vuosittain viimeistään tammikuun 31 päivänä tilintarkastuskertomus ja käyttöaikaa koskevat tiedot edelliseltä varainhoitovuodelta;

erityisehdot, joita sovelletaan isäntälaitoksen käyttäessä teollisuuskäyttöön tarkoitettua EuroHPC-supertietokonetta.

Vastaanottosopimukseen sovelletaan unionin oikeutta ja niiden seikkojen osalta, joita tämä asetus tai muut unionin säädökset eivät kata, täydentävästi sen jäsenvaltion kansallista oikeutta, johon isäntälaitos on sijoittautunut.

Vastaanottosopimuksessa on oltava SEUT 272 artiklassa tarkoitettu välityslauseke, jonka mukaan Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta kaikissa vastaanottosopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.

Kun vastaanottosopimus on tehty, yhteisyritys käynnistää valitun isäntälaitoksen tuella menettelyt EuroHPC-supertietokoneen hankkimiseksi 19 artiklassa tarkoitettujen yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 2 kohdan soveltamista.

EuroHPC-supertietokoneen hankkimiseksi 19 artiklassa tarkoitettujen yhteisyrityksen varainhoitoa koskevien sääntöjen mukaisesti.

Yhteisyritys hankkii huipputason supertietokoneet ja on niiden omistaja.

Edellä 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin rahoitusosuus voi kattaa enintään 50 prosenttia huipputason supertietokoneiden hankintakustannuksista sekä enintään 50 prosenttia niiden käyttökustannuksista.

Jäljelle jäävän osuuden huipputason supertietokoneiden omistuksesta aiheutuvista kokonaiskustannuksista kattaa se osallistujavaltio, johon isäntälaitos on sijoittautunut, tai sen kattavat isännöintiyhteenliittymässä mukana olevat osallistujavaltiot, mahdollisesti täydennettynä 6 artiklassa tarkoitetuilla rahoitusosuuksilla.

Huipputason supertietokoneen toimittajan valinnan on perustuttava tarjouseritelmiin, joissa otetaan huomioon käyttäjävaatimukset ja yleiset järjestelmäspesifikaatiot, jotka valittu isäntälaitos on toimittanut kiinnostuksenilmaisupyynnön johdosta esittämässään hakemuksessa. Valinnassa on myös otettava huomioon toimitusketjun turvallisuus.

Yhteisyritys voi toimia ensimmäisenä käyttäjänä ja hankkia huipputason supertietokoneita, joihin on integroitu kysyntä- ja käyttäjälähtöisiä ja kilpailukykyisiä teknologioita, jotka on kehitetty pääasiassa unionissa.

Jos se on asianmukaisesti perusteltua turvallisuussyistä, hallintoneuvosto voi työohjelmassa päättää asettaa ehtoja toimittajien osallistumiselle huipputason supertietokoneiden hankintaan asetuksen (EU) 2021/694 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti taikka rajoittaa toimittajien osallistumista turvallisuussyistä tai suoraan unionin strategiseen riippumattomuuteen liittyviin toimiin kyseisen asetuksen 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Huipputason supertietokoneet voidaan hallintoneuvoston päätöksellä ja vastaanottosopimuksen mukaisesti siirtää isäntälaitoksen omistukseen, myydä toiselle laitokselle tai poistaa käytöstä aikaisintaan viiden vuoden kuluttua siitä, kun isäntälaitokseen asennetut huipputason supertietokoneet ovat läpäisseet yhteisyrityksen tekemän hyväksyntätarkastuksen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhtiöjärjestyksen 23 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua yhteisyrityksen purkamista. Jos huipputason supertietokoneen omistus siirretään, isäntälaitoksen on korvattava yhteisyritykselle siirrettävän supertietokoneen jäännösarvo. Jos omistusta ei siirretä isäntälaitokselle vaan tehdään päätös käytöstä poistamisesta, yhteisyrityksen ja isäntälaitoksen on jaettava asiaankuuluvat kustannukset tasan. Yhteisyritys ei vastaa huipputason supertietokoneen omistuksen siirtämisen jälkeen tai sen myynnin tai käytöstä poistamisen jälkeen aiheutuneista kustannuksista.

Yhteisyritys hankkii ja omistaa kvanttitietokoneita ja kvanttisimulaattoreita, jotka voivat olla esimerkiksi pilottihankkeita, kokeellisia järjestelmiä, prototyyppejä ja operatiivisia järjestelmiä, erillisinä koneina tai hybridiratkaisuina huipputason tai keskitason suurteholaskentakoneiden kanssa ja ovat käytettävissä pilvipalvelun kautta.

Edellä 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin rahoitusosuus voi kattaa enintään 50 prosenttia kvanttitietokoneiden ja kvanttisimulaattorien hankintakustannuksista sekä enintään 50 prosenttia niiden käyttökustannuksista.

Jäljelle jäävän osuuden kvanttitietokoneiden ja kvanttisimulaattorien omistuksesta aiheutuvista kokonaiskustannuksista kattaa se osallistujavaltio, johon isäntälaitos on sijoittautunut, tai sen kattavat isännöintiyhteenliittymässä mukana olevat osallistujavaltiot, mahdollisesti täydennettynä 6 artiklassa tarkoitetuilla rahoitusosuuksilla.

Kvanttitietokoneiden ja kvanttisimulaattorien toimittajan valinnan on perustuttava tarjouseritelmiin, joissa otetaan huomioon käyttäjävaatimukset ja yleiset järjestelmäspesifikaatiot, jotka valittu isäntälaitos on toimittanut kiinnostuksenilmaisupyynnön johdosta esittämässään hakemuksessa. Valinnassa on myös otettava huomioon toimitusketjun turvallisuus.

Yhteisyritys voi toimia ensimmäisenä käyttäjänä ja hankkia kvanttitietokoneita ja kvanttisimulaattoreita, joihin on integroitu pääasiassa unionissa kehitettyjä teknologioita.

Jos se on asianmukaisesti perusteltua turvallisuussyistä, hallintoneuvosto voi työohjelmassa päättää asettaa ehtoja toimittajien osallistumiselle kvanttitietokoneiden ja kvanttisimulaattorien hankintaan asetuksen (EU) 2021/694 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti taikka rajoittaa toimittajien osallistumista turvallisuussyistä tai suoraan unionin strategiseen riippumattomuuteen liittyviin toimiin kyseisen asetuksen 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Kvanttitietokoneet ja kvanttisimulaattorit on sijoitettava EuroHPC-supertietokoneen isäntälaitokseen tai suurteholaskentakeskukseen, joka sijaitsee unionissa.

Kvanttitietokone tai kvanttisimulaattori voidaan hallintoneuvoston päätöksellä ja vastaanottosopimuksen mukaisesti siirtää isäntälaitoksen omistukseen, myydä toiselle laitokselle tai poistaa käytöstä aikaisintaan neljän vuoden kuluttua siitä, kun isäntälaitokseen asennettu kvanttitietokone tai kvanttisimulaattori on läpäissyt yhteisyrityksen tekemän hyväksyntätarkastuksen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhtiöjärjestyksen 23 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua yhteisyrityksen purkamista. Jos kvanttitietokoneen tai kvanttisimulaattorin omistus siirretään, isäntälaitoksen on korvattava yhteisyritykselle siirrettävän supertietokoneen jäännösarvo. Jos omistusta ei siirretä isäntälaitokselle vaan tehdään päätös käytöstä poistamisesta, yhteisyrityksen ja isäntälaitoksen on jaettava asiaankuuluvat kustannukset tasan. Yhteisyritys ei vastaa kvanttitietokoneen tai kvanttisimulaattorin omistuksen siirtämisen jälkeen tai sen myynnin tai käytöstä poistamisen jälkeen aiheutuneista kustannuksista.

Teollisuuskäyttöön tarkoitettujen EuroHPC-supertietokoneiden hankinta ja omistus

Yhteisyritys hankkii yhdessä yksityisten kumppanien yhteenliittymän kanssa vähintään keskitasoisia supertietokoneita tai EuroHPC-supertietokoneiden osioita, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu teollisuuskäyttöön, ja omistaa ne yksin tai yhdessä yksityisten kumppanien yhteenliittymän kanssa.

Edellä 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin rahoitusosuus voi kattaa enintään 35 prosenttia EuroHPC-supertietokoneiden tai niiden osioiden hankintakustannuksista. Yksityisten kumppanien yhteenliittymä kattaa jäljelle jäävän osuuden EuroHPC-supertietokoneiden tai niiden osioiden omistamisesta aiheutuvista kokonaiskustannuksista.

Teollisuuskäyttöön tarkoitetun EuroHPC-supertietokoneen toimittajan valinnan on perustuttava tarjouseritelmiin, joissa otetaan huomioon käyttäjävaatimukset ja yleiset järjestelmäspesifikaatiot, jotka valittu isäntälaitos on toimittanut kiinnostuksenilmaisupyynnön johdosta esittämässään hakemuksessa. Valinnassa on myös otettava huomioon toimitusketjun turvallisuus.

Jos se on asianmukaisesti perusteltua turvallisuussyistä, hallintoneuvosto voi työohjelmassa päättää asettaa ehtoja toimittajien osallistumiselle teollisuuskäyttöön tarkoitettujen EuroHPC-supertietokoneiden hankintaan asetuksen (EU) 2021/694 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti taikka rajoittaa toimittajien osallistumista turvallisuussyistä tai suoraan unionin strategiseen riippumattomuuteen liittyviin toimiin kyseisen asetuksen 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Teollisuuskäyttöön tarkoitetut EuroHPC-supertietokoneet tai niiden osiot on säilytettävä EuroHPC-supertietokoneen isäntälaitoksessa.

EuroHPC-supertietokoneet voidaan hallintoneuvoston päätöksellä ja yhteisymmärryksessä yksityisten kumppanien yhteenliittymän kanssa siirtää yksityisten kumppanien yhteenliittymän omistukseen, myydä toiselle laitokselle tai poistaa käytöstä aikaisintaan neljän vuoden kuluttua siitä, kun isäntälaitokseen asennetut EuroHPC-supertietokoneet ovat läpäisseet yhteisyrityksen tekemän hyväksyntätarkastuksen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhtiöjärjestyksen 23 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua yhteisyrityksen purkamista. Jos EuroHPC-supertietokoneen omistus siirretään, yksityisten kumppanien yhteenliittymän on korvattava yhteisyritykselle siirrettävän EuroHPC-supertietokoneen jäännösarvo. Jos omistusoikeutta ei siirretä yksityisten kumppanien yhteenliittymälle vaan tehdään käytöstä poistamista koskeva päätös, yksityisten kumppanien yhteenliittymän on katettava asiaankuuluvat kustannukset. Yhteisyritys ei vastaa EuroHPC-supertietokoneen omistuksen siirtämisen jälkeen tai sen myynnin tai käytöstä poistamisen jälkeen aiheutuneista kustannuksista.

Yhteisyritys hankkii yhdessä sen osallistujavaltion hankintaviranomaisten kanssa, johon isäntälaitos on sijoittautunut, tai isännöintiyhteenliittymässä mukana olevien osallistujavaltioiden hankintaviranomaisten kanssa keskitason supertietokoneet ja on niiden osaomistaja.

Edellä 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin rahoitusosuus voi kattaa enintään 35 prosenttia keskitason supertietokoneiden hankintakustannuksista sekä enintään 35 prosenttia niiden käyttökustannuksista. Jäljelle jäävän osuuden keskitason supertietokoneiden omistamisesta aiheutuvista kokonaiskustannuksista kattaa se osallistujavaltio, johon isäntälaitos on sijoittautunut, tai sen kattavat isännöintiyhteenliittymässä mukana olevat osallistujavaltiot, mahdollisesti täydennettynä 6 artiklassa tarkoitetuilla rahoitusosuuksilla.

Keskitason supertietokoneen toimittajan valinnan on perustuttava tarjouseritelmiin, joissa otetaan huomioon käyttäjävaatimukset ja yleiset järjestelmäspesifikaatiot, jotka valittu isäntälaitos on toimittanut kiinnostuksenilmaisupyynnön johdosta esittämässään hakemuksessa. Valinnassa on myös otettava huomioon toimitusketjun turvallisuus.

Yhteisyritys voi toimia ensimmäisenä käyttäjänä ja hankkia keskitason supertietokoneita, joihin on integroitu kysyntä- ja käyttäjälähtöisiä ja kilpailukykyisiä teknologioita, jotka on kehitetty pääasiassa unionissa.

Jos se on asianmukaisesti perusteltua turvallisuussyistä, hallintoneuvosto voi työohjelmassa päättää asettaa ehtoja toimittajien osallistumiselle keskitason supertietokoneiden hankintaan asetuksen (EU) 2021/694 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti taikka rajoittaa toimittajien osallistumista turvallisuussyistä tai suoraan unionin strategiseen riippumattomuuteen liittyviin toimiin kyseisen asetuksen 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Yhteisyritykselle kuuluva supertietokoneen omistusosuus siirretään isäntälaitokselle sen jälkeen, kun supertietokoneen osalta on tehty kaikki poistot, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhtiöjärjestyksen 23 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua yhteisyrityksen purkamista. Isäntälaitoksen on korvattava yhteisyritykselle siirrettävän supertietokoneen jäännösarvo. Yhteisyritys ei vastaa keskitason supertietokoneen omistuksen siirtämisen jälkeen aiheutuneista kustannuksista.

Yhteisyritys voi käynnistää kiinnostuksenilmaisupyynnön omistamiensa tai yhteisomistamiensa EuroHPC-supertietokoneiden päivittämiseksi. EU:n rahoitusosuus tällaisissa päivityksissä saa olla enintään 150 miljoonaa euroa kaudelle 2021–2027.

Isäntälaitos voi vastata tähän kiinnostuksenilmaisupyyntöön aikaisintaan vuoden kuluttua siitä päivästä, jona EuroHPC-supertietokoneen isäntälaitos on valittu, ja viimeistään kolmen vuoden kuluttua kyseisestä päivästä. EuroHPC-supertietokone voidaan päivittää vain kerran.

Hallintoneuvosto valitsee isäntälaitoksen tasapuolisella ja läpinäkyvällä menettelyllä, joka perustuu muun muassa seuraaviin arviointiperusteisiin:

päivityksen perustelut;

yhteensopivuus alkuperäisen EuroHPC-supertietokoneen kanssa;

EuroHPC-supertietokoneen suorituskyvyn parantuminen;

asianmukaisen asiakirjan esittäminen sen osoittamiseksi, että jäsenvaltio, johon isäntälaitos on sijoittautunut, sitoutuu tai isännöintiyhteenliittymässä mukana olevien osallistujavaltioiden toimivaltaiset viranomaiset sitoutuvat kattamaan sen osan EuroHPC-supertietokoneen päivityskustannuksista, jota ei kata 5 artiklassa säädetty unionin rahoitusosuus eikä 6 artiklassa säädetty muu unionin rahoitusosuus, joko siihen saakka, kun yhteisyritys siirtää sen omistuksen kyseiselle isäntälaitokselle, tai siihen saakka, kun supertietokone myydään tai poistetaan käytöstä ilman omistuksen siirtoa.

Yhteisyritys hankkii yhdessä sen osallistujavaltion hankintaviranomaisten kanssa, johon valittu isäntälaitos on sijoittautunut, tai valitussa isännöintiyhteenliittymässä mukana olevien osallistujavaltioiden hankintaviranomaisten kanssa supertietokoneen päivityksen ja omistaa sen alkuperäisen EuroHPC-supertietokoneen omistusta koskevien samojen edellytysten mukaisesti.

Unionin rahoitusosuus päivityksessä voi olla enintään 35 prosenttia päivityksen hankintakustannuksista, ja siitä tehdään poistot alkuperäisen supertietokoneen odotetun jäljellä olevan käyttöiän aikana, ja enintään 35 prosenttia käytön lisäkustannuksista. Päivityksen kokonaiskustannukset eivät saa ylittää 30:tä prosenttia alkuperäisen EuroHPC-supertietokoneen hankintakustannuksista.

Unionin osuus päivitetyn EuroHPC-supertietokoneen käyttöajasta säilyy ennallaan tietokoneen koko käyttöiän. Jos tietokoneen suorituskyky paranee päivityksen myötä, käyttöaikaa lisätään suoraan unionin rahoitusosuuden mukaisessa suhteessa.

EuroHPC-supertietokoneet ovat julkisen ja yksityisen sektorin käyttäjien käytettävissä ja ne on tarkoitettu lähinnä siviilialan sovelluksia varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 17 artiklan 9 kohdan soveltamista. Teollisuuskäyttöön tarkoitettuja EuroHPC-supertietokoneita lukuun ottamatta niitä käytetään pääasiassa julkisten rahoitusohjelmien kattamiin tutkimus- ja innovointitarkoituksiin, julkisen sektorin sovelluksiin ja tarvittaessa pk-yritysten yksityiseen innovointitoimintaan.

Hallintoneuvosto määrittelee supertietokoneiden käyttöä koskevat yleiset käyttöehdot 17 artiklan mukaisesti, ja se voi määritellä erityisiä käyttöehtoja erityyppisille käyttäjille tai sovelluksille. Palvelun turvallisuuden ja laadun on oltava samantasoista kaikille käyttäjille kussakin käyttäjäluokassa lukuun ottamatta teollisuuskäyttöön tarkoitettuja EuroHPC-supertietokoneita, joiden turvallisuuden ja palvelun laadun on oltava teollisten vaatimusten mukaisia 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Asetuksella (EU) 2018/1488 perustetun EuroHPC-yhteisyrityksen hankkimien supertietokoneiden unionille kuuluvaa käyttöajan osuutta myönnetään käyttäjille, jotka asuvat tai sijaitsevat jäsenvaltiossa tai Horisontti 2020 -ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa tai ovat sijoittautuneet sinne.

Käyttäjille, jotka asuvat tai sijaitsevat jäsenvaltiossa tai Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan tai Horisontti Eurooppa -ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa tai ovat sijoittautuneet sinne, on myönnettävä unionille kuuluvaa käyttöajan osuutta vuoden 2020 jälkeen hankittuihin EuroHPC-supertietokoneisiin.

Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja unionin etu huomioon ottaen hallintoneuvosto voi päättää myöntää EuroHPC-supertietokoneiden käyttöaikaa missä tahansa kolmannessa maassa asuville, sinne sijoittautuneille tai siellä sijaitseville yhteisöille ja kansainvälisille järjestöille.

Kunkin huipputason EuroHPC-supertietokoneen tai -kvanttitietokoneen unionille kuuluvan käyttöajan osuuden on oltava suoraan suhteessa 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun unionin rahoitusosuuteen EuroHPC-supertietokoneen omistamisesta aiheutuvista kokonaiskustannuksista, eikä se siten saa olla yli 50 prosenttia EuroHPC-supertietokoneen kokonaiskäyttöajasta.

Kunkin keskitason EuroHPC-supertietokoneen unionille kuuluvan käyttöajan osuuden on oltava suoraan suhteessa 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun unionin rahoitusosuuteen supertietokoneen hankinta- ja käyttökustannuksista, eikä se saa olla yli 35 prosenttia supertietokoneen kokonaiskäyttöajasta.

Kunkin teollisuuskäyttöön tarkoitetun EuroHPC-supertietokoneen unionille kuuluvan käyttöajan osuuden on oltava suoraan suhteessa 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun unionin rahoitusosuuteen supertietokoneen hankintakustannuksista, eikä se saa olla yli 35 prosenttia supertietokoneen kokonaiskäyttöajasta.

Kullekin osallistujavaltiolle, johon isäntälaitos on sijoittautunut, tai kullekin isännöintiyhteenliittymässä mukana olevalle osallistujavaltiolle on annettava kunkin EuroHPC-supertietokoneen jäljellä olevaa käyttöaikaa. Isännöintiyhteenliittymän tapauksessa osallistujavaltioiden on sovittava keskenään supertietokoneen käyttöaikojen jakautumisesta.

Hallintoneuvoston on määriteltävä käyttöoikeudet, jotka koskevat unionin osuutta EuroHPC-supertietokoneiden käyttöajasta.

Unionin osuus EuroHPC-supertietokoneiden käyttöajasta on maksuton 16 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuille julkisen sektorin käyttäjille. Käyttö on myös maksuton teollisuuskäyttäjille sovelluksissa, jotka liittyvät Horisontti Eurooppa -ohjelmasta tai Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta rahoitettaviin tutkimus- ja innovointitoimiin sekä Horisontti Eurooppa- ohjelman tai Digitaalinen Eurooppa -ohjelman huippuosaamismerkin saaneisiin tutkimus- ja innovointitoimiin, sekä asianmukaisissa tapauksissa pk-yritysten yksityisessä innovointitoiminnassa. Ohjaavana periaatteena on, että käyttöajan jakaminen tällaisiin toimiin toteutetaan hallintoneuvoston vahvistaman tasapuolisen ja läpinäkyvän vertaisarviointiprosessin pohjalta yhteisyrityksen käynnistämien jatkuvien avointen kiinnostuksenilmaisupyyntöjen perusteella.

Yksityisiä innovointitoimia toteuttavia pk-yrityksiä lukuun ottamatta muiden käyttäjien on noudatettava avoimen tieteen lähestymistapaa levittääkseen yhteisyrityksen supertietokoneiden käytön myötä hankittua tietämystä asetuksen (EU) 2021/695 14 artiklan mukaisesti. Hallintoneuvosto määrittelee tarkemmin sovellettavat avoimen tieteen säännöt.

Hallintoneuvosto määrittelee käyttöehtoja koskevat erityissäännöt, jotka poikkeavat 6 kohdassa tarkoitetuista ohjaavista periaatteista. Ne koskevat käyttöajan jakamista hankkeille ja toimille, joita pidetään unionille strategisesti tärkeinä.

Unionin pyynnöstä toimitusjohtajan on myönnettävä suora käyttöoikeus EuroHPC-supertietokoneisiin aloitteille, joita unioni pitää keskeisinä terveyteen tai ilmastoon liittyvien tai muiden välttämättömien poikkeusolosuhteissa tarvittavien tukipalvelujen tarjoamiseksi julkishyödykkeenä, hätä- ja kriisinhallintatilanteissa tai tilanteissa, joita unioni pitää keskeisinä sen turvallisuuden ja puolustuksen kannalta. Tällaisen käyttöoikeuden toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja edellytykset määritellään hallintoneuvoston hyväksymissä käyttöoikeutta koskevissa ehdoissa.

10.

Hallintoneuvosto määrittää teollisuuskäyttöön sovellettavat edellytykset, joiden mukaisesti annetaan käyttöoikeus unionin osuuteen suojattujen suurteholaskenta- ja dataresurssien käyttöajasta muita kuin 6 kohdassa täsmennettyjä sovelluksia varten.

11.

Hallintoneuvosto seuraa säännöllisesti kutakin osallistujavaltiota ja kutakin käyttäjäryhmää kohti myönnettyä osuutta unionille kuuluvasta käyttöajasta, kaupallisiin tarkoituksiin myönnetty käyttöaika mukaan luettuna. Se voi päättää muun muassa

mukauttaa käyttöaikoja toiminta- tai käyttäjäluokkakohtaisesti optimoidakseen EuroHPC-supertietokoneiden käyttömahdollisuudet;

ehdottaa ylimääräisiä tukitoimenpiteitä, jotta voidaan tarjota tasavertaiset käyttömahdollisuudet käyttäjille, jotka pyrkivät parantamaan suurteholaskentajärjestelmiin liittyvää osaamistaan ja asiantuntemustaan.

Unionille kuuluva EuroHPC-supertietokoneiden käyttöaika kaupallisiin tarkoituksiin

Kaupallisiin tarkoituksiin myönnettyyn unionille kuuluvaan käyttöajan osuuteen sovelletaan erityisehtoja kaikkiin teollisuuden käyttäjiin. Tämän kaupallisen käytön palvelun on oltava markkinahintoihin perustuva, käyttömääräperusteisesti hinnoiteltu palvelu. Hallintoneuvosto vahvistaa maksun suuruuden.

Unionille kuuluvan käyttöajan osuuden kaupallisesta käytöstä perityt maksut ovat yhteisyrityksen talousarvioon otettavia tuloja, ja ne on käytettävä yhteisyrityksen toimintamenojen kattamiseen.

Kaupallisille palveluille annettu käyttöaika saa olla enintään 20 prosenttia kunkin EuroHPC-supertietokoneen unionille kuuluvasta kokonaiskäyttöajasta. Hallintoneuvosto päättää unionin käyttöajan antamisesta kaupallisten palvelujen käyttäjille ottaen huomioon 17 artiklan 11 kohdassa tarkoitetun seurannan tulokset.

Kaupallisten palvelujen laadun on oltava sama kaikille käyttäjille.

Yhteisyritys hyväksyy omat erityiset varainhoitosääntönsä asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklan mukaisesti.

Varainhoitosäännöt julkaistaan yhteisyrityksen verkkosivustolla.

Yhteisyrityksen henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, ja unionin muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja, jäljempänä ’palvelussuhteen ehdot’, sellaisina kuin ne ovat vahvistettuina neuvoston asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 ( 2 ), sekä henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanosääntöjä, jotka unionin toimielimet ovat yhdessä hyväksyneet.

Hallintoneuvosto käyttää yhteisyrityksen henkilöstöön nähden sitä toimivaltaa, joka henkilöstösääntöjen mukaan kuuluu nimittävälle viranomaiselle ja palvelussuhteen ehtojen mukaan sopimusten tekemiseen toimivaltaiselle viranomaiselle, jäljempänä ’nimittävän viranomaisen toimivalta’.

Johtokunta hyväksyy henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen toimivalta toimitusjohtajalle ja määritellään edellytykset, joiden mukaisesti kyseinen toimivallan siirto voidaan keskeyttää. Toimitusjohtajalla on valtuudet siirtää kyseinen toimivalta edelleen.

Jos poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, hallintoneuvosto voi päättää tilapäisesti keskeyttää nimittävän viranomaisen toimivallan siirron toimitusjohtajalle ja hänen edelleen toteuttamansa kyseisen toimivallan siirron. Tässä tapauksessa hallintoneuvosto käyttää nimittävän viranomaisen toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle yhteisyrityksen henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin toimitusjohtaja.

Hallintoneuvosto hyväksyy asianmukaiset henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanosäännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti.

Henkilöresurssit määritellään yhteisyrityksen henkilöstötaulukossa, josta käy yrityksen vuotuisen talousarvion mukaisesti ilmi väliaikaisten toimien määrä tehtäväryhmittäin ja palkkaluokittain sekä sopimussuhteisen henkilöstön määrä kokoaikaisina työntekijöinä ilmaistuna.

Yhteisyrityksen henkilöstöön kuuluu väliaikaisia toimihenkilöitä ja sopimussuhteisia toimihenkilöitä.

Yhteisyritys vastaa kaikista henkilöstöön liittyvistä kuluista.

Yhteisyritys voi ottaa määräaikaisesti palvelukseensa kansallisia asiantuntijoita ja harjoittelijoita, jotka eivät ole yhteisyrityksen toimihenkilöitä. Kansallisten asiantuntijoiden lukumäärä kokopäiväisinä työntekijöinä ilmaistuna lisätään 20 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuihin henkilöstöresursseja koskeviin tietoihin vuotuisen talousarvion mukaisesti.

Hallintoneuvosto hyväksyy päätöksen, jossa vahvistetaan yhteisyritykseen tilapäisesti siirrettävien kansallisten asiantuntijoiden palvelukseen ottoon sekä harjoittelijoiden käyttöön sovellettavat säännöt.

Yhteisyritykseen ja sen henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitettyä, Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa N:o 7.

Yhteisyrityksen sopimusperusteinen korvausvastuu määritetään asiaankuuluvissa sopimusmääräyksissä ja kulloiseenkin sopimukseen, päätökseen tai sopimukseen sovellettavassa lainsäädännössä.

Sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta koskevissa asioissa yhteisyritys korvaa henkilöstönsä tehtäviään suorittaessaan aiheuttamat vahingot jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti.

Kaikkien 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuun vastuuseen liittyvien yhteisyrityksen maksujen ja niihin liittyvien kulujen ja kustannusten katsotaan olevan yhteisyrityksen menoja, jotka katetaan sen varoista.

Yhteisyritys vastaa yksin velvoitteistaan.

Yhteisyritys ei ole vastuussa mistään isäntälaitoksen toiminnasta aiheutuvista vahingoista, jotka liittyvät isäntälaitoksen harjoittamaan EuroHPC-yhteisyrityksen omistamien supertietokoneiden käyttöön.

Yhteisyrityksen toimintaa seurataan jatkuvasti ja tarkastellaan määräajoin sen varainhoitosääntöjen mukaisesti, jotta voidaan varmistaa mahdollisimman suuri vaikutus, huippuosaaminen ja voimavarojen mahdollisimman vaikuttava ja tehokas käyttö. Seurannan ja määräaikaisarviointien tulokset otetaan huomioon eurooppalaisten kumppanuuksien seurannassa ja yhteisyrityksen arvioinneissa osana asetuksen (EU) 2021/695 50 ja 52 artiklassa tarkoitettuja Horisontti Eurooppa -ohjelman arviointeja.

Yhteisyritys huolehtii hallinnointi- ja täytäntöönpanotoimiensa jatkuvasta seurannasta ja toteutettujen hankkeiden tuotosten, tulosten ja vaikutusten määräaikaisarvioinneista asetuksen (EU) 2021/695 50 artiklan ja liitteen III mukaisesti.

Yhteisyritysten toiminnan arvioinnit on suoritettava riittävän ajoissa, jotta ne voidaan ottaa huomioon Horisontti Eurooppa -ohjelman väliarvioinnissa ja loppuarvioinnissa ja siihen liittyvässä päätöksentekoprosessissa, kuten asetuksen (EU) 2021/695 52 artiklassa säädetään.

Komissio tekee yhteisyrityksestä väli- ja loppuarvioinnin osana asetuksen (EU) 2021/695 52 artiklassa tarkoitettuja Horisontti Eurooppa -ohjelman arviointeja. Väliarviointi on suoritettava riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella avoimeen menettelyyn perustuen heti, kun Horisontti Eurooppa -ohjelman täytäntöönpanosta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua Horisontti Eurooppa -ohjelman täytäntöönpanon alkamisesta. Arvioinneissa on tarkasteltava, miten yhteisyritys täyttää tehtävänsä taloudellisten, teknologisten, tieteellisten, yhteiskunnallisten ja poliittisten tavoitteidensa, mukaan lukien ilmastoon liittyvät tavoitteet, mukaisesti, ja arvioitava sen osana Horisontti Eurooppa -ohjelmaa toteuttamien toimien vaikuttavuutta, tehokkuutta, merkityksellisyyttä, johdonmukaisuutta ja unionin tasolla saatavaa lisäarvoa sekä sen synergioita ja täydentävyyttä asiaankuuluvien eurooppalaisten, kansallisten ja tarvittaessa alueellisten aloitteiden kanssa, mukaan lukien synergiat Horisontti Eurooppa -ohjelman muiden osien kanssa kuten missiot, klusterit tai temaattiset tai erityisohjelmat. Arvioinneissa on otettava huomioon sidosryhmien näkökannat sekä eurooppalaisella että kansallisella tasolla, ja niihin on sisällytettävä tarvittaessa myös arvio yhteisyrityksen pitkän aikavälin tieteellisistä, yhteiskunnallisista, taloudellisista ja politiikan kannalta merkityksellisistä vaikutuksista. Lisäksi niihin on sisällyttävä arvio tehokkaimmasta toimintatavasta mahdollisia tulevia toimia varten ja, jos yhteisyrityksen toimintaa mahdollisesti uusitaan, yhteisyrityksen merkityksellisyydestä ja johdonmukaisuudesta eurooppalaisten kumppanuuksien ja niiden poliittisten painopisteiden yleisessä yhteydessä.

Tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetun väliarvioinnin päätelmien perusteella komissio voi toimia 7 artiklan 7 kohdan mukaisesti tai toteuttaa muita asianmukaisia toimenpiteitä.

Komissio voi avoimen menettelyn perusteella valittujen ulkoisten riippumattomien asiantuntijoiden avustamana suorittaa muita arviointeja strategisesti merkittävistä aihealueista tai teemoista tarkastellakseen yhteisyrityksen edistymistä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa, kartoittaakseen toimien toteuttamiseen vaikuttavia tekijöitä ja yksilöidäkseen parhaita toimintatapoja. Kyseisiä muita arviointeja suorittaessaan komissio ottaa täysin huomioon yhteisyritykseen kohdistuvat hallinnolliset vaikutukset.

Yhteisyritys tarkastelee säännöllisesti toimintaansa antaakseen tietoja yhteisyrityksen väliarviointia ja loppuarviointia varten osana asetuksen (EU) 2021/695 52 artiklassa tarkoitettuja Horisontti Eurooppa -ohjelman arviointeja.

Säännölliset tarkastelut ja arvioinnit on otettava huomioon yhteisyrityksen purkamisessa tai mahdollisessa uusimisessa asetuksen (EU) 2021/695 liitteen III mukaisesti. Komissio suorittaa yhteisyrityksen loppuarvioinnin kuuden kuukauden kuluessa yhteisyrityksen purkamisen jälkeen mutta viimeistään kahden vuoden kuluttua yhtiöjärjestyksen 23 artiklassa tarkoitetun purkamismenettelyn aloittamisesta. Kyseisen loppuarvioinnin tulokset esitetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Komissio julkaisee ja toimittaa yhteisyrityksen arviointien tulokset, joiden on sisällettävä arvioinnin päätelmät ja komission huomautukset, Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle osana asetuksen (EU) 2021/695 52 artiklassa tarkoitettuja Horisontti Eurooppa -ohjelman arviointeja.

Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista asia

yhteisyrityksen tekemissä sopimuksissa tai hankintasopimuksissa taikka sen päätöksissä olevan välityslausekkeen nojalla;

riidoissa, jotka koskevat yhteisyrityksen henkilöstön tehtäviään suorittaessaan aiheuttamien vahinkojen korvaamista;

kaikissa yhteisyrityksen ja sen henkilöstön välisissä riidoissa henkilöstösäännöissä tai palvelussuhteen ehdoissa määrätyin rajoituksin ja edellytyksin.

Niihin kysymyksiin, joista ei säädetä tässä asetuksessa tai unionin muissa säädöksissä, sovelletaan sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jossa yhteisyrityksen kotipaikka sijaitsee.

Yhteisyrityksen tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tekemistä päätöksistä voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle SEUT 228 artiklan mukaisesti.

Horisontti Eurooppa -ohjelman talousarviosta rahoitettavien toimien menojen jälkitarkastukset on suoritettava asetuksen (EU) 2021/695 53 artiklan mukaisesti osana Horisontti Eurooppa -ohjelman epäsuoria toimia ja erityisesti kyseisen asetuksen 53 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tarkastusstrategian mukaisesti.

Yhteisyritys suorittaa Digitaalinen Eurooppa -ohjelman talousarviosta rahoitettaviin toimiin liittyvien menojen jälkitarkastukset asetuksen (EU) 2021/694 27 artiklan mukaisesti.

Yhteisyritys suorittaa Verkkojen Eurooppa -välineen talousarviosta rahoitettaviin toimiin liittyvien menojen jälkitarkastukset asetuksen (EU) 2021/1153 26 artiklan mukaisesti osana Verkkojen Eurooppa -välineen toimia.

Yhteisyritys sallii komission henkilöstön ja muiden saman yhteisyrityksen tai komission valtuuttamien henkilöiden sekä tilintarkastustuomioistuimen tai 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastusta varten osallistujavaltioiden tarkastusviranomaisten pääsyn toimipaikkoihinsa ja tiloihinsa ja antaa näiden käyttöön kaikki tarkastusten toteuttamiseen tarvittavat tiedot, sähköisessä muodossa olevat tiedot mukaan luettuina.

OLAF ja EPPO voivat suorittaa tutkimuksia, myös paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 ( 3 ) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 ( 4 ) vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti, ja jotta voidaan määrittää, onko tämän asetuksen mukaisesti rahoitettuun päätökseen tai sopimukseen liittynyt unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavia petoksia, korruptiota tai muuta laitonta toimintaa.

Tämän asetuksen täytäntöönpanosta johtuviin sopimuksiin ja päätöksiin on sisällyttävä määräyksiä, joissa nimenomaisesti annetaan komissiolle, kyseiselle yhteisyritykselle, tilintarkastustuomioistuimelle, EPPOlle ja OLAFille ja 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastusta varten osallistujavaltioiden tarkastusviranomaisille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia, paikalla tehtäviä tarkastuksia ja tutkimuksia kukin oman toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 1 ja 2 kohdan soveltamista.

Yhteisyrityksen on varmistettava, että sen osakkaiden taloudelliset edut suojataan riittävästi suorittamalla tai teettämällä asianmukaiset sisäiset ja ulkopuoliset tarkastukset.

Yhteisyritys liittyy Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission 25 päivänä toukokuuta 1999 tekemään toimielinten väliseen sopimukseen ( 5 ) Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista. Yhteisyritys toteuttaa tarvittavat toimenpiteet OLAFin suorittamien sisäisten tutkimusten helpottamiseksi.

Yhteisyrityksen on suojattava sellaiset arkaluonteiset tiedot, joiden paljastaminen voisi haitata sen osakkaiden tai yhteisyrityksen toimintaan osallistuvien etuja.

Yhteisyrityksen hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 ( 6 ).

Jos tämän asetuksen täytäntöönpano edellyttää henkilötietojen käsittelyä, niitä on käsiteltävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 ( 7 ) mukaisesti.

Yhteisyritys antaa unionin toimielimille elimille, laitoksille ja virastoille sekä osallistujavaltioiden viranomaisille pääsyn kaikkiin tietoihin, jotka liittyvät sen rahoittamiin epäsuoriin toimiin. Tällaisiin tietoihin sisältyvät yhteisyrityksen epäsuoriin toimiin osallistuvien tuensaajien tulokset tai muut tiedot, joita pidetään tarpeellisina unionin politiikkojen tai ohjelmien kehittämistä, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia varten. Tällaiset pääsyoikeudet rajoittuvat muuhun kuin kaupallisessa tai kilpailutarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön ja niissä on noudatettava sovellettavia luottamuksellisuussääntöjä.

Yhteisyritys luovuttaa sille toimitettuihin ehdotuksiin sisältyvät tiedot komissiolle unionin politiikkojen tai ohjelmien kehittämistä, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia varten. Tämä koskee soveltuvin osin osallistujavaltioita, kun kyse on niiden alueille sijoittautuneita hakijoita sisältävistä ehdotuksista, ja rajoittuu sovellettavien luottamuksellisuussääntöjen mukaisesti muuhun kuin kaupallisessa tai kilpailutarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön.

Horisontti Eurooppa -ohjelmasta rahoitettaviin epäsuoriin toimiin sovellettavat osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt

Yhteisyrityksen Horisontti Eurooppa -ohjelmasta rahoittamiin epäsuoriin toimiin sovelletaan asetusta (EU) 2021/695. Mainitun asetuksen mukaisesti yhteisyritystä pidetään rahoituselimenä ja se myöntää rahoitustukea epäsuorille toimille yhtiöjärjestyksen 1 artiklassa määrätyin tavoin.

Asetusta (EU) 2021/695 sovelletaan myös epäsuoriin toimiin, jotka rahoitetaan yhtiöjärjestyksen 15 artiklan 3 kohdan f alakohdassa tarkoitetuilla osallistujavaltioiden rahoitusosuuksilla.

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) 2021/695 34 artiklassa säädetään, Horisontti Eurooppa -ohjelmasta rahoitettavien epäsuorien toimien ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta rahoitettavien toimien yhteydessä yhteisyritys voi soveltaa tiettyyn toimeen myönnettävään unionin rahoitukseen erilaisia korvausosuuksia riippuen osallistujan tyypistä, varsinkin pk-yritykset, ja toimen tyypistä. Korvausosuudet ilmoitetaan työohjelmassa.

Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoitettaviin toimiin sovellettavat säännöt

Yhteisyrityksen Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoittamiin epäsuoriin toimiin sovelletaan asetusta (EU) 2021/1153.

Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta rahoitettaviin toimiin sovellettavat säännöt

Yhteisyrityksen Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta rahoittamiin epäsuoriin toimiin sovelletaan asetusta (EU) 2021/694.

Yhteisyrityksen ja sen jäsenvaltion välillä, jossa sen kotipaikka sijaitsee, voidaan tehdä hallinnollinen sopimus erioikeuksista ja vapauksista sekä muusta kyseisen valtion yhteisyritykselle antamasta tuesta.

Kumotaan asetus (EU) 2018/1488, mukaan lukien vuotuiset täytäntöönpanosuunnitelmat ja kyseisiin toimiin liittyvät taloudelliset velvoitteet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2018/1488 mukaisesti käynnistettyjä toimia.

Asetuksen (EU) 2018/1488 10, 11, 13 ja 14 artiklan sekä kyseisen asetuksen liitteenä olevan yhtiöjärjestyksen 6 ja 7 artiklan nojalla aloitettujen toimien osalta kyseistä asetusta sovelletaan kunnes nämä toimet on saatettu loppuun ja tarvittavassa määrin.

Toimia, jotka perustuvat asetuksen (EU) 2018/1488 mukaisesti hyväksytyissä vuotuisissa toteutussuunnitelmissa vahvistettuihin ehdotuspyyntöihin ja tarjouspyyntöihin, pidetään myös kyseisen asetuksen nojalla aloitettuina toimina.

Viittauksia asetukseen (EU) 2018/1488 on pidettävä viittauksina tähän asetukseen.

Tämä asetus ei vaikuta asetuksen (EU) 2018/1488 nojalla palvelukseen otetun henkilöstön oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Tätä varten henkilöstön työsopimukset pysyvät voimassa tämän asetuksen nojalla henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen mukaisesti.

Asetuksen (EU) 2018/1488 mukaisesti nimitetty toimitusjohtaja osoitetaan toimikautensa jäljellä olevaksi ajaksi hoitamaan tämän asetuksen mukaisia yhteisyrityksen toimitusjohtajan tehtäviä tämän asetuksen voimaantulosta alkaen. Muut sopimusehdot säilyvät ennallaan.

Elleivät osakkaat keskenään muuta sovi, kaikki asetukseen (EU) 2018/1488 perustuvat osakkaiden oikeudet ja velvollisuudet, mukaan lukien varat, velat tai vastuut, siirretään tämän asetuksen mukaisille osakkaille.

Ensimmäisessä tämän asetuksen voimaantulon jälkeisessä kokouksessaan yhteisyrityksen hallintoneuvosto hyväksyy luettelon asetuksen (EU) 2018/1488 nojalla tehdyistä päätöksistä, joita toteutetaan edelleen tämän asetuksen nojalla. Asetuksen (EU) 2018/1488 mukaiset käyttämättä jääneet määrärahat siirretään tällä asetuksella perustetulle yhteisyritykselle.

Kaikki yhteisyrityksen osakkaiden oikeudet ja velvollisuudet, mukaan lukien varat, velat tai vastuut, ja asetuksen (EU) 2018/1488 mukaiset käyttämättä jääneet määrärahat siirretään tällä asetuksella perustetulle yhteisyritykselle.

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Yhteisyrityksen osakkaat ovat

unioni, jota edustaa komissio;

Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Islanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro;

Montenegro, Pohjois-Makedonia, Sveitsi ja Turkki edellyttäen, että kyseiset kolmannet maat ovat assosioituneet vähintään yhteen tämän asetuksen 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun asiaankuuluvaan ohjelmaan;

kirjallisella vahvistuksella tapahtuvan tämän yhtiöjärjestyksen hyväksymisen jälkeen suurteholaskennan eurooppalainen teknologiayhteisö (ETP4HPC), joka on Alankomaiden lainsäädännön mukaisesti rekisteröity järjestö, jonka rekisteröity toimipaikka on Amsterdamissa (Alankomaissa), ja Data, tekoäly ja robotiikka (Data, AI and Robotics (DAIRO)), joka on Belgian lainsäädännön mukaisesti rekisteröity järjestö, jonka rekisteröity toimipaikka on Brysselissä (Belgiassa).

Kukin osallistujavaltio nimittää edustajansa hallintoneuvostoon ja osoittaa yhden tai useamman kansallisen yksikön vastaamaan osallistujavaltion tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden täyttämisestä.

Jäsenvaltiot tai Horisontti Eurooppa -ohjelmaan tai Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat, joita ei ole lueteltu tämän yhtiöjärjestyksen 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, voivat hakea yhteisyrityksen osakkuutta sillä edellytyksellä, että ne antavat panoksensa tämän asetuksen 7 artiklan mukaisesti tai osallistuvat tämän yhtiöjärjestyksen 15 artiklassa tarkoitettuun rahoitukseen tämän asetuksen 3 artiklassa esitettyjen yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Jäsenvaltioiden tai Horisontti Eurooppa -ohjelmaan tai Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden tekemät yhteisyrityksen osakkuushakemukset on osoitettava hallintoneuvostolle. Ehdokasmaiden on kirjallisesti hyväksyttävä tämä yhtiöjärjestys ja kaikki muut yhteisyrityksen toimintaa ohjaavat säännökset. Ehdokkaiden on myös esitettävä perustelut yhteisyrityksen osakkuuden pyytämiselle ja kuvattava, miten niiden kansallinen suurteholaskentastrategia on linjassa yhteisyrityksen tavoitteiden kanssa. Hallintoneuvosto arvioi hakemuksen ottaen huomioon ehdokkaan merkityksellisyyden ja mahdollisen lisäarvon yhteisyrityksen tehtävänkuvauksen ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta ja voi pyytää lisäselvityksiä ehdokkuutta koskien ennen hakemuksen hyväksymistä.

Mikä tahansa oikeussubjekti, jota ei ole lueteltu tämän yhtiöjärjestyksen 2 artiklan 1 kohdan d alakohdassa ja joka on sijoittautunut jäsenvaltioon ja tukee suoraan tai välillisesti tutkimusta ja innovointia jäsenvaltiossa, voi hakea yhteisyrityksen yksityiseksi osakkaaksi sillä edellytyksellä, että se osallistuu tämän yhtiöjärjestyksen 15 artiklassa tarkoitettuun rahoitukseen tämän asetuksen 3 artiklassa asetettujen yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja hyväksyy tämän yhtiöjärjestyksen.

Edellä olevan 3 kohdan mukaisesti tehdyt yhteisyrityksen yksityiseksi osakkaaksi pääsyä koskevat hakemukset on osoitettava hallintoneuvostolle. Hallintoneuvosto arvioi hakemuksen ottaen huomioon hakijan merkityksellisyyden ja mahdollisen lisäarvon yhteisyrityksen tehtävänkuvauksen ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta, ja tekee hakemusta koskevan päätöksen.

Osakas voi luopua osakkuudestaan yhteisyrityksessä. Tällainen osakkuudesta luopuminen tulee voimaan peruuttamattomasti kuuden kuukauden kuluttua luopumisilmoituksen antamisesta tiedoksi toimitusjohtajalle, joka ilmoittaa asiasta muille hallintoneuvoston jäsenille ja yksityisille osakkaille. Osakkuuden päättymispäivästä lukien entinen osakas vapautetaan kaikista velvoitteista lukuun ottamatta velvollisuuksia, jotka yhteisyritys on hyväksynyt tai jotka sille ovat aiheutuneet ennen osakkuudesta luopumista koskevan ilmoituksen tiedoksi antamista.

Kunkin yksityisen osakkaan on ilmoitettava yhteisyritykselle vuosittain kaikista merkittävistä muutoksista kokoonpanossaan. Jos komissio katsoo, että kokoonpanossa tapahtunut muutos todennäköisesti vaikuttaa unionin tai yhteisyrityksen etuihin turvallisuuteen liittyvistä syistä, se voi esittää hallintoneuvostolle asianomaisen yksityisen osakkaan osakkuuden päättämistä. Osakkuus päättyy peruuttamattomasti kuuden kuukauden kuluttua hallintoneuvoston päätöksestä tai kyseisessä päätöksessä ilmoitetusta päivämäärästä sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi.

Yhteisyrityksen osakkuutta ei saa siirtää kolmannelle osapuolelle ilman hallintoneuvoston etukäteen antamaa suostumusta.

Yhteisyritys julkaisee verkkosivustollaan välittömästi kaikkien tämän artiklan mukaisten osakkuutta koskevien muutosten jälkeen ajantasaisen luettelon yhteisyrityksen osakkaista sekä tällaisten muutosten voimaantulopäivät.

Yhteisyrityksen elimet ovat

hallintoneuvosto;

toimitusjohtaja;

neuvoa-antava teollisuus- ja tiedekomitea, joka koostuu tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antavasta ryhmästä ja neuvoa-antavasta infrastruktuuriryhmästä.

Tehtäviään suorittaessaan yhteisyrityksen kunkin elimen on pyrittävä ainoastaan tässä asetuksessa säädettyihin tavoitteisiin ja toimittava ainoastaan yhteisyrityksen toimien puitteissa ja niihin tarkoituksiin, joita varten se on perustettu.

Hallintoneuvoston kokoonpanoon kuuluu unionin nimissä toimivia komission edustajia ja osallistujavaltioiden edustajia.

Komissio ja kukin osallistujavaltio nimittää yhden edustajan hallintoneuvostoon.

Hallintoneuvoston jäsenten edustajien on pyrittävä kaikin tavoin yhteisymmärrykseen. Jos yhteisymmärrykseen ei päästä, on järjestettävä äänestys.

Unionilla on 50 prosenttia äänimäärästä. Unionin äänioikeus on jakamaton.

Tämän yhtiöjärjestyksen 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen tehtävien osalta jäljellä olevat 50 prosenttia äänioikeuksista jaetaan tasan kaikkien osallistujavaltioiden kesken.

Tämän kohdan soveltamiseksi hallintoneuvosto tekee päätöksensä enemmistöllä, joka muodostuu unionin äänestä ja vähintään 50 prosentista kaikista osallistujavaltioiden äänistä, mukaan lukien niiden jäsenten äänet, jotka ovat poissa.

Tämän yhtiöjärjestyksen 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen tehtävien osalta, lukuun ottamatta kyseisen kohdan f, g ja h alakohtaa, jäljellä olevat 50 prosenttia äänioikeuksista on osallistujavaltioilla, jotka ovat jäsenvaltioita.

Tätä kohtaa sovellettaessa hallintoneuvosto tekee päätöksensä määräenemmistöllä. Määräenemmistön katsotaan muodostuvan, jos siinä on edustettuna unioni ja vähintään 55 prosenttia osallistujavaltioista, jotka ovat jäsenvaltioita, ja jotka edustavat vähintään 65:tä prosenttia kyseisten valtioiden kokonaisväestöstä. Väestön määrittelyssä käytetään neuvoston päätöksen 2009/937/EU ( 8 ) liitteessä III esitettyjä lukuja.

Tämän yhtiöjärjestyksen 7 artiklan 4 kohdan f, g ja h alakohdassa mainittujen tehtävien sekä kunkin EuroHPC-supertietokoneen osalta osallistujavaltioiden äänioikeudet jaetaan suhteessa rahoitusosuuteen, johon kukin osallistujavaltio on sitoutunut, ja osallistujavaltioiden luontoissuorituksiin, jotka on tarkoitettu kyseistä supertietokonetta varten siihen saakka, kun sen omistus siirretään isäntälaitokselle tämän asetuksen 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti tai kunnes supertietokone myydään tai poistetaan käytöstä; luontoissuoritukset otetaan huomioon vain, jos riippumaton asiantuntija tai tarkastaja on varmentanut ne etukäteen.

Tämän kohdan soveltamiseksi hallintoneuvosto tekee päätöksensä vähintään 75 prosentin enemmistöllä kaikista äänistä, mukaan lukien niiden jäsenten äänet, jotka ovat poissa.

Tämän yhtiöjärjestyksen 7 artiklan 5, 6 ja 7 kohdassa tarkoitettujen tehtävien osalta hallintoneuvosto tekee päätöksensä kaksivaiheisesti.

Ensimmäisessä vaiheessa jäljellä olevat 50 prosenttia äänioikeuksista jaetaan tasan kaikkien osallistujavaltioiden kesken. Hallintoneuvosto tekee päätöksensä äänten enemmistöllä, joka muodostuu unionin äänestä ja vähintään 55 prosentista kaikista osallistujavaltioiden äänistä, mukaan lukien niiden jäsenten äänet, jotka ovat poissa.

Toisessa vaiheessa hallintoneuvosto tekee päätöksensä tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla määräenemmistöllä.

Sanotun rajoittamatta edellä olevien kohtien soveltamista, maat, jotka olivat asetuksen (EU) 2018/1488 mukaisen yhteisyrityksen osakkaita ja osallistuivat kyseisen asetuksen nojalla perustetun EuroHPC-yhteisyrityksen hankkimien supertietokoneiden hankintaan tai toimintaan, mutta jotka eivät enää ole EuroHPC-yhteisyrityksen osakkaita, säilyttävät äänioikeutensa ainoastaan niissä päätöksissä, jotka koskevat kyseisiä supertietokoneita asetuksen (EU) 2018/1488 liitteenä olevan EuroHPC-yhteisyrityksen yhtiöjärjestyksen 6 artiklan 5 kohdan ja 7 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajan kahden vuoden mittaiseksi kaudeksi. Puheenjohtajan toimikautta voidaan jatkaa kerran hallintoneuvoston päätöksellä.

Tarvittaessa puheenjohtajan sijaisena toimii hallintoneuvoston varapuheenjohtaja, joka on komission edustaja.

10.

Hallintoneuvoston sääntömääräiset kokoukset järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ylimääräisiä kokouksia voidaan järjestää komission, osallistujavaltioiden edustajien enemmistön, puheenjohtajan tai toimitusjohtajan pyynnöstä tämän yhtiöjärjestyksen 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Puheenjohtaja kutsuu koolle hallintoneuvoston kokoukset, ja ne järjestetään tavallisesti yhteisyrityksen kotipaikassa.

Toimitusjohtajalla on oikeus olla läsnä kokouksissa ja osallistua asioiden käsittelyyn, mutta hänellä ei ole äänioikeutta. Hallintoneuvosto voi tapauskohtaisesti kutsua muita henkilöitä osallistumaan kokouksiinsa tarkkailijoina.

Kukin tarkkailijavaltio voi nimittää hallintoneuvostoon yhden edustajan, joka saa käyttöönsä kaikki asiaankuuluvat asiakirjat ja voi osallistua hallintoneuvoston keskusteluihin, ellei hallintoneuvosto tapauskohtaisesti toisin päätä. Kyseisillä edustajilla ei ole äänioikeutta, heidän on varmistettava arkaluontoisten tietojen luottamuksellisuus tämän asetuksen 29 artiklan mukaisesti ja heidän on noudatettava eturistiriitoja koskevia sääntöjä.

11.

Hallintoneuvoston jäsenten edustajat eivät ole henkilökohtaisesti korvausvastuussa toimista, joita he toteuttavat toimiessaan edustajina hallintoneuvostossa.

12.

Hallintoneuvosto hyväksyy ja julkaisee työjärjestyksensä. Kyseisessä työjärjestyksessä on määrättävä erityisistä menettelyistä eturistiriitojen määrittämiseksi ja välttämiseksi ja arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuuden varmistamiseksi.

13.

Yhteisyrityksen tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antavan ryhmän ja neuvoa-antavan infrastruktuuriryhmän puheenjohtajat kutsutaan osallistumaan hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijoina ja osallistumaan sen keskusteluihin, kun käsitellään näiden ryhmien tehtäviin liittyviä kysymyksiä, mutta heillä ei ole äänioikeutta. Heidän on varmistettava arkaluontoisten tietojen luottamuksellisuus tämän asetuksen 29 artiklan mukaisesti ja heidän on noudatettava eturistiriitoja koskevia sääntöjä.

14.

Yhteisyrityksen yksityisten osakkaiden puheenjohtajat kutsutaan osallistumaan hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijoina ja osallistumaan sen keskusteluihin, mutta heillä ei ole äänioikeutta. Heidän on varmistettava arkaluontoisten tietojen luottamuksellisuus tämän asetuksen 29 artiklan mukaisesti ja heidän on noudatettava eturistiriitoja koskevia sääntöjä.

Hallintoneuvostolla on yleinen vastuu yhteisyrityksen strategisesta ohjauksesta ja toiminnasta, ja se valvoo tämän toimien toteuttamista. Se varmistaa, että tasapuolisuuden ja avoimuuden periaatteita sovelletaan asianmukaisesti julkisten varojen osoittamisessa.

Komissio pyrkii hallintoneuvostossa toimiessaan varmistamaan koordinoinnin yhteisyrityksen toimien ja unionin rahoitusohjelmien asiaankuuluvien toimien välillä, jotta voidaan edistää yhteisvaikutusta kehitettäessä integroidun suurteholaskenta- ja datainfrastruktuurin ekosysteemiä ja määriteltäessä tutkimusyhteistyön painotuksia.

Hallintoneuvosto huolehtii erityisesti seuraavista yhteisyrityksen yleisistä hallintotehtävistä:

se arvioi, hyväksyy tai hylkää osakkuutta koskevat hakemukset tämän yhtiöjärjestyksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

se päättää sellaisen osakkaan, joka ei täytä velvoitteitaan, osakkuuden lakkauttamisesta;

se keskustelee yhteisyrityksen varainhoitosäännöistä ja hyväksyy ne tämän asetuksen 19 artiklan mukaisesti;

se keskustelee yhteisyrityksen vuotuisesta hallinnollisesta talousarviosta ja hyväksyy sen, mukaan lukien vastaava henkilöstötaulukko, jossa ilmoitetaan väliaikaisten toimien lukumäärä tehtäväryhmittäin ja palkkaluokittain sekä sopimussuhteisen henkilöstön ja kansallisten asiantuntijoiden lukumäärä kokoaikaisina työntekijöinä ilmaistuna;

se nimittää tai erottaa toimitusjohtajan, jatkaa hänen toimikauttaan, opastaa häntä ja valvoo hänen suoriutumistaan tehtävistään;

se keskustelee tämän yhtiöjärjestyksen 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta vuotuisesta konsolidoidusta toimintakertomuksesta, mukaan lukien vastaavat menot, ja hyväksyy sen;

se käyttää nimittävän viranomaisen toimivaltaa henkilöstöön nähden tämän asetuksen 20 artiklan mukaisesti;

se vahvistaa tarvittaessa henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanosääntöjä tämän asetuksen 20 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

se vahvistaa tarvittaessa sääntöjä, jotka koskevat kansallisten asiantuntijoiden tilapäistä siirtoa yhteisyritykseen ja harjoittelijoiden käyttämistä tämän asetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

se perustaa tarvittaessa neuvoa-antavia ryhmiä tämän yhtiöjärjestyksen 4 artiklassa tarkoitettujen yhteisyrityksen elinten lisäksi;

se vahvistaa säännöt ja erityiset perusteet j alakohdan mukaisesti perustettujen neuvoa-antavien ryhmien jäsenten valintaa, nimittämistä ja erottamista varten, mukaan lukien sukupuoli- ja maantieteelliseen jakaumaan liittyvät näkökohdat, ja hyväksyy kyseisten neuvoa-antavien ryhmien itsenäisesti vahvistamat työjärjestykset;

se keskustelee ohjelmatoimiston organisaatiorakenteesta ja hyväksyy sen toimitusjohtajan suosituksen perusteella;

se esittää tarvittaessa komissiolle yhteisyrityksen osakkaan ehdotuksesta pyynnön tämän asetuksen muuttamiseksi;

se määrittelee yleiset ja erityiset käyttöehdot EuroHPC-supertietokoneiden unionille kuuluvan käyttöajan osuuden jakamiselle tämän asetuksen 17 artiklan mukaisesti;

se määrittelee tämän asetuksen 18 artiklassa tarkoitetuista kaupallisista palveluista perittävän maksun suuruuden ja päättää käyttöajan jakamisesta kyseisille palveluille;

se keskustelee yhteisyrityksen viestintäpolitiikasta ja hyväksyy sen toimitusjohtajan suosituksen perusteella;

se vastaa sellaisista tehtävistä, joita ei ole nimenomaisesti osoitettu jollekin tietylle yhteisyrityksen elimelle; hallintoneuvosto voi osoittaa tällaisia tehtäviä jollekin yhteisyrityksen elimistä.

Hallintoneuvosto huolehtii erityisesti seuraavista tehtävistä, jotka liittyvät EuroHPC-supertietokoneiden hankintaan ja käyttöön sekä tämän asetuksen 16 artiklassa tarkoitettuihin yhteisyrityksen tuottamiin tuloihin:

se keskustelee tämän yhtiöjärjestyksen 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun monivuotisen strategisen ohjelman osasta, joka koskee EuroHPC-supertietokoneiden hankintaa, ja hyväksyy sen;

se keskustelee tämän yhtiöjärjestyksen 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun vuotuisen työohjelman osasta, joka koskee EuroHPC-supertietokoneiden hankintaa ja isäntälaitosten valintaa sekä niitä koskevia menoarvioita, ja hyväksyy sen;

se hyväksyy kiinnostuksenilmaisupyyntöjen käynnistämisen vuotuisen työohjelman mukaisesti;

se hyväksyy EuroHPC-supertietokoneiden isäntälaitosten valinnan, joka suoritetaan tasapuolisella, avoimella ja läpinäkyvällä menettelyllä tämän asetuksen 9 artiklan mukaisesti;

se päättää vuosittain tämän asetuksen 18 artiklassa tarkoitetuista kaupallisista palveluista saatavien tulojen käytöstä;

se hyväksyy tarjouspyyntöjen käynnistämisen vuotuisen työohjelman mukaisesti;

se hyväksyy rahoitettaviksi valitut tarjoukset;

se päättää EuroHPC-supertietokoneiden omistuksen mahdollisesta siirtämisestä isäntälaitokselle, niiden myymisestä toiselle laitokselle tai niiden käytöstä poistamisesta tämän asetuksen 11 artiklan 5 kohdan, 12 artiklan 7 kohdan ja 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti;

se päättää EuroHPC-supertietokoneiden omistuksen mahdollisesta siirtämisestä yksityisten kumppanien yhteenliittymälle, niiden myymisestä toiselle laitokselle tai niiden käytöstä poistamisesta tämän asetuksen 13 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

Hallintoneuvosto huolehtii erityisesti seuraavista yhteisyrityksen tutkimus- ja innovointitoimiin sekä datan käyttöön ja osaamisen kehittämiseen liittyvistä tehtävistä:

se keskustelee aloitteen alussa tämän yhtiöjärjestyksen 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun monivuotisen strategisen ohjelman osasta, joka koskee tutkimus- ja innovointitoimia, hyväksyy sen ja tekee siihen tarvittaessa tarkistuksia Horisontti Eurooppa -ohjelman keston ajan; monivuotisessa strategisessa ohjelmassa määritellään muun muassa muut eurooppalaiset kumppanuudet, joiden kanssa yhteisyritys ryhtyy viralliseen ja säännölliseen yhteistyöhön, sekä osallistujavaltioilta saatujen tietojen perusteella mahdollisuudet synergioihin yhteisyrityksen toimien ja kansallisten tai alueellisten aloitteiden ja toimintalinjojen välillä;

se keskustelee tämän yhtiöjärjestyksen 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun vuotuisen työohjelman siitä osasta ja hyväksyy sen, joka koskee tutkimus- ja innovointitoimia sekä niitä koskevia menoarvioita, ja jonka tavoitteena on toteuttaa monivuotista strategista ohjelmaa, mukaan lukien ehdotuspyyntöjen sisältö, ehdotuspyyntöjen aihekohtaiset rahoitusasteet sekä ehdotuspyyntöihin liittyviä ehdotuksenjättö-, arviointi-, valinta-, rahoituksenmyöntämis- ja uudelleentarkastelumenettelyjä koskevat säännöt;

se hyväksyy ehdotuspyyntöjen käynnistämisen vuotuisen työohjelman mukaisesti;

se hyväksyy toimitusjohtajan suosituksen pohjalta luettelon rahoitettaviksi valituista toimista tämän asetuksen 8 artiklan nojalla;

se vastaa yhteisyrityksen tutkimus- ja innovointiohjelman edistymisen tiiviistä ja oikea-aikaisesta seurannasta suhteessa komission painopisteisiin ja monivuotiseen strategiseen ohjelmaan ja toteuttaa tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä varmistaakseen, että yhteisyritys saavuttaa tavoitteensa.

Hallintoneuvosto huolehtii erityisesti seuraavista yhteisyrityksen valmiuksien kehittämiseen ja laajentamiseen liittyvistä tehtävistä:

se keskustelee tämän yhtiöjärjestyksen 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun monivuotisen strategisen ohjelman osasta, joka koskee valmiuksien kehittämiseen ja laajentamiseen liittyviä toimia, ja hyväksyy sen;

se keskustelee tämän yhtiöjärjestyksen 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun vuotuisen työohjelman osasta, joka koskee valmiuksien kehittämiseen ja laajentamiseen liittyviä toimia sekä niitä koskevia menoarvioita, ja hyväksyy sen;

se hyväksyy ehdotuspyyntöjen ja tarjouspyyntöjen käynnistämisen vuotuisen työohjelman mukaisesti;

se hyväksyy toimitusjohtajan suosituksen pohjalta luettelon rahoitettaviksi valituista toimista.

Hallintoneuvosto huolehtii erityisesti seuraavista suurteholaskenta- ja datainfrastruktuurien federointiin ja verkottamiseen sekä kansainväliseen yhteistyöhön liittyvistä yhteisyrityksen tehtävistä:

se keskustelee tämän yhtiöjärjestyksen 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun monivuotisen strategisen ohjelman osasta, joka koskee suurteholaskenta- ja datainfrastruktuurien federointia ja verkottamista sekä kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä toimia, ja hyväksyy sen;

se keskustelee tämän yhtiöjärjestyksen 18 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun vuotuisen työohjelman osasta, joka koskee suurteholaskenta- ja datainfrastruktuurien federointia ja verkottamista ja kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä toimia sekä niitä koskevia menoarvioita, ja hyväksyy sen;

se hyväksyy ehdotuspyyntöjen ja tarjouspyyntöjen käynnistämisen vuotuisen työohjelman mukaisesti;

se hyväksyy toimitusjohtajan suosituksen pohjalta luettelon rahoitettaviksi valituista toimista.

Komissio esittää luettelon toimitusjohtajaehdokkaista kuultuaan yhteisyrityksen muita osakkaita kuin unionia. Tällaista kuulemista varten yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unioni nimittävät hallintoneuvoston puolesta yhteisellä sopimuksella edustajansa ja tarkkailijan.

Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan avointa ja läpinäkyvää valintamenettelyä noudattaen komission esittämän ehdokasluettelon perusteella.

Toimitusjohtaja on henkilöstöön kuuluva ja hänet valitaan tehtäväänsä yhteisyrityksen väliaikaisena toimihenkilönä palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan mukaisesti.

Toimitusjohtajan sopimusta tehtäessä yhteisyritystä edustaa hallintoneuvoston puheenjohtaja.

Toimitusjohtajan toimikausi on neljä vuotta. Kyseisen toimikauden päätyttyä komissio, joka ottaa tarvittaessa mukaan muut osakkaat kuin unionin, arvioi toimitusjohtajan suoriutumista tehtävässään sekä yhteisyrityksen tulevia tehtäviä ja haasteita.

Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta, jossa otetaan huomioon 3 kohdassa tarkoitettu arviointi, jatkaa toimitusjohtajan toimikautta kerran, ei kuitenkaan yli neljän vuoden ajaksi.

Toimitusjohtaja, jonka toimikautta on jatkettu, ei voi enää jatketun toimikautensa lopussa osallistua saman toimen uuteen valintamenettelyyn.

Toimitusjohtaja voidaan erottaa toimestaan ainoastaan tämän yhtiöjärjestyksen 7 artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaisella hallintoneuvoston päätöksellä, jonka se tekee komission ehdotuksesta, jonka laatimiseen komissio ottaa tarvittaessa mukaan muut osakkaat kuin unionin.

Komissio voi nimetä komission virkamiehen toimimaan väliaikaisena toimitusjohtajana ja hoitamaan toimitusjohtajalle kuuluvia tehtäviä ajan, jonka toimitusjohtajan paikka on täyttämättä.

Toimitusjohtaja vastaa yhteisyrityksen päivittäisestä johtamisesta hallintoneuvoston päätösten mukaisesti.

Toimitusjohtaja on yhteisyrityksen laillinen edustaja. Toimitusjohtaja vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle ja suorittaa tehtävänsä täysin itsenäisesti hänelle annetun toimivallan puitteissa.

Toimitusjohtaja toteuttaa yhteisyrityksen talousarvion.

Toimitusjohtaja huolehtii riippumattomasti erityisesti seuraavista tehtävistä:

hän toimittaa hallintoneuvoston keskusteltavaksi ja hyväksyttäväksi luonnoksen tämän yhtiöjärjestyksen 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi monivuotiseksi strategiseksi ohjelmaksi;

hän laatii ja toimittaa hallintoneuvoston keskusteltavaksi ja hyväksyttäväksi vuotuisen talousarvioesityksen, mukaan lukien vastaava henkilöstötaulukko, jossa vahvistetaan väliaikaisten toimien määrä tehtäväryhmittäin ja palkkaluokittain sekä sopimussuhteisten toimihenkilöiden ja kansallisten asiantuntijoiden määrä kokoaikaiseksi muutettuna;

hän laatii ja toimittaa hallintoneuvoston keskusteltavaksi ja hyväksyttäväksi luonnoksen vuotuiseksi työohjelmaksi, mukaan lukien neuvoa-antavan teollisuus- ja tiedekomitean ehdottamien tutkimus- ja innovointitoimien ohjelman, hankintaohjelman, valmiuksien kehittämis- ja laajentamisohjelman sekä federointiin, verkottamiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön liittyvien toimien ohjelman toteuttamiseksi tarvittavien ehdotuspyyntöjen, kiinnostuksenilmaisupyyntöjen ja tarjouspyyntöjen kohdeala sekä vastaavat osallistujavaltioiden ja komission ehdottamat menoarviot;

hän toimittaa vuotuisen tilinpäätöksen hallintoneuvostolle sen lausuntoa varten;

hän laatii ja toimittaa hallintoneuvostolle hyväksyttäväksi vuotuisen konsolidoidun toimintakertomuksen, mukaan lukien tiedot vastaavista menoista;

hän allekirjoittaa yhteisyrityksen puolesta toimivaltaansa kuuluvat yksittäiset avustussopimukset, sopimukset ja päätökset;

hän allekirjoittaa hankintasopimukset;

hän valvoo yhteisyrityksen omistamien tai rahoittamien EuroHPC-supertietokoneiden käyttöä, myös unionille kuuluvan käyttöajan osuuden jakamista, tiedeyhteisön ja teollisuuden käyttäjien käyttöoikeuksien noudattamista ja tarjottujen palvelujen laatua;

hän tekee hallintoneuvostolle ehdotuksen yhteisyrityksen viestintäpolitiikaksi;

hän organisoi, ohjaa ja valvoo yhteisyrityksen toimintaa ja henkilöstöä hallintoneuvoston siirtämän toimivallan rajoissa tämän asetuksen 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

hän ottaa käyttöön tuloksellisen ja tehokkaan sisäisen valvontajärjestelmän ja varmistaa sen toiminnan sekä ilmoittaa sen kaikista merkittävistä muutoksista hallintoneuvostolle;

hän varmistaa riskinarviointien tekemisen ja riskinhallinnan;

hän järjestää tarpeen mukaan yhteisyrityksen sisäisen tarkastustoiminnon toteutuksen;

hän kohdentaa käyttöaikaa hätätilanteita ja kriisinhallintaa varten hallintoneuvoston määrittelemän käyttöpolitiikan mukaisesti;

hän toteuttaa kaikkia muita toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, miten yhteisyritys on edistynyt tämän asetuksen 3 artiklassa asetettujen tavoitteidensa saavuttamisessa;

hän suorittaa muita hallintoneuvoston toimitusjohtajalle antamia tai siirtämiä tehtäviä.

Toimitusjohtaja perustaa ohjelmatoimiston, joka hoitaa toimitusjohtajan alaisuudessa kaikki tästä asetuksesta johtuvat tukitehtävät. Ohjelmatoimiston kokoonpanoon kuuluu yhteisyrityksen henkilöstön jäseniä, ja se suorittaa erityisesti seuraavat tehtävät:

se tukee asiaankuuluvan kirjanpitojärjestelmän luomista ja hallinnointia tämän asetuksen 19 artiklassa tarkoitettujen varainhoitosääntöjen mukaisesti;

se hallinnoi vuotuisen työohjelman mukaisia ehdotuspyyntöjä sekä avustussopimuksia ja päätöksiä;

se hallinnoi vuotuisen työohjelman mukaisia tarjouspyyntöjä sekä hankintasopimuksia;

se hallinnoi isäntälaitosten valintamenettelyä ja vastaanottosopimuksia;

se antaa yhteisyrityksen osakkaille ja muille elimille kaikki asiaankuuluvat tiedot ja kaiken tuen, joita ne tarvitsevat suoriutuakseen tehtävistään, sekä vastaa niiden erityisiin pyyntöihin;

se toimii yhteisyrityksen elinten sihteeristönä ja tukee hallintoneuvoston perustamia neuvoa-antavia ryhmiä.

Neuvoa-antava teollisuus- ja tiedekomitea koostuu tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antavasta ryhmästä ja neuvoa-antavasta infrastruktuuriryhmästä.

Tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antavassa ryhmässä on enintään 12 jäsentä, joista yksityiset osakkaat nimittävät enintään kuusi ottaen huomioon niiden sitoumukset yhteisyritykseen ja joista hallintoneuvosto nimittää enintään kuusi tämän yhtiöjärjestyksen 7 artiklan 3 kohdan k alakohdan mukaisesti.

Tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antavaan ryhmään voi kuulua enintään kuusi osallistujavaltioiden ehdottamaa ja hallintoneuvoston nimittämää tarkkailijaa.

Neuvoa-antavassa infrastruktuuriryhmässä on 12 jäsentä. Hallintoneuvosto nimittää neuvoa-antavan infrastruktuuriryhmän jäsenet tämän yhtiöjärjestyksen 7 artiklan 3 kohdan k alakohdan mukaisesti.

Tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antavan ryhmän ja neuvoa-antavan infrastruktuuriryhmän jäsenet nimitetään enintään kahden vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran.

Tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antava ryhmä ja neuvoa-antava infrastruktuuriryhmä kokoontuvat yhteen vähintään kerran vuodessa koordinoidakseen toimintaansa.

Tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antava ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antava ryhmä voi tarvittaessa nimittää työryhmiä yhden tai useamman osakkaan yleisen koordinoinnin alaisuudessa.

Tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antava ryhmä valitsee puheenjohtajansa.

Tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antava ryhmä hyväksyy työjärjestyksensä, mukaan lukien niiden osakkaisiin kuuluvien oikeussubjektien nimittäminen, jotka edustavat neuvoa-antavaa ryhmää, ja niiden nimityksen kesto.

Neuvoa-antava infrastruktuuriryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Neuvoa-antava infrastruktuuriryhmä voi tarvittaessa nimittää työryhmiä yhden tai useamman osakkaan yleisen koordinoinnin alaisuudessa.

Neuvoa-antava infrastruktuuriryhmä valitsee puheenjohtajansa.

Neuvoa-antava infrastruktuuriryhmä hyväksyy työjärjestyksensä, mukaan lukien niiden osakkaisiin kuuluvien oikeussubjektien nimittäminen, jotka edustavat neuvoa-antavaa ryhmää, ja niiden nimityksen kesto.

Tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antava ryhmä

laatii kannanottonsa tämän yhtiöjärjestyksen 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tutkimus- ja innovointitoimia koskevan monivuotisen strategisen ohjelman luonnokseen ja tarkistaa sitä säännöllisesti tieteessä ja teollisuudessa ilmenevän kysynnän kehityksen mukaisesti;

järjestää julkisia kuulemisia, jotka ovat avoimia kaikille julkisille ja yksityisille sidosryhmille, joilla on intressejä suurteho- ja kvanttilaskennan alalla, tiedottaakseen niille luonnoksesta monivuotiseksi strategiseksi ohjelmaksi ja siihen liittyviä, tutkimusta ja innovointia koskevan tietyn vuoden työohjelman toimia koskevasta luonnoksesta ja kerätäkseen niistä palautetta.

Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kannanoton monivuotisen strategisen ohjelman luonnokseen on sisällettävä

strateginen tutkimus- ja innovointiohjelma, jossa määritellään tutkimuksen ja innovoinnin painopisteet kehitettäessä ja otettaessa käyttöön suurteholaskennan teknologioita ja loppukäyttäjän sovelluksia eri käyttöaloilla tarkoituksena tukea suurteholaskennan, kvanttilaskennan ja datan integroidun ekosysteemin kehittymistä unionissa, lisätä unionin häiriönsietokykyä ja auttaa luomaan uusia markkinoita ja yhteiskunnallisia sovelluksia sekä toteuttaa toimia eurooppalaisen teknologian kehittämisen ja käytön edistämiseksi;

mahdolliset tutkimus- ja innovointialan kansainväliset yhteistyötoimet, jotka tuottavat lisäarvoa ja ovat yhteisen edun mukaisia;

koulutuksen painopisteet, joilla korjataan suurteho- ja kvanttilaskennan teknologiaan ja sovelluksiin liittyvää keskeisten valmiuksien ja osaamisen vajetta erityisesti teollisuuden näkökulmasta.

Neuvoa-antava infrastruktuuriryhmä neuvoo hallintoneuvostoa EuroHPC-supertietokoneiden hankinnassa ja käytössä. Tätä varten se

laatii kannanottonsa tämän yhtiöjärjestyksen 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun monivuotisen strategisen ohjelman luonnokseen, joka koskee EuroHPC-supertietokoneiden hankintaa sekä valmiuksien kehittämiseen ja laajentamiseen liittyviä toimia, ja tarkistaa sitä säännöllisesti tieteessä ja teollisuudessa ilmenevän kysynnän kehityksen mukaisesti;

järjestää julkisia kuulemisia, jotka ovat avoimia kaikille julkisille ja yksityisille sidosryhmille, joilla on intressejä suurteholaskennan, kvanttilaskenta mukaan luettuna, alalla, tiedottaakseen niille luonnoksesta EuroHPC-supertietokoneiden hankintaa ja käyttöä koskevaksi monivuotiseksi strategiseksi ohjelmaksi ja luonnoksesta siihen liittyviä toimia koskevaksi tietyn vuoden työohjelmaksi ja kerätäkseen niistä palautetta.

Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kannanoton monivuotisen strategisen ohjelman luonnokseen on koskettava

EuroHPC-supertietokoneiden hankintaa ottaen huomioon muun muassa hankintojen aikataulutus, tarvittavat kapasiteettilisäykset, kyseeseen tulevat käyttö- ja käyttäjäyhteisötyypit, asiaankuuluvat käyttäjien vaatimukset ja tarkoituksenmukaiset järjestelmäarkkitehtuurit, käyttäjävaatimukset ja infrastruktuurin arkkitehtuuri;

tämän infrastruktuurin federointia ja yhteenliittämistä ottaen huomioon muun muassa integrointi kansallisten suurteho- ja kvanttilaskentainfrastruktuurien kanssa sekä hyperverkotetun ja federoidun infrastruktuurin arkkitehtuuri; ja

valmiuksien kehittämistä, mukaan lukien kansalliset suurteholaskennan osaamiskeskukset sekä toiminnan laajentaminen ja koulutus loppukäyttäjille sekä mahdollisuudet edistää eurooppalaisten teknologiaratkaisujen omaksumista ja käyttöä varsinkin kansallisissa suurteholaskennan osaamiskeskuksissa.

Yhteisyrityksen rahoittavat yhteisesti sen osakkaat tämän artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti erinä maksettavilla rahoitusosuuksilla ja luontoissuorituksilla.

Yhteisyrityksen hallintomenot saavat olla enintään 92 000 000 euroa, ja ne katetaan tämän asetuksen 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla rahoitusosuuksilla.

Jos hallintomenoihin osoitettua unionin osuutta ei käytetä kokonaisuudessaan, jäljelle jäävällä osuudella voidaan kattaa yhteisyrityksen toimintamenoja.

Yhteisyrityksen toimintamenot katetaan seuraavista lähteistä:

unionin rahoitusosuus;

sen osallistujavaltion, johon isäntälaitos on sijoittautunut, tai isännöintiyhteenliittymässä mukana olevien osallistujavaltioiden yhteisyritykselle osoittamat rahoitusosuudet, mukaan lukien osallistujavaltion rahoitusosuuksiksi asetuksen (EU) 2021/695 15 artiklan 3 kohdan nojalla katsottavat unionin rahoitusosuudet, huipputason EuroHPC -supertietokoneiden tai kvanttitietokoneiden hankintaa ja käyttöä varten siihen saakka, kun niiden omistus siirretään isäntälaitokselle tai kun ne myydään tai poistetaan käytöstä tämän asetuksen 11 artiklan 5 kohdan ja 12 artiklan 7 kohdan mukaisesti, vähennettynä yhteisyrityksen rahoitusosuuksilla ja mahdollisilla muilla unionin rahoitusosuuksilla kyseisiin kustannuksiin;

sen osallistujavaltion, johon isäntälaitos on sijoittautunut, tai isännöintiyhteenliittymässä mukana olevien osallistujavaltioiden luontoissuoritukset, mukaan lukien osallistujavaltion osuuksiksi asetuksen (EU) 2021/695 15 artiklan 3 kohdan nojalla katsottavat unionin osuudet, jotka vastaavat isäntälaitoksille yhteisyrityksen omistamien EuroHPC -supertietokoneiden käytöstä aiheutuneita kustannuksia vähennettynä yhteisyrityksen osuuksilla ja mahdollisilla muilla unionin osuuksilla kyseisiin kustannuksiin;

sen osallistujavaltion, johon isäntälaitos on sijoittautunut, tai isännöintiyhteenliittymässä mukana olevien osallistujavaltioiden rahoitusosuudet, mukaan lukien osallistujavaltion rahoitusosuuksiksi asetuksen (EU) 2021/695 15 artiklan 3 kohdan nojalla katsottavat unionin rahoitusosuudet, jotka vastaavat yhteisyrityksen kanssa yhteisesti toteutetusta keskitason EuroHPC-supertietokoneiden hankinnasta aiheutuneita kustannuksia vähennettynä yhteisyrityksen rahoitusosuuksilla ja mahdollisilla muilla unionin rahoitusosuuksilla kyseisiin kustannuksiin;

yksityisten kumppanien yhteenliittymän rahoitusosuudet kustannuksina, jotka ovat aiheutuneet teollisuuskäyttöön tarkoitettujen EuroHPC-supertietokoneiden hankinnasta ja käytöstä yhdessä yhteisyrityksen kanssa vähennettynä yhteisyrityksen rahoitusosuuksilla ja mahdollisilla muilla unionin rahoitusosuuksilla kyseisiin kustannuksiin siihen saakka, kun niiden omistus siirretään isäntälaitokselle tai kun ne myydään tai poistetaan käytöstä tämän asetuksen 13 artiklan 6 kohdan mukaisesti;

osallistujavaltioiden rahoitusosuudet tukikelpoisiin kustannuksiin, mukaan lukien osallistujavaltion rahoitusosuuksiksi asetuksen (EU) 2021/695 15 artiklan 3 kohdan nojalla katsottavat unionin rahoitusosuudet, joita aiheutuu kyseessä olevaan osallistujavaltioon sijoittautuneille tuensaajille niiden toteuttaessa tutkimuksen ja innovoinnin toimintaohjelmaan liittyviä epäsuoria toimia, täydennyksenä yhteisyrityksen antamalle korvaukselle kyseisistä kustannuksista, vähennettynä yhteisyrityksen rahoitusosuuksilla ja mahdollisilla muilla unionin rahoitusosuuksilla kyseisiin kustannuksiin. Tällaiset rahoitusosuudet eivät rajoita valtiontukisääntöjen soveltamista;

▼C1

yksityisten osakkaiden tai niihin kuuluvien oikeussubjektien ja liitännäisosallistujien luontoissuoritukset siten kuin ne on määritelty tämän asetuksen 2 artiklan 16 ja 17 alakohdassa.

▼B

Yhteisyrityksen talousarvioon otettavat yhteisyrityksen varat muodostuvat seuraavista rahoitusosuuksista:

hallintomenoihin osoitettavat unionin rahoitusosuudet;

toimintamenoihin osoitettavat osakkaiden rahoitusosuudet;

yhteisyrityksen tuottamat tulot;

kaikki muut rahoitusosuudet, varat ja tulot;

kaikki yhteisyritykselle suoritetuista osuuksista kertyvät korot katsotaan sen tuloiksi.

Jos jokin yhteisyrityksen osakas ei suoriudu velvoitteistaan, jotka koskevat sen rahoitusosuutta yhteisyrityksessä, toimitusjohtaja esittää asian kirjallisesti ja asettaa kohtuullisen määräajan, jonka kuluessa velvoite on hoidettava. Jos tilannetta ei korjata kyseisen määräajan kuluessa, toimitusjohtaja kutsuu hallintoneuvoston kokouksen koolle päättämään, onko velvoitteensa laiminlyönyt osakas irtisanottava vai toteutetaanko muita toimia, kunnes sen velvoitteet on hoidettu. Velvoitteensa laiminlyöneen osakkaan äänioikeus peruutetaan siihen saakka, kun sen velvoitteet on hoidettu. Yhteisyritys tai mikään sen osakas ei ole velvollinen kattamaan velvoitteensa laiminlyöneiden osakkaiden rahoitusosuutta.

Yhteisyrityksen varojen ja toimien tarkoituksena on saavuttaa tämän asetuksen 3 artiklassa asetetut tavoitteet.

Yhteisyritys omistaa kaiken tuottamansa omaisuuden tai sille tämän asetuksen 3 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi siirretyn omaisuuden. Tähän eivät sisälly EuroHPC-supertietokoneet, joiden omistuksen yhteisyritys on siirtänyt isäntälaitokselle tämän asetuksen 11 artiklan 5 kohdan, 12 artiklan 7 kohdan, 13 artiklan 6 kohdan ja 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

Kulujen kattamisen jälkeen jäänyttä ylijäämää ei makseta yhteisyrityksen osakkaille, paitsi silloin kun yhteisyritys puretaan.

Yhteisyrityksen taloudelliset sitoumukset eivät saa ylittää käytettävissä olevia tai osakkaiden talousarviositoumusten mukaisia taloudellisia resursseja. Komissio voi tehdä monivuotisia sitoumuksia.

Varainhoitovuosi alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta.

Monivuotisessa strategisessa ohjelmassa määritetään strategia ja suunnitelmat tämän asetuksen 3 artiklassa asetettujen yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen on katettava seuraavat osatekijät: supertietokoneiden hankinta; tutkimus- ja innovointitoimet, mukaan lukien strateginen tutkimus- ja innovointiohjelma; valmiuksien kehittämiseen ja laajentamiseen liittyvät toimet; sekä federointia, verkottamista ja kansainvälistä yhteistyötä koskevat toimet. Sen on sisällettävä myös osallistujavaltioiden ja komission laatimat monivuotiset rahoitusnäkymät.

Yksityisten osakkaiden on laadittava strateginen tutkimus- ja innovointiohjelma ja toimitettava se tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antavalle ryhmälle.

Neuvoa-antava teollisuus- ja tiedekomitea konsolidoi monivuotisen strategisen ohjelman ja toimittaa sen toimitusjohtajalle. Se muodostaa perustan toimitusjohtajan luonnostelemalle vuotuiselle työohjelmalle.

Luonnos vuotuiseksi työohjelmaksi sisältää tutkimus- ja innovointitoimet, hankintatoimet, valmiuksien kehittämiseen ja laajentamiseen liittyvät toimet, federointi- ja verkottamistoimet, kansainväliseen yhteistyöhön liittyvät toimet ja hallintotoimet sekä niitä vastaavat menoarviot seuraavalle vuodelle.

Toimitusjohtaja toimittaa hallintoneuvostolle tämän asetuksen 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut hallinnolliset sopimukset, jotka tukevat menoarvioita.

Vuotuinen työohjelma hyväksytään sen täytäntöönpanoa edeltävän vuoden loppuun mennessä. Vuotuinen työohjelma asetetaan julkisesti saataville.

Toimitusjohtaja laatii seuraavan vuoden vuotuisen talousarvioesityksen ja toimittaa sen hallintoneuvostolle hyväksyttäväksi.

Hallintoneuvosto hyväksyy kunkin vuoden vuotuisen talousarvion sen täytäntöönpanoa edeltävän vuoden loppuun mennessä.

Vuotuista talousarviota tarkistetaan unionin yleiseen talousarvioon sisältyvän unionin rahoitusosuuden huomioon ottamiseksi.

Toimitusjohtaja raportoi hallintoneuvostolle vuosittain tehtäviensä suorittamisesta tämän asetuksen 19 artiklassa tarkoitettujen yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti. Vuotuisessa konsolidoidussa toimintakertomuksessa annetaan tietoa muun muassa seuraavista asioista:

toteutetut tutkimus- ja innovointitoimet ja muut toimet sekä vastaavat menot;

infrastruktuurin hankinta ja toiminta, mukaan lukien infrastruktuurin käyttö ja siihen pääsy, myös kunkin osallistujavaltion tosiasiallisesti käyttämä käyttöaika;

toimitetut ehdotukset ja tarjoukset, mukaan lukien niiden jakautuminen osallistujatyypeittäin, mukaan lukien pk-yritykset, ja maittain;

rahoitettaviksi valitut epäsuorat toimet ja niiden jakautuminen osallistujatyypeittäin, mukaan lukien pk-yritykset, ja maittain sekä yhteisyrityksen rahoitusosuudet yksittäisille osallistujille ja yksittäisiin toimiin;

rahoitettaviksi valitut tarjoukset ja niiden jakautuminen toimeksisaajatyypeittäin, mukaan lukien pk-yritykset, ja maittain sekä yhteisyrityksen rahoitusosuudet yksittäisille toimeksisaajille ja yksittäisiin hankintatoimiin;

hankintatoimien tulos;

edistyminen tämän asetuksen 3 artiklassa asetetuissa tavoitteissa ja ehdotukset tarvittaviksi jatkotoimiksi kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Yhteisyrityksen tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti.

Toimitusjohtaja toimittaa talousarvio- ja varainhallintoa koskevan selvityksen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti.

Vastuuvapausmenettely toteutetaan yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti.

Komission sisäisellä tarkastajalla on yhteisyrityksen suhteen samat valtuudet kuin komission suhteen.

Yhteisyrityksen on kyettävä suorittamaan oma sisäinen tarkastus.

Yhteisyrityksen osakkaiden taloudellinen korvausvastuu yhteisyrityksen veloista rajoittuu niiden yhteisyritykselle suorittamiin rahoitusosuuksiin.

Yhteisyritys hankkii tarvittavan vakuutuksen ja pitää sen voimassa.

Yhteisyrityksen, sen elinten ja henkilöstön on toiminnassaan vältettävä kaikkia eturistiriitoja.

Hallintoneuvosto hyväksyy säännöt yhteisyrityksen hallintoneuvostossa ja muissa elimissä tai ryhmissä toimiviin henkilöihin liittyvien eturistiriitojen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi.

Yhteisyritys puretaan tämän asetuksen 1 artiklassa säädetyn toimintakauden päättyessä.

Edellä olevan 1 kohdan lisäksi purkamismenettely käynnistyy automaattisesti, jos unioni tai kaikki muut osakkaat kuin unioni vetäytyvät yhteisyrityksestä.

Yhteisyrityksen purkamiseen liittyviä menettelyjä varten hallintoneuvosto nimittää yhden tai useamman selvittäjän, joka toimii hallintoneuvoston tekemien päätösten mukaisesti.

Yhteisyrityksen purkamisen yhteydessä sen varat käytetään kattamaan yhteisyrityksen vastuut sekä sen purkamisesta aiheutuvat menot. Yhteisyrityksen omistamat supertietokoneet siirretään niiden isäntälaitoksille tai isännöiville yksityisten kumppanien yhteenliittymille, ne myydään tai poistetaan käytöstä hallintoneuvoston päätöksellä ja vastaanottosopimuksen mukaisesti. Yhteisyrityksen jäsenet eivät vastaa supertietokoneen omistuksen siirtämisen tai sen myynnin tai käytöstä poistamisen jälkeen aiheutuneista kustannuksista. Jos omistus siirretään, isäntälaitoksen tai isännöivien yksityisten kumppanien yhteenliittymien on korvattava yhteisyritykselle siirrettävien supertietokoneiden jäännösarvo. Mahdollinen ylijäämä jaetaan purkamisajankohtana osakkaina olevien kesken samassa suhteessa kuin ne ovat osallistuneet yhteisyrityksen rahoittamiseen. Mahdollinen tällainen unionille jaettu ylijäämä palautetaan unionin yleiseen talousarvioon.

Jos yhteisyrityksen tekemän sopimuksen tai päätöksen taikka hankintasopimuksen kesto on yhteisyrityksen toimintakautta pidempi, sen asianmukaiseksi hoitamiseksi laaditaan erillismenettely.

( 3 ) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

( 4 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

( 6 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).

( 7 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

( 8 ) Neuvoston päätös 2009/937/EU, tehty 1 päivänä joulukuuta 2009, neuvoston työjärjestyksen hyväksymisestä (EUVL L 325, 11.12.2009, s. 35).