---

LIITE

Osajärjestelmän ”liikkuva kalusto – tavaraliikenteen vaunut” yhteentoimivuuden tekninen eritelmä

SISÄLLYSLUETTELO
1.	Johdanto
1.1	Tekninen soveltamisala
1.2	Maantieteellinen soveltamisala
1.3	Tämän YTE:n sisältö
2.	Soveltamisala ja osajärjestelmän määritelmä
3.	Olennaiset vaatimukset
4.	Osajärjestelmän kuvaus
4.1	Johdanto
4.2	Osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät
4.2.1	Yleistä
4.2.2	Rakenteet ja mekaaniset osat
4.2.2.1	Mekaaninen liitäntä
4.2.2.1.1	Päätykytkin
4.2.2.1.2	Välikytkin
4.2.2.2	Yksikön lujuus
4.2.2.3	Yksikön eheys
4.2.3	Ulottumat sekä vaunun ja radan vuorovaikutus
4.2.3.1	Ulottumat
4.2.3.2	Yhteensopivuus ratojen kantokyvyn kanssa
4.2.3.3	Yhteensopivuus junanilmaisinjärjestelmien kanssa
4.2.3.4	Akselilaakerin kunnon tarkkailu
4.2.3.5	Kulun turvallisuus
4.2.3.5.1	Kiskoilla pysyminen ajettaessa kierolla raiteella
4.2.3.5.2	Dynaamiset kulkuominaisuudet
4.2.3.6	Pyörästö
4.2.3.6.1	Telirungon rakennesuunnittelu
4.2.3.6.2	Pyöräkertojen ominaisuudet
4.2.3.6.3	Pyörien ominaisuudet
4.2.3.6.4	Akselien ominaisuudet
4.2.3.6.5	Laakeripesät/akselilaakerit
4.2.3.6.6	Vaihdettavan raideleveyden automaattiset järjestelmät
4.2.3.6.7	Pyöräkerran vaihtaminen pyörästöön
4.2.4	Jarrut
4.2.4.1	Yleistä
4.2.4.2	Turvallisuusvaatimukset
4.2.4.3	Toiminnalliset ja tekniset vaatimukset
4.2.4.3.1	Yleiset toiminnalliset vaatimukset
4.2.4.3.2	Jarrutuskyky
4.2.4.3.2.1	Käyttöjarru
4.2.4.3.2.2	Seisontajarru
4.2.4.3.3	Lämpökapasiteetti
4.2.4.3.4	Luistonestojärjestelmä
4.2.4.3.5	Pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit
4.2.5	Ympäristöolot
4.2.6	Järjestelmän suojaus
4.2.6.1	Paloturvallisuus
4.2.6.1.1	Yleistä
4.2.6.1.2	Toiminnalliset ja tekniset eritelmät
4.2.6.1.2.1	Palo-osastointi
4.2.6.1.2.2	Materiaalit
4.2.6.1.2.3	Kaapelit
4.2.6.1.2.4	Palavat nesteet
4.2.6.2	Suojaus sähkön aiheuttamilta vaaroilta
4.2.6.2.1	Välilliseltä kosketukselta suojaavat toimenpiteet (maadoitus)
4.2.6.2.2	Suoralta kosketukselta suojaavat toimenpiteet
4.2.6.3	Loppuopasteiden kiinnityslaitteet
4.3	Liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät
4.3.1	Liitäntä osajärjestelmään ”infrastruktuuri”
4.3.2	Liitäntä osajärjestelmään ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta”
4.3.3	Liitäntä osajärjestelmiin ”ohjaus, hallinta ja merkinanto”
4.4	Liikennöintisäännöt
4.5	Kunnossapitoa koskevat säännöt
4.5.1	Yleiset asiakirjat
4.5.2	Kunnossapidon suunnittelun perustelut
4.5.3	Kunnossapidon kuvaus
4.6	Ammatillinen pätevyys
4.7	Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset
4.8.	Teknisiin asiakirjoihin ja hyväksyttyjen kalustoyksikkötyyppien eurooppalaiseen rekisteriin kirjattavat parametrit
▼M3
4.9.	Luvan saaneille kalustoyksiköille ennen käyttöä tehtävät reittiyhteensopivuutta koskevat tarkistukset
▼B
5.	Yhteentoimivuuden osatekijät
5.1	Yleistä
5.2	Innovatiiviset ratkaisut
5.3	Yhteentoimivuuden osatekijöiden eritelmät
5.3.1	Pyörästö
5.3.2	Pyöräkerta
5.3.3	Pyörä
5.3.4	Akseli
▼M2
5.3.4 a	Pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit
▼M3
5.3.4b.	Vaihdettavan raideleveyden automaattinen järjestelmä
▼B
5.3.5	Loppuopaste
6.	Vaatimustenmukaisuuden arviointi ja EY-tarkastus
6.1	Yhteentoimivuuden osatekijä
6.1.1	Moduulit
6.1.2	Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt
6.1.2.1	Pyörästö
6.1.2.2	Pyöräkerta
6.1.2.3	Pyörä
6.1.2.4	Akseli
6.1.2.4a
▼M2
6.1.2.5.	Pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit
▼M3
6.1.2.6.	Vaihdettavan raideleveyden automaattinen järjestelmä
▼B
6.1.3	Innovatiiviset ratkaisut
6.2	Osajärjestelmä
6.2.1	Moduulit
6.2.2	EY-tarkastusmenettelyt
6.2.2.1	Yksikön lujuus
6.2.2.2	Kiskoilla pysyminen ajettaessa kierolla raiteella
6.2.2.3	Dynaamiset kulkuominaisuudet
6.2.2.4	Laakeripesät/akselilaakerit
▼M3
6.2.2.4a.	Vaihdettavan raideleveyden automaattiset järjestelmät
▼B
6.2.2.5	Pyöräkerran vaihtaminen pyörästöön
6.2.2.6	Lämpökapasiteetti
6.2.2.7	Ympäristöolot
6.2.2.8	Paloturvallisuus
6.2.2.8.1	Palo-osastointi
6.2.2.8.2	Materiaalit
6.2.2.8.3	Kaapelit
6.2.2.8.4	Syttyvät nesteet
6.2.3	Innovatiiviset ratkaisut
6.3	Sellaisia osia sisältävä osajärjestelmä, jotka vastaavat yhteentoimivuuden osatekijöitä, joilla ei ole EY-vakuutusta
6.4	Hankkeen vaiheet, joissa arviointia vaaditaan
6.5	Osatekijät, joilla on EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus
7.	Täytäntöönpano
7.1	Markkinoillesaattamislupa
7.1.1	Soveltaminen käynnissä oleviin hankkeisiin
7.1.2	Ensimmäisen markkinoillesaattamisluvan vastavuoroinen tunnustaminen
7.2	Yleiset toteuttamista koskevat säännöt
7.2.1	Osatekijöiden vaihtaminen
7.2.2	Käytössä olevan yksikön tai olemassa olevan yksikkötyypin muutokset
7.2.2.1	Johdanto
7.2.2.2	Yksikköön tai yksikkötyyppiin tehtyjen muutosten hallinnointia koskevat säännöt
7.2.2.3	Erityissäännöt käytössä oleville yksiköille, joilla ei ole EY-tarkastusvakuutusta ja joille on myönnetty ensimmäinen käyttöönottolupa ennen 1 päivää tammikuuta 2015
7.2.2.4	Säännöt sellaisten käytössä olevien yksiköiden käyttöalueen laajentamisesta, joilla on direktiivin 2008/57/EY mukainen lupa tai jotka on otettu käyttöön ennen 19 päivää heinäkuuta 2010
7.2.3	EY-tyyppitarkastus- tai -suunnittelutarkastustodistuksiin liittyvät säännöt
7.2.3.1	Liikkuvan kaluston osajärjestelmä
7.2.3.1.1	Määritelmät
7.2.3.1.2	EY-tyyppitarkastus- tai -suunnittelutarkastustodistuksiin liittyvät säännöt
7.2.3.1.3	EY-tyyppitarkastustodistuksen tai -suunnittelutarkastustodistuksen voimassaolo
7.2.3.2	Yhteentoimivuuden osatekijät
7.3	Erityistapaukset
7.3.1	Johdanto
7.3.2	Erityistapausten luettelo
7.3.2.1	Yleiset erityistapaukset
▼M3
7.3.2.1a	Ulottuma (4.2.3.1 kohta)
▼B
7.3.2.2	Akselilaakerin kunnon tarkkailu (4.2.3.4 kohta)
7.3.2.3	Kiskoilla pysyminen ajettaessa kierolla raiteella (4.2.3.5.1 kohta)
7.3.2.4	Dynaamiset kulkuominaisuudet (4.2.3.5.2 kohta)
7.3.2.5	Jarrujen turvallisuusvaatimukset (4.2.4.2 kohta)
7.3.2.6	Loppuopasteiden kiinnityslaitteet (4.2.6.3 kohta)
7.4	Erityiset ympäristöolot
7.5	Tavaraliikenteen vaunut, joiden käyttöä säätelevät kansalliset, kahdenväliset tai kansainväliset sopimukset
	Lisäykset

▼M5

1.   JOHDANTO

Yhteentoimivuuden tekninen eritelmä (YTE) on eritelmä, joka kattaa direktiivin (EU) 2016/797 2 artiklan 11 kohdassa määritellyn osajärjestelmän (tai sen osan), jotta voidaan

▼B

1.1    Tekninen soveltamisala

Ks. tämän asetuksen 2 artikla.

▼M5

1.2    Maantieteellinen soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan unionin rautatiejärjestelmään.

▼B

1.3    Tämän YTE:n sisältö

▼M5

Direktiivin (EU) 2016/797 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti tässä YTE:ssä

▼B

▼M3

2.   SOVELTAMISALA JA OSAJÄRJESTELMÄN MÄÄRITELMÄ

2.1    Soveltamisala

Tämän YTE:n soveltamisalaan kuuluvat direktiivin (EU) 2016/797 liitteessä I olevassa 2 jaksossa tarkoitetut ”tavaravaunut, mukaan lukien kuorma-autojen kuljetukseen tarkoitetut kalustoyksiköt” ottaen huomioon 2 artiklassa esitetyt rajoitukset. Tästä liikkuvan kaluston osajärjestelmästä käytetään jäljempänä nimitystä ”tavaravaunu”, ja se kuuluu osajärjestelmään ”liikkuva kalusto”, sellaisena kuin se määritellään direktiivin (EU) 2016/797 liitteessä II.

Muut direktiivin (EU) 2016/797 liitteessä I olevassa 2 jaksossa luetellut kalustoyksiköt eivät kuulu tämän YTE:n soveltamisalaan, tämä koskee erityisesti

▼M5

▼M3

Huomautus: Katso myös 7.1 kohdassa mainitut erityistapaukset.

2.2    Määritelmät

Tässä YTE:ssä käytetään seuraavia määritelmiä:

▼B

3.   OLENNAISET VAATIMUKSET

▼M5

Direktiivin (EU) 2016/797 3 artiklan 1 kohdassa säädetään, että rautatiejärjestelmän, sen osajärjestelmien ja yhteentoimivuuden osatekijöiden on täytettävä niitä koskevat olennaiset vaatimukset. Olennaiset vaatimukset määritellään lyhyesti kyseisen direktiivin liitteessä III. Tämän liitteen taulukossa 1 esitetään tässä YTE:ssä tarkennetut perusparametrit ja niiden vastaavuus direktiivin (EU) 2016/797 liitteessä III määriteltyjen olennaisten vaatimusten kanssa.

▼B

Direktiivin ►M3  (EU) 2016/797 ◄ liitteessä III olevat olennaiset vaatimukset 1.3.1, 1.4.1, 1.4.3, 1.4.4 ja 1.4.5 kuuluvat unionin muun lainsäädännön soveltamisalaan.

4.   OSAJÄRJESTELMÄN KUVAUS

▼M5

4.1    Johdanto

Direktiivin (EU) 2016/797 mukainen rautatiejärjestelmä, johon tavaraliikenteen vaunut kuuluvat, on integroitu järjestelmä, jonka yhtenäisyys on tarkastettava. Yhtenäisyys on tarkastettava erityisesti siltä osin kuin on kyse liikkuvan kaluston osajärjestelmän eritelmistä ja yhteensopivuudesta rataverkon kanssa (4.2 kohta), sen liitännöistä muihin osajärjestelmiin rautatiejärjestelmässä, johon se on integroitu (4.2 ja 4.3 kohta), sekä direktiivin (EU) 2016/797 15 artiklan 4 kohdassa vaadittavista alkuperäisistä käyttö- ja kunnossapitosäännöistä (4.4 ja 4.5 kohta).

Direktiivin (EU) 2016/797 15 artiklan 4 kohdassa ja liitteessä IV olevassa 2.4 kohdassa mainituissa teknisissä asiakirjoissa on esitettävä erityisesti suunnitteluun liittyvät arvot, jotka koskevat yhteensopivuutta rataverkon kanssa.

▼B

4.2    Osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.2.1    Yleistä

Edellä 3 kohdassa luetellut olennaiset vaatimukset huomioon ottaen osajärjestelmän ”liikkuva kalusto – tavaraliikenteen vaunut” toiminnalliset ja tekniset eritelmät on tässä kohdassa ryhmitelty ja jaoteltu seuraaviin alakohtiin:

Tavaraliikenteen vaunujen osajärjestelmän ja sen liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät eivät edellytä tiettyjen teknisten ratkaisujen käyttöä paitsi silloin, kun se on ehdottoman tarpeellista rautatieverkon yhteentoimivuuden kannalta ja olennaisten vaatimusten täyttämiseksi.

▼M2 —————

▼B

Jos tiettyä teknistä seikkaa varten ei ole vielä laadittu yhteentoimivuuden toteuttamiseksi ja olennaisten vaatimusten täyttämiseksi tarvittavia toiminnallisia ja teknisiä eritelmiä, kyseinen seikka todetaan vastaavassa kohdassa avoimeksi kohdaksi. Lisäyksessä A on direktiivin ►M3  (EU) 2016/797 ◄ 5 artiklan 6 kohdan edellyttämä luettelo kaikista avoimista kohdista.

Lisäyksessä C määritellään sarja vaatimuksia. Näiden vaatimusten täyttäminen on valinnaista. Jos vaatimukset halutaan täyttää, ilmoitettu laitos arvioi vaatimustenmukaisuuden EY-tarkastusmenettelyn puitteissa.

Direktiivin ►M3  (EU) 2016/797 ◄ 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti kussakin YTE:ssä voidaan määrätä erityistapauksista. Tällaiset määräykset esitetään 7 kohdassa.

YTE:n 4.2 kohdassa esitettyjen vaatimusten arviointimenettely määritellään mahdollisuuksien mukaan 6 kohdassa. Silloin kun se on määritelty, 4.2 kohdassa viitataan vastaaviin kohtiin ja alakohtiin kuin 6 kohdassa. Jos jonkin tietyn perusparametrin osalta ei voida erottaa toisistaan vaatimuksia ja arviointimenettelyä, mitään viittausta ei esitetä.

4.2.2    Rakenteet ja mekaaniset osat

4.2.2.1    Mekaaninen liitäntä

4.2.2.1.1    Päätykytkin

Päätykytkin on mekaaninen liitäntä junan muodostavien yksiköiden välillä.

Kytkinjärjestelmä on suunniteltava niin, että kenenkään ei tarvitse olla kytkettävien/irrotettavien yksikköjen välissä jommankumman liikkuessa.

Päätykytkimen on oltava kestävä ja kestettävä yksikön aiotuista käyttöoloista aiheutuvat rasitukset.

4.2.2.1.2    Välikytkin

Välikytkin on mekaaninen liitäntä yksikön muodostavien elementtien välillä.

Välikytkimen on oltava kestävä ja kestettävä yksikön aiotuista käyttöoloista aiheutuvat rasitukset. Samaa pyörästöä käyttävien elementtien välistä niveltä käsitellään 4.2.2.2 kohdassa.

Välikytkim(i)en pitkittäissuuntaisen lujuuden on oltava vähintään yhtä suuri kuin yksikön päätykytkim(i)en pitkittäissuuntainen lujuus.

▼M4

4.2.2.2    Yksikön lujuus

▼M5

Yksikön rungon rakenne, laitteiden kiinnitykset sekä nostokohdat nosturia ja tunkkia varten on suunniteltava siten, ettei niihin tule murtumia, merkittäviä muodonmuutoksia tai halkeamia lisäyksen D luettelokohdassa [1] tarkoitetussa eritelmässä kuvatuissa kuormitustapauksissa.

▼M3

Jos kyseessä on rautatiekuljetukseen soveltuva junarunko, johon kuuluvia erillisiä telejä on liitetty yhteensopiviin maantiekulkuneuvoihin, kuormitustapaukset voivat kaksitoimisen luonteensa vuoksi poiketa edellä mainituista tapauksista. Silloin hakijan on kuvattava kyseisen kaltaiset kuormitustapaukset johdonmukaisen eritelmäkokonaisuuden perusteella ottaen huomioon junan kokoonpanoon, vaihtotyöhön ja liikkumiseen liittyvät erityiset käyttöehdot.

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen määritellään 6.2.2.1 kohdassa.

▼M5

Nostokohdat nosturilla tai tunkilla on merkittävä yksikköön. Merkintöjen on oltava lisäyksen D luettelokohdan [2] mukaiset.

▼M3

Huomautus: YTE:n 6.2.2.1 kohdan mukainen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen koskee myös liitostekniikoita.

▼B

4.2.2.3    Yksikön eheys

Yksikkö on suunniteltava siten, että kaikki liikuteltavat osat, jotka on tarkoitettu aukon sulkemiseen (ovet, suojapeitteet, kannet, luukut jne.), on suojattu näiden osien tahattomalta liikkumiselta.

Lukituslaitteista on tultava ilmi niiden tila (auki/kiinni), ja ne on voitava nähdä yksikön ulkopuolelta.

▼M5

Yhdistettyihin kuljetuksiin tarkoitetut yksiköt, jotka edellyttävät vaunun yhteensopivuuskoodia, on varustettava laitteilla, joilla intermodaalinen lastausyksikkö kiinnitetään.

▼B

4.2.3    Ulottumat sekä vaunun ja radan vuorovaikutus

4.2.3.1    Ulottumat

Tässä kohdassa käsitellään laskentasääntöjä, joilla määritellään liikkuvan kaluston mitat niin, että se voi kulkea yhdellä tai usealla rataverkolla ilman vaaraa häiriöistä.

▼M5

Yksikön yhdenmukaisuus aiotun vertailuprofiilin kanssa, alaosan vertailuprofiili mukaan luettuna, osoitetaan jollakin lisäyksen D luettelokohdassa [4] tarkoitetussa eritelmässä määritellyllä menetelmällä.

Lisäyksen D luettelokohdassa [4] tarkoitetussa eritelmässä määriteltyä kinemaattista menetelmää käytetään, kun halutaan selvittää, vastaako yksikölle vahvistettu vertailuprofiili G1-, GA-, GB- ja GC-vertailuprofiileja, alaosaa varten käytettävät GI1- ja GI2-vertailuprofiilit mukaan luettuina.

▼M5

Yhdistettyihin kuljetuksiin tarkoitetut yksiköt on kodifioitava lisäyksen H sekä lisäyksen D.2 luettelokohdassa [B] tarkoitetun eritelmän vaatimusten mukaisesti.

▼B

4.2.3.2    Yhteensopivuus rataosan kantokyvyn kanssa

Yksikön pystykuormituksen ominaisuudet on määriteltävä, jotta sen yhteensopivuus rataosan kantokyvyn kanssa voidaan tarkistaa.

▼M5

Yksikön, jonka akselipaino on enintään 25 t, suurin sallittu hyötykuorma määritellään soveltamalla lisäyksen D luettelokohdassa [5] tarkoitettua eritelmää.

4.2.3.3    Yhteensopivuus junanilmaisinjärjestelmien kanssa

Jos yksikön on tarkoitus olla yhteensopiva jonkin tai joidenkin seuraavien junanilmaisinjärjestelmien kanssa, tämä yhteensopivuus osoitetaan lisäyksen D.2 luettelokohdassa [A] tarkoitetun teknisen asiakirjan määräysten mukaisesti:

Asiaan liittyvät erityiset tapaukset on määritelty ohjausta, hallintaa ja merkinantoa koskevan YTE:n 7.7 jaksossa.

▼B

4.2.3.4    Akselilaakerin kunnon tarkkailu

Akselilaakerin kuntoa on voitava tarkkailla joko

▼M5

Jos yksikköä on tarkoitus pystyä tarkkailemaan radanvarressa olevilla laitteilla 1 435 mm:n raideleveyden rataverkolla, yksikön on oltava lisäyksen D luettelokohdassa [6] tarkoitetun eritelmän mukainen riittävän näkyvyyden varmistamiseksi.

Yksiköihin, joita on tarkoitus käyttää 1 524 mm:n, 1 600 mm:n ja 1 668 mm:n raideleveyden rataverkoilla, sovelletaan vastaavia taulukossa 2 esitettäviä arvoja, jotka viittaavat lisäyksen D luettelokohdassa [6] tarkoitetun eritelmän parametreihin.

▼B

▼M3

Jos yksikköä on tarkoitus pystyä tarkkailemaan junassa olevilla laitteilla, seuraavat vaatimukset ovat voimassa:

▼B

4.2.3.5    Kulun turvallisuus

Kalustoyksikön dynaamiset ominaisuudet vaikuttavat voimakkaasti kiskoilla pysymiseen, kulun turvallisuuteen ja raiteen kuormitukseen.

4.2.3.5.1    Kiskoilla pysyminen ajettaessa kierolla raiteella

Yksikkö on suunniteltava niin, että varmistetaan sen turvallinen kulku kierolla raiteella ja erityisesti siirryttäessä kallistetulta rataosalta suoralle raiteelle tai ajettaessa raiteella, jolla esiintyy ei-suunniteltua poikittaiskaltevuutta.

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen kuvaillaan 6.2.2.2 kohdassa.

4.2.3.5.2    Dynaamiset kulkuominaisuudet

Yksikkö on suunniteltava niin, että varmistetaan sen turvallinen kulku suurimpaan rakenteelliseen nopeuteen asti.

Yksikön dynaamiset kulkuominaisuudet todistetaan joko

▼M5

▼B

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen määritellään 6.2.2.3 kohdassa.

▼M1

Dynaamiset kulkuominaisuudet saa arvioida yhteentoimivuuden osatekijän tasolla 6.1.2.1 kohdan mukaisesti. Tässä tapauksessa ei vaadita erityistä testiä tai simulaatiota osajärjestelmän tasolla.

▼M5

4.2.3.5.3    Raiteilta suistumisen havaitsemis- ja estotoiminto

”Raiteilta suistumisen havaitsemis- ja estotoiminnon tarkoituksena on estää raiteilta suistuminen tai lieventää yksikön raiteilta suistumisen seurauksia.

Jos yksikköön on asennettu raiteilta suistumisen havaitsemis- ja estotoiminto, seuraavien vaatimusten on täytyttävä.

4.2.3.5.3.1    Yleiset vaatimukset

Toiminnon on kyettävä havaitsemaan joko suistuminen tai olosuhteet, jotka edeltävät yksikön raiteilta suistumista, 4.2.3.5.3.2, 4.2.3.5.3.3 ja 4.2.3.5.3.4 kohdassa esitetyistä kolmesta vaatimuksesta yhden mukaisesti.

Näitä vaatimuksia voidaan yhdistellä seuraavasti:

4.2.3.5.3.2    Raiteilta suistumisen estotoiminto (DPF)

Raiteilta suistumisen estotoiminnon on lähetettävä signaali junaa vetävän veturin ohjaamoon, kun yksikössä havaitaan raiteilta suistumista edeltävä tilanne.

Signaali, joka mahdollistaa raiteilta suistumisen estotoiminnon toimintavalmiuden junan tasolla ja sen lähettämisen yksikön, veturin ja junan muiden yksikköjen välillä, on dokumentoitava teknisessä asiakirjassa.

4.2.3.5.3.3    Raiteilta suistumisen havaitsemistoiminto (DDF)

Raiteilta suistumisen havaitsemistoiminnon on lähetettävä signaali junaa vetävän veturin ohjaamoon, kun yksikössä havaitaan raiteilta suistuminen.

Signaali, joka mahdollistaa raiteilta suistumisen havaitsemistoiminnon toimintavalmiuden junan tasolla ja sen lähettämisen yksikön, veturin ja junan muiden yksikköjen välillä, on dokumentoitava teknisessä asiakirjassa.

4.2.3.5.3.4    Raiteilta suistumisen havaitseva ja jarrutuksen aktivoiva toiminto (DDAF)

Raiteilta suistumisen havaitsevan ja jarrutuksen aktivoivan toiminnon on automaattisesti aktivoitava jarrutus, kun raiteilta suistuminen havaitaan, ilman, että kuljettaja voi ohittaa sen.

Virheellisen raiteilta suistumista koskevan havaitsemisen riski on rajoitettava hyväksyttävälle tasolle.

Sen vuoksi raiteilta suistumisen havaitsevasta ja jarrutuksen aktivoivasta toiminnosta on tehtävä riskinarviointi täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 402/2013 mukaisesti.

Raiteilta suistumisen havaitseva ja jarrutuksen aktivoiva toiminto on voitava kytkeä pois päältä suoraan yksikössä, kun yksikkö on pysähtynyt. Tämä pois kytkeminen irrottaa ja eristää raiteilta suistumisen havaitsevan ja jarrutuksen aktivoivan toiminnon jarrujärjestelmästä.

Raiteilta suistumisen havaitsevan ja jarrutuksen aktivoivan toiminnon on ilmoitettava tilansa (aktivoitu/deaktivoitu), ja kyseinen tila on voitava nähdä yksikön molemmilta puolilta. Jos tämä ei ole fyysisesti mahdollista, raiteilta suistumisen havaitsevan ja jarrutuksen aktivoivan toiminnon on ilmoitettava tilansa vähintään toisella puolella ja vaunun toinen puoli on merkittävä lisäyksen D luettelokohdassa [2] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

▼B

4.2.3.6    Pyörästö

Pyörästön on varmuudella kuljetettava ja ohjattava yksikköä turvallisesti sekä tarvittaessa välitettävä jarrutusvoimia.

4.2.3.6.1    Telirungon rakennesuunnittelu

▼M5

Telirungon, kaikkien siihen kiinnitettyjen laitteiden sekä telin ja rungon välisen kiinnityksen eheys on osoitettava lisäyksen D luettelokohdassa [9] tarkoitetussa eritelmässä esitettyjen menetelmien mukaisesti.

▼M1

Telirungon rakenteen eheyden saa arvioida yhteentoimivuuden osatekijän tasolla 6.1.2.1 kohdan mukaisesti. Tässä tapauksessa ei vaadita erityistä testiä tai simulaatiota osajärjestelmän tasolla.

▼B

4.2.3.6.2    Pyöräkertojen ominaisuudet

Pyöräkerran kokoonpanon on voitava välittää voimia ja momentteja kiinteiden osien välillä käyttöalueen mukaisesti.

Pyöräkertojen kuvassa 1 määriteltyjen mittojen on noudatettava taulukossa 3 esitettyjä raja-arvoja. Näitä raja-arvoja on käytettävä suunnittelun perustana, ja ne on ilmoitettava käytönaikaisina raja-arvoina 4.5 kohdassa kuvaillussa huoltokansiossa.

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen määritellään 6.1.2.2 kohdassa.

Kuva 1

Pyöräkertojen mittoja taulukkoa 3 varten

▼M5

▼B

4.2.3.6.3    Pyörien ominaisuudet

Pyörien kuvassa 2 määriteltyjen mittojen on noudatettava taulukossa 4 esitettyjä raja-arvoja.

Näitä raja-arvoja on käytettävä suunnittelun perustana ja ne on ilmoitettava käytönaikaisina raja-arvoina 4.5 kohdassa kuvaillussa huoltokansiossa.

Kuva 2

Pyörien mittoja taulukkoa 4 varten

Pyörien mekaanisten ominaisuuksien on varmistettava voimien ja käyttömomentin välittyminen sekä tarvittaessa lämpökuormituksen kestävyys käyttöalueen mukaisesti.

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen määritellään 6.1.2.3 kohdassa.

4.2.3.6.4    Akselien ominaisuudet

Akselien ominaisuuksien on varmistettava voimien ja käyttömomentin välittyminen käyttöalueen mukaisesti.

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen määritellään 6.1.2.4 kohdassa.

Akselien jäljitettävyydessä on otettava huomioon tavaravaunujen kunnossapitoa käsittelevän ERA:n työryhmän työn tulokset (ks. ”Final report on the activities of the Task Force Freight Wagon Maintenance” (loppuraportti tavaravaunujen kunnossapitoa käsittelevän työryhmän toiminnasta), joka on julkaistu ERA:n verkkosivustolla http://www.era.europa.eu).

4.2.3.6.5    Laakeripesät/akselilaakerit

Laakeripesän ja akselilaakerin suunnittelussa on otettava huomioon niiden mekaaninen kestävyys ja väsymisominaisuudet. Kuumakäynti-ilmaisimen kannalta merkitykselliset käytön aikana esiintyvien lämpötilojen raja-arvot on määriteltävä.

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen on määritelty 6.2.2.4 kohdassa.

▼M3

4.2.3.6.6    Vaihdettavan raideleveyden automaattiset järjestelmät

Tätä vaatimusta sovelletaan yksiköihin, joihin on asennettu vaihdettavan raideleveyden automaattinen järjestelmä, jossa oleva pyöräkerran vaihtomekanismi tekee yksiköstä soveltuvan 1 435 mm:n raideleveydelle ja muille tämän YTE:n piiriin kuuluville raideleveyksille yksikön kulkiessa raideleveyden vaihtolaitteiston läpi.

Vaihtomekanismin on varmistettava pyörän lukitus haluttuun kohtaan akselilla.

Raideleveyden vaihtolaitteiston läpi kulkemisen jälkeen lukitusjärjestelmän tilan (lukittu tai lukitsematon) ja pyörien sijainnin tarkistukseen on käytettävä yhtä tai useampaa seuraavista tavoista: silmämääräinen tarkistus, junassa oleva tarkistusjärjestelmä tai infrastruktuuriin/laitteistoon kuuluva tarkistusjärjestelmä. Käytettäessä junassa olevaa tarkistusjärjestelmää jatkuvan seurannan on oltava mahdollista.

Jos pyörästö on varustettu jarrulaitteistolla, jonka paikka vaihtuu raideleveyttä vaihdettaessa, vaihdettavan raideleveyden automaattisella järjestelmällä varmistetaan tämän laitteiston paikka ja turvallinen lukitus oikeaan asentoon samanaikaisesti, kun ne varmistetaan pyörien osalta.

Jos pyörät ja jarrulaitteisto (tarvittaessa) eivät lukitu oikeaan asentoon käytön aikana, tämä voi tyypillisesti aiheuttaa suoraan tuhoisan onnettomuuden (joka vaatii lukuisia kuolonuhreja). Tämän häiriön seurausten vakavuuden vuoksi on osoitettava, että riskiä hallitaan hyväksyttävällä tavalla.

Vaihdettavan raideleveyden automaattinen järjestelmä on määritelty yhteentoimivuuden osatekijäksi (5.3.4b kohta), ja se kuuluu yhteentoimivuuden osatekijään ”pyöräkerta” (5.3.2 kohta). Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely määritellään tämän YTE:n 6.1.2.6 kohdassa (yhteentoimivuuden osatekijän taso), 6.1.2.2 kohdassa (turvallisuusvaatimus) ja 6.2.2.4a kohdassa (osajärjestelmän taso).

Raideleveydet, joiden kanssa yksikkö on yhteensopiva, kirjataan teknisiin asiakirjoihin.

Kuvaus vaihto-operaatiosta normaalissa toimintatilassa, mukaan lukien raideleveyden vaihtolaitteiston (-laitteistojen) tyyppi (tyypit), joiden kanssa yksikkö on yhteensopiva, ovat teknisten asiakirjojen osa (katso myös tämän YTE:n 4.4 kohta).

Tämän YTE:n muissa jaksoissa asetetut vaatimukset ja vaatimustenmukaisuusarvioinnit ovat voimassa riippumatta pyörien asennosta kussakin raideleveydessä, ja ne on kirjattava vastaavasti.

▼B

4.2.3.6.7    Pyöräkerran vaihtaminen pyörästöön

Tätä vaatimusta sovelletaan yksiköihin, jotka voivat kulkea eri raideleveyksillä, kun niiden pyöräkerrat vaihdetaan.

Yksiköt on varustettava lukitusmekanismilla, jolla varmistetaan jarrulaitteiden oikea asento eri kokoonpanoissa, kun otetaan huomioon yksikön suunniteltua toimintakuntoa vastaavat dynaamiset voimat.

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen määritellään 6.2.2.5 kohdassa.

4.2.4    Jarrut

4.2.4.1    Yleistä

Junan jarrutusjärjestelmän tarkoitus on varmistaa, että

Tärkeimmät jarrutuskykyyn ja jarrutusprosessiin vaikuttavat tekijät ovat

Junan jarrutuskyky lasketaan junan kunkin yksikön erillisen jarrutuskyvyn pohjalta.

4.2.4.2    Turvallisuusvaatimukset

Jarrutusjärjestelmä vaikuttaa rautatiejärjestelmän turvallisuustasoon. Tästä syystä yksikön jarrutusjärjestelmästä on tehtävä ►M3  komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 402/2013 ◄  ( 3 ) mukainen riskien arviointi, jossa otetaan huomioon yksikön jarrutuskyvyn täydellisen menetyksen vaara. Vakavuusasteen katsotaan olevan katastrofaalinen, kun vaara

Lisäyksessä C olevien vaatimusten C.9 ja C.14 täyttymisen katsotaan täyttävän tämän vaatimuksen.

4.2.4.3    Toiminnalliset ja tekniset vaatimukset

4.2.4.3.1    Yleiset toiminnalliset vaatimukset

Yksikön jarrulaitteen on toteutettava jarrutustoiminnot, kuten jarrun kiinnittäminen ja irrottaminen, sille lähetettävän signaalin perusteella. Jarrun on oltava

4.2.4.3.2    Jarrutuskyky

4.2.4.3.2.1   Käyttöjarru

Junan tai yksikön jarrutuskyvyllä tarkoitetaan sen kykyä hidastaa. Siihen vaikuttavat junan tai yksikön hidastamiseen määritellyissä rajoissa käytettävissä oleva jarrutusteho sekä kaikki energian muuntamiseen ja pois johtamiseen liittyvät tekijät, kuten junan kulkuvastus.

▼M5

Yksikön jarrutuskyky lasketaan jonkin lisäyksen D luettelokohdassa [16], luettelokohdassa [37], luettelokohdassa [58] tai luettelokohdassa [17] mainitun eritelmän mukaisesti.

Laskelma on validoitava testeillä. Lisäyksen D luettelokohdassa [17] tarkoitetun eritelmän mukainen jarrutuskykyä koskeva laskelma on validoitava saman eritelmän tai lisäyksen D luettelokohdassa [58] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

▼B

4.2.4.3.2.2   Seisontajarru

Seisontajarrun tarkoitus on estää pysäköityä liikkuvaa kalustoa liikkumasta itsekseen tietyissä oloissa, joihin vaikuttavat paikka, tuuli, radan kaltevuus ja liikkuvan kaluston kuormitus.

▼M5

Jos yksikkö on varustettu seisontajarrulla, sen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

▼M5

Tarvittaessa laskelmissa on määritettävä:

▼B

4.2.4.3.3    Lämpökapasiteetti

Jarrulaitteiston on kestettävä yksi hätäjarrutus ilman, että kuumeneminen tai mekaaniset vaikutukset heikentävät lainkaan jarrutuskykyä.

▼M1

Lämpökuormitus, jonka yksikkö kestää ilman kuumenemisesta tai mekaanisista vaikutuksista johtuvaa jarrutuskyvyn heikkenemistä, on määriteltävä ja esitettävä nopeuden, akselipainon, kaltevuuden ja jarrutusmatkan osalta.

▼B

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen määritellään 6.2.2.6 kohdassa.

Lämpökapasiteetin laskelmissa voidaan käyttää seuraavaa vertailutapausta: yksikkö kulkee 40 km:n matkan nopeudella 70 km/h mäessä, jonka pituuskaltevuus on 21 ‰, jolloin kunkin pyörän jarrutustehona säilyy 34 minuutin ajan 45 kW, kun pyörien nimellishalkaisija on 920 mm ja akselipaino on 22,5 t.

4.2.4.3.4    Luistonestojärjestelmä

Luistonestojärjestelmän tarkoitus on hyödyntää suurinta käytettävissä olevaa kitkaa vähentämällä, säilyttämällä tai lisäämällä jarruvoimaa, jotta pyöräkerrat eivät lukkiudu ja liu’u hallitsemattomasti. Näin optimoidaan pysähtymismatka.

Elektronisessa luistonestojärjestelmässä luistonestojärjestelmän toimintahäiriöistä johtuvia haittoja voidaan vähentää asianmukaisten suunnitteluprosessien ja teknisten määritysten avulla.

Luistonestojärjestelmä ei saa muuttaa jarrujen toiminnallisia ominaisuuksia. Vaunun paineilmalaitteet on mitoitettava siten, että luistonestojärjestelmän paineilman kulutus ei huononna paineilmajarrujen toimintaa. Luistonestojärjestelmän suunnittelussa on otettava huomioon, ettei järjestelmällä saa olla haitallisia vaikutuksia vaunun osiin (jarrulaitteisiin, pyörien kulkupintoihin, akselien laakeripesiin jne.).

▼M1

Seuraavat yksikkötyypit on varustettava luistonestojärjestelmällä:

▼M2

4.2.4.3.5    Pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit

Pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit (eli jarruanturat) tuottavat kitkaan perustuvaa jarruvoimaa, kun ne koskettavat pyörän kulkupintaa.

Mikäli pyörien kulkupintoihin vaikuttavia jarruja käytetään, kitkaelementtien ominaisuuksien on osaltaan luotettavasti varmistettava suunniteltu jarrutuskyky.

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen määritellään tämän YTE:n 6.1.2.5 kohdassa.

▼B

4.2.5    Ympäristöolot

Yksikön ja sen osatekijöiden suunnittelussa on otettava huomioon ympäristöolot, joissa liikkuva kalusto tulee toimimaan.

Ympäristöparametrit kuvataan seuraavissa kohdissa. Jokaiselle ympäristöparametrille määritellään nimellisarvoalue sen mukaan, millaiset ympäristöolot Euroopassa useimmiten vallitsevat, ja tätä käytetään yhteentoimivan yksikön perustana.

Tietyille ympäristöparametreille määritellään muitakin kuin nimellisarvoalue. Näissä tapauksissa on valittava tietty alue yksikön suunnittelun perustaksi.

Seuraavissa kohdissa mainittuja toimintoja koskevat suunnittelu- ja/tai testitoimet, joilla varmistetaan YTE:n vaatimustenmukaisuus tällä alueella, on kuvattava teknisissä asiakirjoissa.

Valittujen alueiden ja tehtyjen toimien (jotka on kuvattu teknisissä asiakirjoissa) mukaan saatetaan tarvita liikennöintisääntöjä, kun nimellisarvoalueelle suunniteltua yksikköä liikennöidään jollakin radalla, jolla nimellisarvot ylittyvät tiettyinä aikoina vuodesta.

Jäsenvaltiot ovat määritelleet ne nimellisarvoista poikkeavat arvoalueet, jotka on valittava haluttaessa välttää tiettyyn maantieteelliseen alueeseen tai ilmasto-oloihin liittyvät rajoittavat liikennöintisäännöt, ja ne luetellaan 7.4 kohdassa.

Yksikön ja sen osatekijöiden suunnittelussa on otettava huomioon jokin tai joitakin seuraavista ulkolämpötilan vaihteluväleistä:

▼M5

Yksikön on täytettävä toimintakyvyn heikentymättä tämän YTE:n vaatimukset lisäyksen D luettelokohdassa [18] tarkoitetussa eritelmässä määritellyissä lumi-, jää- ja raesadeoloissa, jotka vastaavat nimellisarvoaluetta.

▼B

Jos valitaan standardissa käsiteltyjä oloja vaikeammat lumi-, jää- ja raesadeolot, yksikkö ja sen osatekijät on suunniteltava täyttämään YTE:n vaatimukset ottaen huomioon yhteisvaikutus valitun lämpötilavyöhykkeen mukaisen alhaisen lämpötilan kanssa.

Toimet, jotka toteutetaan YTE:n vaatimusten täyttämiseksi lämpötila-alueella T2 ja vaikeissa lumi-, jää- ja raesadeoloissa, on yksilöitävä ja todennettava, erityisesti seuraavia toimintoja koskevat suunnitteluun ja/tai testaukseen liittyvät toimet:

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen määritellään 6.2.2.7 kohdassa.

4.2.6    Järjestelmän suojaus

4.2.6.1    Paloturvallisuus

4.2.6.1.1    Yleistä

Kaikki yksikön mahdolliset palonsyttymislähteet (riskialttiit komponentit) on yksilöitävä. Yksikön suunnittelussa huomioitavilla paloturvallisuusnäkökohdilla on pyrittävä

Yksikössä kuljetettavat tavarat eivät ole osa yksikköä eikä niitä tarvitse ottaa huomioon vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa.

4.2.6.1.2    Toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.2.6.1.2.1   Palo-osastointi

Palon vaikutusten rajoittamiseksi on yksilöityjen mahdollisten palonsyttymislähteiden (riskialttiiden komponenttien) ja kuorman välille asennettava palo-osastoinnit, joiden palokestoisuus on vähintään 15 minuuttia.

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen määritellään 6.2.2.8.1 kohdassa.

4.2.6.1.2.2   Materiaalit

Kaikkien yksikössä käytettävien pysyvien materiaalien on oltava sellaisia, että ne syttyvät huonosti ja hidastavat palon leviämistä, paitsi jos

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen määritellään 6.2.2.8.2 kohdassa.

4.2.6.1.2.3   Kaapelit

Sähkökaapelien valinnassa ja asennuksessa on otettava huomioon niiden palo-ominaisuudet.

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen määritellään 6.2.2.8.3 kohdassa.

4.2.6.1.2.4   Palavat nesteet

Yksikkö on varustettava niin, että palo ei pääse syttymään ja leviämään palavien nesteiden tai kaasujen vuodon seurauksena.

Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen määritellään 6.2.2.8.4 kohdassa.

4.2.6.2    Suojaus sähkön aiheuttamilta vaaroilta

4.2.6.2.1    Välilliseltä kosketukselta suojaavat toimenpiteet (maadoitus)

Vaunun korin ja radan välisen impedanssin on oltava niin matala, ettei niiden välille voi syntyä vaarallista jännitettä.

▼M5

Yksiköt on maadoitettava lisäyksen D luettelokohdassa [27] tarkoitetussa eritelmässä kuvailtujen määräysten mukaisesti.

▼B

4.2.6.2.2    Suoralta kosketukselta suojaavat toimenpiteet

Yksikön sähkölaitteistot ja -laitteet on suunniteltava siten, ettei henkilöille aiheudu sähköiskun vaaraa.

▼M5

Yksiköiden suunnittelussa on ehkäistävä suora kosketus lisäyksen D luettelokohdassa [27] tarkoitetussa eritelmässä esitettyjen määräysten mukaisesti.

▼B

4.2.6.3    Loppuopasteiden kiinnityslaitteet

▼M1

Yksiköiden, joihin on tarkoitus kiinnittää loppuopaste, loppupäässä on oltava kaksi laitetta, joihin voidaan asentaa kaksi valoa tai kaksi heijastavaa levyä lisäyksessä E esitetyllä tavalla samalle korkeudelle, joka voi olla enintään 2 000 mm raiteen yläpuolella. ►M5  Näiden kiinnityslaitteiden mitat ja niille varattu tila määritellään lisäyksen D luettelokohdassa [28] tarkoitetussa eritelmässä. ◄

▼B

4.3    Liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.3.1    Liitäntä osajärjestelmään ”infrastruktuuri”

4.3.2    Liitäntä osajärjestelmään ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta”

4.3.3    Liitäntä osajärjestelmiin ”ohjaus, hallinta ja merkinanto”

▼M3

4.4    Liikennöintisäännöt

Liikennöintisääntöjä kehitetään rautatieyrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmässä kuvailtujen menettelyjen puitteissa. Näissä säännöissä otetaan huomioon käyttöön liittyvät asiakirjat, jotka kuuluvat teknisiin asiakirjoihin, kuten direktiivin (EU) 2016/797 15 artiklan 4 kohdassa vaaditaan ja liitteessä IV määritellään.

Turvallisuuden kannalta ratkaisevien komponenttien (katso myös 4.5 kohta) erityiset toiminnalliset ja toimintojen jäljitettävyyttä koskevat vaatimukset ovat suunnittelijoiden/valmistajien asettamia suunnitteluvaiheessa sekä tulosta suunnittelijoiden/valmistajien ja asianomaisten rautatieyhtiöiden tai asianomaisen vaunun haltijan välisestä kalustoyksiköiden käyttöönoton jälkeisestä yhteistyöstä.

Käyttöön liittyvissä asiakirjoissa kuvaillaan yksikön ominaisuudet sen suunnitellussa toimintakunnossa siten, että sille voidaan määritellä liikennöintisäännöt normaalioloja ja erilaisia kohtuudella odotettavissa olevia vajaatoimintatiloja varten.

Käyttöön liittyviin asiakirjoihin kuuluvat seuraavat:

Hakijan on toimitettava liikennöintisääntöihin liittyvien asiakirjojen alkuperäinen versio. Asiakirjoja voidaan myöhemmin muokata asiaa koskevan EU-lainsäädännön mukaisesti ja yksikön käyttö- ja kunnossapito-olosuhteet huomioon ottaen. ►M5  ————— ◄

4.5    Kunnossapitoa koskevat säännöt

Kunnossapidon tarkoituksena on erilaisin toimin pitää toiminnallinen yksikkö toimintakuntoisena tai palauttaa sen toimintakunto.

Yksikön kunnossapitoon tarvitaan seuraavat asiakirjat, jotka kuuluvat teknisiin asiakirjoihin, kuten direktiivin (EU) 2016/797 15 artiklan 4 kohdassa vaaditaan ja liitteessä IV määritellään:

Hakijan on toimitettava 4.5.1, 4.5.2 ja 4.5.3 kohdassa määritellyt kolme asiakirjaa. Näitä asiakirjoja voidaan myöhemmin muokata asiaa koskevan EU-lainsäädännön mukaisesti sekä yksikön käyttö- ja kunnossapito-olosuhteet huomioon ottaen. ►M5  ————— ◄

Hakijan tai hakijan valtuuttaman yksikön (esimerkiksi kaluston haltijan) on toimitettava nämä asiakirjat ylläpidosta vastaavalle yksikölle heti, kun tämä on saanut tehtäväkseen kalustoyksikön ylläpidon.

Näiden kolmen asiakirjan perusteella kunnossapidosta vastaava yksikkö määrittelee kunnossapitosuunnitelman ja asianmukaiset kunnossapitoa koskevat vaatimukset kunnossapidon operatiivisella tasolla ja on niistä täysin vastuussa (ei kuulu tämän YTE:n perusteella arvioitaviin asioihin).

Asiakirjoihin sisältyy luettelo turvallisuuden kannalta ratkaisevista osista. Turvallisuuden kannalta ratkaisevia osia ovat osa, joiden yksittäinen vika voi tyypillisesti suoraan aiheuttaa direktiivin (EU) 2016/798 3 artiklan 12 kohdassa tarkoitetun vakavan onnettomuuden.

Turvallisuuden kannalta ratkaisevat komponentit ja niiden erityiset huoltoa, kunnossapitoa ja kunnossapidon jäljitettävyyttä koskevat vaatimukset ovat suunnittelijoiden/valmistajien valitsemia suunnitteluvaiheessa sekä tulosta suunnittelijoiden/valmistajien ja asianomaisten kunnossapidosta vastaavien yksiköiden välisestä kalustoyksiköiden käyttöönoton jälkeisestä yhteistyöstä.

4.5.1    Yleiset asiakirjat

▼M5

Yleisiin asiakirjoihin kuuluvat seuraavat:

▼M3

4.5.2    Kunnossapidon suunnittelun perustelut

Kunnossapidon suunnittelun perusteluasiakirjoissa selitetään, miten kunnossapitotoimet määritellään ja suunnitellaan niin, että liikkuvan kaluston ominaisuudet säilyvät varmasti sallituissa käytönaikaisissa rajoissa koko sen käyttöiän. Asiakirjoissa on annettava lähtötietoja, joiden avulla voidaan määrittää tarkastuskriteerit ja kunnossapitotoimien välit. ►M5  Kunnossapidon suunnittelun perusteluasiakirjat kattavat seuraavat seikat: ◄

4.5.3    Kunnossapidon kuvaus

Kunnossapidon kuvausasiakirjoissa selostetaan, miten kunnossapitotoimet voidaan toteuttaa. Kunnossapitotoimiin kuuluvat muun muassa tarkastukset, seuranta, testit, mittaukset, osien vaihdot, säädöt ja korjaukset.

Kunnossapitotoimet jaetaan kahteen osaan:

Kunnossapidon kuvausasiakirjoihin kuuluvat seuraavat:

▼B

4.6    Ammatillinen pätevyys

Yksiköiden käytön ja kunnossapidon edellyttämä ammatillinen pätevyys ei kuulu tämän YTE:n soveltamisalaan.

4.7    Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset

▼M1

Yksiköiden käyttöä ja kunnossapitoa varten tarvittavia henkilökunnan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä määräyksiä koskevat direktiivin ►M3  (EU) 2016/797 ◄ liitteessä III määritellyt olennaiset vaatimukset 1.1.5, 1.3.1, 1.3.2, 2.5.1 ja 2.6.1.

▼B

Erityisesti seuraavat 4.2 kohdan määräykset liittyvät henkilökunnan turvallisuuteen ja terveyteen:

Jos yksikkö on varustettu käsikäyttöisellä kytkinjärjestelmällä, vaihtovetureita varten on jätettävä vapaa tila kytkemisen ja irrottamisen ajaksi.

Kaikki henkilökunnalle vaaralliset ulos työntyvät osat on merkittävä selkeästi ja/tai varustettava suojalaitteilla.

Yksikkö on varustettava askelmilla ja kädensijoilla paitsi, jos junamiehistön ei ole tarkoitus osallistua esimerkiksi vaunun vaihtoon.

▼M1

4.8.    Teknisiin asiakirjoihin ja hyväksyttyjen kalustoyksikkötyyppien eurooppalaiseen rekisteriin kirjattavat parametrit

▼B

Teknisissä asiakirjoissa on esitettävä vähintään seuraavat parametrit:

▼M1

▼B

▼M5 —————

▼B

▼M5

▼M1

Liikkuvan kaluston tiedot, jotka on kirjattava hyväksyttyjen kalustoyksikkötyyppien eurooppalaiseen rekisteriin, vahvistetaan hyväksyttyjen raideliikenteen kalustoyksikkötyyppien eurooppalaisesta rekisteristä 4 päivänä lokakuuta 2011 annetussa komission täytäntöönpanopäätöksessä 2011/665/EU ( 5 ).

▼M3

4.9    Luvan saaneille kalustoyksiköille ennen käyttöä tehtävät reittiyhteensopivuutta koskevat tarkistukset

Osajärjestelmän ”liikkuva kalusto – tavaraliikenteen vaunut” parametrit, joita rautatieyrityksen on käytettävä tarkastaessaan reittiyhteensopivuutta, kuvataan komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/773 ( 6 ) lisäyksessä D1.

▼B

5.   YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT

5.1    Yleistä

Yhteentoimivuuden osatekijät, sellaisina kuin ne määritellään direktiivin ►M3  (EU) 2016/797 ◄ 2 artiklan f kohdassa, luetellaan 5.3 kohdassa yhdessä seuraavien kanssa:

Kun 5.3 kohdassa todetaan jostakin vaatimuksesta, että se arvioidaan yhteentoimivuuden osatekijän tasolla, vaatimusta ei tarvitse arvioida osajärjestelmän tasolla.

▼M2

5.2    Innovatiiviset ratkaisut

Kuten 10 a artiklassa todetaan, innovatiiviset ratkaisut saattavat edellyttää uusia eritelmiä ja/tai uusia arviointimenetelmiä. Tällaiset eritelmät ja arviointimenetelmät on laadittava 6.1.3 kohdassa kuvailtua prosessia noudattaen silloin, kun yhteentoimivuuden osatekijää varten suunnitellaan innovatiivista ratkaisua.

▼B

5.3    Yhteentoimivuuden osatekijöiden eritelmät

5.3.1    Pyörästö

▼M3

Pyörästö suunnitellaan kaikille käyttöalueille, jotka määritellään seuraavilla parametreilla:

▼B

Nopeuden ja akselipainon parametreja voidaan tarkastella yhdessä asianmukaisen käyttöalueen määrittelemiseksi (esim. suurin nopeus ja omamassa).

Pyörästön on täytettävä 4.2.3.5.2 ja 4.2.3.6.1 kohdassa asetetut vaatimukset. Näiden vaatimusten täyttyminen arvioidaan yhteentoimivuuden osatekijän tasolla.

5.3.2    Pyöräkerta

▼M3

Tässä YTE:ssä pyöräkertojen katsotaan sisältävän tärkeimmät osat, jotka muodostavat mekaanisen liitännän rataan (pyörät ja liityntäosat, esimerkiksi poikittaisakseli, itsenäinen pyöräakseli). Tarvikeosat (akselilaakerit, laakeripesät ja jarrulevyt) arvioidaan osajärjestelmän tasolla.

Pyöräkerta arvioidaan ja suunnitellaan käyttöalueelle, jonka määrittää

▼B

Pyöräkerran on täytettävä 4.2.3.6.2 kohdassa määritellyt geometrisia ja mekaanisia parametreja koskevat vaatimukset. Näiden vaatimusten täyttyminen arvioidaan yhteentoimivuuden osatekijän tasolla.

5.3.3    Pyörä

Pyörä suunnitellaan ja arvioidaan tietylle käyttöalueelle, jonka määrittelevät

▼M3

▼B

Pyörän on täytettävä 4.2.3.6.3 kohdassa määritellyt geometrisia, mekaanisia ja lämpömekaanisia parametreja koskevat vaatimukset. Näiden vaatimusten täyttyminen arvioidaan yhteentoimivuuden osatekijän tasolla.

5.3.4    Akseli

Akseli suunnitellaan ja arvioidaan käyttöalueelle, jonka määrittelee

Akselin on täytettävä 4.2.3.6.4 kohdassa määritellyt mekaanisia parametreja koskevat vaatimukset. Näiden vaatimusten täyttyminen arvioidaan yhteentoimivuuden osatekijän tasolla.

▼M2

5.3.4 a    Pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit

Pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit suunnitellaan ja arvioidaan tietylle käyttöalueelle, jonka määrittelevät

Pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementtien on täytettävä 4.2.4.3.5 kohdassa määritellyt vaatimukset. Näiden vaatimusten täyttyminen arvioidaan yhteentoimivuuden osatekijän tasolla.

▼M3

5.3.4b    Vaihdettavan raideleveyden automaattinen järjestelmä

Vaihdettavan raideleveyden automaattiseksi järjestelmäksi kutsuttu yhteentoimivuuden osatekijä on suunniteltava ja arvioitava käyttöalueelle, jonka määrittelevät seuraavat tekijät:

Vaihdettavan raideleveyden automaattisen järjestelmän on täytettävä 4.2.3.6.6 kohdassa olevat vaatimukset. Näitä vaatimuksia on arvioitava yhteentoimivuuden osatekijän tasolla 6.1.2.6 kohdan mukaisesti.

▼B

5.3.5    Loppuopaste

Lisäyksessä E kuvailtava loppuopaste on erillinen yhteentoimivuuden osatekijä. Edellä 4.2 kohdassa ei määritelty mitään vaatimuksia loppuopasteelle. Ilmoitetun laitoksen suorittama loppuopasteen arviointi ei kuulu osajärjestelmän EY-tarkastukseen.

6.   VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTI JA EY-TARKASTUS

6.1    Yhteentoimivuuden osatekijä

6.1.1    Moduulit

Yhteentoimivuuden osatekijän vaatimustenmukaisuuden arviointi tapahtuu taulukossa 8 kuvailtujen moduulien mukaisesti.

Nämä moduulit määritellään yksityiskohtaisesti komission päätöksessä 2010/713/EU.

6.1.2    Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt

Valmistajan tai tämän unioniin sijoittautuneen edustajan on valittava osatekijän mukaan yksi taulukossa 9 esitetyistä moduuleista tai moduuliyhdistelmistä.

▼M2

▼B

Valitun moduulin tai moduuliyhdistelmän perusteella yhteentoimivuuden osatekijä arvioidaan 4.2 kohdassa esitettyjä vaatimuksia vasten. Seuraavissa kohdissa esitetään tarpeen mukaan tiettyjen yhteentoimivuuden osatekijöiden arviointia koskevia lisävaatimuksia.

▼M3

Tämän YTE:n 5.3 kohdassa yhteentoimivuuden osatekijäksi määriteltyyn komponenttiin liittyvässä erityistapauksessa vastaava vaatimus voi olla osa yhteentoimivuuden osatekijän tasolla tehtävää tarkastusta vain silloin, kun komponentti pysyy tämän YTE:n 4 ja 5 kohdan mukaisena ja kun erityistapaus ei liity kansalliseen sääntöön (eli lisävaatimukseen, joka vastaa YTE:n perustekstiä ja on täysin määritelty YTE:ssä).

Muissa tapauksissa tarkastus on tehtävä osajärjestelmän tasolla. Kun kansallinen sääntö koskee komponenttia, kyseinen jäsenvaltio voi määritellä asianmukaisesti sovellettavat vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt.

▼M5

6.1.2.1    Vakiintuneen tyyppinen pyörästö

Dynaamisten kulkuominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden osoittaminen määritellään lisäyksen D luettelokohdassa [8] tarkoitetussa eritelmässä.

Yksiköiden, jotka on varustettu kyseisessä eritelmässä mainitulla vakiintuneen tyyppisellä pyörästöllä, katsotaan täyttävän asianmukaiset vaatimukset, kunhan pyörästöä käytetään sille määritellyllä käyttöalueella.

Vakiintuneen tyyppisellä pyörästöllä varustetun vaunun suurimman ja pienimmän akselipainon on käytön aikana vastattava vakiintuneen tyyppiselle pyörästölle määriteltyjä kuormituksia tyhjän ja lastatun vaunun välillä lisäyksen D luettelokohdassa [8] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

Jos pienintä akselipainoa ei saavuteta kalustoyksikön taaramassalla, vaunuun voidaan soveltaa käyttöehtoja, joiden mukaan sitä on käytettävä aina vähimmäishyötykuormalla tai painolastilla (esimerkiksi tyhjällä kuormauslaitteella) kuormattuna, jotta se on lisäyksessä D luettelokohdassa [8] tarkoitetun eritelmän parametrien mukainen.

Tällöin radalla tehtävissä testeissä käytettävä parametri ”vaunun massa tyhjänä” voidaan korvata parametrillä ”pienin akselipaino”. Tämä on ilmoitettava teknisessä asiakirjassa käyttöehtona.

Telirungon lujuuden arvioinnin on perustuttava lisäyksen D luettelokohdassa [9] tarkoitettuun eritelmään.

6.1.2.2    Pyöräkerta

Kootun pyöräkerran mekaanisten ominaisuuksien vaatimustenmukaisuus osoitetaan noudattamalla lisäyksen D luettelokohdassa [10] tarkoitettua eritelmää, jossa määritellään akselin suuntaisten voimien raja-arvot pyöräkertakokoonpanolle ja siihen liittyvät tarkastustestit.

▼B

6.1.2.3    Pyörä

▼M5

Jos pyörää jarrutetaan niin, että jarruanturat vaikuttavat pyörän kulkupintaan, pyörän riittävät lämpömekaaniset ominaisuudet on osoitettava ottaen huomioon suurin odotettavissa oleva jarrutusenergia. Lisäyksen D luettelokohdassa [11] tarkoitetussa eritelmässä kuvattu tyyppitesti on tehtävä sen tarkastamiseksi, että pyörän kehän sivuttaisliike jarrutuksen aikana ja jarrutuksen jälkeinen jännitys pysyvät vaadituissa rajoissa.

Taottujen ja valssattujen pyörien jäännösjännitystä koskevat hyväksymiskriteerit esitetään samassa eritelmässä.

▼M4

Vaihtoehtoinen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen on sallittua 6.1.2.4a kohdan mukaisesti.

▼B

▼M1

Tuotantovaiheessa on oltava tarkastusmenettely, jolla varmistetaan, ettei mikään vika, joka johtuu pyörien mekaanisissa ominaisuuksissa tapahtuvasta muutoksesta, voi heikentää turvallisuutta. Pyörän materiaalin vetolujuus, kehän kovuus, murtositkeys (ainoastaan tönkkäjarrulla toimivat pyörät), iskunkestävyys, materiaaliominaisuudet ja materiaalin puhtaus on tarkastettava. Tarkastusmenettelyssä on määriteltävä kunkin ominaisuuden tarkastamisessa käytettävä otanta.

▼B

6.1.2.4    Akseli

▼M5

Edellä esitetyn kokoonpanoa koskevan vaatimuksen lisäksi akselin mekaanisten kestävyys- ja väsymisominaisuuksien vaatimustenmukaisuus on osoitettava lisäyksen D luettelokohdassa [12] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

Kyseinen eritelmä sisältää sallitun jännityksen hyväksymiskriteerit. Tuotantovaiheessa on oltava tarkastusmenettely, jolla varmistetaan, ettei mikään vika, joka johtuu akselien mekaanisissa ominaisuuksissa tapahtuvasta muutoksesta, voi heikentää turvallisuutta. Akselimateriaalin vetolujuus, iskunkestävyys, pinnan eheys, materiaaliominaisuudet ja materiaalin puhtaus on tarkastettava. Tarkastusmenettelyssä on määriteltävä kunkin ominaisuuden tarkastamisessa käytettävä otanta.

▼M4

Vaihtoehtoinen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen on sallittua 6.1.2.4a kohdan mukaisesti.

6.1.2.4a   

Jos 6.1.2.2, 6.1.2.3 ja 6.1.2.4 kohdassa tarkoitetut EN-standardit eivät kata ehdotettua teknistä ratkaisua, kootun pyöräkerran mekaanisten ominaisuuksien, pyörien mekaanisten ominaisuuksien sekä akselin mekaanisten kestävyys- ja väsymisominaisuuksien vaatimustenmukaisuus voidaan osoittaa muilla standardeilla; ilmoitetun laitoksen on tässä tapauksessa tarkastettava, että vaihtoehtoiset standardit kuuluvat pyöräkertojen suunnitteluun, asentamiseen ja testaamiseen sovellettavaan teknisesti yhteentoimivaan standardikokoelmaan, jonka pyöräkertoja, pyöriä ja akseleita koskevat erityisvaatimukset käsittävät

Edellä mainitussa vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa voidaan viitata ainoastaan julkisesti saatavilla oleviin standardeihin. Ilmoitetun laitoksen suorittamalla tarkastuksella on varmistettava vaihtoehtoisten standardien menetelmien, hakijan tekemien oletusten, aiotun teknisen ratkaisun ja aiotun käyttöalueen välinen johdonmukaisuus.

▼M2

6.1.2.5    Pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementit

Pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementtien vaatimustenmukaisuus osoitetaan määrittämällä seuraavat kitkaelementtien ominaisuudet noudattamalla Euroopan rautatieviraston (ERA) verkkosivustolla (http://www.era.europa.eu) julkaistua teknistä asiakirjaa ” ►M3  ERA/TD/2013–02/INT versio 3.0, 27.11.2015  ◄ ”:

Mikäli kitkaelementti on tarkoitettu soveltumaan seuraaviin tekijöihin, soveltuvuus osoitetaan noudattamalla ERA:n verkkosivustolla (http://www.era.europa.eu) julkaistun teknisen asiakirjan ” ►M3  ERA/TD/2013–02/INT versio 3.0, 27.11.2015  ◄ ” 7 ja/tai 8 lukua:

Jos pyörien kulkupintoihin vaikuttavien jarrujen kitkaelementtien valmistajalla ei ole (oman arvionsa mukaan) riittävästi kokemusta ehdotetusta rakenteesta, käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettelyn on sisällettävä myös käyttökokemuksiin perustuva tyyppihyväksyntä (moduuli CV). Ennen käytönaikaisten testien aloittamista yhteentoimivuuden osatekijän suunnittelu on tarkastettava soveltuvan moduulin mukaisesti (CB tai CH1).

Käytönaikaiset testit järjestetään valmistajan pyynnöstä, ja valmistajan on sovittava rautatieyrityksen kanssa tämän osuudesta arviointiin.

Muissa kuin ERA:n verkkosivustolla (http://www.era.europa.eu) julkaistun teknisen asiakirjan ” ►M3  ERA/TD/2013–02/INT versio 3.0, 27.11.2015  ◄ ” 7 luvussa määritellyissä osajärjestelmissä käytettävien kitkaelementtien soveltuvuus raidevirtapiireihin perustuviin junanilmaisinjärjestelmiin voidaan osoittaa noudattamalla 6.1.3 kohdassa kuvattua innovatiivisiin ratkaisuihin sovellettavaa menettelyä.

Muissa kuin ERA:n verkkosivustolla (http://www.era.europa.eu) julkaistun teknisen asiakirjan ” ►M3  ERA/TD/2013–02/INT versio 3.0, 27.11.2015  ◄ ” 8.2.1 kohdassa määritellyissä osajärjestelmissä käytettävien kitkaelementtien soveltuvuus vaikeisiin ympäristöoloihin osoitetaan jarrutuskokeella ja noudattamalla 6.1.3 kohdassa kuvattua innovatiivisiin ratkaisuihin sovellettavaa menettelyä.

▼M3

6.1.2.6    Vaihdettavan raideleveyden automaattinen järjestelmä

Arviointimenettelyn perustana on oltava arviointisuunnitelma, joka kattaa kaikki 4.2.3.6.6 ja 5.3.4b kohdassa mainitut näkökohdat.

Arviointisuunnitelman on oltava 4.2.3.6.6 kohdassa vaaditun turvallisuusanalyysin mukainen, ja siinä on määriteltävä arviot, jotka tarvitaan kaikissa seuraavissa vaiheissa:

Osoitettaessa 4.2.3.6.6 kohdassa vaaditun turvallisuustason mukaisuutta on kalustoyksikköä, johon järjestelmä on tarkoitus liittää, koskevat turvallisuusanalyysissä käytetyt ja yksikön käyttöprofiiliin liittyvät oletukset selvästi dokumentoitava.

Vaihdettavan raideleveyden automaattinen järjestelmä voidaan myös arvioida käyttöönsoveltuvuuden varmistamiseksi (moduuli CV). Ennen käytönaikaisten testien aloittamista yhteentoimivuuden osatekijän suunnittelu on tarkastettava soveltuvan moduulin mukaisesti (CB tai CH1). Käytönaikaiset testit järjestetään valmistajan pyynnöstä, ja valmistajan on sovittava rautatieyrityksen kanssa tämän osuudesta arviointiin.

Vaatimustenmukaisuuden arvioinnista vastaavan ilmoitetun laitoksen antaman todistuksen on sisällettävä sekä 5.3.4b kohdan mukaiset käyttöehdot että yhden tai useamman sellaisen raideleveyden vaihtolaitteiston tyyppi ja toimintaolot, jota varten vaihdettavan raideleveyden automaattinen järjestelmä arvioidaan.

▼M2

6.1.3    Innovatiiviset ratkaisut

Jos yhteentoimivuuden osajärjestelmää varten ehdotetaan 10 a artiklassa tarkoitettua innovatiivista ratkaisua, valmistajan tai tämän Euroopan unioniin sijoittautuneen valtuutetun edustajan on sovellettava 10 a artiklassa vahvistettua menettelyä.

▼B

6.2    Osajärjestelmä

6.2.1    Moduulit

Osajärjestelmän ”liikkuva kalusto – tavaraliikenteen vaunut” EY-tarkastuksessa noudatetaan taulukossa 10 kuvailtuja moduuleja.

Nämä moduulit määritellään yksityiskohtaisesti päätöksessä 2010/713/EU.

6.2.2    EY-tarkastusmenettelyt

Hakijan on valittava jokin seuraavista moduuleista tai moduuliyhdistelmistä osajärjestelmän EY-tarkastusta varten.

Valitun moduulin tai moduuliyhdistelmän perusteella osajärjestelmä arvioidaan 4.2 kohdassa esitettyjä vaatimuksia vasten. Seuraavissa kohdissa esitetään tarpeen mukaan tiettyjen osatekijöiden arviointia koskevia lisävaatimuksia.

6.2.2.1    Yksikön lujuus

▼M5

Vaatimustenmukaisuus osoitetaan joko lisäyksen D luettelokohdassa [3] tai luettelokohdassa [1] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

▼B

Liitoksia varten on tuotantovaiheessa oltava tunnustettu tarkastusmenettely, jolla varmistetaan, ettei mikään vika voi heikentää rakenteen aiottuja mekaanisia ominaisuuksia.

▼M5

6.2.2.2    Kiskoilla pysyminen ajettaessa kierolla raiteella

Vaatimustenmukaisuuden arviointi on tehtävä lisäyksen D luettelokohdassa [7] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

▼M3

6.2.2.3    Dynaamiset kulkuominaisuudet

Radalla tehtävät testit

▼M5

Vaatimustenmukaisuuden arviointi on tehtävä lisäyksen D luettelokohdassa [7] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

Yksiköiden, joita käytetään 1 668 mm:n raideleveyden rataverkoissa, ohjausvoiman säteelle Rm = 350 m edellä mainitun eritelmän mukaisesti normalisoidun arvioidun arvon määrittämisessä käytetään seuraavaa kaavaa:

▼M3

Ya,nf,qst = Ya,f,qst – (11 550 m / Rm – 33) kN.

Kvasistaattisen ohjausvoiman raja-arvo Yj,a,qst on 66 kN.

Kallistuksenvajauksen arvot voidaan mukauttaa raideleveyttä 1 668 mm varten kertomalla vastaavat 1 435 mm:n parametriarvot seuraavalla muuntokertoimella: 1 733/1 500.

▼M5

Raporttiin kirjataan suurimman ekvivalenttisen kartiokkuuden ja nopeuden yhdistelmä, jolla yksikkö täyttää lisäyksen D luettelokohdassa [7] tarkoitetun eritelmän mukaisen vakauskriteerin.

▼B

6.2.2.4    Laakeripesät/akselilaakerit

▼M5

Liikkuvien akselilaakereiden mekaanisten kestävyys- ja väsymysominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden osoittamisen on perustuttava lisäyksen D luettelokohdassa [13] tarkoitettuun eritelmään.

▼M3

Jos eurooppalaiset standardit eivät kata ehdotettua teknistä ratkaisua, edellä mainittuun vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen on sallittua käyttää muita standardeja; ilmoitetun laitoksen on tässä tapauksessa tarkastettava, että vaihtoehtoiset standardit kuuluvat akselilaakereiden suunnitteluun, asentamiseen ja testaamiseen sovellettavaan teknisesti yhteentoimivaan standardikokoelmaan.

Edellä mainitussa vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa voidaan viitata ainoastaan julkisesti saavilla oleviin standardeihin.

Jos akselilaakereita on valmistettu sellaisen vanhan rakenteen mukaisesti, joka on kehitetty ja jonka pohjalta on jo saatettu tuotteita markkinoille ennen näihin tuotteisiin sovellettavan asianmukaisen YTE:n voimaantuloa, hakija voi poiketa edellä kuvatusta vaatimuksenmukaisuuden osoittamismenettelystä viittaamalla sen sijaan aiempien hakemusten yhteydessä vastaavissa olosuhteissa tehtyihin suunnittelun katselmukseen ja tyyppitarkastukseen; tämä osoittaminen on dokumentoitava, ja kyseisten asiakirjojen katsotaan muodostavan samantasoisen todisteen kuin moduulin SB mukainen tyyppitarkastus tai moduulin CH1 mukainen suunnittelutarkastus.

6.2.2.4a    Vaihdettavan raideleveyden automaattiset järjestelmät

Edellä 4.2.3.6.6 kohdassa vaadittu yhteentoimivuuden osatekijän tasolla tehtävä turvallisuusanalyysi on yhtenäistettävä yksikön tasolle. Erityisesti 6.1.2.6 kohdan mukaisesti tehdyt oletukset on mahdollisesti tarkistettava yksikön ja sen käyttöprofiilin huomioon ottamiseksi.

▼M5

6.2.2.5    Pyöräkerran vaihtaminen pyörästöön

Raideleveyden muuttaminen 1 435 mm:n ja 1 668 mm:n välillä

Lisäyksen D luettelokohdassa [14] tarkoitetussa eritelmässä kuvailtujen akseliyksikköjä ja teliyksikköjä koskevien teknisten ratkaisujen katsotaan täyttävän 4.2.3.6.7 kohdan vaatimukset.

Raideleveyden muuttaminen 1 435 mm:n ja 1 524 mm:n välillä

Lisäyksen D luettelokohdassa [15] tarkoitetussa eritelmässä kuvaillun teknisen ratkaisun katsotaan täyttävän 4.2.3.6.7 kohdan vaatimukset.

▼B

6.2.2.6    Lämpökapasiteetti

Laskelmilla, simulaatioilla tai testeillä on osoitettava, ettei jarruanturan, jarrupalan tai jarrulevyn lämpötila ylitä sen lämpökapasiteettia. Seuraavat tekijät on otettava huomioon:

6.2.2.7    Ympäristöolot

Teräsmateriaalien katsotaan täyttävän kaikkien 4.2.5 kohdassa esitettyjen lämpötila-alueiden vaatimukset, jos materiaalin ominaisuudet on määritelty lämpötilaan – 20 °C asti.

6.2.2.8    Paloturvallisuus

6.2.2.8.1    Palo-osastointi

►M5  Palo-osastoinnit on testattava lisäyksen D luettelokohdassa [19] tarkoitetun eritelmän mukaisesti. ◄ Vähintään 2 mm paksujen teräslevyjen ja vähintään 5 mm paksujen alumiinilevyjen katsotaan täyttävän eheysvaatimukset ilman testausta.

6.2.2.8.2    Materiaalit

▼M5

Materiaalien syttymisherkkyys- ja liekinleviämisominaisuudet on testattava lisäyksen D luettelokohdassa [20] tarkoitetun eritelmän mukaisesti siten, että raja-arvo on CFE ≥ 18 kW/m2.

Telien kumiosat on testattava lisäyksen D luettelokohdassa [23] tarkoitetun eritelmän mukaisesti siten, että raja-arvo on MARHE ≤ 90 kW/m2 testausolosuhteissa, jotka on määritetty lisäyksen D luettelokohdassa [22] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

▼M3

Seuraavien materiaalien ja osien paloturvallisuusvaatimusten katsotaan vastaavan vaadittuja syttymisherkkyys- ja liekinleviämisominaisuuksia:

▼B

▼M5

6.2.2.8.3    Kaapelit

Sähkökaapelit on valittava ja asennettava lisäyksen D luettelokohdissa [24] ja [25] tarkoitetun eritelmän mukaisesti.

6.2.2.8.4    Syttyvät nesteet

Toteutettavien toimien on oltava lisäyksen D luettelokohdassa [26] tarkoitetun eritelmän mukaisia.

▼M2

6.2.3    Innovatiiviset ratkaisut

Jos yhteentoimivuuden osajärjestelmää ”liikkuva kalusto – tavaraliikenteen vaunut” varten ehdotetaan 10 a artiklassa tarkoitettua innovatiivista ratkaisua, hakijan on sovellettava 10 a artiklassa vahvistettua menettelyä.

▼B

6.3    Sellaisia osia sisältävä osajärjestelmä, jotka vastaavat yhteentoimivuuden osatekijöitä, joilla ei ole EY-vakuutusta

▼M1

Ilmoitettu laitos saa seuraavissa tapauksissa myöntää osajärjestelmälle EY-tarkastustodistuksen, vaikka jotkin osajärjestelmään kuuluvat yhteentoimivuuden osatekijää vastaavat osat eivät ole saaneet tämän YTE:n mukaista EY-vaatimustenmukaisuusvakuutusta (sertifioimattomat yhteentoimivuuden osatekijät), jos osa on valmistettu ennen tämän YTE:n voimaatuloa ja osan tyyppi on:

▼B

Ilmoitettu laitos toteuttaa osajärjestelmän EY-tarkastuksen 4 kohdan vaatimuksia vasten käyttäen asianmukaisia arviointivaatimuksia, jotka esitetään 6 kohdassa yhdessä 7 kohdan kanssa, lukuun ottamatta erityistapauksia. Tässä EY-tarkastuksessa noudatetaan 6.2.2 kohdassa esitettyjä osajärjestelmän moduuleja.

Tällä tavalla arvioiduille osille ei laadita EY:n vaatimustenmukaisuus- tai käyttöönsoveltuvuusvakuutuksia.

6.4    Hankkeen vaiheet, joissa arviointia vaaditaan

Arvioinnin on katettava seuraavat kaksi vaihetta, jotka on merkitty rastilla tämän YTE:n lisäyksessä F olevassa taulukossa F.1. Erityisesti silloin, kun tehdään tyyppitesti, on otettava huomioon 4.2 kohdan ehdot ja vaatimukset.

Lisäys F on jäsennelty 4.2 kohdan mukaisesti. Tarvittaessa on viitattu 6.1 ja 6.2 kohdan alakohtiin.

6.5    Osatekijät, joilla on EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus

Kun osatekijä on todettu yhteentoimivuuden osatekijäksi ja sille on annettu EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus ennen tämän YTE:n voimaantuloa, sitä kohdellaan tämän YTE:n yhteydessä seuraavasti:

▼M1

▼B

7.   TÄYTÄNTÖÖNPANO

▼M5

7.1    Markkinoillesaattamislupa

Jos hakija valitsee tämän YTE:n soveltamisen, jäsenvaltiot tunnustavat sellaisenaan vastaavan EY-tarkastusvakuutuksen.

7.1.1    Soveltaminen käynnissä oleviin hankkeisiin

▼M3

7.1.2    Ensimmäisen markkinoillesaattamisluvan vastavuoroinen tunnustaminen

Direktiivin (EU) 2016/797 21 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti markkinoillesaattamislupa kalustoyksikölle (määritelty tässä YTE:ssä) myönnetään käyttämällä perusteena:

Direktiivin (EU) 2016/797 21 artiklan 3 kohdan b ja c alakohta eivät merkitse lisävaatimuksia. Kalustoyksikön ja rataverkon, johon sovelletaan sääntöjä (YTE:n sääntöjä tai kansallisia sääntöjä), tekninen yhteensopivuus otetaan huomioon myös EY-tarkastuksessa.

Siksi käyttöalueen jättämistä rajoittamatta tiettyihin kansallisiin rataverkkoihin koskevat ehdot on määritelty jäljempänä lisävaatimuksina, jotka otetaan huomioon liikkuvan kaluston osajärjestelmän EY-tarkastuksessa. Nämä ehdot täydentävät 4.2 kohdassa esitettyjä vaatimuksia ja on täytettävä kokonaan:

▼M5

▼M5

▼M3

▼M5

▼M3

7.2    Yleiset toteuttamista koskevat säännöt

7.2.1    Osatekijöiden vaihtaminen

Tässä jaksossa käsitellään direktiivin (EU) 2016/797 2 artiklassa tarkoitettua osatekijöiden vaihtamista.

Huomioon on otettava seuraavat luokat:

▼M5

▼M3

Taulukossa 11 esitetään mahdolliset muutokset.

Taulukossa 11 maininta ”on mahdollista” tarkoittaa, että kunnossapidosta vastaava yksikkö voi omalla vastuullaan vaihtaa osan toiminnaltaan ja suoritustasoltaan vähintään vastaavaan osaan asiaa koskevien YTE:n vaatimusten mukaisesti sillä edellytyksellä, että osat

▼M5

7.2.2    Käytössä olevan yksikön tai olemassa olevan yksikkötyypin muutokset

▼M3

7.2.2.1    Johdanto

Tässä 7.2.2 kohdassa määritellään periaatteet, joita muutoksesta vastaavien yksiköiden ja hyväksyvien yksiköiden on sovellettava direktiivin (EU) 2016/797 15 artiklan 9 kohdassa, 21 artiklan 12 kohdassa ja liitteessä IV kuvatun EY-tarkastusmenettelyn mukaisesti. Tätä menettelyä kehitetään edelleen komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/545 ( 8 ) 13, 15 ja 16 artiklassa ja komission päätöksessä 2010/713/EY ( 9 ).

►M5  Tätä 7.2.2 kohtaa sovelletaan kaikkiin käytössä olevan yksikön tai olemassa olevan yksikkötyypin muutoksiin, mukaan lukien uusimiset ja parantamiset. ◄ Kohtaa ei sovelleta tapauksissa, joissa muutokset

Kalustoyksikön tyyppihyväksynnän haltijan on toimitettava muutosta hallinnoivalle taholle kohtuullisin ehdoin muutoksen arvioimiseksi tarvittavat tiedot.

7.2.2.2    Yksikköön tai yksikkötyyppiin tehtyjen muutosten hallinnointia koskevat säännöt

Niille yksikön osille ja perusparametreille, joihin muutoksilla ei ole ollut vaikutusta, ei tarvitse tehdä tämän YTE:n mukaista vaatimustenmukaisuuden arviointia.

▼M5

Rajoittamatta 7.2.2.3 kohdan soveltamista tämän YTE:n tai komission asetuksen (EU) N:o 1304/2014 ( 10 ) (melua koskeva YTE) vaatimusten noudattaminen (ks. melua koskevan YTE:n 7.2 kohta) on tarpeen vain niiden tämän YTE:n perusparametrien osalta, joihin muutokset voivat vaikuttaa.

▼M3

Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/545 15 ja 16 artiklan ja päätöksen 2010/713/EU mukaisesti ja soveltaen moduuleja SB, SD/SF tai SH1 EY-tarkastuksessa sekä tarvittaessa direktiivin (EU) 2016/797 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti muutosta hallinnoivan tahon on ilmoitettava ilmoitetulle laitokselle kaikista muutoksista, jotka vaikuttavat osajärjestelmän vaatimustenmukaisuuteen yhden tai useamman sovellettavan YTE:n vaatimusten perusteella ja jotka edellyttävät ilmoitetun laitoksen tekemiä uusia tarkastuksia. Muutosta hallinnoiva taho antaa nämä tiedot varustettuina asiaan kuuluvilla viitteillä olemassa olevaan tyyppiä tai suunnittelua koskevaan EY-tarkastustodistukseen liittyviin teknisiin asiakirjoihin.

Rajoittamatta direktiivin (EU) 2016/797 21 artiklan 12 kohdan b alakohdassa määritellyn yleisen turvallisuusarviovelvoitteen noudattamista tapauksissa, joissa muutokset edellyttävät 4.2.4.2 kohdassa mainittujen jarrujärjestelmiä koskevien turvallisuusvaatimusten uudelleenarviointia, uusi käyttöönottotarkastus tarvitaan, ellei jokin seuraavista ehdoista täyty:

Muiden YTE:ien (esim. kiinteitä ratalaitteita koskevien) toimeenpanoon liittyvät kansalliset siirtymisstrategiat on otettava huomioon määriteltäessä, missä määrin liikkuvaa kalustoa koskevia YTE:iä on sovellettava.

Liikkuvan kaluston suunnittelun perusominaisuudet määritellään taulukossa 11a. Näiden taulukoiden ja direktiivin (EU) 2016/797 21 artiklan 12 kohdan b alakohdassa tarkoitetun turvallisuusarvion perusteella muutokset luokitellaan seuraavasti:

Edellä mainittujen raja-arvojen alittuminen tai ylittyminen muutosten seurauksena arvioidaan suhteessa parametrien arvoihin liikkuvan kaluston tai liikkuvan kaluston tyypin viimeisimmän hyväksynnän ajankohtana.

Muutoksilla, joita ei ole mainittu edellä olevassa alakohdassa, ei katsota olevan vaikutusta suunnittelun perusominaisuuksiin, ja ne luokitellaan komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/545 15 artiklan 1 kohdan a alakohtaan tai b alakohtaan, ellei direktiivin (EU) 2016/797 21artiklan 12 kohdan b alakohdassa tarkoitettu turvallisuusarvio edellytä niiden luokittelua 15 artiklan 1 kohdan d alakohtaan.

Direktiivin (EU) 2016/797 21 artiklan 12 kohdan b alakohdassa tarkoitettu turvallisuusarvio kattaa taulukossa 1 olevien perusparametrien muutokset kaikkien olennaisten vaatimusten ja varsinkin turvallisuutta ja teknistä yhteensopivuutta koskevien parametrien osalta.

Rajoittamatta 7.2.2.3 kohdan soveltamista kaikki muutokset pysyvät sovellettavien YTE:ien mukaisina luokittelustaan riippumatta.

Pysyvästi liitetyistä elementeistä koostuvan junarungon kokonaisen elementin korvaaminen vakavan vaurion jälkeen ei edellytä vaatimustenmukaisuuden arviointia tämän YTE:n mukaisesti, jos korvaava elementti on identtinen korvattavan elementin kanssa. Kyseiset elementit on voitava jäljittää, ja niiden on oltava tarkastettuja kansallisten tai kansainvälisten säännösten tai rautatiealalla laajasti tunnustetun käytännön mukaisesti.

▼M5

Tyyppiä tai suunnittelua koskevan EY-tarkastustodistuksen laatimiseksi muutosta hallinnoivan tahon valitsema ilmoitettu laitos saa viitata

Jos alkuperäisen tyyppiä tai suunnittelua koskevan EY-tarkastustodistuksen voimassaoloaika on rajoitettu 10 vuoteen (aiemman A- ja B-vaiheen mallin soveltamisen vuoksi), muutetun tyypin, tyypin variantin tai tyypin version tyyppiä tai suunnittelua koskevan EY-tarkastustodistuksen voimassaoloaika rajoitetaan 14 vuoteen siitä päivästä, jona hakija on nimennyt ilmoitetun laitoksen alkuperäisen liikkuvan kaluston tyypin osalta (alkuperäisen tyyppiä tai suunnittelua koskevan EY-tarkastustodistuksen A-vaiheen alku).

7.2.2.3    Erityissäännöt käytössä oleville yksiköille, joilla ei ole EY-tarkastusvakuutusta ja joille on myönnetty ensimmäinen käyttöönottolupa ennen 1 päivää tammikuuta 2015

Seuraavia sääntöjä sovelletaan 7.2.2.2 kohdan lisäksi käytössä oleviin yksiköihin, joille on myönnetty ensimmäinen käyttöönottolupa ennen 1 päivää tammikuuta 2015 ja joiden muutokset vaikuttavat EY-vakuutuksen ulkopuolisiin perusparametreihin.

▼M3

Vaatimustenmukaisuuden tämän YTE:n teknisten vaatimusten osalta katsotaan täyttyvän, kun perusparametri on lähestynyt YTE:ssä määriteltyä suorituskykyvaatimusta ja muutosta hallinnoiva taho osoittaa, että vastaavat olennaiset vaatimukset täyttyvät ja turvallisuustaso pysyy ennallaan tai paranee, jos se on kohtuudella mahdollista. Muutosta hallinnoivan tahon on tässä tapauksessa perusteltava, miksi YTE:ssä määritelty suorituskyky ei täyty ottaen huomioon 7.2.2.2 kohdassa määritellyt muihin YTE:iin perustuvat siirtymisstrategiat. Perustelu on esitettävä teknisissä asiakirjoissa, jos sellaiset laaditaan, tai yksikön alkuperäisissä teknisissä asiakirjoissa.

▼M4

Edellä olevassa kohdassa vahvistettu erityissääntö ei koske muutoksia, jotka vaikuttavat perusparametreihin ja jotka luokitellaan taulukon 11b mukaisesti kuuluviksi 21 artiklan 12 kohdan a alakohtaan. Näiden muutosten osalta YTE:n vaatimusten täyttyminen on pakollista.

▼M3

▼M5

7.2.2.4    Säännöt sellaisten käytössä olevien yksiköiden käyttöalueen laajentamisesta, joilla on direktiivin 2008/57/EY mukainen lupa tai jotka on otettu käyttöön ennen 19 päivää heinäkuuta 2010

▼M4

Jäljempänä olevia käyttöalueen laajentamista koskevia säännöksiä sovelletaan myös yhdessä asetuksen (EU) 2018/545 14 artiklan 3 kohdan a alakohdassa määritellyn uuden hyväksynnän kanssa.

Hakijan on toimitettava EY-tarkastusvakuutus ja siihen liittyvät tekniset asiakirjat, jotka osoittavat tässä YTE:ssä asetettujen vaatimusten tai vaikutuksiltaan vastaavien määräysten noudattamisen kunkin tämän YTE:n taulukon 11a sarakkeessa 1 mainitun perusparametrin osalta yhdellä seuraavista tavoista tai niiden yhdistelmällä:

▼M3

7.2.3    EY-tyyppitarkastus- tai -suunnittelutarkastustodistuksiin liittyvät säännöt

▼M5

7.2.3.1    Liikkuvan kaluston osajärjestelmä

Tämä kohta koskee direktiivin (EU) 2016/797 2 artiklan 26 kohdassa määriteltyä liikkuvan kaluston tyyppiä (tässä YTE:ssä yksikön tyyppiä), johon sovelletaan tämän YTE:n 6.2 kohdan mukaista EY:n tyyppitarkastus- tai suunnittelutarkastusmenettelyä. Sitä sovelletaan myös EY-tyyppi- tai suunnittelutarkastusmenetelmään melua koskevan YTE:n mukaisesti, jonka rahdinkuljetusyksiköitä koskevan soveltamisalan osalta viitataan tähän YTE:ään.

EY:n tyyppi- tai suunnittelutarkastuksessa käytettävä YTE:n mukainen arviointiperuste määritellään tämän YTE:n lisäyksen F sarakkeissa ”Suunnittelun katselmus” ja ”Tyyppitesti” sekä melua koskevan YTE:n lisäyksessä C.

7.2.3.1.1    Määritelmät

1)   Alkuarviointikehys

Alkuarviointikehys muodostuu niistä YTE:istä (tämä YTE ja melua koskeva YTE), joita sovelletaan suunnitteluvaiheen alussa hakijan tehdessä sopimuksen ilmoitetun laitoksen kanssa.

2)   Sertifiointikehys

Sertifiointikehys muodostuu niistä YTE:istä (tämä YTE ja melua koskeva YTE), joita sovelletaan EY-tyyppitarkastustodistuksen tai suunnittelun tarkastustodistuksen myöntämisajankohtana. Se on alkuarviointikehys muutettuna suunnitteluvaiheen aikana voimaan tulleilla YTE:ien tarkistuksilla.

3)   Suunnitteluvaihe

Suunnitteluvaihe alkaa, kun hakija tekee sopimuksen EY-tarkastuksesta vastaavan ilmoitetun laitoksen kanssa, ja päättyy, kun EY-tyyppitarkastustodistus tai suunnittelun tarkastustodistus annetaan.

Suunnitteluvaihe voi kattaa tyypin sekä yhden tai useamman tyyppivariantin ja tyyppiversion. Kaikkien tyyppivarianttien ja tyyppiversioiden suunnitteluvaiheen katsotaan alkavan samaan aikaan kuin päätyypin suunnitteluvaiheen.

4)   Tuotantovaihe

Tuotantovaihe on ajanjakso, jonka aikana yksiköt voidaan saattaa markkinoille voimassa olevaan EY-tyyppitarkastustodistukseen tai suunnittelun tarkastustodistukseen viittaavan EY-tarkastusvakuutuksen perusteella.

5)   Käytössä olevat yksiköt

Yksikkö on käytössä, kun se on rekisteröity voimassa olevaksi rekisteröintikoodilla ”00” kansalliseen kalustorekisteriin päätöksen 2007/756/EY mukaisesti tai eurooppalaiseen kalustorekisteriin täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2018/1614 mukaisesti ja sitä pidetään turvallisessa käyttökunnossa täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/779 mukaisesti.

7.2.3.1.2    EY-tyyppitarkastus- tai -suunnittelutarkastustodistuksiin liittyvät säännöt

▼M5

7.2.3.1.3    EY-tyyppitarkastustodistuksen tai -suunnittelutarkastustodistuksen voimassaolo

▼M5

7.2.3.2    Yhteentoimivuuden osatekijät

Tänä aikana samantyyppisiä uusia osatekijöitä voidaan saattaa markkinoille ilman uutta tyyppitarkastusta.

▼B

7.3    Erityistapaukset

7.3.1    Johdanto

▼M5

Jäljempänä 7.3.2 kohdassa luetellut erityistapaukset luokitellaan seuraavasti:

▼M3

Kaikki erityistapaukset ja niihin liittyvät päivämäärät arvioidaan uudelleen YTE:n tulevien tarkistusten yhteydessä niiden teknisen ja maantieteellisen soveltamisalan rajoittamiseksi niiden turvallisuuteen, yhteentoimivuuteen, rajat ylittäviin palveluihin ja TEN-T-käytäviin kohdistuvien vaikutusten ja niiden säilyttämisen tai poistamisen käytännöllisten ja taloudellisten vaikutusten arvioinnin perusteella. Erityisesti otetaan huomioon EU-rahoituksen saatavuus.

Erityistapaukset rajoitetaan reiteille tai verkkoihin, joilla ne ovat ehdottoman välttämättömiä, ja tässä yhteydessä on otettava huomioon kalustoyksikön ja reitin yhteensopivuutta koskevat menettelyt.

Tämän YTE:n 5.3 kohdassa yhteentoimivuuden osatekijäksi määriteltyyn komponenttiin liittyvässä erityistapauksessa vaatimustenmukaisuuden arviointi on tehtävä 6.1.2 kohdan mukaisesti.

▼B

7.3.2    Erityistapausten luettelo

7.3.2.1    Yleiset erityistapaukset

▼M4

Yksiköt, joita käytetään liikenteessä jäsenvaltion rataverkon ja kolmannen maan 1 520 mm:n rataverkon välillä: Suomea, Puolaa, Slovakiaa ja Ruotsia koskevat erityistapaukset.

▼B

P) Kolmansien maiden liikkuvaan kalustoon voidaan soveltaa kansallisia teknisiä sääntöjä tämän YTE:n vaatimusten sijasta.

▼M3

7.3.2.1a    Ulottuma (4.2.3.1 kohta)

Irlantia ja Pohjois-Irlantia koskeva erityistapaus

P) Yksikön ylä- ja alaosan vertailuprofiili voidaan määrittää tätä tarkoitusta varten ilmoitettujen kansallisten teknisten sääntöjen mukaisesti.

Tämä erityistapaus ei estä YTE:n mukaisen liikkuvan kaluston pääsyä rataverkkoon, jos se on yhteensopiva myös IRL-raideleveyden kanssa (1 600 mm:n raideleveysjärjestelmä).

▼B

7.3.2.2    Akselilaakerin kunnon tarkkailu (4.2.3.4 kohta)

a)    Ruotsia koskeva erityistapaus

▼M5

(T2) Yksiköiden, joita on tarkoitus käyttää Ruotsin rataverkolla, on oltava taulukossa 12 esitettävien kohde- ja sulkualueiden mukaisia.

▼B

Taulukossa 12 esitettävät kaksi akselilaakeripesän kohdealuetta, jotka viittaavat standardin ►M5  EN 15437-1:2009+A1:2022 ◄ parametreihin, on pidettävä esteettöminä radanvarressa olevalla kuumakäynti-ilmaisinjärjestelmällä tehtävää pystysuuntaista tarkkailua varten:

▼M4

Tämä erityistapaus ei koske 7.1.2 kohdan mukaisesti vastavuoroisesti tunnustettuja yksiköitä eikä yksiköitä, jotka on varustettu junaan asennetuilla akselilaakerien kunnon tarkkailulaitteilla. Yksikköjä koskevaa 7.1.2 kohdan mukaista poikkeusta ei sovelleta, kun käytetään muita vaatimustenmukaisuuden arviointimenetelmiä 6.1.2.4a kohdan mukaisesti.

▼M3 —————

▼M5

b)    Ranskaa koskeva erityistapaus (”T0”)

Tämä erityistapaus koskee kaikkia yksiköitä, joita on tarkoitus käyttää Ranskan rataverkolla.

Standardin EN 15437-1:2009+A1:2022 kohtia 5.1 ja 5.2 sovelletaan seuraavin erityispiirtein: (Merkinnät ovat standardin kuvassa 3 käytettyjä merkintöjä.)

WTA

=

70 mm

YTA

=

1 092,5 mm

LTA

=

Vmax × 0,56 (Vmax on rataosan suurin nopeus kuumakäynti-ilmaisimien tasolla kilometreinä tunnissa).

Tämä erityistapaus ei koske 7.1.2 kohdan mukaisesti vastavuoroisesti tunnustettuja yksiköitä eikä yksiköitä, jotka on varustettu junaan asennetuilla akselilaakerien kunnon tarkkailulaitteilla. Yksikköjä koskevaa 7.1.2 kohdan mukaista poikkeusta ei sovelleta, kun käytetään muita vaatimustenmukaisuuden arviointimenetelmiä 6.1.2.4a kohdan mukaisesti.

▼B

7.3.2.3    Kiskoilla pysyminen ajettaessa kierolla raiteella (4.2.3.5.1 kohta)

Isoa-Britanniaa koskeva erityistapaus

P) ►M3  Standardin EN 14363:2016 6.1.5.3.1 kohdassa ◄ esitetyn menetelmän nro 3 käyttöä koskevia rajoituksia ei sovelleta yksiköihin, joita on tarkoitus käyttää vain Yhdistyneen kuningaskunnan päärataverkolla.

▼M3

Tämä erityistapaus ei estä YTE:n mukaisen liikkuvan kaluston pääsyä kansalliselle rataverkolle.

▼B

7.3.2.4    Dynaamiset kulkuominaisuudet (4.2.3.5.2 kohta)

▼M5 —————

▼M3

Irlantia ja Pohjois-Irlantia koskeva erityistapaus

P) Kaluston ja olemassa olevan 1 600 mm:n raideleveysjärjestelmän yhteensopivuuden osalta on sallittua käyttää ilmoitettuja kansallisia teknisiä sääntöjä dynaamisten kulkuominaisuuksien arvioimiseksi.

Tämä erityistapaus ei estä YTE:n mukaisen liikkuvan kaluston pääsyä kansalliselle rataverkolle.

▼M5

7.3.2.5    Jarrujen turvallisuusvaatimukset (4.2.4.2 kohta)

Suomea koskeva erityistapaus

Sellaisten tavaravaunujen osalta, joita on tarkoitus käyttää vain 1 524 mm:n rataverkolla, 4.2.4.2 kohdassa määritellyn turvallisuusvaatimuksen katsotaan täyttyvän, jos yksikkö täyttää lisäyksessä C olevassa 9 kohdassa määritellyt edellytykset seuraavin muutoksin:

▼M3 —————

▼M3

7.3.2.6    Loppuopasteiden kiinnityslaitteet (4.2.6.3 kohta)

Irlantia ja Pohjois-Irlantia koskeva erityistapaus

P) Loppuopasteiden kiinnityslaitteiden yksiköiden, joilla on tarkoitus liikennöidä vain 1 600 mm:n raideleveysjärjestelmään kuuluvissa raideverkoissa, on täytettävä tätä tarkoitusta varten ilmoitettujen kansallisten sääntöjen vaatimukset.

Tämä erityistapaus ei estä YTE:n mukaisen liikkuvan kaluston pääsyä kansalliselle rataverkolle.

▼M5 —————

▼B

7.4    Erityiset ympäristöolot

Suomea ja Ruotsia koskevat erityisolot

Jotta liikkuvalla kalustolla olisi rajoittamaton pääsy Suomen ja Ruotsin rataverkolle talvioloissa, sen on osoitettava täyttävän seuraavat vaatimukset:

Portugalia ja Espanjaa koskevat erityisolot

Jotta liikkuvalla kalustolla olisi rajoittamaton pääsy Portugalin ja Espanjan rataverkolle kesäoloissa, on valittava 4.2.5 kohdassa määritelty lämpötila-alue T3.

7.5    Tavaraliikenteen vaunut, joiden käyttöä säätelevät kansalliset, kahdenväliset tai kansainväliset sopimukset

Ks. 6 artikla.

▼M5 —————

▼M5

▼M1

▼B

▼B

▼M5

▼M5