18.2.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 43/22


Alueiden komitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto potilaiden liikkuvuudesta ja terveydenhuollon kehityssuuntauksista Euroopan unionissa järjestetyn korkean tason pohdintaprosessin jatkotoimet” ja ”Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Sosiaalisen suojelun uudistaminen laadukkaan, helposti saatavilla olevan ja kestävän terveydenhoidon ja pitkäaikaishoidon kehittämiseksi: kansallisten strategioiden tukeminen avoimen koordinointimenetelmän avulla”

(2005/C 43/07)

ALUEIDEN KOMITEA, joka

ottaa huomioon komission tiedonannot ”Komission tiedonanto potilaiden liikkuvuudesta ja terveydenhuollon kehityssuuntauksista – Euroopan unionissa järjestetyn korkean tason pohdintaprosessin jatkotoimet” (KOM(2004) 301 lopullinen) ja ”Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Sosiaalisen suojelun uudistaminen laadukkaan, helposti saatavilla olevan ja kestävän terveydenhoidon ja pitkäaikaishoidon kehittämiseksi: kansallisten strategioiden tukeminen avoimen koordinointimenetelmän avulla” (KOM(2004) 304 lopullinen),

ottaa huomioon komission 20. huhtikuuta 2004 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 265 artiklan ensimmäisen kohdan nojalla tekemän päätöksen pyytää aiheesta alueiden komitean lausunto,

ottaa huomioon puheenjohtajansa 5. huhtikuuta 2004 tekemän päätöksen antaa lausunnon valmistelu ”talous- ja sosiaalipolitiikka” -valiokunnan tehtäväksi,

ottaa huomioon asiakirjan ”Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle Euroopan yhteisön terveysstrategiasta ja ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelman (2001–2006) hyväksymisestä” (KOM(2000) 285 lopullinen),

ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Lissabonin strategian sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen: avoimen koordinoinnin selkeyttäminen sosiaalisen suojelun alalla”, (KOM(2003) 261 lopullinen),

ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Terveyden- ja vanhustenhuollon saatavuus, laatu ja taloudellinen kestävyys tulevaisuudessa” (KOM(2001) 723 lopullinen),

ottaa huomioon asiakirjan ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla” (KOM(2004) 2 lopullinen),

ottaa huomioon9. joulukuuta 2003 annetun tiedonannon ”Potilaiden liikkuvuutta ja terveydenhuollon kehityssuuntauksia Euroopan unionissa käsittelevä korkean tason pohdintaprosessi”

ottaa huomioon”talous- ja sosiaalipolitiikka” -valiokunnan 6. heinäkuuta 2004 hyväksymän lausuntoluonnoksen (CdR 153/2004 rev. 1), jonka esittelijä oli Århusin maakunnanvaltuutettu Bente Nielsen (DK/PES),

hyväksyi 29.–30. syyskuuta 2004 pitämässään 56. täysistunnossa (syyskuun 30. päivän kokouksessa) yksimielisesti seuraavan lausunnon.

1   Alueiden komitean yleinen näkökanta ja suositukset

ALUEIDEN KOMITEA

1.1

katsoo, että komission tiedonannot aiheista ”Potilaiden liikkuvuudesta ja terveydenhuollon kehityssuuntauksista Euroopan unionissa järjestetyn korkean tason pohdintaprosessin jatkotoimet” ja ”Sosiaalisen suojelun uudistaminen laadukkaan, helposti saatavilla olevan ja kestävän terveydenhoidon ja pitkäaikaishoidon kehittämiseksi: kansallisten strategioiden tukeminen avoimen koordinointimenetelmän avulla” muodostavat perustan kokonaisstrategialle eurooppalaisia terveydenhuoltojärjestelmiä ja sosiaalisen suojelun järjestelmiä koskevan yhteisen näkemyksen kehittämiseksi. Tämän vuoksi tiedonantoja tulee käsitellä yhdessä, ja alueiden komitea kehottaakin koordinoimaan rinnakkain tiedonannoissa toteutettaviksi esitettyihin aloitteisiin ja prosesseihin liittyvät jatkotoimet.

1.2

korostaa, ettei yhteinen eurooppalainen strategia, jolla pyritään kehittämään Euroopan terveydenhuoltojärjestelmiä ja sosiaalisen suojelun järjestelmiä koskeva yhteinen visio, saa lisätä unionin toimivaltaa terveydenhuollon alalla. Euroopan terveydenhuoltojärjestelmiä ja sosiaalisen suojelun järjestelmiä koskeva yhteinen visio ei saa johtaa harmonisointipyrkimyksiin ja epäsuoriin sääntelyaloitteisiin. On noudatettava periaatetta, jonka nojalla terveysala kuuluu myös palvelujen organisoinnin ja rahoituksen osalta jäsenvaltioiden toimivaltaan ja niiden vastuulle. Läheisyysperiaatetta on kunnioitettava.

1.3

toteaa, että monissa jäsenvaltioissa alue- ja paikallisviranomaiset vastaavat terveydenhuollosta ja terveydenhoitoalasta. Alueiden komitea ja edellä mainituista aloista vastaavat alueet toivovatkin, että ne voivat osallistua ja tarjota panoksensa terveydenhuoltoalan yhteisen eurooppalaisen strategian luomiseen ja että niiden mahdollisuudet vaikuttaa yhteisön yleiseen terveysstrategiaan varmistetaan. Alueiden komitean näkemykset on otettava huomioon erityisesti, kun on kyse päätöksistä ja aloitteista, jotka liittyvät paikallis- ja alueviranomaisten tehtäviin ja vastuualaan terveydenhuollon ja -hoidon aloilla.

1.4

edellyttää, että alue- ja paikallisviranomaiset ovat mukana toteuttamassa terveysindikaattoreiden ja vertailuanalyysien kehittämisen kaltaisia aloitteita, joilla pyritään terveysalan eurooppalaisen kokonaisstrategian luomiseen. Alueiden komitea katsoo, että alue- ja paikallisviranomaisten edustajien tulee osallistua terveyspalveluja ja sairaanhoitoa käsittelevään korkean tason ryhmään, joka tukee komissiota monilla tärkeillä aloilla, joista mainittakoon potilaiden oikeudet ja velvollisuudet, ylimääräisen kapasiteetin jakaminen toisten kanssa ja rajatylittävä hoito sekä eurooppalaisten osaamiskeskusten nimeäminen ja uuden terveysteknologian arvioinnin koordinointi. Alueiden komitea kehottaa komissiota varmistamaan alue- ja paikallisviranomaisten edustuksen edellä mainitussa ryhmässä.

1.5

katsoo, että terveydenhuoltoalan yhteisiin tuleviin haasteisiin vastaamisen kannalta on huomattavan tärkeää kiinnittää erityistä huomiota uusiin jäsenvaltioihin. On tietoisesti asetettava etusijalle uusien jäsenvaltioiden tukeminen terveydenhuoltotoimien kehittämisessä ja kansalaisten terveydentilan parantamisessa. Tavoitteena tulee olla terveyteen liittyvien erojen ja vääristymien vähentäminen jäsenvaltioiden välillä siten, että vähitellen lähestytään unionin korkeinta tasoa.

Potilaiden liikkuvuus ja terveydenhuollon kehityssuuntaukset Euroopan unionissa KOM(2004) 301 lopullinen

2   Alueiden komitean näkökanta ja suositukset

ALUEIDEN KOMITEA

2.1

pitää myönteisenä, että komissio tunnustaa, että määräyksen, jonka mukaan kaikkien yhteisön politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu (152 artikla 1 kohta), toteuttaminen edellyttää terveydestä, terveydenhuollosta ja -hoidosta vastaavien poliittisten päätöksentekijöiden nykyistä laajempaa osallistumista. On olennaisen tärkeää, että yhteisön aloitteiden seuraukset otetaan huomioon arvioitaessa kattavasti uusien politiikkojen seurauksia ja että kyseisen arvioinnin yhteydessä analysoidaan myös yhteisön säännösten yhteentoimivuus, niiden seuraukset jäsenvaltioiden terveydenhuollolle sekä jäsenvaltioiden terveyspolitiikan tavoitteet. Koska terveys, terveydenhuolto ja -hoito kuuluvat monissa jäsenvaltioissa paikallis- ja alueviranomaisten vastuualaan, alueiden komitea katsoo, että alue- ja paikallistason on osallistuttava toimintaan.

2.2

katsoo lisäksi edelliseen liittyen, että on ratkaisevan tärkeää selventää, mitä seurauksia on yhteisön oikeuteen nojautuvasta ja sisämarkkinapalveluita koskevassa komission direktiiviehdotuksessa sekä sosiaaliturvajärjestelmiä koskevassa asetuksessa 1408/71 kuvaillusta kansalaisten oikeudesta saada korvaus toisessa jäsenvaltiossa saamistaan terveyspalveluista.

2.3

kehottaa komissiota varmistamaan, ettei ehdotukseen palveludirektiiviksi sisältyvä terveydenhuoltopalvelujen rinnastaminen muihin palveluihin johda ainoastaan terveydenhuoltopalvelujen avaamiseen markkinavoimille ja voiton tavoitteluun, vaan että se perustuu myös yksittäisen kansalaisen terveyden vaalimiseen, hänen tarvitsemiinsa hoitoihin ja elämän laatuun.

2.4

esittää, että yhteisön säädösten mukaisiin kansalaisten oikeuksiin liittyvän tiedon levittämisessä ja parantamisessa komissio kunnioittaa jäsenvaltioiden oikeutta päättää oman sosiaaliturvajärjestelmänsä piiriin kuuluvaan terveydenhuoltojärjestelmään liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista samoin kuin niitä poikkeavia säännöksiä, jotka koskevat jäsenvaltioiden sairausvakuutusjärjestelmien tarjoamia palveluja.

2.5

katsoo lisäksi, ettei kyse ole yksinomaan siitä, että kansalaisille tiedotetaan yhteisön lainsäädännön heille tarjoamista oikeuksista. Nykyistä enemmän on lisäksi selvitettävä mahdollisuudet varmistaa tarpeita vastaava ja helposti hyödynnettävä järjestelmä, jotta kaikki potilasryhmät pystyvät hyödyntämään tarjolla olevia oikeuksia ja mahdollisuuksia. Lisäksi on varmistettava, että muita huonommassa asemassa olevat potilaat, kuten turvaverkon ulkopuolelle joutuneet ikääntyneet ja psyykkisistä vaivoista kärsivät, voivat myös hyödyntää yhteisön lainsäädännön tarjoamia oikeuksia. Tämä edellyttää esimerkiksi, että kansalaisten saatavilla on tietoa ja että siihen liittyy kaikissa jäsenvaltioissa asiantunteva neuvonta ja opastus.

2.6

kehottaa aloitteita kehitettäessä varmistamaan ylimääräisen kapasiteetin hyödyntämisen ja rajatylittävän terveydenhoidon. Lisäksi on paikallaan taata ammatillisen pätevyyden tunnustamista koskevien yhteisön määräysten noudattaminen ja käynnistymässä oleva säännösten yksinkertaistaminen, jolla pyritään varmistamaan se, etteivät aloitteet johda lääketieteellisen ja muun terveydenhuoltohenkilöstön epätarkoituksenmukaiseen jakautumiseen esim. uusia jäsenvaltioita vahingoittavalla tavalla.

2.7

pitää myönteisenä, että komissio tunnustaa terveydenhuoltoteknologian jäsennellyn ja kattavan arvioinnin merkityksen. Se voi tarjota vakaan pohjan terveyteen liittyvien laitteiden ja valmisteiden sekä tekniikan arvioinnille ja dokumentoinnille.

2.8

katsoo edelliseen liittyen, että jäsennelty ja koordinoitu Euroopan tason yhteistyö terveydenhuoltoteknologian kehitykseen liittyvän kokemustenvaihdon, tiedonjakamisen ja tutkimuksen alalla voi tarjota jäsenvaltioille huomattavaa lisäarvoa.

2.9

katsoo, että laadukkaan ja luotettavan tiedon saatavuus vaikuttaa huomattavasti jäsenvaltioiden mahdollisuuksiin päättää parhaista käytänteistä ja yhtenäistää standardeja. Siten se on myös monien ehdotettujen aloitteiden käytännön toteutuksen välttämätön edellytys. Järjestelmällisen eurooppalaisen tietojärjestelmän perustan luominen tulee, kuten komissio huomauttaa, toteuttaa yhteistyössä alan muiden toimijoiden kansa ja koordinoida OECD:n ja WHO:n alalla käynnissä olevien aloitteiden ja toimien kanssa. Tarjolla olevaan vertailukelpoiseen tietoon perustuvien uusien toiminen toteuttaminen on jäsenvaltioiden tehtävä.

2.10

katsoo, että komission tulisi varmistaa nykyistä paremmin terveydenhuollosta ja -hoidosta vastaavien alue- ja paikallisviranomaisten osallistuminen terveydenhuoltopalveluita ja sairaanhoitoa koskevaan yhteistyöhön sekä sitä varten perustettavan ryhmän toimintaan.

Sosiaalisen suojelun uudistaminen laadukkaan, helposti saatavilla olevan ja kestävän terveydenhoidon ja pitkäaikaishoidon kehittämiseksi koordinointimenetelmän avulla KOM(2004) 304 lopullinen

3   Alueiden komitean näkökanta ja suositukset

ALUEIDEN KOMITEA

3.1

kannattaa komission tiedonannon päätavoitetta: edistää avointa koordinointimenetelmää hyödyntäen sellaisen yhteisen kehyksen määrittämistä, joka tukee jäsenvaltioiden pyrkimyksiä uudistaa ja kehittää sosiaalisen suojelun määrärahoista kustannettavaa terveydenhoitoa ja pitkäaikaishoitoa.

3.2

on samaa mieltä kolmesta yleistavoitteesta: terveydenhuollon yleinen saatavuus, yhdenvertaisuus ja yhteisvastuu, laadukkaiden terveydenhuoltopalvelujen tarjonta sekä terveydenhuoltopalvelujen pitkäjänteisen taloudellisen kestävyyden takaaminen.

3.3

katsoo, että yhteisen yleiskehyksen laatiminen ja suuntaa-antavien tavoitteiden varmistaminen voivat osaltaan auttaa kohtaamaan tulevat haasteet, joita ovat väestön ikääntyminen, jatkuvat ja tyypillisesti terveydenhuoltopalvelujen ja hoidon eriarvoiseen saatavuuteen liittyvät ongelmat, laadukkaiden palvelujen tarjonnan ja kysynnän sekä tiettyjen järjestelmien rahoituksen epätasapaino.

3.4

korostaa, että indikaattoreiden ja vertailukriteereiden asettamisessa tulee kunnioittaa jäsenvaltioiden vastuuta terveyspalvelujen tarjoamisessa ja järjestämisessä sekä ottaa huomioon jäsenvaltioittain vaihtelevat olosuhteet. Komitea pitää tärkeänä, että kyseiset indikaattorit perustuvat mahdollisimman pitkälle jo saatavilla oleviin tietoihin. Suhteettoman suuri indikaattoreiden määrä aiheuttaa liikaa lisätyötä alue- ja paikallistasolla.

3.5

korostaa, että terveydenhuollon hallinto kuuluu monissa jäsenvaltioissa alue- ja paikallisviranomaisille ja että kyseisillä viranomaisilla on usein ensisijainen vastuu myös terveysvalistuksesta ja ennaltaehkäisevistä terveyspalveluista sekä kotipalveluista, joiden avulla voidaan välttää sairaalahoitoon joutuminen tai vähentää sairaalahoidon tarvetta. Alue- ja paikallisviranomaiset onkin tärkeinä toimijoina ja avoimen koordinaatioperiaatteen mukaisesti otettava mukaan laatimaan kansallisia toimintasuunnitelmia ja päättämään indikaattoreista ja vertailukriteereistä.

3.6

kehottaa indikaattoreista päätettäessä ottamaan mukaan myös laatumittarit, sillä puhtaasti määrälliset indikaattorit eivät mittaa nk. pehmeitä arvoja, kuten mm. vanhustenhuoltoon liittyvää huolenpitoa ja elämänlaadun parantumista. Terveydenhuoltopalvelujen laatua ei siis tule suhteuttaa pelkästään kustannus–hyöty-akselilla, vaan myös tarjottavaan palveluun liittyvään huolehtimiseen ja huolenpitoon.

3.7

haluaa lisäksi kiinnittää huomiota siihen, että avoimen koordinaatiomenetelmän mukaisesti indikaattoreista päätettäessä ja vertailukriteerejä sovellettaessa on otettava myös huomioon jäsenvaltioittain vaihtelevat lähtökohdat.

3.8

kehottaa komissiota tukemaan parhaiden käytänteiden levittämiseen soveltuvien ja avoimen koordinointimenetelmän soveltamisen kannalta tärkeiden verkkojen kehittämistä.

3.9

suosittelee paneutumista myös muiden politiikkojen vaikutuksiin terveyden ja terveydenhuollon kannalta. Komitea katsoo lisäksi, että poliittisten prosessien yhteensovittamisella myös muilla aloilla, kuten työllisyyspolitiikassa, on merkitystä yleisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Alueiden komitea pitääkin tästä syystä myönteisenä, että terveydenhuoltohenkilöstön perus- ja jatkokoulutukseen sijoittamisen tarpeellisuuteen suhtaudutaan elinikäisen oppimisen, työsuojelun ja työelämän laadun parantamisen näkökulmasta. Ajan myötä tämä voi osaltaan edistää työntekijöiden pysyvyyttä terveydenhoitoalalla ja helpottaa toivottavasti rekrytointia alalle, mitä väestön ikääntymisen ja pahenevan henkilöstöpulan asettamiin yhteisiin haasteisiin vastaaminen edellyttää.

3.10

katsoo, että turvaverkon ulkopuolelle päätyneiden ikääntyneiden kansalaisten, etnisten vähemmistöjen ja pienituloisten kaltaisiin marginaaliryhmiin keskittymien on ensiarvoisen tärkeää yleistavoitteiden saavuttamiseksi ja terveydenhuoltopalvelujen yhdenvertaisen saatavuuden takaamiseksi. Tässä yhteydessä on tuettava jäsenvaltioiden muutospyrkimyksiä kehittämällä edellä mainittuja ryhmiä koskevia tukimekanismeja tavoitteena tasoittaa terveyteen liittyviä eroja. Mainittujen tukimekanismien kehittäminen edellyttää kaikkien asianosaisten toimijoiden aktivoimista.

Bryssel 30. syyskuuta 2004

Alueiden komitean

puheenjohtaja

Peter STRAUB