JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS

MANUEL CAMPOS SÁNCHEZ-BORDONA

19 päivänä tammikuuta 2023 ( 1 )

Asia C‑141/22

TLL The Longevity Labs GmbH

vastaan

Optimize Health Solutions mi GmbH ja

(Ennakkoratkaisupyyntö – Landesgericht für Zivilrechtssachen Graz ( osavaltion siviiliasioita käsittelevä tuomioistuin, Graz, Itävalta))

Ennakkoratkaisupyyntö – Elintarviketurvallisuus – Elintarvikkeet ja ravintolisät – Elintarviketuotanto – Uuselintarvike – Alkutuotanto – Tuotantomenetelmä – Idätetyn tattarin iduista valmistettu, runsaasti spermidiiniä sisältävä jauho – Tattarin siementen idättäminen spermidiiniä sisältävässä ravinneliuoksessa

1.	Tämä ennakkoratkaisupyyntö antaa unionin tuomioistuimelle mahdollisuuden tulkita ensimmäistä kertaa (ellen erehdy) asetusta (EU) 2015/2283, ( 2 ) jolla säännellään uuselintarvikkeiden markkinoille saattamista unionissa.

2.	Asetuksella 2015/2283 korvataan asetus (EY) N:o 258/97 ( 3 ) ja asetus (EY) N:o 1852/2001, ( 4 ) ja sen tarkoituksena on yksinkertaistaa uuselintarvikkeiden hyväksymismenettelyjä sekä ottaa huomioon unionin lainsäädännön hiljattainen kehitys ja mukauttaa se tekniikan kehitykseen.

Unionin tuomioistuimen on selvitettävä, voidaanko elintarvike, jonka valmistuksessa käytetään runsaasti spermidiiniä ( 5 ) sisältävässä vesiliuoksessa kasvatettuja tattarin ( 6 ) ituja, joista jauhetaan biologisesti rikastettua jauhoa ravintolisän tuotantoa varten, luokitella asetuksessa 2015/2283 tarkoitetuksi uuselintarvikkeeksi.

I Asiaa koskevat oikeussäännöt

A Unionin oikeus

1. Asetus 2015/2283

Asetuksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetään seuraavaa:

”Lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan

’uuselintarvikkeella’ mitä tahansa elintarviketta, jota ei käytetty unionissa merkittävässä määrin ihmisravinnoksi ennen 15 päivää toukokuuta 1997 riippumatta siitä, milloin jäsenvaltiot ovat liittyneet unioniin, ja joka kuuluu vähintään yhteen seuraavista luokista:

– –

iv)

elintarvikkeet, jotka koostuvat, ovat peräisin tai on valmistettu kasveista tai niiden osista, lukuun ottamatta elintarvikkeita, joilla on turvallinen käyttöhistoria elintarvikkeena unionissa ja jotka koostuvat, ovat peräisin tai on valmistettu kasvista tai saman lajin toisesta lajikkeesta, joka on saatu

–	perinteisillä lisäämismenetelmillä, joita on käytetty elintarviketuotannossa unionissa ennen 15 päivää toukokuuta 1997; tai

–

muilla kuin perinteisillä lisäämismenetelmillä, joita ei ole käytetty elintarviketuotannossa unionissa ennen 15 päivää toukokuuta 1997, jos nämä menetelmät eivät aiheuta elintarvikkeen koostumuksessa tai rakenteessa merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat sen ravintoarvoon, aineenvaihduntaan tai ei-toivottujen aineiden pitoisuuksiin;

– –

vii)

elintarvikkeet, jotka on tuotettu menetelmällä, jota ei ole käytetty elintarviketuotannossa unionissa ennen 15 päivää toukokuuta 1997 ja joka aiheuttaa elintarvikkeen koostumuksessa tai rakenteessa merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat sen ravintoarvoon, aineenvaihduntaan tai ei-toivottujen aineiden pitoisuuksiin;

– –”.

Asetuksen 6 artiklassa (”Unionin luettelo hyväksytyistä uuselintarvikkeista”) säädetään seuraavaa:

”1. Komissio laatii ja saattaa ajan tasalle unionin luettelon uuselintarvikkeista, joiden saattaminen unionin markkinoille on hyväksytty 7, 8 ja 9 artiklan mukaisesti, jäljempänä ’unionin luettelo’.

2. Ainoastaan unionin luettelossa mainittuja sallittuja uuselintarvikkeita voidaan pitää kaupan unionissa sellaisenaan tai niitä voidaan käyttää elintarvikkeissa siinä määrättyjen käyttöä koskevien edellytysten ja merkintöjä koskevien vaatimusten mukaisesti.”

Asetuksen 10 artiklan 1 kohdassa ( 7 ) säädetään seuraavaa:

”1. Menettely, jolla hyväksytään uuselintarvikkeen saattaminen unionin markkinoille ja saatetaan tämän asetuksen 9 artiklassa säädetty unionin luettelo ajan tasalle, käynnistetään joko komission aloitteesta tai sen jälkeen, kun hakija esittää komissiolle hakemuksen mahdollisten vakiotiedostomuotojen mukaisesti asetuksen (EY) N:o 178/2002 39 f artiklan nojalla. Komissio asettaa hakemuksen viipymättä jäsenvaltioiden saataville. Komissio julkistaa hakemuksen tiivistelmän, joka perustuu tämän artiklan 2 kohdan a, b ja e alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin.”

2. Asetus N:o 178/2002 ( 8 )

Asetuksen 2 artiklassa säädetään seuraavaa:

”– –

’Elintarvikkeen’ määritelmään eivät sisälly

rehut;

b)	elävät eläimet, paitsi jos ne on tarkoitus saattaa markkinoille ihmisten ravinnoksi;

c)	kasvit ennen niiden korjuuta;

– –”.

Asetuksen 3 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Tässä asetuksessa tarkoitetaan

– –

16)

’tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheilla’ mitä tahansa vaihetta, tuonti mukaan lukien, elintarvikkeen alkutuotannosta sen varastointiin, kuljetukseen, myyntiin tai lopulliselle kuluttajalle toimittamiseen asti edellä mainitut vaiheet mukaan luettuna ja, silloin kun sillä on merkitystä, rehujen tuontia, tuotantoa, varastointia, kuljetusta, jakelua, myyntiä ja toimittamista;

17)	’alkutuotannolla’ alkutuotannon tuotteiden tuotantoa, kasvatusta ja viljelyä, myös sadonkorjuuta, lypsämistä ja kaikkia eläintuotannon vaiheita ennen teurastusta. Se sisältää myös metsästyksen, kalastuksen ja luonnonvaraisten tuotteiden keräämisen.

– –”.

3. Täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/2470 ( 9 )

9.	Asetuksen liitteessä olevassa taulukossa 1 luetellaan ”hyväksytyt uuselintarvikkeet” ja taulukossa 2 ”hyväksyttyjen uuselintarvikkeiden eritelmät”.

B Kansallinen oikeus

10.

Sopimattoman kilpailun estämisestä vuonna 1984 annetun liittovaltion lain ( 10 ) mukaan yritys voi vaatia toista samoilla markkinoilla toimivaa yritystä pidättymään sellaisten tavaroiden markkinoille saattamisesta, joille on saatava etukäteen viranomaisen hyväksyntä, jos viimeksi mainittu yritys ei ole saanut tällaista hyväksyntää.

II Tosiseikat, pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset

11.	TLL The Longevity Labs GmbH ‑yhtiö (jäljempänä TLL) valmistaa ravintolisää uuttamalla spermidiiniä fermentoimattomista itämättömistä vehnänalkioista.

12.

TLL ilmoitti komissiolle 6.12.2017 aikomuksestaan saattaa markkinoille runsaasti spermidiiniä sisältävän vehnänalkiouutteen (Triticum aestivum) elintarvikkeiden uutena ainesosana. Kyseinen uuselintarvike on saanut hyväksynnän, ja se mainitaan täytäntöönpanoasetuksen 2017/2470 ( 11 ) liitteessä olevassa luettelossa.

13.	Optimize Health Solutions mi GmbH ‑yhtiö (jäljempänä Optimize Health) valmistaa go Optimize Spermidine ‑nimistä ravintolisää, joka sisältää tattarin iduista valmistettua, runsaasti spermidiiniä sisältävää jauhoa (jäljempänä kyseessä oleva tuote).

14.

TLL nosti ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa kanteen, jossa se vaati, että Optimize Healthia kielletään saattamasta markkinoille kyseessä olevaa tuotetta. TLL väitti, että kyse on uuselintarvikkeesta, jolle on saatava (asetuksen 2015/2283 6 artiklan 2 kohdan mukaan) ennakkohyväksyntä ja joka on sisällytettävä unionin luetteloon, ja etteivät nämä seikat toteudu kyseisen elintarvikkeen osalta. Näin ollen Optimize Healthin toiminta on TLL:n mukaan vilpillistä kilpailua.

15.	Optimize Health kiistää tuotteensa olevan uuselintarvike: kyse on täysin kuivatusta perinteisestä elintarvikkeesta, jonka valmistuksessa ei käytetä valikoivaa, uutta uuttamisvaihetta. Se lisää, että spermidiini on ollut saatavilla unionin markkinoilla ravintolisänä yli 25 vuoden ajan.

16.

Landesgericht für Zivilrechtssachen Graz (osavaltion siviiliasioita käsittelevä tuomioistuin, Graz, Itävalta), jonka on ratkaistava vilpillistä kilpailua koskeva riita-asia, on epävarma kyseessä olevan tuotteen luokittelusta, erityisesti sen valmistusmenetelmän osalta. Epäilysten hälventämiseksi se esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

”1)

Onko [asetuksen 2015/2283] 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan iv alakohtaa tulkittava siten, että ’tattarin iduista valmistettu, runsaasti spermidiiniä sisältävä jauho’ on uuselintarvike, koska vain sellaista tattarin iduista valmistettua jauhoa, jonka spermidiinipitoisuutta ei ole lisätty, käytettiin unionissa merkittävässä määrin ihmisravinnoksi ennen 15.5.1997, tai koska vain sillä on tämän päivämäärän jälkeen turvallinen käyttöhistoria elintarvikkeena, riippumatta siitä, millä tavalla spermidiini päätyy tattarin iduista valmistettuun jauhoon?

2)	Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi: onko asetuksen [2015/2283] 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan vii alakohtaa tulkittava siten, että elintarvikkeiden tuotantomenetelmän käsite kattaa myös alkutuotantomenetelmät?

Jos toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi: onko asetuksen [2015/2283] 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan vii alakohdassa tarkoitetun tuotantomenetelmän uutuuden kannalta ratkaisevaa se, ettei kyseistä menetelmää sellaisenaan ole aikaisemmin käytetty minkään elintarvikkeen tuottamiseen, vai se, ettei sitä ole aikaisemmin käytetty arvioitavan elintarvikkeen tuottamiseen?

Jos toiseen kysymykseen vastataan kieltävästi: onko spermidiiniä sisältävässä ravinneliuoksessa tapahtuvassa tattarin siementen idättämisessä kyse sellaisen kasvin alkutuotantomenetelmästä, johon ei sovelleta elintarvikelainsäädäntöä, erityisesti [asetusta 2015/2283], koska kasvi ei ennen sen korjuuta ole vielä elintarvike (asetuksen (EY) N:o 178/2002 2 artiklan kolmannen kohdan c alakohta)?

5)	Onko merkitystä sillä, sisältääkö ravinneliuos luonnollista vai synteettistä spermidiiniä?”

III Asian käsittelyn vaiheet unionin tuomioistuimessa

17.	Ennakkoratkaisupyyntö kirjattiin saapuneeksi unionin tuomioistuimeen 28.2.2022.

18.	Kirjallisia huomautuksia ovat esittäneet TLL, Optimize Health, Kreikan hallitus ja Euroopan komissio.

19.	Istuntoa asianosaisten kuulemiseksi ei katsottu tarpeelliseksi järjestää.

IV Asian arviointi

A Alustavat huomautukset

1. Kyseessä oleva tuote

20.

Muiden polyamiinien tavoin spermidiinin ensisijainen tehtävä on neutraloida solujen nukleiinihappojen varaukset ja mahdollistaa solujen toiminta. Viimeaikaiset tieteelliset tutkimukset viittaavat siihen, että tukemalla solujen autofagiaprosessia (puhdistus) se voi auttaa ehkäisemään sydän- ja verisuonitauteja ja ruoka-aineallergioita sekä torjumaan diabeteksen oireita. ( 12 ) Sen on myös todettu voivan pidentää ihmisen elinikää jopa 5,7 vuodella. ( 13 )

21.	Nämä ominaispiirteet auttavat ymmärtämään paremmin niitä keskenään ristiriitaisia etuja, joita on molemmilla asianosaisina olevilla yrityksillä, jotka valmistavat tätä ravintolisää, jonka markkinat voivat kasvaa merkittävästi.

22.

Kyseiset yritykset käyttävät spermidiinin valmistuksessa eri menetelmiä:

–	TLL uuttaa sitä itämättömistä vehnänalkioista monimutkaisella ja kalliilla kemiallisella menetelmällä

–	Optimize Health idättää tattarin siemenet vesiviljelytekniikalla synteettistä spermidiiniä sisältävässä vesiliuoksessa itujen saamiseksi. Korjuun jälkeen idut pestään vedellä, kuivataan ja jauhetaan jauhoksi.

2. Uuselintarvikkeiden markkinoille saattaminen

23.

Asetuksella 2015/2283 on edeltäjiensä tavoin kaksi tavoitetta: varmistaa uuselintarvikkeiden sisämarkkinoiden toiminta ja suojella kansanterveyttä vaaroilta, joita nämä elintarvikkeet voivat aiheuttaa. ( 14 ) Lisäksi on suojattava kuluttajien etuja sekä turvattava korkeatasoinen ympäristönsuojelu ja ympäristön laadun parantaminen. ( 15 )

24.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi asetuksessa 2015/2283 säädetään sen edeltäjien mukaisesti myös uuselintarvikkeiden riskianalyysistä ja niiden markkinoille saattamisen edellyttämästä ennakkohyväksynnästä. Hyväksymismenettelystä tulee unionin menettely, joka keskitetään komissiolle, ja lisäksi sillä on erga omnes ‑vaikutus, koska uuselintarvikkeen hyväksyntä koskee kaikkia niitä, jotka aikovat valmistaa sitä. ( 16 )

25.

Asetuksessa 2015/2283 määritellään, mitä tarkoitetaan uuselintarvikkeella, joka on tämän ennakkoratkaisupyynnön keskeinen käsite. ( 17 ) Asetuksen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaan uuselintarvikkeen on täytettävä kaksi edellytystä:

–	Sitä ei ole käytetty ”unionissa merkittävässä määrin ihmisravinnoksi ennen 15 päivää toukokuuta 1997”. ( 18 )

–	Sen on kuuluttava vähintään yhteen säännöksen i–x alakohtaan sisältyvistä luokista. ( 19 )

26.

Ennakkoratkaisua pyytäneellä tuomioistuimella ei näytä olevan ensimmäiseen edellytykseen liittyviä epäilyjä, eivätkä sen kysymykset koske sitä. Ymmärtääkseni se katsoo toteen näytetyksi, että kyseessä olevaa tuotetta ei ollut olemassa tai että sen kulutus ei ollut merkittävää unionissa ennen 15.5.1997.

27.	Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen kysymykset koskevat sen sijaan toista edellytystä. Erityisesti se pyrkii selvittämään, miten määritellään, kuuluuko kyseessä oleva tuote asetuksen 2015/2283 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan iv alakohdan vai vii alakohdan soveltamisalaan. ( 20 )

3. Ennakkoratkaisupyynnön jälkeiset tosiseikat

28.	Itävalta ilmoitti 3.6.2022 (eli useita kuukausia tämän ennakkoratkaisupyynnön lähettämisen jälkeen) komissiolle, että tattarin iduista valmistettu, runsaasti spermidiiniä sisältävä jauho on asetuksen 2015/2283 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan vii alakohdassa tarkoitettu uuselintarvike. ( 21 )

29.	Tämä seikka, johon Kreikan hallitus ja komissio ovat viitanneet kirjallisissa huomautuksissaan, ( 22 ) ei kuitenkaan voi vaikuttaa ennakkoratkaisupyynnön lopputulokseen, koska ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei ole voinut ottaa sitä huomioon pyynnön esittämisen yhteydessä.

B Ensimmäinen ennakkoratkaisukysymys

30.	Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee, voidaanko kyseessä olevaa tuotetta pitää asetuksen 2015/2283 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan iv alakohdan soveltamisalaan kuuluvana uuselintarvikkeena.

31.

Kyseisen alakohdan mukaan siinä säädettyyn ryhmään kuuluvat elintarvikkeet, ”jotka koostuvat, ovat peräisin tai on valmistettu kasveista tai niiden osista, lukuun ottamatta elintarvikkeita, joilla on turvallinen käyttöhistoria elintarvikkeena unionissa ja jotka koostuvat, ovat peräisin tai on valmistettu kasvista tai saman lajin toisesta lajikkeesta, joka on saatu ( 23 ):

–	perinteisillä lisäämismenetelmillä, joita on käytetty elintarviketuotannossa unionissa ennen 15 päivää toukokuuta 1997; tai

–

32.	Kuten edellä jo selitin, spermidiinillä biologisesti rikastettua jauhoa saadaan tattarikasvista. Se valmistetaan tämän kasvin kuivatuista ja jauhetuista iduista. Tähän ryhmään kuulumisen perusedellytys siis täyttyy.

33.

Vaatimus, joka koskee turvallista käyttöhistoriaa elintarvikkeena unionissa ja jonka perusteella voidaan poiketa hyväksynnän hakemisesta tuotteelle, koskee käsitettä, jota ei ole määritelty asetuksessa 2015/2283. Sen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan turvallinen käyttöhistoria elintarvikkeena kolmannessa maassa tarkoittaa kuitenkin, että ”kyseisen elintarvikkeen turvallisuus on vahvistettu sen koostumusta koskevien tietojen ja niiden kokemusten perusteella, joita on saatu sen vähintään 25 vuotta kestäneestä jatkuvasta käytöstä vähintään yhden kolmannen maan merkittävän väestönosan tavanomaisessa ruokavaliossa – –”.

34.

Turvallista käyttöhistoriaa elintarvikkeena kolmannessa maassa koskevan käsitteen määritelmä voidaan laajentaa koskemaan käsitettä, joka koskee turvallista käyttöhistoriaa elintarvikkeena unionissa. Toimitettujen tietojen perusteella ei kuitenkaan voida todeta, että tämäntyyppisellä jauholla olisi turvallinen käyttöhistoria elintarvikkeena unionissa.

35.

Poikkeuksen toisena soveltamisedellytyksenä on, että on tarpeen, että kyseessä olevan tuotteen valmistukseen käytettävä kasvi

–	saadaan perinteisillä lisäämismenetelmillä, joita on käytetty elintarviketuotannossa unionissa ennen 15.5.1997, aiempana mainitsemistani kahdesta luetelmakohdasta edellisessä tarkoitetulla tavalla;

–	saadaan muilla kuin perinteisillä lisäämismenetelmillä, joita ei ole käytetty ennen 15.5.1997, jos nämä menetelmät eivät aiheuta aiempana mainituista kahdesta luetelmakohdasta jälkimmäisessä mainittuja muutoksia.

36.

Asiakirja-aineistoon sisältyvien tietojen mukaan spermidiiniä sisältävän vesiliuoksen käyttö tattarin itujen vesiviljelyssä ei nimittäin myöskään ole kasvien lisäämiseen (kasvullinen lisäys) vaan tuotantoon tarkoitettu menetelmä tai tekniikka sen itujen rikastamiseksi, jotta saavutetaan korkea spermidiinipitoisuus.

37.

Kyseisen tekniikan käyttö aiheuttaa myös elintarvikkeen koostumuksessa tai rakenteessa merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat sen ravintoarvoon, kuten selitän tarkemmin jäljempänä. Koska elintarvikkeen spermidiinipitoisuus on erittäin korkea (erotuksena elintarvikkeesta, jonka valmistuksessa tattarin siemeniä ei idätetä vesiliuoksessa), muutokset sen koostumuksessa voivat vaikuttaa sen ravintoarvoon.

38.	Näin ollen tattarin iduista valmistettu, runsaasti spermidiiniä sisältävä jauho kuuluu asetuksen 2015/2283 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan iv alakohdan soveltamisalaan. On vielä selvitettävä, voidaanko sitä pitää uuselintarvikkeena myös kyseisen säännöksen vii alakohdan perusteella.

C Toinen ennakkoratkaisukysymys

39.	Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee, voidaanko asetuksen 2015/2283 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan vii alakohtaa tulkita ”siten, että elintarvikkeiden tuotantomenetelmän käsite kattaa myös alkutuotantomenetelmät”.

40.

Kyseisen säännöksen mukaan uuselintarvikkeilla tarkoitetaan elintarvikkeita ”– –, jotka on tuotettu menetelmällä, jota ei ole käytetty elintarviketuotannossa unionissa ennen 15 päivää toukokuuta 1997 ja joka aiheuttaa elintarvikkeen koostumuksessa tai rakenteessa merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat sen ravintoarvoon, aineenvaihduntaan tai ei-toivottujen aineiden pitoisuuksiin” (kursivointi tässä).

41.

Riita-asiassa pyritään siis selvittämään, onko kyseessä oleva tuote valmistettu tuotantomenetelmällä, jota ei ole käytetty unionissa ennen 15.5.1997 ja joka aiheuttaa elintarvikkeen koostumuksessa tai rakenteessa merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat sen ravintoarvoon, aineenvaihduntaan tai ei-toivottujen aineiden pitoisuuksiin. ( 24 )

1. Tuotantomenetelmä

42.

Se, että elintarvike on valmistettu tuotantomenetelmällä, erottaa asetuksen 2015/2283 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan vii alakohdan soveltamisalaan kuuluvat uuselintarvikkeet kyseisen säännöksen iv alakohdan, johon aiemmin viittasin, soveltamisalaan kuuluvista uuselintarvikkeista:

–	3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetut uuselintarvikkeet kuuluvat elintarvikkeisiin, jotka on tuotettu perinteisillä tai muilla kuin perinteisillä kasvien lisäämismenetelmillä, joista saadaan uusia kasveja.

–	3 artiklan 1 kohdan a alakohdan vii alakohdassa tarkoitetut uuselintarvikkeet liittyvät elintarvikkeiden tuotantomenetelmissä käytettäviin tekniikoihin.

43.

Toistan, että mielestäni tattarin siementen idättäminen runsaasti spermidiiniä sisältävässä ravinneliuoksessa ei ole lisäämistekniikka, koska itujen korjuu tapahtuu ennen lehtien muodostumista, jotta idut voidaan kuivata ja jauhaa jauhoksi. Tattarin siemenet eivät lisäänny itämisen aikana, koska jokaisesta siemenestä kehittyy yksi itu, kuten Optimize Health väittää.

44.	Sitä vastoin siementen kasvattaminen runsaasti synteettistä spermidiiniä sisältävässä vesiliuoksessa on tekniikka, joka kuuluu osana elintarvikkeen ainesosan tuotantoprosessiin.

45.	Asetuksessa 2015/2283 ei määritellä, mitä tuotantomenetelmällä tarkoitetaan. Sen 3 artiklan 1 kohdassa kuitenkin säädetään, että ”– – sovelletaan asetuksen (EY) N:o 178/2002 2 ja 3 artiklan määritelmiä”.

46.

Asetuksessa N:o 178/2002 ei myöskään suoraan määritellä tuotannon käsitettä, mutta viitataan siihen useita kertoja. ( 25 ) Erityisesti on todettava seuraavaa:

–	Sen johdanto-osan 12 perustelukappaleessa ( 26 ) viitataan elintarvikeketjuun jatkumona, johon sisältyvät vaiheet alkutuotannosta (ensimmäinen vaihe) toimittamiseen kuluttajille.

–

Sen 3 artiklan 16 alakohdassa esitetyn määritelmän mukaan ”tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheilla” tarkoitetaan ”mitä tahansa vaihetta, tuonti mukaan lukien, elintarvikkeen alkutuotannosta sen varastointiin, kuljetukseen, myyntiin tai lopulliselle kuluttajalle toimittamiseen asti edellä mainitut vaiheet mukaan luettuna – –” (kursivointi tässä).

–

Saman 3 artiklan 17 alakohdassa esitetyn määritelmän mukaan ”alkutuotannolla” tarkoitetaan ”alkutuotannon tuotteiden tuotantoa, kasvatusta ja viljelyä, myös sadonkorjuuta, lypsämistä ja kaikkia eläintuotannon vaiheita ennen teurastusta. Se sisältää myös metsästyksen, kalastuksen ja luonnonvaraisten tuotteiden keräämisen”.

47.	Alkutuotannon sisällyttäminen elintarvikkeen valmistusmenetelmään on yhdenmukaista asetusten N:o 178/2002 ja 2015/2283 päätavoitteen eli mahdollisimman kattavan elintarviketurvallisuuden varmistamisen kanssa.

48.	Näin ollen asetuksen 2015/2283 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan vii alakohdassa tarkoitettu tuotantomenetelmä kattaa sekä uuselintarvikkeen alkutuotannon että kaikki sen myöhemmät jalostusvaiheet. ( 27 )

49.

Kun näitä lähtökohtia sovelletaan riita-asian kohteeseen, katson, että tattarin siementen vesiviljely synteettistä spermidiiniä sisältävässä vesiliuoksessa itujen korjaamista, kuivaamista ja runsaasti spermidiiniä sisältävän biologisesti rikastetun jauhon valmistamista varten kuuluu osana edempänä esitetyssä analyysissä tarkoitettuun tuotantomenetelmään.

50.

Tässä käytettyä tekniikkaa sovelletaan nimittäin alkutuotantoon ravintolisän valmistamista varten. Kuten komissio ja TLL väittävät, se ei eroa tekniikasta, jota käytetään muiden sellaisten uuselintarvikkeiden osalta, jotka Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen ja jäsenvaltioiden viranomaiset ovat hyväksyneet asetuksen 2015/2283 4 artiklan mukaisessa menettelyssä.

51.

Tämä koskee seleenillä biologisesti rikastettuja herkkusieniä (Agaricus bisporus), jotka kasvatetaan runsaasti seleeniä sisältävässä ravinneliuoksessa, ( 28 ) raudalla biologisesti rikastettuja sinilupiinin (Lupinus angustifolius) versoja, jotka kasvatetaan rautasulfaattiliuoksessa idätetyistä desinfioiduista siemenistä, ( 29 ) herkkusieniä, jotka on sadonkorjuun jälkeen käsitelty ultraviolettisäteilyllä niiden D2-vitamiinipitoisuuden nostamiseksi, ja hiivan biomassaa, joka on biologisesti rikastettu seleenillä tai kromilla viljelemällä sitä jommallakummalla näistä kivennäisaineista rikastetussa väliaineessa.

2. Merkittävät muutokset elintarvikkeen koostumuksessa tai rakenteessa

52.

Kun on määritelty tuotantomenetelmän merkitys ja sen soveltaminen kyseessä olevaan tuotteeseen, on tutkittava, onko käytetty tekniikka uusi ja aiheuttaako se ”elintarvikkeen koostumuksessa tai rakenteessa merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat sen ravintoarvoon, aineenvaihduntaan tai ei-toivottujen aineiden pitoisuuksiin”.

53.	Ennakkoratkaisua pyytäneellä tuomioistuimella ei vaikuta olevan epäilyksiä tässä tapauksessa käytetyn tekniikan uutuudesta eikä se viittaa näyttöön siitä, että tattarin siementen vesiviljelyssä olisi ennen 15.5.1997 käytetty runsaasti spermidiiniä sisältävää vesiliuosta aiempana kuvatulla tavalla.

54.

Kyseinen viljelytekniikka aiheuttaa elintarvikkeen koostumuksessa tai rakenteessa merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat sen ravintoarvoon. Kyseessä olevan tuotteen spermidiinipitoisuus on TLL:n toimittamien analyysien mukaan 3,51 mg/g, mikä merkitsee, että se on 106 prosenttia suurempi kuin tattarin siemenen tavanomaisissa viljelyolosuhteissa, jolloin se on 0,03305 mg/g.

55.

Biologinen rikastaminen spermidiinillä muuttaa tattarin iduista valmistetun jauhon koostumusta ja ravintoarvoa niin paljon, että siitä tulee uuselintarvike. Aiempana mainittujen tieteellisten tutkimusten mukaan spermidiinipitoisuuden lisäämisellä voi olla hyödyllisiä terveysvaikutuksia, mutta liiallinen pitoisuus voi vahingoittaa soluja. Tästä johtuen kyseessä olevalle tuotteelle on välttämätöntä saada asetuksen 2015/2283 mukainen ennakkohyväksyntä elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi ja kuluttajille aiheutuvien riskien ehkäisemiseksi.

D Kolmas ennakkoratkaisukysymys

56.

Siltä varalta, että unionin tuomioistuin vastaa toiseen ennakkoratkaisukysymykseen myöntävästi (kuten esitän), ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomioistuin pyytää sitä selvittämään, onko ”asetuksen [2015/2283] 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan vii alakohdassa tarkoitetun tuotantomenetelmän uutuuden kannalta ratkaisevaa se, ettei kyseistä menetelmää sellaisenaan ole aikaisemmin käytetty minkään elintarvikkeen tuottamiseen, vai se, ettei sitä ole aikaisemmin käytetty arvioitavan elintarvikkeen tuottamiseen”.

57.	Asetuksen 2015/2283 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan vii alakohdasta ei voida täysin varmasti päätellä yksiselitteistä vastausta tähän kysymykseen. Säännöstä on siis tulkittava sen asiayhteyden ja tavoitteen mukaisesti. ( 30 )

58.

Asiayhteyden osalta asetuksen 2015/2283 johdanto-osan ensimmäinen ( 31 ) ja yhdeksäs ( 32 ) perustelukappale tukevat tulkintaa, jossa korostetaan yksittäistä elintarviketta, johon tuotantoprosessi vaikuttaa. Seikka, jota on nimenomaisesti arvioitava, on juuri tuotantomenetelmän vaikutus kyseisen elintarvikkeen koostumukseen ja ravintoarvoon.

59.

Asetuksen 2015/2283 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan vii alakohdan tavoite tukee myös uuden tuotantotekniikan vaikutuksen arviointia vain itse elintarvikkeen osalta eikä yleisesti. Sama (ja uusi) tuotantomenetelmä voi vaikuttaa eri elintarvikkeisiin eri tavalla. Näin ollen sen vaikutuksia on arvioitava vain kussakin tapauksessa analysoitavan elintarvikkeen osalta. ( 33 )

60.	Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä on tutkia, onko tuotantomenetelmää, joka perustuu vesiviljelyyn runsaasti spermidiiniä sisältävässä vesiliuoksessa, käytetty tattarin siementen idättämiseen ennen 15.5.1997 vai ei.

E Neljäs ennakkoratkaisukysymys

61.	Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin esittää tämän kysymyksen siinä tapauksessa, että toiseen kysymykseen vastataan kieltävästi, minkä olen edempänä hylännyt. Tarkastelen sitä kuitenkin siltä varalta, että unionin tuomioistuin ei arvioi asiaa samalla tavalla.

62.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee, ”onko spermidiiniä sisältävässä ravinneliuoksessa tapahtuvassa tattarin siementen idättämisessä kyse sellaisen kasvin alkutuotantomenetelmästä, johon ei sovelleta elintarvikelainsäädäntöä, erityisesti asetusta [2015/2283], koska kasvi ei ennen sen korjuuta ole vielä elintarvike (asetuksen [N:o 178/2002] 2 artiklan kolmannen kohdan c alakohta)”.

63.	Asetuksen N:o 178/2002 2 artiklan kolmannen kohdan c alakohdan mukaan elintarvikkeen käsitteeseen eivät sisälly kasvit ennen niiden korjuuta.

64.

Optimize Health esittää kantansa tueksi seuraavaa:

–	Ennen korjuuta runsaasti spermidiiniä sisältävässä vesiliuoksessa idättäminen on sama prosessi kuin pellolla tapahtuva siemenen kasvattaminen lannoittamalla kasviksi.

–	Idättämiseen käytettävät ravinneliuokset eivät ole koostetun elintarvikkeen ainesosa eivätkä näin ollen myöskään rikaste, eikä se, että kasveille annetaan viljelyn aikana ravinteita lannoittamalla, ole elintarvikkeiden jalostusta.

–	Itujen kehittyessä kasvi päättää itse, mitä ravinteita se ottaa ravinneliuoksesta luonnollisen itämisen ja kasvin biologisen kasvun yhteydessä.

65.	Tämä perustelu ei vakuuta minua.

66.	Vesiviljelytekniikka, jossa käytetään runsaasti spermidiiniä sisältävää vesiliuosta tattarin siementen idättämiseen ja kerätään sen jälkeen idut ennen lehtien puhkeamista, on tietynlainen itujen ”korjuun” menetelmä eikä tattarin siementen käyttöä sellaisenaan.

67.	Idut eivät myöskään ole lopputuote, joka on joko sisällytettävä uuselintarvikkeen määritelmään tai jätettävä sen ulkopuolelle. Uuselintarvike koostuu jauhosta, joka jauhetaan iduista niiden kuivattamisen jälkeen. Sitä ei voida rinnastaa siementen kasvattamiseen.

68.

Runsaasti synteettistä spermidiiniä sisältävän vesiliuoksen käyttöä vesiviljelyssä ei voida myöskään rinnastaa lannoitteiden käyttöön. Asetuksella (EY) N:o 2003/2003, ( 34 ) joka on sittemmin korvattu asetuksella (EU) 2019/1009, ( 35 ) ei ole hyväksytty spermidiiniä sisältäviä lannoitteita, eikä kyseinen aine ole eläinten ulostetta, kuten lantaa tai lietelantaa, jota voidaan käyttää kasvien viljelyssä ilman ennakkohyväksyntää.

69.	Spermidiiniä sisältävä liuos ei myöskään ole tavanomainen siementen idätysmenetelmä, jossa on käytettävä juomavettä tai puhdasta vettä. ( 36 )

70.	Näin ollen neljänteen ennakkoratkaisukysymykseen on vastattava kieltävästi: runsaasti spermidiiniä sisältävässä liuoksessa idätetyistä tattarin iduista ei voida käyttää määritelmää ”kasvit ennen niiden korjuuta”, vaan ne katsotaan elintarvikkeiksi.

F Viides ennakkoratkaisukysymys

71.	Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin haluaa selvittää, onko sen esittämiin kysymyksiin annettavan vastauksen kannalta merkitystä sillä, sisältääkö kasvualusta luonnollista vai synteettistä spermidiiniä.

72.	Mielestäni sillä, onko spermidiini luonnollista vai synteettistä, ei ole merkitystä määritettäessä, onko kyseessä oleva tuote uuselintarvike vai ei.

73.

Spermidiiniä sisältävän vesiliuoksen käytöllä vesiviljelyssä pyritään siihen, että kyseisen polyamiinin pitoisuus tattarin iduissa kasvaa eksponentiaalisesti. Olennaista on käytetyn spermidiinin puhtaustaso riippumatta siitä, onko kyseinen aine synteettistä vai luonnollista. ( 37 ) Samalla puhtaustasolla jauhon biologinen rikastuminen on samanlaista.

V Ratkaisuehdotus

74.

Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa Landesgericht für Zivilrechtssachen Grazille seuraavasti:

Uuselintarvikkeista, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 258/97 ja komission asetuksen (EY) N:o 1852/2001 kumoamisesta 25.11.2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2283 3 artiklan 2 kohdan a alakohtaa

on tulkittava siten, että

–	tattarin iduista valmistetun, runsaasti spermidiiniä sisältävän jauhon kaltainen tuote voidaan luonnehtia uuselintarvikkeeksi kyseisen säännöksen iv alakohdan nojalla

–	kyseisen säännöksen vii alakohtaan sisältyvä elintarvikkeiden tuotantomenetelmän käsite kattaa myös alkutuotantovaiheen

–	tuotteen luonnehdinta uuselintarvikkeeksi riippuu siitä, onko tuotantomenetelmää käytetty erityisesti kyseessä olevan tuotteen valmistamiseen kussakin tapauksessa

–

runsaasti spermidiiniä sisältävässä liuoksessa idätetyt tattarin idut ovat elintarvikkeita eikä niitä voida luonnehtia elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28.1.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 2 artiklan c alakohdassa tarkoitetuiksi ”kasv[eiksi] ennen niiden korjuuta”

–	sillä, onko spermidiini synteettistä vai luonnollista, ei ole merkitystä ratkaistaessa, voidaanko spermidiiniliuoksessa idätetyistä tattarin iduista valmistettu jauho luonnehtia uuselintarvikkeeksi.

( 1 ) Alkuperäinen kieli: espanja.

( 2 ) Uuselintarvikkeista, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 258/97 ja komission asetuksen (EY) N:o 1852/2001 kumoamisesta 25.11.2015 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EUVL 2015, L 327, s. 1).

( 3 ) Uuselintarvikkeista ja elintarvikkeiden uusista ainesosista 27.1.1997 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EYVL 1997, L 43, s. 1). Unionin tuomioistuin on aikanaan antanut ratkaisunsa joistakin sen säännöksistä tarkastelematta kuitenkaan nyt käsiteltävän ennakkoratkaisupyynnön kohteena olevaa seikkaa.

( 4 ) Yksityiskohtaisista säännöistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 258/97 mukaisesti annettujen tietojen julkistamisesta ja suojaamisesta 20.9.2001 annettu komission asetus (EYVL 2001, L 253, s. 17).

( 5 ) Spermidiini on biogeeninen polyamiini, jota esiintyy erilaisina pitoisuuksina eläin- ja kasviorganismien soluissa.

( 6 ) Tattari (Fagopyrum esculentum) on tatarkasvien (Polygonaceae) heimoon kuuluva ruohokasvi, joka tuottaa tietyntyyppisiä ihmis- ja eläinravinnoksi käytettäviä siemeniä. Se ei kuulu heinäkasveihin.

( 7 ) Kohtaa on muutettu elintarvikeketjuun sovellettavan EU:n riskinarvioinnin avoimuudesta ja kestävyydestä sekä asetusten (EY) N:o 178/2002, (EY) N:o 1829/2003, (EY) N:o 1831/2003, (EY) N:o 2065/2003, (EY) N:o 1935/2004, (EY) N:o 1331/2008, (EY) N:o 1107/2009 ja (EU) 2015/2283 sekä direktiivin 2001/18/EY muuttamisesta 20.6.2019 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/1381 (EUVL 2019, L 231, s. 1).

( 8 ) Elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28.1.2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EYVL 2002, L 31, s. 1).

( 9 ) Unionin uuselintarvikeluettelon laatimisesta uuselintarvikkeista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2283 mukaisesti 20.12.2017 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EUVL 2017, L 351, s. 72).

( 10 ) Bundesgesetz gegen den unlauteren Wettbewerb 1984 (GBl. 448/1984).

( 11 ) Komission 25.3.2020 antaman täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/443 (EUVL 2020, L 92, s. 7) nojalla annettiin lupa uuselintarvikkeen ”runsaasti spermidiiniä sisältävä vehnänalkiouute (Triticum aestivum)” eritelmän muuttamiseksi asetuksen 2015/2283 nojalla.

( 12 ) Frank Madeo, Sebastian J. Hofer, Tobias Pendl, Maria A. Bauer, Tobias Eisenberg, Didac Carmona-Gutierrez, Guido Kroemer, ”Nutritional Aspects of Spermidine”, Annual Review of Nutrition, 2020, nro 40, s. 135–159.

( 13 ) Stefan Kiechl ym., ”Higher spermidine intake is linked to lower mortality: a prospective population-based study”, The American Journal of Clinical Nutrition, osa 108, nro 2, elokuu 2018, s. 371–380.

( 14 ) Tuomio 9.11.2016, Davitas (C‑448/14, EU:C:2016:839, 31 kohta) ja tuomio 1.10.2020, Entoma (C‑526/19, EU:C:2020:769, 39 kohta).

( 15 ) Asetuksen 2015/2283 johdanto-osan toinen perustelukappale.

( 16 ) Ks. Aude Mahyn analyysi teoksessa Droit alimentaire, Larcier, Bryssel, 2021, s. 251.

( 17 ) Asetuksessa 2015/2283 säädetään myös uuselintarvikkeiden markkinoille saattamista koskevista vaatimuksista, mukaan lukien viranomaisen antamasta ennakkohyväksynnästä. Lisäksi siinä esitetään tätä tarkoitusta varten noudatettava menettely, johon jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, komissio ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen osallistuvat.

( 18 ) Asetuksen 2015/2283 johdanto-osan seitsemäs perustelukappale: ”Jotta voidaan varmistaa jatkuvuus asetuksen (EY) N:o 258/97 sääntöjen kanssa, uuselintarvikkeiden yhtenä määritysperusteena olisi pidettävä edelleen sitä, ettei uuselintarviketta ole käytetty unionissa ihmisravintona merkittävässä määrin ennen mainitun asetuksen voimaantulopäivää eli 15 päivää toukokuuta 1997. Käytön unionissa olisi tarkoitettava myös käyttöä jäsenvaltioissa riippumatta siitä, milloin ne ovat liittyneet unioniin.”

( 19 ) Näistä kahdesta vaatimuksesta säädettiin asetusta 2015/2283 edeltäneen asetuksen N:o 258/97 2 artiklassa. Ks. tältä osin tuomio 9.6.2005, HLH Warenvertrieb ja Orthica (C‑211/03, C‑299/03 ja C‑316/03–C‑318/03, EU:C:2005:370, 82 ja 87 kohta); tuomio 15.1.2009, M-K Europa (C‑383/07, EU:C:2009:8, 15 kohta); tuomio 9.11.2016, Davitas (C‑448/14, EU:C:2016:839, 18–21 kohta) ja tuomio 1.10.2020, Entoma (C‑526/19, EU:C:2020:769, 25 kohta).

( 20 ) Teknisillä raporteilla ja tieteellisillä tutkimuksilla on väistämättä valtava merkitys arvioitaessa, kumpaan näistä luetelmakohdista tuote sisällytetään. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä on arvioida molempien asianosaisten esittämä näyttö.

( 21 ) Ilmoituksen tekemisessä noudatettiin uuselintarvikkeen aseman määrittämistä koskevan kuulemisprosessin menettelyvaiheista asetuksen 2015/2283 mukaisesti 19.3.2018 annettua komission täytäntöönpanoasetusta (EU) 2018/456 (EUVL 2018, L 77, s. 6). Saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/food/system/files/2022-06/novel-food_consult-status_flour-buckwheat.pdf.

( 22 ) Vastauksena Kreikan hallituksen ja komission esittämiin huomautuksiin (edellisen kirjallisten huomautusten 23 kohta ja jälkimmäisen kirjallisten huomautusten 29 kohta) Optimize Health pyysi, että pidettäisiin istunto asianosaisten kuulemiseksi, koska sen mielestä Itävallan antaman ilmoituksen ulottuvuutta oli selvennettävä. Kuten edempänä totesin, tämä uusi seikka ei voi vaikuttaa ennakkoratkaisupyynnön käsittelyyn, joten kyseisen istunnon pitäminen ei ole tarpeen.

( 23 ) Alaviite ei koske suomenkielistä versiota.

( 24 ) Ks. asetuksen 2015/2283 johdanto-osan yhdeksäs perustelukappale.

( 25 ) Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ”– – niiden termien merkitys ja ulottuvuus, joita ei ole määritelty unionin oikeudessa, on määriteltävä sen tavanomaisen merkityksen mukaan, joka niillä on yleiskielessä, ottaen samalla huomioon asiayhteys, jossa niitä käytetään, ja sen lainsäädännön tavoitteet, johon ne kuuluvat” (tuomio 9.11.2016, Davitas, C‑448/14, EU:C:2016:839, 26 kohta; tuomio 26.10.2017, The English Bridge Union, C‑90/16, EU:C:2017:814, 18 kohta ja tuomio 1.10.2020, Entoma, C‑526/19, EU:C:2020:769, 29 kohta).

( 26 ) ”Elintarvikkeiden turvallisuuden varmistamiseksi on tarpeen käsitellä kaikkia koko elintarvikeketjun näkökohtia jatkumona, joka alkaa alkutuotannosta sisältäen sekä sen että rehuntuotannon ja joka päättyy elintarvikkeiden myyntiin tai tarjontaan kuluttajille, koska ketjun jokainen osatekijä voi vaikuttaa elintarvikkeiden turvallisuuteen.” Kursivointi tässä.

( 27 ) Komissio viittaa huomautuksissaan siihen, että unionin luettelossa on mainittu alkutuotantoon liittyviä uuselintarvikkeita, kuten chian (Salvia hispanica) siemenet tai nonin (Morinda citrifolia) eri osat. Ks. täytäntöönpanoasetuksen 2017/2470 taulukko 2.

( 28 ) Yhdistyneen kuningaskunnan täytäntöönpanoasetuksen 2018/456 mukaisesti antama ilmoitus, saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/food/system/files/2019-12/novel-food_consult-status_agaricus-bisporus.pdf.

( 29 ) Puolan täytäntöönpanoasetuksen 2018/456 mukaisesti antama ilmoitus, saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/food/system/files/2022-05/novel-food_consult-status_lupin-sprouts.pdf.

( 30 ) Tuomio 9.9.2020, TMD Friction ja TMD Friction EsCo (C‑674/18 ja C‑675/18, EU:C:2020:682, 89 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

( 31 )

( 32 ) ”– – asetuksessa olisi täsmennettävä, että elintarviketta olisi pidettävä uuselintarvikkeena, jos se on tuotettu menetelmällä, jota ei ole käytetty elintarviketuotannossa unionissa ennen 15 päivää toukokuuta 1997 ja joka aiheuttaa elintarvikkeen koostumuksessa tai rakenteessa merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat sen ravintoarvoon, aineenvaihduntaan tai ei-toivottujen aineiden pitoisuuksiin.” Kursivointi tässä.

( 33 ) Ks. tuomio 9.6.2005, HLH Warenvertrieb ja Orthica (C‑211/03, C‑299/03 ja C‑316/03–C‑318/03, EU:C:2005:370, 84 ja 86 kohta), jonka oikeuskäytäntöä voidaan soveltaa nyt käsiteltävään asiaan: ”Arvioidessaan, onko tällaista käyttöä ihmisravintona olemassa vai ei, toimivaltaisen viranomaisen on otettava huomioon esillä olevaan asiaan vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan”, ja näiden seikkojen ”on liityttävä juuri siihen elintarvikkeeseen tai ainesosaan, joka on tarkastelun kohteena, eikä samankaltaisiin tai vastaaviin elintarvikkeisiin tai ainesosiin. Uuselintarvikkeiden tai elintarvikkeiden uusien ainesosien osalta ei nimittäin voida pitää poissuljettuna, että jopa vähäisiltä vaikuttavilla eroilla voi olla vakavia kansanterveydellisiä vaikutuksia ainakin siihen saakka, kun kyseessä olevan elintarvikkeen tai ainesosan vaarattomuus on todettu asianmukaisissa menettelyissä.”

( 34 ) Lannoitteista 13.10.2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EUVL 2003, L 304, s. 1),

( 35 ) EU-lannoitevalmisteiden asettamista saataville markkinoilla koskevien sääntöjen vahvistamisesta ja asetusten (EY) N:o 1069/2009 ja (EY) N:o 1107/2009 muuttamisesta sekä asetuksen (EY) N:o 2003/2003 kumoamisesta 5.6.2019 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EUVL 2019, L 170, s. 1).

( 36 ) Ks. Euroopan iduntuottajien järjestön (ESSA) hygieniaohjeet itujen ja itujen tuotantoon tarkoitettujen siementen tuotantoa varten (EUVL 2017, C 220, s. 29), 1.F kohta.

( 37 ) Tämä perustelu pätee edellyttäen, että synteettinen spermidiini on valmistettu asianmukaisesti laboratoriossa eikä se sisällä jäämiä aineista, joita kasvi voi imeä itseensä ja jotka voivat olla haitallisia ihmisten terveydelle.