1)

Onko katsottava, että sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevaa vuoden 1980 Rooman yleissopimusta (1) ja sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista annettua asetusta N:o 593/2008 (2) on sovellettava sopimuksiin, joissa molemmat sopimuspuolet ovat Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisia?

Mikäli ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi:

2)

Onko asetusta N:o 593/2008 tulkittava siten, että sitä sovelletaan kyseisen asetuksen 24 artiklan nojalla sopimuksiin, jotka on tehty ennen sen voimaantuloa? Jos vastaus on kieltävä, onko katsottava, että kiinteistöjen käyttöä koskeva aikaosuussopimus, joka tehdään keräämällä klubin pisteitä, sisältyy vuonna 1980 tehdyn Rooman yleissopimuksen 4 artiklan 3 kohdan tai 5 artiklan soveltamisalaan siinäkin tapauksessa, että nimenomaan kuluttaja valitsee sovellettavaksi laiksi muun kuin asuinpaikkansa valtion lain? Jos vastauksena on, että se voisi sisältyä molempien soveltamisalaan, kumpaako sovelletaan ensisijaisesti?

3)

Riippumatta toiseen kysymykseen annettavasta vastauksesta, onko kiinteistöjen käyttöä koskevaa aikaosuussopimusta, joka tehdään keräämällä klubin pisteitä, pidettävä sopimuksena, jolla hankitaan esineoikeuksia, jotka kohdistuvat kiinteistöihin, vai sopimuksena, jolla hankitaan yhtiöoikeudellisten oikeuksien kaltaisia henkilökohtaisia oikeuksia?

4)

Onko kaikissa edellä mainituissa tapauksissa vuonna 1980 tehdyn Rooman yleissopimuksen ja asetuksen N:o 593/2008 sovellettavaa lakia koskevia oikeussääntöjä tulkittava siten, että kansallinen lainsäädäntö on niiden mukainen, kun siinä todetaan, että ”Kaikkiin sopimuksiin, joissa viitataan oikeuksiin, jotka liittyvät yhden tai useamman Espanjassa sijaitsevan kiinteistön käyttämiseen määritetyn tai määritettävissä olevan vuotuisen ajanjakson aikana, sovelletaan tämän lain säännöksiä siitä riippumatta, mikä on sopimuksentekopaikka ja -päivämäärä”?