1)

Onko SEUT 63 artiklan määräystä pääomien ja maksujen vapaasta liikkuvuudesta tulkittava siten, että se kattaa pankkiin kohdistuvaa kuittausta koskevan ilmoituksen, kun pankin velallisena oleva yhtiö täyttää sitoumuksensa suorittamalla kuittauksen samalta pankilta olevilla vastavuoroisilla, määrältään selvillä, rahassa määritellyillä ja erääntyneillä saamisilla?

2)

Onko SEUT 63 artiklaa tulkittava siten, että yhtiön ja pankin välillä jo laillisesti ilmoitettujen kuittausten pätevyyden edellytyksiin tehtyä muutosta, jolla mitätöidään ilmoitetut kuittaukset uusien jo ilmoitettuihin kuittauksiin taannehtivasti sovellettavien edellytysten vuoksi, on pidettävä SEUT 63 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna rajoituksena, jos sillä rajoitetaan mahdollisuutta täyttää velvoitteet sellaisia muita yhtiöitä kohtaan, joista unionin muista jäsenvaltioista olevat henkilöt omistavat osakkeita tai osuuksia tai joiden velkakirjoja tällaisilla henkilöillä on?

3)

Onko SEUT 63 artiklaa tulkittava siten, että siinä sallitaan kansallinen lainsäädäntö, jolla muutetaan taannehtivasti yhtiön ja pankin välillä jo laillisesti ilmoitettujen kuittausten pätevyyden edellytyksiä ja jolla mitätöidään ilmoitetut kuittaukset jo suoritettuihin kuittauksiin taannehtivasti sovellettavien uusien edellytysten perusteella?

4)

Onko SEUT 4 artiklan 2 kohdan a alakohtaa sekä SEUT 26, SEUT 27, SEUT 114 ja SEUT 115 artiklaa, joilla säännellään unionin sisämarkkinoita, tulkittava siten, että niissä sallitaan kansallinen lainsäädäntö, jolla muutetaan taannehtivasti yhtiön ja pankin välillä jo laillisesti ilmoitettujen kuittausten pätevyyden edellytyksiä jäsenvaltiossa mitätöimällä ilmoitetut kuittaukset jo suoritettuihin kuittauksiin taannehtivasti sovellettavien uusien edellytysten perusteella, myös tilanteissa, joissa on kyse ainoastaan samaa kansalaisuutta olevien oikeussubjektien välisistä oikeussuhteista, jotka voidaan näin ollen luokitella jäsenvaltion sisäisiksi oikeussuhteiksi, joilla ei ole suoraa rajatylittävää liittymää unionin sisämarkkinoille?

5)

Onko SEU 2 artiklaa, luettuna yhdessä SEU 19 artiklan 1 kohdan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan kanssa, tulkittava siten, että niissä sallitaan kansallinen lainsäädäntö, jolla muutetaan ilmoitetun kuittauksen pätevyyden edellytyksiä suhteessa pankkiin siten, että uusille edellytyksille annetaan nimenomaisesti taannehtiva vaikutus ja mitätöidään aiemmalla ajanjaksolla laillisesti suoritetut kuittaukset, kun kyseisessä jäsenvaltiossa on aloitettu pankkiin kohdistuva maksukyvyttömyysmenettely ja saatettu vireille oikeudenkäynti, joissa vaaditaan mitätöimään pankilta olevien saatavien kuittaukset, joihin sovellettiin niiden suorittamisajankohtana toisenlaisia oikeudellisia edellytyksiä?

6)

Onko oikeusvarmuuden periaatetta, joka on unionin oikeuden yleinen periaate, tulkittava siten, että se sallii kansallisen lainsäädännön, jolla muutetaan pankkiin kohdistuvaa kuittausta koskevan pätevän ilmoituksen edellytyksiä siten, että uusille edellytyksille annetaan nimenomaisesti taannehtiva vaikutus ja aiemmalla ajanjaksolla laillisesti suoritetut kuittaukset mitätöidään, kun kyseisessä jäsenvaltiossa on aloitettu pankkiin kohdistuva maksukyvyttömyysmenettely ja saatettu vireille oikeudenkäynti, joissa vaaditaan mitätöimään pankilta olevien saatavien kuittaukset, joihin sovellettiin niiden suorittamisajankohtana toisenlaisia oikeudellisia edellytyksiä?