18.4.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 121/13

1)

Onko direktiivin 92/85/ETY (1) 7 artiklaa tulkittava siten, että yötyö, jota kyseisen direktiivin 2 artiklassa tarkoitetut työntekijät, imettävät työntekijät mukaan lukien, eivät ole velvollisia tekemään, käsittää paitsi kokonaan öisin tehtävän työn, myös vuorotyön, kun osa työvuoroista suoritetaan öisin, kuten käsiteltävässä asiassa?

2)

Sovelletaanko riita-asiassa, joka koskee imetysajan riskitilanteen olemassaoloa, todistustaakkaa koskevia erityissäännöksiä, jotka sisältyvät direktiivin 2006/54/EY (2) 19 artiklan 1 kohtaan, joka on saatettu osaksi Espanjan kansallista lainsäädäntöä muun muassa lain 36/2011 96 §:n 1 momentilla, niiden vaatimusten yhteydessä, jotka sisältyvät direktiivin 92/85/ETY 5 artiklaan, joka on saatettu osaksi Espanjan kansallista lainsäädäntöä Espanjan työturvallisuuslain 26 §:llä, kun on kyse työntekijän vapauttamisesta työntekovelvoitteesta imetysajaksi ja näin ollen kansallisessa oikeusjärjestyksessä tällaiseen tilanteeseen liittyvän etuuden myöntämisestä direktiivin 92/85/ETY 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti?

3)

Voidaanko riita-asiassa, joka koskee imetysajan riskitilanteen olemassaoloa ja työntekijän vapauttamista työntekovelvoitteesta siten kuin on säädetty direktiivin 92/85/EY 5 artiklassa, joka on saatettu Espanjan kansallisen lainsäädännön osaksi työturvallisuuslain 26 §:ssä, tulkita direktiivin 2006/54/EY 19 artiklan 1 kohtaa siten, että ”tosiseikkoja, joiden perusteella voidaan olettaa, että kyseessä on” imettävän työntekijän ”välitön tai välillinen syrjintä”, ovat seuraavat: 1) työntekijä työskentelee vartijana tehden vuorotyötä, ja osa työvuoroista suoritetaan yksin öiseen aikaan; 2) työhön kuuluu kierroksien tekeminen sekä tarvittaessa hätätilanteista (varkaudet, tulipalot tai muut välikohtaukset) huolehtiminen eikä 3) työpaikalla ole imettämiseen soveltuvaa tilaa tai tilaa, jossa äidinmaitoa voisi pumpata tarvittaessa mekaanisesti?

4)

Jos riita-asiassa, joka koskee imetysajan riskitilanteen olemassaoloa ja työntekijän vapauttamista työntekovelvoitteesta, on näytetty toteen direktiivin 2006/54/EY 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tosiseikat, ”joiden perusteella voidaan olettaa, että kyseessä on välitön tai välillinen syrjintä”, direktiivin 92/85/ETY 5 artiklan, joka on saatettu osaksi Espanjan lainsäädäntöä työturvallisuuslain 26 §:llä, yhteydessä, voidaanko imettävää työntekijää vaatia osoittamaan, että työolojen ja/tai työaikojen muuttaminen ei ole teknisesti ja/tai objektiivisesti katsoen mahdollista tai sitä ei voida kohtuudella vaatia ja että siirtäminen toiseen tehtävään ei ole teknisesti ja/tai objektiivisesti katsoen mahdollista tai sitä ei voida kohtuudella vaatia, jotta hän voisi saada vapautuksen työntekovelvoitteesta Espanjan kansallisen lainsäädännön, jolla direktiivin 92/85/ETY 5 artiklan 2 ja 3 kohta on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, mukaisesti? Vai onko päinvastoin tällaisten seikkojen osoittaminen vastaajien (työnantajan ja työsopimuksen keskeyttämiseen liitetyn sosiaaliturvaetuuden maksavan laitoksen) tehtävä?