–

Unkarin hallitus, asiamiehinään M. Z. Fehér ja M. M. Tátrai,

–

Tšekin hallitus, asiamiehinään M. Smolek ja J. Vláčil,

–

Euroopan komissio, asiamiehinään A. Sipos, R. Troosters ja S. Grünheid,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee SEUT 67 ja SEUT 82 artiklan, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 50 artiklan, Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välisen tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14.6.1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen, joka allekirjoitettiin 19.6.1990 Schengenissä (Luxemburg) (EYVL 2000, L 239, s. 19), 54 artiklan ja Euroopan unionin jäsenvaltioissa annettujen tuomioiden huomioon ottamisesta uudessa rikosprosessissa 24.7.2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/675/YOS (EUVL 2008, L 220, s. 32) tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty unkarilaisessa tuomioistuimessa vireille pannussa menettelyssä, joka koskee Dániel Bertold Ladalle toisessa jäsenvaltiossa annetun lainvoimaisen tuomion tunnustamista.

3

Puitepäätöksen 2008/675 johdanto-osan 2, 5–7 ja 13 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

– –

– –

4

Kyseisen puitepäätöksen 1 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Tämän puitepäätöksen tarkoituksena on määritellä edellytykset, joiden täyttyessä henkilöön kohdistuvassa rikosprosessissa yhdessä jäsenvaltiossa otetaan huomioon samalle henkilölle toisissa jäsenvaltioissa eri tosiseikkojen perusteella annetut aiemmat tuomiot.”

5

Puitepäätöksen 3 artiklassa, jonka otsikkona on ”Toisessa jäsenvaltiossa annetun tuomion huomioon ottaminen uudessa rikosprosessissa”, säädetään seuraavaa:

”1.   Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että henkilöön kohdistuvassa rikosprosessissa samalle henkilölle toisissa jäsenvaltioissa eri tosiseikkojen perusteella annetut aiemmat tuomiot, joista on saatu tietoa keskinäiseen oikeusapuun tai rikosrekisteritietojen vaihtoon sovellettavien sopimusten mukaisesti, otetaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti huomioon samassa määrin kuin vastaavat kansalliset tuomiot otetaan huomioon ja että niihin liitetään vastaavat oikeusvaikutukset kuin aiempiin kansallisiin tuomioihin.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan rikosoikeudenkäyntiä edeltävässä vaiheessa, itse rikosoikeudenkäynnin aikana ja tuomion täytäntöönpanovaiheessa erityisesti rikosprosessissa sovellettavien menettelysääntöjen osalta, joihin kuuluvat – – rangaistuksen tyyppiä ja tasoa sekä tuomion täytäntöönpanoa koskevat säännöt.

3.   Toisissa jäsenvaltioissa annettujen aiempien tuomioiden huomioon ottamisesta 1 kohdan mukaisesti ei ole seurauksena, että uutta prosessia hoitava jäsenvaltio puuttuisi aiempiin tuomioihin tai niiden täytäntöönpanoon liittyviin päätöksiin taikka kumoaisi tai tarkistaisi niitä.

– –”

6

Kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa vuonna 1996 annetun lain nro XXXIII (nemzetközi bűnügyi jogsegélyről szóló 1996. évi XXXVIII. törvény; jäljempänä kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annettu laki) 46 §:ssä säädetään seuraavaa:

”(1)   Oikeusasioista vastaava ministeri vastaanottaa ulkomaisten tuomioiden vaikutusten tunnustamiseksi tehtävät ilmoitukset sekä ulkomailta tehdyt hakemukset vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen – – täytäntöönpanon siirtämistä varten – – ja lähettää ne toimivaltaiselle tuomioistuimelle. – –

– –

(2)   Unionin jonkin toisen jäsenvaltion tähän tehtävään määräämän keskusviranomaisen toimittamien tuomioiden tunnustamismenettely on pantava vireille viimeistään, kun jäsenvaltion tuomiosta antamassa ilmoituksessa mainittu rekisteristä poistaminen tapahtuu.

(3)   Jollei tässä laissa toisin säädetä, tuomioistuinmenettelyssä sovelletaan vuoden 1998 rikosprosessilain [büntetőeljárásról szóló 1998 évi XIX. törvény] erityismenettelyjä koskevan XXIX osaston yleisiä säännöksiä. – –”

7

Kyseisen lain 1 luvun IV osaston otsikko on ”Ulkomaisen tuomion vaikutusten tunnustaminen”, ja tähän osastoon kuuluvat lain 47 ja 48 §.

8

Kyseisen lain 47 §:ssä säädetään seuraavaa:

”(1)   Ulkomaisen tuomioistuimen lainvoimaisella tuomiolla on samat vaikutukset kuin unkarilaisen tuomioistuimen tuomiolla, jos rikoksen tekijään ulkomailla kohdistettu menettely ja määrätty seuraamus sekä sovelletut toimenpiteet ovat Unkarin oikeusjärjestyksen mukaisia.

– –

(3)   Jos unkarilainen tuomioistuin tunnustaa ulkomaisen tuomion vaikutukset, on katsottava, että teoista on jo annettu unkarilaisen tuomioistuimen lainvoimainen tuomio.

– –”

9

Saman lain 48 §:ssä säädetään seuraavaa:

”1.   Tuomioistuinta sitovat ratkaisun antamisessa ulkomaisen tuomioistuimen toteamat tosiseikat.

2.   Tuomioistuin toteaa siinä käytävän menettelyn aikana, mitkä tuomion oikeusvaikutukset ovat Unkarin lain mukaan. Jos ulkomaisen tuomioistuimen tuomiossa määrätty rangaistus tai toimenpide ei ole täysin Unkarin lain mukainen, tuomioistuin toteaa ratkaisussaan, mikä on Unkarin lain mukaan määrättävä rangaistus tai toimenpide, ja varmistaa, että se vastaa mahdollisimman tarkasti ulkomaisen tuomioistuimen määräämää rangaistusta tai toimenpidettä, ja – täytäntöönpanoa haettaessa – antaa sen perusteella ratkaisunsa tuomion tai toimenpiteen täytäntöönpanosta.

3.   Rangaistusta tai sovellettavaa toimenpidettä määrättäessä tukeudutaan rikoksen tekohetkellä voimassa olleeseen lakiin; jos rangaistuksen tai sovellettavan toimenpiteen määräämishetkellä voimassa olevasta Unkarin laista ilmenee, ettei kyseessä oleva teko ole enää rikos tai että siitä on rangaistava lievemmin, sovelletaan tätä uutta lakia.

– –

5.   Ellei ulkomaisen tuomioistuimen määräämän vapausrangaistuksen täytäntöönpanotapa tai pituus ole Unkarin lain mukainen, unkarilainen tuomioistuin määrittää seuraamuksen ja sen pituuden Unkarin lain mukaisesti, mukaan lukien seuraamuksen täytäntöönpanomuotoa ja ehdonalaiseen vapauteen päästämistä koskevat säännöt, ottamalla huomioon tuomion perusteena olevat tosiseikat Unkarin rikoslain säännöksissä säädettyjen rikostunnusmerkistöjen mukaisesti ja seuraamusten määrittämistä koskevat säännökset. Jos ulkomaisen tuomioistuimen määräämä vapausrangaistus on lyhyempi kuin se, joka olisi voitu määrätä Unkarin lain perusteella – kun huomioon otetaan myös seuraamusten lieventämistä koskevat rikoslain säännökset –, unkarilaisen tuomioistuimen määräämä vapausrangaistus on sama kuin se, jonka ulkomainen tuomioistuin on määrännyt. Unkarilaisen tuomioistuimen määrittämä seuraamus ei voi olla pidempi kuin se, jonka ulkomainen tuomioistuin on määrännyt.

– –

7.   Unkarilainen tuomioistuin ilmoittaa rikosrekisteriviranomaiselle ulkomaisen tuomion vaikutusten tunnustamisesta.

– –”

10

Landesgericht Wiener Neustadt (Wiener Neustadtin osavaltion tuomioistuin, Itävalta) tuomitsi 8.1.2016 Unkarin kansalaisen Dániel Bertold Ladan 14 kuukauden pituiseen vapausrangaistukseen, koska hän oli yrittänyt anastaa arvokkaita esineitä murtautumalla. Kyseinen tuomioistuin päätti, että Ladan piti suorittaa rangaistuksesta 11 kuukautta, ja se määräsi kolmen kuukauden pituisen vankeusrangaistuksen ehdolliseksi.

11

Landesgericht Wiener Neustadt antoi tuomionsa julkisessa käsittelyssä, jossa tutkintavankeudessa ollut syytetty oli henkilökohtaisesti läsnä. Hänellä oli puolustuksessaan käytössä avustaja, ja hänellä oli mahdollisuus käyttää tulkkauksen välityksellä äidinkieltään.

12

Kyseinen tuomioistuin toimitti Unkarin oikeusministeriölle muun muassa Ladalle langetetun tuomion.

13

Oikeusministeriö toimitti saksankieliset asiakirjat ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle Szombathelyi Törvényszékille (Szombathelyn alioikeus, Unkari), jolla on kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain 46 §:n nojalla alueellinen ja asiallinen toimivalta panna täytäntöön erityismenettely ulkomaisen tuomion vaikutusten tunnustamiseksi.

14

Kyseinen tuomioistuin tutki sille toimitetut asiakirjat ja käännätytti ne unkariksi. Se määräsi menettelyn aikana Ladalle avustajan ja totesi, että edellä mainittua Ladalle langetettua itävaltalaisen tuomioistuimen tuomiota ei ollut kirjattu Unkarin rikosrekisteriin vaan eurooppalaiseen rikosrekisteritietojärjestelmään (ECRIS). Mainittu tuomioistuin totesi myös, että vankeusrangaistuksen täytäntöönpano oli meneillään.

15

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että tällaisen tunnustamista koskevan erityismenettelyn alussa on tutkittava, onko ulkomaisessa oikeudenkäynnissä noudatettu perusoikeuksia ja Unkarin rikosprosessilain perustavanlaatuisia säännöksiä.

16

Kyseisen erityismenettelyn mukaan asianomaisen kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on ulkomailla annetun tuomion – eli nyt esillä olevassa tapauksessa Landesgericht Wiener Neustadtin antaman tuomion – vaikutusten tunnustamiseksi Unkarissa arvioitava ja tarvittaessa määriteltävä uudelleen rikos, johon tuomittu on syyllistynyt, niiden tosiseikkojen perusteella, jotka ulkomainen tuomioistuin on ottanut huomioon, niiden Unkarin rikoslain merkityksellisten säännösten valossa, jotka olivat voimassa tosiseikkojen tapahtumahetkellä.

17

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin täsmentää, että sen käsiteltäväksi saatetun asian kaltaisessa asiassa on tarvittaessa myös muotoiltava uudelleen Unkarin rikoslain mukaisesti ulkomaisen tuomion toteamukset – mukaan lukien seuraamuksen tyyppi ja taso – edellyttäen, ettei seuraamus ole ankarampi kuin ulkomailla annetussa tuomiossa langetettu seuraamus.

18

Kyseisen tuomioistuimen mukaan ulkomaisten tuomioiden vaikutusten tunnustamista Unkarissa koskeva erityismenettely merkitsee näin ollen käytännössä yhtäältä ulkomaisten tuomioistuinten jo ratkaisemien ja tuomioissaan mainitsemien tosiseikkojen uudelleen määrittelemistä ja toisaalta ulkomaisten tuomioistuinten määräämien seuraamusten mukauttamista sovellettavan Unkarin oikeuden perusteella. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo tämän perusteella, että kyseinen tunnustamista koskeva erityismenettely vaikuttaa siten merkitsevän tiettyyn henkilöön kohdistuvaa uutta rikosoikeudenkäyntiä samojen tosiseikkojen perusteella.

19

Tunnustamista koskevan erityismenettelyn jälkeen mainittujen tuomioistuinten antamat tuomiot kirjataan kyseisen henkilön rikosrekisteriin Unkarissa, jotta ne voidaan ottaa huomioon mahdollisessa tulevassa, samaan henkilöön eri tosiseikkojen perusteella Unkarissa kohdistetussa rikosoikeudenkäynnissä. Tällä tavoin tunnustetuilla tuomioilla voidaan siten perustella esimerkiksi sitä, että kyseinen henkilö katsotaan jatkossa rikoksenuusijaksi.

20

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii, onko kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain 46–48 §:ssä säädetyn kaltainen ulkomaisten tuomioiden tunnustamista koskeva erityismenettely unionin oikeuden mukainen, kun otetaan huomioon erityisesti vastavuoroisen tunnustamisen periaate, jota noudatetaan oikeudellisessa yhteistyössä rikosoikeuden alalla, sekä ne bis in idem ‑periaate, sellaisina kuin niistä määrätään unionin primaarioikeudessa.

21

Koska ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämät kysymykset ovat samankaltaisia kuin asiassa, jossa annettiin 9.6.2016 tuomio Balogh (C‑25/15, EU:C:2016:423), esitetyt kysymykset, viimeksi mainittu tuomio annettiin 14.9.2016 päivätyllä kirjeellä tiedoksi ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle. Kyseisessä tuomiossa unionin tuomioistuin tulkitsi jäsenvaltioiden välisen rikosrekisteritietojen vaihdon järjestämisestä ja sisällöstä 26.2.2009 tehtyä neuvoston puitepäätöstä 2009/315/YOS (EUVL 2009, L 93, s. 23) ja eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS) perustamisesta puitepäätöksen 2009/315 11 artiklan mukaisesti 6.4.2009 tehtyä neuvoston päätöstä 2009/316/YOS (EUVL 2009, L 93, s. 33) siten, että ne ovat esteenä sellaisen kansallisen lainsäädännön täytäntöönpanolle, jolla otetaan käyttöön jäsenvaltion tuomioistuimen toteuttama erityismenettely toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman sellaisen lainvoimaisen tuomion tunnustamiseksi, jolla henkilö on tuomittu rikoksesta.

22

Unionin tuomioistuimeen 12.10.2016 saapuneella kirjeellä ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin päätti pysyttää ennakkoratkaisupyyntönsä ja täsmensi, että 9.6.2016 annettuun tuomioon Balogh (C‑25/15, EU:C:2016:423) johtaneet tosiseikat koskivat ainoastaan siitä, että asianomainen saattoi käyttää itävaltalaisen tuomioistuimen antaman tuomion vaikutusten tunnustamista Unkarissa koskevassa unkarilaisessa erityismenettelyssä äidinkieltään, aiheutuvien, kyseiseen tuomioon liittyvien kääntämis- ja tulkkauskulujen perimistä asianomaiselta henkilöltä.

23

Szombathelyi Törvényszék toteaa lisäksi, että unkarilaiset tuomioistuimet ovat kehittäneet kyseisen tuomion seurauksena toisistaan poikkeavia käytäntöjä. Sen mukaan tietyt tuomioistuimet soveltavat edelleen kyseistä tunnustamista koskevaa erityismenettelyä, kun taas toiset tuomioistuimet ovat jättäneet kyseiset asiat silleen tai ne odottavat tunnustamista koskevaa erityismenettelyä koskevan lainsäädännön uudistamista.

24

Lopuksi ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin huomauttaa, että 9.6.2016 annetussa tuomiossa Balogh (C‑25/15, EU:C:2016:423) unionin tuomioistuin ei lausunut puitepäätöksestä 2008/675, joka on puolestaan merkityksellinen ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa vireillä olevassa menettelyssä sen vuoksi, että tiettyyn henkilöön Unkarissa kohdistuvassa rikosoikeudenkäynnissä samalle henkilölle toisissa jäsenvaltioissa eri tosiseikkojen perusteella annettujen aiempien tuomioiden huomioon ottaminen edellyttää ennalta tapahtuvaa ulkomaisten tuomioiden vaikutusten tunnustamista kansallisessa oikeudessa, mitä ilman näillä tuomioilla ei ole oikeudellisia vaikutuksia.

25

Szombathelyi Törvényszék päätti näin ollen lykätä asian ratkaisua ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

26

Ensimmäisellä kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee lähinnä, onko puitepäätöstä 2008/675, kun sitä luetaan SEUT 82 artiklan valossa, tulkittava siten, että se on esteenä sille, että jossakin toisessa jäsenvaltiossa kyseisen henkilön osalta eri tosiseikkojen johdosta aiemmin annetun lainvoimaisen tuomion huomioon ottaminen jäsenvaltiossa kyseistä henkilöä koskevan uuden rikosprosessin yhteydessä edellyttää pääasiassa kyseessä olevan kaltaista ennalta tunnustamista koskevaa erityismenettelyä viimeksi mainitun jäsenvaltion tuomioistuimissa.

27

Aluksi on korostettava, että puitepäätöksen 2008/675 1 artiklan 1 kohdassa säädetään, että sen tarkoituksena on määritellä edellytykset, joiden täyttyessä henkilöön kohdistuvassa rikosprosessissa yhdessä jäsenvaltiossa otetaan huomioon samalle henkilölle toisissa jäsenvaltioissa eri tosiseikkojen perusteella annetut aiemmat tuomiot (tuomio 21.9.2017, Beshkov, C‑171/16, EU:C:2017:710, 25 kohta).

28

Kyseisen puitepäätöksen 3 artiklan 1 kohdassa, kun sitä luetaan puitepäätöksen johdanto-osan viidennen perustelukappaleen valossa, jäsenvaltioille asetetaan tätä varten velvollisuus toimia siten, että tässä tapauksessa toisessa jäsenvaltiossa annetut aiemmat tuomiot, joista on saatu tietoa keskinäiseen oikeusapuun tai rikosrekisteritietojen vaihtoon sovellettavien sopimusten mukaisesti, yhtäältä otetaan huomioon samassa määrin kuin vastaavat aiemmat kansalliset tuomiot otetaan huomioon kansallisen lainsäädännön nojalla ja niihin toisaalta liitetään vastaavat oikeusvaikutukset kuin aiempiin kansallisiin tuomioihin kansallisen lainsäädännön mukaisesti riippumatta siitä, liittyvätkö vaikutukset tosiseikkoihin taikka prosessioikeudellisiin tai aineellisoikeudellisiin seikkoihin (tuomio 21.9.2017, Beshkov, C‑171/16, EU:C:2017:710, 26 kohta).

29

Mainitun puitepäätöksen 3 artiklan 2 kohdassa täsmennetään, että tuota velvollisuutta sovelletaan rikosoikeudenkäyntiä edeltävässä vaiheessa, itse rikosoikeudenkäynnin aikana ja tuomion täytäntöönpanovaiheessa erityisesti rikosprosessissa sovellettavien menettelysääntöjen osalta, joihin kuuluvat rikoksen määrittelyä ja rangaistuksen tyyppiä ja tasoa sekä tuomion täytäntöönpanoa koskevat säännöt. Mainitun puitepäätöksen johdanto-osan toisessa ja seitsemännessä perustelukappaleessa todetaan siten, että kansallisen tuomioistuimen on voitava ottaa huomioon muissa jäsenvaltioissa annetut tuomiot ja myös määrittää sovellettavat täytäntöönpanomenettelyt ja että näillä tuomioilla olisi oltava vastaavat vaikutukset kuin kansallisilla tuomioilla kaikissa näissä menettelyn vaiheissa (tuomio 21.9.2017, Beshkov, C‑171/16, EU:C:2017:710, 27 kohta).

30

Edellä todetusta seuraa erityisesti, että mainittu puitepäätös koskee lähtökohtaisesti tilanteita, joissa aiemmin toisessa jäsenvaltiossa tuomitun henkilön osalta pannaan vireille uusi rikosprosessi. Tämä käsite ”uusi rikosprosessi” käsittää rikosoikeudenkäyntiä edeltävän vaiheen, itse rikosoikeudenkäynnin ja tuomion täytäntöönpanovaiheen.

31

Kuten unionin tuomioistuimelle toimitetusta asiakirja-aineistosta ilmenee, Ladan osalta ei ole Unkarissa pantu edellä tarkoitetulla tavalla vireille sellaista uutta rikosoikeudenkäyntiä, jonka yhteydessä kansallisessa tuomioistuimessa nousisi esille kysymys Itävallassa annetun aiemman ratkaisun huomioon ottamisesta.

32

Kuten julkisasiamies totesi ratkaisuehdotuksensa 73 kohdassa, ennakkoratkaisupyynnöstä käy kuitenkin ilmi, että kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain 46–48 §:ssä säädetty ulkomailla annetun tuomion tunnustamista koskeva erityismenettely on Unkarin viranomaisille välttämätön ennakkovaihe jossakin toisessa jäsenvaltiossa aiemmin kyseisen henkilön osalta eri tosiseikkojen johdosta annetun tuomion huomioon ottamiseksi Unkarissa tämän saman henkilön osalta vireille pannun uuden rikosoikeudenkäynnin yhteydessä. Koska kyseinen tunnustamista koskeva erityismenettely on välttämätön henkilölle langetetun ulkomaisen rikostuomion huomioon ottamiseksi siinä tapauksessa, että tätä vastaan pannaan vireille uusi rikosprosessi, tämä tunnustamista koskeva erityismenettely vaikuttaa siten liittyvän erottamattomasti puitepäätöksen 2008/675 täytäntöönpanoon.

33

Jotta ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle voidaan antaa hyödyllinen vastaus, puitepäätöstä 2008/675 on näin ollen tarpeen tulkita sen varmistamiseksi, ettei pääasiassa kyseessä olevan kaltainen ulkomaisen tuomion tunnustamista koskeva erityismenettely estä puitepäätöksen tehokasta vaikutusta.

34

Ennakkoratkaisupyynnöstä ja unionin tuomioistuimelle toimitetusta asiakirja-aineistosta käy ilmi, että kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain 46–48 §:ssä otetaan käyttöön toimivaltaisten unkarilaisten tuomioistuinten ennalta toteuttama ulkomaisten tuomioistuinten antamien lopullisten tuomioiden tunnustamista koskeva erityismenettely, jonka tarkoituksena on antaa ratkaisulle, jolla nämä tuomiot tunnustetaan, unkarilaisen tuomioistuimen antaman tuomion vaikutukset.

35

Tämä menettely merkitsee ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan asianomaisen ulkomaisen tuomion tutkimista ensinnäkin sen varmistamiseksi, että ulkomaisessa oikeudenkäynnissä on noudatettu perusoikeuksia. Kuten edellä 18 kohdassa on todettu, toimivaltaisen tuomioistuimen on toiseksi tarvittaessa määriteltävä uudelleen rikos tosiseikkojen tapahtumahetkellä voimassa olleen Unkarin rikoslain perusteella ja muutettava toisen jäsenvaltion tuomioistuimen määräämän rangaistuksen tai toimenpiteen tyyppiä tai tasoa, ellei se ole täysin Unkarin lain mukainen.

36

Kuten julkisasiamies totesi ratkaisuehdotuksensa 75 kohdassa, puitepäätös 2008/675 edistää keskinäistä luottamusta Euroopan oikeusalueella edistämällä tuomioistuinkulttuuria, jossa muiden jäsenvaltioiden antamat aiemmat tuomiot otetaan periaatteessa huomioon.

37

Tältä osin on todettava, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen jäsenvaltion säätämä tunnustamista koskeva erityismenettely, jossa asetetaan velvollisuus varmistaa, kunnioittaako jonkin toisen jäsenvaltion tuomioistuin aiemmin antamansa tuomion osalta kyseisen henkilön perusoikeuksia, voi – jollei kyse ole poikkeuksellisista olosuhteista – saattaa kyseenalaiseksi keskinäisen luottamuksen periaatteen ja näin ollen yhden puitepäätöksen 2008/675 päämääristä (ks. vastaavasti lausunto 2/13 (unionin liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen), 18.12.2014, EU:C:2014:2454, 191 kohta ja tuomio 5.4.2016, Aranyosi ja Căldăraru, C‑404/15 ja C‑659/15 PPU, EU:C:2016:198, 78 kohta).

38

Erityisesti on niin, että kuten kyseisen puitepäätöksen johdanto-osan toisessa perustelukappaleessa todetaan, puitepäätöksellä pyritään panemaan täytäntöön SEUT 82 artiklan 1 kohdassa, jolla on korvattu SEU 31 artikla, jonka nojalla kyseinen puitepäätös on annettu, vahvistettu periaate, joka koskee tuomioistuinten tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroista tunnustamista rikosoikeuden alalla. Kyseinen periaate estää sen, että edellytykseksi sille, että mainitun puitepäätöksen yhteydessä otetaan huomioon toisessa jäsenvaltiossa aiemmin annettu tuomio, asetettaisiin ennalta tunnustamista koskevan kansallisen menettelyn toteuttaminen, ja sen, että kyseistä tuomiota tästä syystä tarkistettaisiin (ks. vastaavasti tuomio 21.9.2017, Beshkov, C‑171/16, EU:C:2017:710, 36 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

39

Puitepäätöksen 2008/675 3 artiklan 3 kohdassa kielletään siten nimenomaisesti pääasiassa kyseessä olevan kaltainen tarkistaminen, ja muissa jäsenvaltiossa aiemmin annetut tuomiot on siis otettava huomioon sellaisina kuin ne on annettu (ks. analogisesti tuomio 21.9.2017, Beshkov, C‑171/16, EU:C:2017:710, 37 kohta).

40

Vaikka puitepäätös 2008/675 on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle tarkistamiselle, joka voi johtaa rikoksen uudelleen määrittelemiseen ja toisessa jäsenvaltiossa langetetun tuomion muuttamiseen, on kuitenkin todettava, ettei puitepäätös ole esteenä sille, että jäsenvaltio, jossa uusi rikosoikeudenkäynti on vireillä, voi täsmentää tässä toisessa jäsenvaltiossa annettujen aiempien tuomioiden huomioon ottamista koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä silloin, kun tällaisen täsmennyksen ainoana tarkoituksena on määrittää, onko näillä tuomioilla mahdollisesti oikeusvaikutuksia, jotka vastaavat aiemmilla tuomioilla kansallisen oikeuden nojalla olevia vaikutuksia.

41

Tällaista toteamusta tukee tämän puitepäätöksen johdanto-osan 13 perustelukappale, jonka mukaan sen, että aiempaa tuomiota ei ole mahdollista tarkistaa, ei pitäisi estää jäsenvaltiota tekemästä tarvittaessa päätöstä, jonka seurauksena kyseisellä aiemmalla tuomiolla on vastaavat oikeusvaikutukset.

42

Kuten mainitun puitepäätöksen johdanto-osan viidennestä perustelukappaleesta ilmenee, ”tämän puitepäätöksen tarkoituksena ei kuitenkaan ole yhdenmukaistaa vaikutuksia, joita aiempien tuomioiden olemassaololla on kansallisen lainsäädännön mukaan, ja toisessa jäsenvaltiossa annetut aiemmat tuomiot on otettava huomioon ainoastaan siinä määrin, kuin aiemmat kansalliset tuomiot otetaan kansallisen lainsäädännön mukaan huomioon”.

43

Kyseisen puitepäätöksen johdanto-osan kuudennessa perustelukappaleessa todetaan, että sen vuoksi tässä puitepäätöksessä ”ei velvoiteta ottamaan huomioon tällaisia aiempia tuomioita esimerkiksi tapauksissa, joissa sovellettavien välineiden nojalla saadut tiedot ovat riittämättömiä tai joissa kansallinen tuomio ei olisi ollut mahdollinen teosta, josta aiempi tuomio on annettu, tai joissa aiemmin määrättyä seuraamusta ei tunneta kansallisessa oikeusjärjestelmässä”.

44

Vaikka tässä puitepäätöksessä ei estetä jäsenvaltiota tekemästä tarvittaessa päätöstä, jonka seurauksena toisessa jäsenvaltiossa aiemmin annetulla tuomiolla on vastaavat oikeusvaikutukset, tällaisen päätöksen tekeminen ei siis voi kuitenkaan missään tapauksessa edellyttää pääasiassa kyseessä olevan kaltaisen ennalta tunnustamista koskevan kansallisen erityismenettelyn toteuttamista (ks. analogisesti tuomio 21.9.2017, Beshkov, C‑171/16, EU:C:2017:710, 38 kohta).

45

Kuten julkisasiamies pääasiallisesti totesi ratkaisuehdotuksensa 86 kohdassa, puitepäätöksen 2008/675 johdanto-osan 13 perustelukappaleessa tarkoitetun kaltaisen sellaisen päätöksen tekeminen, jonka seurauksena toisessa jäsenvaltiossa annetulla aiemmalla tuomiolla on vastaavat oikeusvaikutukset, edellyttää tapauskohtaista tarkastelua konkreettisen tilanteen perusteella. Tätä mahdollisuutta ei voida käyttää perustelemaan sellaisen toisessa jäsenvaltiossa annettujen tuomioiden tunnustamista koskevan erityismenettelyn käyttämistä, joka yhtäältä on välttämätön mainittujen tuomioiden huomioon ottamiseksi uudessa rikosoikeudenkäynnissä ja joka toisaalta voi johtaa tehdyn rikoksen ja määrätyn rangaistuksen uudelleen määrittelemiseen.

46

Lisäksi 9.6.2016 annetussa tuomiossa Balogh (C‑25/15, EU:C:2016:423, 53 ja 55 kohta) unionin tuomioistuin on jo todennut, että puitepäätöstä 2009/315 ja päätöstä 2009/316 on tulkittava siten, että ne ovat esteenä Unkarin kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain 46–48 §:ssä säädetyn kaltaisen sellaisen kansallisen lainsäädännön täytäntöönpanolle, jolla perustetaan ulkomaisten tuomioiden tunnustamista koskeva erityismenettely, erityisesti sen vuoksi, että tällainen menettely, joka edeltää kyseisten tuomioiden kirjaamista rikosrekisteriin ja lisäksi edellyttää näiden tuomioiden välittämistä ja kääntämistä, voi huomattavasti viivyttää tätä kirjaamista, monimutkaistaa jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa, tehdä päätöksessä 2009/316 tarkoitetun konekääntämismekanismin hyödyttömäksi ja näin ollen vaarantaa puitepäätöksellä 2009/315 ja päätöksellä 2009/316 tavoiteltujen päämäärien toteuttamisen.

47

Tältä osin on todettava, että puitepäätös 2009/315 ja puitepäätös 2008/675 liittyvät erottamattomasti toisiinsa. On näet tärkeää, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset tekevät huolellisesti ja yhtenäisellä tavalla yhteistyötä rikostuomioita koskevien tietojen vaihtamiseksi, jotta vältetään se, että kansalliset oikeusviranomaiset, joissa pannaan vireille uusi rikosprosessi, joka kohdistuu sellaiseen henkilöön, jonka osalta toisten jäsenvaltioiden tuomioistuimet ovat jo määränneet tuomioita muiden tosiseikkojen johdosta, tekevät ratkaisunsa voimatta ottaa huomioon aiempia langettavia tuomioita. Kansalliset menettelyt, jotka voivat haitata tätä huolellista tietojenvaihtoa, ovat siten ristiriidassa sekä puitepäätöksen 2009/315, kun sitä luetaan yhdessä päätöksen 2009/316 kanssa, että puitepäätöksen 2008/675 kanssa.

48

Tästä seuraa, että puitepäätöstä 2008/675, kun sitä luetaan SEUT 82 artiklan valossa, on tulkittava siten, että se on esteenä sille, että jossakin toisessa jäsenvaltiossa kyseisen henkilön osalta eri tosiseikkojen johdosta aiemmin annetun lainvoimaisen tuomion huomioon ottaminen jäsenvaltiossa kyseistä henkilöä koskevan uuden rikosprosessin yhteydessä edellyttää pääasiassa kyseessä olevan kaltaista ennalta tunnustamista koskevaa erityismenettelyä viimeksi mainitun jäsenvaltion tuomioistuimissa.

49

Kun ensimmäiseen kysymykseen annettu vastaus otetaan huomioon, toiseen kysymykseen ei ole tarpeen vastata.

50

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (toinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Euroopan unionin jäsenvaltioissa annettujen tuomioiden huomioon ottamisesta uudessa rikosprosessissa 24.7.2008 tehtyä neuvoston puitepäätöstä 2008/675/YOS, kun sitä luetaan SEUT 82 artiklan valossa, on tulkittava siten, että se on esteenä sille, että jossakin toisessa jäsenvaltiossa kyseisen henkilön osalta eri tosiseikkojen johdosta aiemmin annetun lainvoimaisen tuomion huomioon ottaminen jäsenvaltiossa kyseistä henkilöä koskevan uuden rikosprosessin yhteydessä edellyttää pääasiassa kyseessä olevan kaltaista ennalta tunnustamista koskevaa erityismenettelyä viimeksi mainitun jäsenvaltion tuomioistuimissa.