12.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 337/22

—

ottaa tutkittavaksi kanteen, joka perustuu SEUT 263 artiklan 4 kohtaan luettuna yhdessä kyseisen artiklan 1 kohdan kanssa, ja toteaa sen perustelluksi

—

kumoaa tukitoimenpiteestä SA.34947 (2013/C) (ex 2013/N), jonka Yhdistynyt kuningaskunta aikoo toteuttaa tukeakseen Hinkley Point C -ydinvoimalaitosta, 8.10.2014 annetun komission päätöksen (EU) 2015/658

—

velvoittaa vastaajan korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien asianajo- ja matkakulut.

1)

Ensimmäinen kanneperuste: SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan virheellinen soveltaminen, koska on katsottu, että kyseessä on yhteinen etu

Kantajat väittävät, että arvioinnissaan komissio sekoittaa keskenään kriteerit, joita on noudatettava SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan ja SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaan, ja siten soveltaa mainittuja määräyksiä virheellisesti. Komissio katsoo ydinvoiman edistämisen olevan yhteisen edun mukaista; näin ei kuitenkaan ole. Komission mielestä yhteinen etu on kyseessä myös toimitusvarmuudessa, joka kyllä on SEUT 194 artiklan mukaisesti yksi unionin tavoitteista energia-alalla mutta jota ei voida saavuttaa asianomaisen ydinvoimalaitoksen rakentamisella ja toiminnalla.

2)

Toinen kanneperuste: SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan virheellinen soveltaminen, koska on katsottu, että kyse on markkinoiden toimintapuutteesta

Tässä yhteydessä väitetään, että komissio katsoo virheellisesti kyseen olevan markkinoiden toimintapuutteesta, joka johtuu siitä, että ydinvoimalaitoksen rahoittamista rahoitusmarkkinoilla pidetään mahdottomana; näin tehdessään komissio myös jättää huomiotta sen, että muut ydinvoimalaitokset, mukaan lukien samaa teknologiaa käyttävät laitokset, pärjäävät ilman vastaavaa valtiontukea. Kantajien mukaan komissio myös erehtyy väitteessään, jonka mukaan poliittisessa päätöksessä voi olla kyse markkinoiden toimintapuutteesta.

3)

Kolmas kanneperuste: SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan virheellinen soveltaminen, koska ilmoitettu toimenpide ”Contract for Difference” (”Hinnanerosopimus”) on luokiteltu virheellisesti investointitueksi – Virheellisen arviointikriteerin soveltaminen

Kantajat väittävät kolmannen kanneperusteen yhteydessä, että niin toimintatuki kuin investointitukikin sekä näiden kahden välineen välinen ero määritellään oikeudelliselta kannalta riittävän selkeästi. Kantajien mielestä komissio käyttää harkintavaltaansa väärin väittäessään, että ilmoitettu toimenpide vastaa investointitukea, ja luo siten uuden kategorian sekä soveltaa sitten virheellistä arviointikriteeriä.

4)

Neljäs kanneperuste: SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan virheellinen soveltaminen, koska tukipaketti on katsottu asianmukaiseksi ja vaikutukseltaan kannustavaksi

Kantajat väittävät tässä yhteydessä, ettei komissio tutki riittävästi ydinvoimalaitoksen rakentamisen ja toiminnan vaihtoehtoja toimitusvarmuuden väitetyn tavoitteen kannalta. Lisäksi komissio tutkii huolimattomasti sen, miten yritys olisi toiminut ilman tukea. Niinpä komissio tutkii asianmukaisuuden virheellisesti ja puutteellisesti.

5)

Viides kanneperuste: SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan virheellinen soveltaminen, koska tukitoimenpiteen aiheuttamaa kilpailun vääristymistä on aliarvioitu ja tukipaketin myönteisiä vaikutuksia on yliarvioitu

Kantajat katsovat lisäksi komission päätelleen virheellisesti, että kilpailun vääristymistä on pidettävä vähäisenä. Kantajat väittävät, että asiantuntijalausuntojen mukaan markkinahintoihin kohdistuva vaikutus on suurempi kuin komissio olettaa, joten tietoja on oletettavasti jätetty huomiotta tai niitä on tulkittu virheellisesti.

6)

Kuudes kanneperuste: direktiivin 2009/72/EY (1) 8 artiklaa sekä direktiiviä 2004/17/EY (2) ja direktiiviä 2004/18/EY (3) on rikottu sillä, että tukipaketti on hyväksytty ilman tarjouskilpailua tai vastaavaa menettelyä

Tässä yhteydessä väitetään erityisesti, että komissio on katsonut virheellisesti ja vastoin aikaisempaa ratkaisukäytäntöään, ettei julkisia hankintoja koskevia säännöksiä ole sovellettava nyt kyseessä olevassa tapauksessa. Niinpä se arvioi tosiseikkoja virheellisesti käyttäen väärin harkintavaltaansa ja jättää huomiotta samankaltaisuuden useiden muiden projektien kanssa. Komissio käyttää väärin harkintavaltaansa myös rinnastaessaan Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen esittämän kiinnostuksenilmaisupyynnön tarjouskilpailua vastaavaan menettelyyn.

7)

Seitsemäs kanneperuste: perusteluvelvollisuuteen liittyvien tiukempien vaatimusten noudattamatta jättäminen ja hyvän hallintotavan säännöstön rikkominen sillä, ettei komissio ole perustellut epäjohdonmukaista toimintaansa

Kantajat väittävät tämän kanneperusteen yhteydessä pääasiallisesti, että komissio poikkeaa useaan otteeseen omasta ratkaisukäytännöstään antamatta siihen vakuuttavia perusteita.

8)

Kahdeksas kanneperuste: SEUT 296 artiklan toisen kohdan, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan ja hyvän hallintotavan säännöstön rikkominen yleisellä perusteluvelvollisuuden noudattamatta jättämisellä

Kantajat väittävät tässä yhteydessä, että komissio kuvaa tukitoimenpiteiden metodiikkaa virheellisesti, esimerkiksi pitämällä lähtökohtana, että kyse on investointituesta pikemminkin kuin toimintatuesta, ja sekoittamalla yleisesti eri seikat keskenään. Komissio ei myöskään määritä tukitoimenpiteiden kokonaismäärää eikä arvioi riittävästi mahdollista kumuloitumista. Kantajien mielestä perustelut näkemykselle, että kyse on yhteisestä edusta ja markkinoiden toimintapuutteesta ja että tuet ovat asianmukaisia, eivät yleisesti täytä perusteluvaatimuksia.