UNIONIN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (neljäs jaosto)
25 päivänä syyskuuta 2015 ( *1 )
”Ennakkoratkaisupyyntö — Kiireellinen ennakkoratkaisumenettely — Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 99 artikla — Poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa — Puitepäätös 2002/584/YOS — Eurooppalainen pidätysmääräys — 2 artiklan 4 kohta ja 4 artiklan 1 alakohta — Täytäntöönpanon edellytykset — Kansallinen rikoslainsäädäntö, jossa eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanon edellytykseksi asetetaan kaksoisrangaistavuuden lisäksi se, että enimmäisrangaistus rangaistavasta teosta on vähintään 12 kuukauden pituinen vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus tai turvaamistoimenpide täytäntöönpanojäsenvaltion lainsäädännön mukaan”
Asiassa C‑463/15 PPU,
jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Rechtbank Amsterdam (Alankomaat) on esittänyt 2.9.2015 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen samana päivänä, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa
Openbaar Ministerie
vastaan
A.,
UNIONIN TUOMIOISTUIN (neljäs jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja L. Bay Larsen sekä tuomarit K. Jürimäe, J. Malenovský, M. Safjan (esittelevä tuomari) ja A. Prechal,
julkisasiamies: P. Mengozzi,
kirjaaja: A. Calot Escobar,
päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian perustellulla määräyksellä unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 99 artiklan mukaisesti,
on antanut seuraavan
määräyksen
1 |
Ennakkoratkaisupyyntö koskee eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä 13.6.2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/584/YOS (EYVL L 190, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 26.2.2009 tehdyllä neuvoston puitepäätöksellä 2009/299/YOS (EUVL L 81, s. 24; jäljempänä puitepäätös 2002/584), 2 artiklan 4 kohdan ja 4 artiklan 1 alakohdan tulkintaa. |
2 |
Tämä pyyntö on esitetty asiassa, joka koskee sellaisen eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa Alankomaissa, jonka procureur des Konings bij de Rechtbank van eerste aanleg te Brussel (Brysselin (Belgia) ensimmäisen asteen tuomioistuimen yhteydessä toimiva virallinen syyttäjä) on antanut A:sta. |
Asiaa koskevat oikeussäännöt
Unionin oikeus
3 |
Puitepäätöksen 2002/584 johdanto-osan viidennessä, kuudennessa, seitsemännessä ja kymmenennessä perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:
– –
|
4 |
Kyseisen puitepäätöksen 1 artiklassa säädetään seuraavaa: ”1. Eurooppalaisella pidätysmääräyksellä tarkoitetaan oikeudellista päätöstä, jonka jäsenvaltio on antanut etsityn henkilön kiinni ottamiseksi ja luovuttamiseksi toisen jäsenvaltion toimesta syytetoimenpiteitä tai vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanemista varten. 2. Jäsenvaltiot panevat eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöön vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen perusteella ja tämän puitepäätöksen määräysten mukaisesti. 3. Tämä puitepäätös ei vaikuta velvoitteeseen kunnioittaa [EU] 6 artiklassa taattuja perusoikeuksia ja keskeisiä oikeusperiaatteita.” |
5 |
Kyseisen puitepäätöksen 2 artiklan, jonka otsikko on ”Eurooppalaisen pidätysmääräyksen soveltamisala”, sanamuoto on seuraava: ”1. Eurooppalainen pidätysmääräys voidaan antaa sellaisista teoista, joista määräyksen antaneen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan voi seurata vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus tai turvaamistoimenpide, jonka enimmäisaika on vähintään 12 kuukautta, tai jos rangaistustuomio tai turvaamistoimenpidettä koskeva päätös on annettu, sellaisista seuraamuksista, joiden kesto on vähintään neljä kuukautta. 2. Seuraavista rikoksista, sellaisina kuin ne määritellään pidätysmääräyksen antavan jäsenvaltion lainsäädännössä, jos niistä pidätysmääräyksen antavassa jäsenvaltiossa voi seurata vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus tai turvaamistoimenpide, jonka enimmäisaika on vähintään kolme vuotta, luovutetaan eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella tämän puitepäätöksen edellytysten mukaisesti ja teon kaksoisrangaistavuutta tutkimatta: – – 4. Muiden kuin 2 kohtaan sisältyvien rikosten osalta luovuttamisen edellytykseksi voidaan asettaa se, että eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteena olevat teot ovat täytäntöönpanojäsenvaltion lainsäädännön mukaan rikoksia niiden rikostunnusmerkistöstä tai luokittelusta riippumatta.” |
6 |
Saman puitepäätöksen 4 artiklan, jonka otsikko on ”Eurooppalaisen pidätysmääräyksen harkinnanvaraiset kieltäytymisperusteet”, 1 alakohdassa säädetään seuraavaa: ”Täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen voi kieltäytyä panemasta eurooppalaista pidätysmääräystä täytäntöön:
|
Alankomaiden oikeus
7 |
Luovuttamisesta annetun lain (Overleveringswet) 7 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa: ”1. Luovuttaminen voidaan sallia vain
|
Pääasia ja ennakkoratkaisukysymys
8 |
Rechtbank Amsterdamin (Amsterdamin alioikeus) yhteydessä toimiva syyttäjänvirasto on tehnyt Rechtbank Amsterdamille pyynnön, joka koskee procureur des Konings bij de Rechtbank van eerste aanleg te Brusselin 6.11.2014 antaman eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa ja jossa on kyse A:n, joka on tällä hetkellä vangittuna Alankomaissa Alankomaiden tuomioistuinten tuomitseman vapaudenmenetyksen käsittävän lainvoimaisen rangaistuksen täytäntöönpanon takia, kiinni ottamisesta ja luovuttamisesta toisen viiden vuoden pituisen vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen, johon A. on tuomittu Belgiassa, täytäntöön panemiseksi. |
9 |
Kyseisessä eurooppalaisessa pidätysmääräyksessä mainitaan Rechtbank van eerste aanleg te Brusselin (Brysselin ensimmäisen asteen tuomioistuin) 43. rikosasioita käsittelevän jaoston 7.10.2014 antama tuomio. |
10 |
Pääasiassa kyseessä olevaan eurooppalaiseen pidätysmääräykseen sisältyvä niiden tekojen, joista A. on tuomittu rangaistukseen, kuvaus on lyhyesti esitettynä seuraava. A. on 2.3.2013 Brysselissä rikkonut lasin, mennyt hajareisin istumaan aviopuolisonsa päälle ja alkanut kuristaa tätä yhdellä kädellä lyöden tätä samalla toisella kädellään rikotun lasin kanssa päähän, kaulaan ja vasempaan käsivarteen. Puolisolle tehdyssä lääkärintarkastuksessa on havaittu kolme terävän ja viiltävän esineen aiheuttamaa vammaa. Aikaisemmin, 28.2.2013 ja 2.3.2013 välisenä aikana, A. on lyönyt aviopuolisoaan. |
11 |
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että teoista, jotka luokitellaan Belgian lainsäädännön mukaan rikosoikeudellisesti ”aviopuolisoon kohdistuviksi työkyvyttömyyden aiheuttaviksi tahallisiksi lyönneiksi ja vammoiksi” ja ”aviopuolisoon kohdistuviksi tahallisiksi lyönneiksi ja vammoiksi”, voi Alankomaiden lainsäädännön mukaan seurata molemmissa tapauksissa vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus, jonka enimmäispituus on vähintään 12 kuukautta. Sitä vastoin kolmannesta A:n syyksi luetusta teosta eli aseen luvattomasta hallussapidosta voi Alankomaiden lainsäädännön mukaan seurata vain kolmannen luokan sakko. |
12 |
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin epäilee sitä, onko kyseisen eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpano mahdollista tämän kolmannen teon osalta, kun otetaan huomioon luovuttamisesta annetun lain 7 §:n 1 momentti, jossa kyseisen tuomioistuimen mukaan edellytetään, että teot, joista henkilöä, jonka luovuttamista vaaditaan, moititaan, on sanktioitu rikosoikeudellisesti molemmissa kyseessä olevissa jäsenvaltioissa ja että näihin tekoihin sovellettavan vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen enimmäispituus on myös näissä kahdessa jäsenvaltiossa vähintään 12 kuukautta. Esiin nousee kuitenkin kysymys siitä, onko tällaiseen tulkintaan perustuva kieltäytyminen puitepäätöksen 2002/584 2 artiklan 4 kohdan ja 4 artiklan 1 alakohdan mukainen. |
13 |
Näissä olosuhteissa Rechtbank Amsterdam on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen: ”Onko puitepäätöksen 2002/584 – – 2 artiklan 4 kohdan ja 4 artiklan 1 alakohdan mukaista, että täytäntöönpanojäsenvaltio saattaa nämä säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöä siten, että se asettaa paitsi sellaisen vaatimuksen, että teko on sen lainsäädännön mukaan rikos, myös sellaisen vaatimuksen, että teosta voi seurata sen lainsäädännön mukaan vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus, jonka enimmäispituus on vähintään 12 kuukautta?” |
Kiireellinen menettely
14 |
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on pyytänyt, että käsiteltävänä oleva ennakkoratkaisupyyntö käsiteltäisiin unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 107 artiklassa tarkoitetussa kiireellisessä menettelyssä. |
15 |
Kyseinen tuomioistuin on perustellut pyyntönsä korostamalla erityisesti sitä, että A:n vapaudenmenetys, joka johtuu Alankomaiden tuomioistuinten määräämän rangaistuksen täytäntöönpanosta, päättyy 1.1.2016. Tämän rangaistuksen täytäntöönpano saattaa kuitenkin keskeytyä 17.9.2015 alkaen sillä ehdolla, että A. poistetaan samanaikaisesti Alankomaiden alueelta. |
16 |
Ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa 24.7.2015 pidetyn istunnon päätteeksi kyseinen tuomioistuin on määrännyt, että A. otetaan säilöön siitä hetkestä lähtien, jona hänen muihin syihin perustuva säilössä pitämisensä päättyy. Syyttäjänvirasto on 18.8.2015 pidetyssä istunnossa ilmoittanut, että se panee kyseisen määräyksen täytäntöön, ellei eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ole vielä Alankomaiden tuomioistuinten tuomitseman rangaistuksen täytäntöönpanon päättymishetkellä tehty lopullista ratkaisua. |
17 |
Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen, joka toteaa, että eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa koskevan päätöksen määräaikojen, jotka on vahvistettu puitepäätöksen 2002/584 17 artiklan 3 ja 4 kohdassa, oli määrä päättyä 21.9.2015, mukaan unionin tuomioistuimen nopealla vastauksella ennakkoratkaisukysymykseen olisi suora ja ratkaiseva vaikutus A:n vankeuden kestoon Alankomaissa. Lopuksi A. on itse pyytänyt, että hänet luovutetaan Belgian viranomaisille mahdollisimman pian. |
18 |
Tässä yhteydessä on todettava ensinnäkin, että käsiteltävänä oleva ennakkoratkaisupyyntö koskee puitepäätöksen 2002/584 tulkintaa, ja kyseinen puitepäätös kuuluu EUT-sopimuksen kolmannen osan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevan V osaston määräysten alaan. Käsiteltävänä oleva ennakkoratkaisupyyntö on siis mahdollista käsitellä kiireellisessä ennakkoratkaisumenettelyssä. |
19 |
Toiseksi A:han kohdistuu tällä hetkellä vapaudenmenetys mutta hänen rangaistuksensa täytäntöönpano saattaa keskeytyä 17.9.2015 alkaen sillä ehdolla, että hänet poistetaan Alankomaiden alueelta. Tämä poistaminen konkretisoituu A:n toiveiden mukaan siten, että hänet luovutetaan Belgian viranomaisille eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöön panemiseksi. Jollei kyseisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta tehdä päätöstä ennen 1.1.2016, A:ta pidetään lähtökohtaisesti säilössä siihen saakka, kunnes kyseinen päätös tehdään. |
20 |
Näissä olosuhteissa unionin tuomioistuimen neljäs jaosto on esittelevän tuomarin ehdotuksesta ja julkisasiamiestä kuultuaan päättänyt 10.9.2015 hyväksyä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen pyynnön käsiteltävänä olevan ennakkoratkaisupyynnön käsittelemisestä kiireellisessä menettelyssä. |
Ennakkoratkaisukysymyksen tarkastelu
21 |
Työjärjestyksen 99 artiklan mukaan on niin, että jos ennakkoratkaisukysymys on samanlainen kuin kysymys, johon unionin tuomioistuin on jo antanut ratkaisun, tai jos kysymykseen annettava vastaus on selvästi johdettavissa oikeuskäytännöstä tai jos ennakkoratkaisukysymykseen annettavasta vastauksesta ei ole perusteltua epäilystä, unionin tuomioistuin voi esittelevän tuomarin ehdotuksesta ja julkisasiamiestä kuultuaan milloin tahansa päättää ratkaista asian perustellulla määräyksellä. |
22 |
Kyseistä määräystä on sovellettava käsiteltävänä olevan ennakkoratkaisupyynnön yhteydessä. |
23 |
Kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee, onko puitepäätöksen 2002/584 2 artiklan 4 kohtaa ja 4 artiklan 1 alakohtaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella tapahtuvan luovuttamisen edellytyksenä on täytäntöönpanojäsenvaltiossa sen lisäksi, että teko, josta tämä pidätysmääräys on annettu, on kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan rikos, myös se, että teosta voi seurata kyseisen lainsäädännön mukaan vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus, jonka enimmäispituus on vähintään 12 kuukautta. |
24 |
Tässä yhteydessä on todettava, että puitepäätöksen 4 artiklan 1 alakohdan nojalla täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen voi kieltäytyä panemasta eurooppalaista pidätysmääräystä täytäntöön, jos jossakin kyseisen puitepäätöksen 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista tapauksista eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteena oleva teko ei ole rikos täytäntöönpanojäsenvaltion lainsäädännön mukaan. Kyseisen 2 artiklan 4 kohdassa täsmennetään, että tämä mahdollisuus koskee muita kuin saman artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja rikoksia niiden rikostunnusmerkistöstä tai luokittelusta riippumatta. |
25 |
Tämä mahdollisuus kieltäytyä täytäntöönpanosta koskee näin ollen ainoastaan tapausta, jossa eurooppalainen pidätysmääräys koskee tekoa, jota ei ole sisällytetty puitepäätöksen 2002/584 2 artiklan 2 kohdassa olevaan luetteloon ja joka ei ole rikos täytäntöönpanojäsenvaltion lainsäädännön mukaan. |
26 |
Koska aseen luvaton hallussapito, joka on yksi pääasiassa kyseessä olevista teoista, on kuitenkin ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan Alankomaiden lainsäädännössä rikos, on todettava, että kieltäytyminen sitä koskevan eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöön panemisesta ei kuulu puitepäätöksen 2002/584 2 artiklan 4 kohdassa ja 4 artiklan 1 alakohdassa nimenomaisesti tarkoitetun tapauksen piiriin. |
27 |
Lisäksi puitepäätöksen 2002/584 2 artiklan 4 kohdassa ja 4 artiklan 1 alakohdassa ja missään muussakaan kyseisen puitepäätöksen säännöksessä ei säädetä mahdollisuudesta vastustaa sellaisen eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa, joka koskee tekoa, josta – vaikka se on rikos täytäntöönpanojäsenvaltiossa – ei voi seurata täytäntöönpanojäsenvaltiossa vapaudenmenetyksen käsittävää rangaistusta, jonka enimmäispituus on vähintään 12 kuukautta. |
28 |
Tätä toteamusta tukevat puitepäätöksen 2002/584 yleinen rakenne ja kyseisen puitepäätöksen tavoitteet. |
29 |
Kuten kyseisen puitepäätöksen 2 artiklan kahdesta ensimmäisestä kohdasta ilmenee, siinä keskitytään nimittäin rikosten, joista voidaan antaa eurooppalainen pidätysmääräys, osalta pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa sovellettavaan rangaistusten tasoon (ks. vastaavasti tuomio Advocaten voor de Wereld, C‑303/05, EU:C:2007:261, 52 kohta). Tämä perustuu siihen, että syytetoimenpiteet tai vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen täytäntöön paneminen, joita varten tällainen pidätysmääräys annetaan, suoritetaan kyseisen jäsenvaltion sääntöjen mukaisesti. |
30 |
Toisin kuin luovuttamisjärjestelmässä, joka puitepäätöksellä 2002/584 on poistettu ja korvattu oikeusviranomaisten välisillä luovuttamisjärjestelyillä, kyseisessä puitepäätöksessä ei enää oteta huomioon täytäntöönpanojäsenvaltioissa sovellettavia rangaistusten tasoja. Tämä vastaa kyseisen puitepäätöksen keskeistä tavoitetta, joka on mainittu sen johdanto-osan viidennessä perustelukappaleessa ja joka on rikosoikeudellisten päätösten vapaan liikkuvuuden varmistaminen vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvalla alueella. |
31 |
Kaikesta edellä esitetystä seuraa, että puitepäätöksen 2002/584 2 artiklan 4 kohtaa ja 4 artiklan 1 alakohtaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella tapahtuvan luovuttamisen edellytyksenä on täytäntöönpanojäsenvaltiossa sen lisäksi, että teko, josta tämä pidätysmääräys on annettu, on kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan rikos, myös se, että teosta voi seurata kyseisen lainsäädännön mukaan vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus, jonka enimmäispituus on vähintään 12 kuukautta. |
Oikeudenkäyntikulut
32 |
Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. |
Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (neljäs jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti: |
Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä 13.6.2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/584/YOS, sellaisena kuin se on muutettuna 26.2.2009 tehdyllä neuvoston puitepäätöksellä 2009/299/YOS, 2 artiklan 4 kohtaa ja 4 artiklan 1 alakohtaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella tapahtuvan luovuttamisen edellytyksenä on täytäntöönpanojäsenvaltiossa sen lisäksi, että teko, josta tämä pidätysmääräys on annettu, on kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan rikos, myös se, että teosta voi seurata kyseisen lainsäädännön mukaan vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus, jonka enimmäispituus on vähintään 12 kuukautta. |
Allekirjoitukset |
( *1 ) Oikeudenkäyntikieli: hollanti.