25.1.2016

Euroopan unionin virallinen lehti

C 27/2

Valitus, jonka Rainer Typke on tehnyt 18.9.2015 unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-214/13, Typke v. komissio, 2.7.2015 antamasta tuomiosta

(Asia C-491/15 P)

(2016/C 027/03)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Rainer Typke (edustaja: avocate C. Cortese)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

—	On kumottava unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-214/13, Typke v. komissio, 2.7.2015 antaman tuomion tuomiolauselman 2 ja 3 kohta.

—	On kumottava Euroopan komission pääsihteeristön menettelyssä Gestdem 2012/3258 tekemä päätös.

—	On velvoitettava komissio korvaamaan valittajalle sekä ensimmäisessä että toisessa oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja esittää valituksensa tueksi yhden valitusperusteen, joka on esitetty kahdessa osassa.

Unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi virheellisesti asetusta N:o 1049/2001 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan a alakohtaa ja 4 artiklan 6 kohtaa, koska se lähti siitä, että kyseisten artiklojen soveltaminen normalisoituihin relaatiotietokantoihin edellyttää eron tekemistä oikeuden, joka koskee tutustumista relaatiotietokantaan tallennettujen asiakirjojen osiin, ja pelkän tietokantaan sisältyvään tietoon tutustumista koskevan oikeuden välillä. Viimeksi mainittu ei kuuluisi asetuksen asiakirjoihin tutustumista koskevien säännösten alaan, koska se johtaisi väitetysti uuden asiakirjan luomiseen. Erityisesti unionin yleinen tuomioistuin päätteli virheellisesti, että asetuksen N:o 1049/2001 soveltamisalasta olisi poissuljettu sellainen pyyntö tutustua normalisoituun relaatiotietokantaan, joka edellyttäisi sellaisen SQL-haun laatimista, jota asianomainen toimielin ei ole käyttänyt ”enemmän tai vähemmän tavanomaisesti –– kyseessä olevaa tietokantaa varten”ja joka olisi ”ennalta ohjelmoitu”, koska tämä ei väitetysti olisi haku, joka tehdään kyseessä olevaa tietokantaa varten käytettävissä olevilla hakukoneilla, ja merkitsisi tämän vuoksi uuden asiakirjan luomista.

Unionin yleinen tuomioistuin totesi virheellisesti, että valittajan pyyntö ei koskenut olemassa olevaa asiakirjaa ja että joka tapauksessa on niin, että se ei kuulunut asetuksen N:o 1049/2001 soveltamisalaan. Se perusti toteamuksensa seuraaviin virheellisiin olettamiin:

—

Toimielin, jolle hakemus on tehty, ei voisi hyväksyä asiakirjoihin tutustumista koskevaa hakemusta, koska olemassa olevat asiakirjat eivät vastaisi hakemusta (ensimmäisessä oikeusasteessa annetun tuomion 73 kohta) tai koska valittaja ei väitetysti pyytänyt oikeutta saada tutustua niihin (ensimmäisessä oikeusasteessa annetun tuomion 67 kohta)

—	Valittajan hakemus rajautuisi jonkin muun kuin kyseiseen tietokantaan kuuluvan mallin mukaisesti erityisesti hakemuksen edellyttämien tietojenkäsittelyoperaatioiden vuoksi (ensimmäisessä oikeusasteessa annetun tuomion 58, 66 ja 68 kohta; 62 ja 63 kohta)

—	Edellytettäisiin sellaisen uuden asiakirjan luomista, joka sisältää uudessa muodossa olevaa ja valittajan täsmentämien valintaperusteiden mukaisesti valittua tietoa (ensimmäisessä oikeusasteessa annetun tuomion 61 ja 67 kohta)

Kun unionin yleinen tuomistiuin esitti kaikki edellisessä kappaleessa mainitut toteamukset, se lisäksi otti vääristyneesti huomioon sille esitetyn ja sen käytettävissä olevan näytön. Sama koskee myös sitä unionin yleisen tuomioistuimen toteamusta, jonka mukaan laillisuusolettamaa sovellettaisiin käsiteltävässä asiassa samoin kuin tilanteessa, jossa toimielin, jolle hakemus on tehty, ilmoittaa, ettei pyydettyjä asiakirjoja ole olemassa (ensimmäisessä oikeusasteessa annetun tuomion 66 kohta).

(1) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, s. 43).