Yhdistetyt asiat C-401/15–C-403/15

Noémie Depesme ym.

vastaan

Ministre de l’Enseignement supérieur ja de la Recherche

(Cour administrativen (Luxemburg) esittämät
ennakkoratkaisupyynnöt

Ennakkoratkaisupyyntö – Henkilöiden vapaa liikkuvuus – Työntekijöiden oikeudet – Yhdenvertainen kohtelu – Sosiaaliset edut – Taloudellinen tuki korkeakouluopintojen suorittamiseen – Lapsi-vanhempisuhdetta koskeva edellytys – Lapsen käsite – Aviopuolison tai rekisteröidyn kumppanin lapsi – Osallistuminen kyseisen lapsen elatukseen

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 15.12.2016

1. Henkilöiden vapaa liikkuvuus–Työntekijät–Yhdenvertainen kohtelu–Sosiaaliset edut–Käsite–Ammattiin johtavien yliopisto-opintojen harjoittamiseen myönnetty toimeentulo- ja opintotuki–Kuuluu mainitun käsitteen alaan–Yhdenvertaisen kohtelun periaatteen piiriin kuuluvat henkilöt–Siirtotyöläisen lapset

   (Neuvoston asetuksen N:o 1612/68 7 artiklan 2 kohta)

2. Henkilöiden vapaa liikkuvuus–Työntekijät–Yhdenvertainen kohtelu–Sosiaaliset edut–Yhdenvertaisen kohtelun periaatteen piiriin kuuluvat henkilöt–Siirtotyöläisen lapset–Käsite–Mainitun työntekijän aviopuolison tai rekisteröidyn kumppanin lapset kuuluvat käsitteen alaan

   (SEUT 45 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 492/2011 7 artiklan 2 kohta)

1.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 38–40 kohta)

2.  SEUT 45 artiklaa ja työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella annetun asetuksen N:o 492/2011 7 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että rajatyöntekijän lapsella, joka voi saada välillisesti viimeksi mainitussa säännöksessä tarkoitettuja sosiaalisia etuja, kuten esimerkiksi jäsenvaltion myöntämää opintotukea sellaisten työntekijöiden lapsille, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet kyseisessä valtiossa, on ymmärrettävä tarkoitettavan paitsi lasta, jolla on lapsi-vanhempisuhde kyseiseen työntekijään, myös mainitun työntekijän aviopuolison tai rekisteröidyn kumppanin lasta, kun mainittu työntekijä huolehtii kyseisen lapsen elatuksesta.

   Viimeksi mainittu vaatimus ilmenee tosiasiallisesta tilanteesta, jota hallinnon ja tarvittaessa kansallisten tuomioistuimien on arvioitava, ilman, että niiden on tarpeen määrittää, minkä vuoksi rajatyöntekijä osallistuu opiskelijan elatukseen, tai esittää numeroin elatukseen osallistumisen täsmällistä laajuutta.

   Työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta yhteisön alueella annetun asetuksen N:o 1612/68 10 artiklaa tulkittaessa on näet jo todettu, ettei kyseisessä säännöksessä tarkoitettu huollettavan perheenjäsenen asema edellytä oikeutta elatusapuun. Jos näin olisi, kyseisen säännöksen mukainen perheenyhdistäminen riippuisi kansallisista lainsäädännöistä, jotka ovat erilaisia joka maassa, mikä johtaisi siihen, ettei unionin oikeutta sovelleta yhdenmukaisesti. Asetuksen N:o 1612/68 10 artiklan 1 ja 2 kohtaa on siis tulkittu siten, että huollettavan perheenjäsenen asema ilmenee tosiasiallisesta tilanteesta. Kyse on perheenjäsenestä, jonka ylläpidosta työntekijä vastaa, eikä ole tarpeen määrittää, minkä vuoksi kyseiseen ylläpitoon on tarvetta, eikä pohtia sitä, kykeneekö asianomainen henkilö pitämään kyseisen perheenjäsenen tarpeista huolta tekemällä palkattua työtä. Tätä tulkintaa edellyttää periaate, jonka mukaan säännöksiä, joilla vahvistetaan työntekijöiden vapaa liikkuvuus, joka muodostaa yhden Euroopan unionin perusteista, on tulkittava laajasti.

   Tällaista tulkintaa sovelletaan myös silloin, kun kyse on rajatyöntekijän osallistumisesta aviopuolisonsa tai tunnustetun kumppaninsa lasten elatukseen.

   Rajatyöntekijän huollettavana olevan rajatyöntekijän perheenjäsenen asema voi siis ilmetä silloin, kun se koskee kyseisen työntekijän aviopuolison tai tunnustetun kumppanin lapsen tilannetta, sellaisista objektiivisista seikoista, kuten siitä, että kyseisellä työntekijällä ja opiskelijalla on yhteinen kotipaikka.

   (ks. 58–60 ja 64 kohta sekä tuomiolauselma)