6.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 232/22


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administrativen sad Varna (Bulgaria) on esittänyt 14.6.2011 — Dobrudzhanska petrolna kompania AD v. Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i upravlenie na izpalnenieto”, grad Varna, pri Tsentralno upravlenie na Natsionalnata agentsia za prihodite

(Asia C-298/11)

2011/C 232/35

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Administrativen sad Varna

Pääasian asianosaiset

Valittaja: Dobrudzhanska petrolna kompania AD

Vastapuoli: Direktor na Direktsia ”Obzhalvane i upravlenie na izpalnenieto”, grad Varna, pri Tsentralno upravlenie na Natsionalnata agentsia za prihodite (kansallisen veroviraston keskushallinnon Varnan osaston valitus- ja täytäntöönpanoasioiden johtaja)

Ennakkoratkaisukysymykset

1)

Onko yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY (1) 80 artiklan 1 kohdan a ja b alakohtaa tulkittava siten, että kun kyseessä ovat toisiinsa sidoksissa olevien henkilöiden väliset tavaroiden luovutukset ja vastike on käypää markkina-arvoa alempi, veron perusteena on kaupan käypä markkina-arvo vain silloin, jos luovuttajalla tai luovutuksensaajalla ei ole oikeutta sen ostoihin sisältyvän veron täyteen vähennykseen, joka kohdistuu luovutuksen kohteena olevien tavaroiden ostoon tai valmistamiseen?

2)

Onko direktiivin 2006/112 80 artiklan 1 kohdan a ja b alakohtaa tulkittava siten, että jos luovuttaja on käyttänyt oikeuttaan sellaisiin tavaroihin ja palveluihin sisältyvän veron täyteen vähennykseen, jotka myöhemmin luovutetaan toisiinsa sidoksissa olevien henkilöiden välillä käypää markkina-arvoa alempaan arvoon, eikä tätä oikeutta ostoihin sisältyvän veron vähentämiseen ole oikaistu direktiivin 173–177 artiklan mukaisesti eikä luovutukseen sovelleta direktiivin 132, 135, 136, 371, 375, 376, 377 artiklassa, 378 artiklan 2 kohdassa tai 380–390 artiklassa säädettyjä vapautuksia, jäsenvaltio ei saa toteuttaa toimenpiteitä, joiden mukaan veron perusteeksi vahvistetaan yksinomaan käypä markkina-arvo?

3)

Onko direktiivin 2006/112 80 artiklan 1 kohdan a ja b alakohtaa tulkittava siten, että jos luovuttaja on käyttänyt oikeuttaan sellaisiin tavaroihin ja palveluihin sisältyvän veron täyteen vähennykseen, jotka myöhemmin luovutetaan toisiinsa sidoksissa olevien henkilöiden välillä käypää markkina-arvoa alempaan arvoon, eikä tätä oikeutta ostoihin sisältyvän veron vähentämiseen ole oikaistu direktiivin 173–177 artiklan mukaisesti, jäsenvaltio ei saa toteuttaa toimenpiteitä, joiden mukaan veron perusteeksi vahvistetaan yksinomaan käypä markkina-arvo?

4)

Luetellaanko direktiivin 2006/112 80 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tyhjentävästi tapaukset, jotka muodostavat edellytykset, joiden täyttyessä jäsenvaltio saa toteuttaa toimenpiteitä, joiden mukaan veron perusteena luovutuksissa käytetään kaupan käypää markkina-arvoa?

5)

Onko kansallisen arvonlisäverolain (Zakon za danak varhu dobavenata stoynost) 27 §:n 3 momentin 1 kohdan kaltainen kansallinen oikeussääntö sallittu muissa kuin direktiivin 2006/112 80 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa luetelluissa olosuhteissa?

6)

Onko direktiivin 2006/112 80 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan säännöksellä nyt käsiteltävän kaltaisessa asiassa välitön vaikutus ja saako kansallinen tuomioistuin soveltaa sitä välittömästi?


(1)  EUVL L 347, s. 1.