UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kolmas jaosto)
25 päivänä huhtikuuta 2013 ( *1 )
”Ennakkoratkaisupyyntö — Sosiaalipolitiikka — Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen — Työntekijöiden suoja työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa — Direktiivi 2008/94/EY — Soveltamisala — Ammatilliset lisäeläkejärjestelmät — Etuusperusteinen ja kustannuksiltaan tasapainoinen eläkejärjestelmä — Varojen riittämättömyys — Vähimmäissuoja — Talouskriisi — Tasapainoinen taloudellinen ja sosiaalinen kehitys — Kyseisen jäsenvaltion velvoitteet varojen ollessa riittämättömiä — Jäsenvaltion vastuu asianmukaisen täytäntöönpanon puuttuessa”
Asiassa C-398/11,
jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka High Court (Irlanti) on esittänyt 20.7.2011 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 27.7.2011, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa
Thomas Hogan,
John Burns,
John Dooley,
Alfred Ryan,
Michael Cunningham,
Michael Dooley,
Denis Hayes,
Marion Walsh,
Joan Power ja
Walter Walsh
vastaan
Minister for Social and Family Affairs,
Irlanti ja
Attorney General,
UNIONIN TUOMIOISTUIN (kolmas jaosto),
toimien kokoonpanossa: tuomarit R. Silva de Lapuerta, joka hoitaa kolmannen jaoston puheenjohtajan tehtäviä sekä K. Lenaerts, E. Juhász (esittelevä tuomari), J. Malenovský ja D. Šváby,
julkisasiamies: J. Kokott,
kirjaaja: johtava hallintovirkamies L. Hewlett,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 3.10.2012 pidetyssä istunnossa esitetyn,
ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet
— |
T. Hogan ym., edustajinaan solicitor G. Byrne, M. Collins, SC, ja C. Donnelly, BL, |
— |
Minister for Social and Family Affairs, Irlanti ja Attorney General, asiamiehenään D. O’Hagan, avustajinaan B. Murray, BL, ja E. Carolan, BL, |
— |
Alankomaiden hallitus, asiamiehenään J. Langer, |
— |
Euroopan komissio, asiamiehinään G. Rozet ja J. Enegren, |
päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,
on antanut seuraavan
tuomion
1 |
Ennakkoratkaisupyyntö koskee työntekijöiden suojasta työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa 22.10.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/94/EY (EUVL L 283, s. 36) 1 ja 8 artiklan tulkintaa. |
2 |
Pyyntö on esitetty asiassa, jossa vastakkain ovat T. Hogan ynnä muut Waterford Crystal Ltd:n (jäljempänä Waterford Crystal) entiset työntekijät ja toisaalta Minister for Social and Family Affairs, Irlanti ja Attorney General, ja siinä on kyseessä direktiivin 2008/94 täytäntöönpano. |
Asiaa koskevat oikeussäännöt
Unionin oikeus
3 |
Direktiivin 2008/94 1 artiklan 1 kohdan mukaan tätä direktiiviä sovelletaan työntekijöiden työsopimuksista tai työsuhteista johtuviin saataviin työnantajalta, joka on 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla maksukyvytön. |
4 |
Kyseisen direktiivin 8 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on huolehdittava tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta, jotta turvataan työntekijöiden sekä yrityksestä tai liiketoiminnasta työnantajan maksukyvyttömyyden alkamispäivään mennessä lähteneiden henkilöiden välittömät tai tulevaisuuteen kohdistuvat oikeudet kansallisen lakisääteisen sosiaaliturvajärjestelmän ulkopuolella olevan, yhtiön tai useamman yhtiön yhteisen lisäeläkejärjestelmän mukaisiin vanhuusetuuksiin ja jälkeenjääneiden etuuksiin. |
Irlannin oikeus
Lakisääteinen eläke
5 |
Ennakkoratkaisupyynnöstä käy ilmi lakisääteisen eläkkeen osalta Irlannissa, että hallitus säilyttää työntekijöiden ja työnantajien maksuja sosiaalivakuutusrahaston muodossa. Vaikka näitä maksuja kutsutaan palkkaan liittyviksi sosiaalivakuutusmaksuiksi (Pay Related Social Insurance), lakisääteinen eläke maksetaan riippumatta työntekijän työuransa aikana saamien palkkojen määrästä. |
6 |
Peruseläkkeen määrä on 230,30 euroa viikossa ja se maksetaan kaikille eläkeiän saavuttaneille henkilöille, jotka ovat maksaneet tietyn määrän palkkaan liittyviä sosiaalivakuutusmaksuja työuransa aikana. Lakisääteisen eläkejärjestelmän toiminta ei riipu oikeuksista, jotka henkilö on hankkinut ammatillisesta – etuusperusteisesta tai maksuperusteisesta – eläkejärjestelmästä. |
Etuusperusteiset ammatilliset lisäeläkejärjestelmät
7 |
Irlannissa suurimmassa osassa etuusperusteisia ammatillisia lisäeläkejärjestelmiä järjestelmien varoista huolehtivat trustee-hallinnoijat, jotka säilyttävät niitä kyseisen järjestelmän edunsaajien yksinomaiseksi eduksi, joten nämä varat eivät kuulu työnantajalle eikä niitä voida käyttää työnantajan velkojen maksamiseen tämän maksukyvyttömyystilanteessa. |
8 |
Työntekijöillä on tällaisessa järjestelmässä oikeus eläkkeeseen vain, mikäli heidän järjestelmässään on riittävästi varoja. Näiden varojen suoja taataan trustin avulla, mikä erottaa ne työnantajan omaisuudesta. |
9 |
Kansallisen säännöstön mukaan lisäeläkejärjestelmät rahoitetaan työnantajalta ja työntekijöiltä saatavilla maksuilla. Työntekijöiden palkasta maksetaan kiinteä prosenttimäärä eläkerahastolle, ja työnantajat suorittavat maksut vuosittain sen takaamiseksi, että lisäeläkejärjestelmässä on pitkällä aikavälillä riittävästi varoja sille kuuluvien velvoitteiden täyttämiseksi. |
10 |
Vuoden 1990 eläkelaissa (Pensions Act, 1990), sellaisena kuin se on muutettuna, säädetään, että vakuutusmatemaatikon on laskettava työnantajan maksuosuus vähimmäisrahoitusta koskevaksi standardiksi (Minimum Funding Standard) kutsutun erityisen standardin avulla. Tästä seuraa, että lisäeläkejärjestelmät ovat ”kustannuksiltaan tasapainoisia”(”balance of cost” schemes), koska työnantaja suorittaa vuosittain työntekijöiden maksuja täydentävän määrän, joka on tarpeen, jotta varat ja velat ovat pitkällä aikavälillä tasapainossa. |
11 |
Eläkerahaston sääntöjen nojalla työnantaja voi lakkauttaa lisäeläkejärjestelmät milloin tahansa ja siten lopettaa velvoitteensa suorittaa niihin maksuja. Näissä säännöissä määrätään, että mikäli rahastot lakkautetaan siksi, että työnantaja päättää lopettaa velvoitteensa, että se on maksukyvytön tai mistä tahansa muusta syystä, työntekijät saavat osan rahastoissa olevista varoista. |
12 |
Irlannissa etuusperusteisessa lisäeläkejärjestelmässä voidaan ottaa huomioon lakisääteinen eläke. Tällaista järjestelmää kutsutaan täydennettäväksi eläkkeeksi (integrated pension). |
Direktiivin 2008/94 8 artiklan saattaminen osaksi Irlannin oikeutta
13 |
Ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomioistuin täsmentää, että ainoa kansallinen toimenpide, joka on toteutettu nimenomaisesti työntekijöiden suojaa työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20.10.1980 annetun neuvoston direktiivin 80/987/ETY (EYVL L 283, s. 23) 8 artiklan, josta on tullut direktiivin 2008/94 8 artikla, täytäntöönpanemiseksi, on työntekijöiden suojasta työnantajien maksukyvyttömyystilanteessa vuonna 1984 annetun lain (Protection of Employees (Employers’ Insolvency) Act 1984) 7 §, jossa säädetään, että maksut, jotka työnantaja on pidättänyt tai jotka sen on maksettava maksukyvyttömyyttä edeltävinä 12 kuukautena, on maksettava ammatilliseen lisäeläkejärjestelmään. |
Pääasian tosiseikat ja ennakkoratkaisukysymykset
14 |
Pääasian kantajina ovat Waterford Crystal -nimisen, vuodesta 1947 lukien erittäin hienojen kristallituotteiden valmistukseen erikoistuneen ja Waterfordin kaupungissa sijaitsevan yrityksen kymmenen entistä työntekijää. Pääasian kantajista kahdeksan oli tarkoitus jäädä eläkkeelle vuosina 2011–2013 ja kahden muun kantajan vuosina 2019 ja 2022. |
15 |
Näiden kantajien yhtenä työehtona oli, että heidän oli liityttävä toiseen työnantajansa perustamista etuusperusteisista ammatillisista lisäeläkejärjestelmistä eli trustin perustamista koskevalla asiakirjalla vuonna 1975 perustettuun Waterford Crystal Limited Contributory Pension Scheme for Factory Employees -nimiseen järjestelmään tai vuonna 1960 perustettuun Waterford Crystal Limited Contributory Pension Scheme for Staff -nimiseen järjestelmään. |
16 |
Kyseisiin järjestelmiin kuului tavanomaisessa iässä eläkkeelle jäävien edunsaajien mahdollisuus saada vanhuusetuus, jonka perusteena on tosiasiallinen viimeinen palkka (actual final salary), josta vähennetään lakisääteisen eläkkeen (state pension) määrä. Tämän vähentämisen jälkeen (final pensionable salary) kaksi kolmasosaa tällä tavoin saadusta määrästä vastaa kyseisistä lisäeläkejärjestelmistä saatavaa vanhuusetuutta. |
17 |
Vuoden 2009 alussa Waterford Crystal asetettiin selvitystilaan ja yhtiö todettiin maksukyvyttömäksi. Sen perustamat lisäeläkejärjestelmät lakkautettiin 31.3.2009; niiden varat olivat yhteensä 130 miljoonaa euroa ja velat yhteensä 240 miljoonaa euroa, joten alijäämä oli näin ollen noin 110 miljoonaa euroa. |
18 |
Pääasian kantajien nimittämä vakuutusmatemaatikko katsoi, että he saisivat 18–28 prosenttia määristä, joihin heillä olisi ollut oikeus, jos he olisivat saaneet heille kertyneiden vanhuusetuutta koskevien oikeuksien nykyisen arvon. Irlannin nimittämä vakuutusmatemaatikko kritisoi tätä laskelmaa ja katsoi, että tämä prosenttimäärä oli 16–41 prosenttia, eikä ollut lähellä yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-278/05, Robins ym., 25.1.2007 antamassaan tuomiossa (Kok., s. I-1053) mainitsemia 49 prosenttia. |
19 |
Pääasian kantajat nostivat näin ollen asiassa kanteen ja väittivät, että Irlanti ei ollut pannut direktiivin 2008/94 8 artiklaa asianmukaisesti täytäntöön, kun otetaan huomioon edellä mainitussa asiassa Robins ym. annettu tuomio. |
20 |
Irlanti sitä vastoin väitti toteuttaneensa sekä ennen asiassa Robins ym. annettua tuomiota että sen jälkeen lukuisia merkittäviä toimenpiteitä, joilla oli tarkoitus suojata ammatillisten lisäeläkejärjestelmien edunsaajien intressejä. |
21 |
High Court katsoi, että direktiivin 2008/94 säännösten tulkinta oli tarpeen asian ratkaisemiseksi ja päätti lykätä ratkaisun antamista ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:
|
Ennakkoratkaisukysymysten arviointi
Ensimmäinen kysymys
22 |
Ennakkoratkaisupyynnön esittänyt kansallinen tuomioistuin tiedustelee ensimmäisellä kysymyksellään pääasiallisesti, onko direktiiviä 2008/94 tulkittava siten, että sitä sovelletaan entisten työntekijöiden oikeuksiin saada vanhuusetuuksia heidän työnantajansa perustamasta lisäeläkejärjestelmästä. |
23 |
Kansallinen tuomioistuin viittaa tässä kysymyksessä kyseisen direktiivin 1 artiklan 1 kohtaan ja täsmentää, että Irlannin oikeudessa ei ole tällaisessa tilanteessa mitään oikeudellista perustaa, joka oikeuttaisi pääasian kantajat nostamaan kanteen heidän työnantajaansa vastaan. |
24 |
Tässä yhteydessä on korostettava, että kun otetaan huomioon pääasian kantajille työhönoton yhteydessä asetettu velvollisuus liittyä heidän työnantajansa perustamaan ammatilliseen lisäeläkejärjestelmään, heidän oikeutensa saada vanhuusetuuksia tässä järjestelmässä on katsottava johtuvan direktiivin 2008/94 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista työsopimuksista tai työsuhteista, jotka sitovat heidät heidän työnantajaansa. |
25 |
Direktiivin 2008/94 8 artiklassa säädetään jäsenvaltioille kuuluvasta erityisestä velvoitteesta työntekijöitä kohtaan. Jäsenvaltiot voivat täyttää tämän velvoitteen useilla tavoilla. Tämä voi tapahtua siten, että varmistetaan joko, että työnantaja kykenee täyttämään ammatillisesta lisäeläkejärjestelmästä johtuvat velvoitteet, tai, että työnantajasta erillinen ammatillinen eläkelaitos kykenee tähän. |
26 |
On kiistatonta, että pääasian kantajat ovat yhtiön entisiä työntekijöitä, jotka väittävät, että Irlanti ei ole suojannut heidän etujaan, jotka koskevat heille kertyneitä oikeuksia saada vanhuusetuuksia ammatillisesta lisäeläkejärjestelmästä työnantajansa maksukyvyttömyystilanteessa. |
27 |
Näin ollen ensimmäiseen kysymykseen on vastattava, että direktiiviä 2008/94 on tulkittava siten, että sitä sovelletaan entisten työntekijöiden oikeuksiin saada vanhuusetuuksia heidän työnantajansa perustamasta lisäeläkejärjestelmästä. |
Toinen kysymys
28 |
Ennakkoratkaisupyynnön esittänyt kansallinen tuomioistuin tiedustelee toisella kysymyksellään pääasiallisesti, onko direktiivin 2008/94 8 artiklaa tulkittava siten, että arvioitaessa sitä, onko jäsenvaltio noudattanut tässä artiklassa säädettyä velvoitetta, voidaan ottaa huomioon lakisääteiset eläke-etuudet. |
29 |
On huomattava, että direktiivin 2008/94 8 artiklan tavoitteena on taata työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa työntekijöiden oikeutta saada vanhuusetuuksia ammatillisista lisäeläkejärjestelmistä koskevien etujen suojaaminen. Tässä säännöksessä itsessään todetaan, että se koskee yksinomaan yhtiön tai useamman yhtiön yhteisiä lisäeläkejärjestelmiä, täsmentämällä, että kyseessä ovat tämän suojan osalta ”kansallisen lakisääteisen sosiaaliturvajärjestelmän ulkopuolella olevat” järjestelmät. |
30 |
Koska direktiivin 2008/94 8 artiklan sanamuoto on selvä, arvioitaessa sitä, onko jäsenvaltio noudattanut tässä artiklassa säädettyä velvoitettaan, lakisääteisiä eläke-etuuksia ei voida ottaa huomioon. |
31 |
Tätä toteamusta ei voida asettaa kyseenalaiseksi sellaisten ammatillista lisäeläkejärjestelmää koskevien sääntöjen perusteella, joiden nojalla tästä järjestelmästä saatavaa vanhuusetuutta laskettaessa lakisääteiset eläke-etuudet vähennetään laskennan perustana olevan tosiasiallisen viimeisen palkan määrästä (actual final salary). |
32 |
Se, että lakisääteiset eläke-etuudet otettaisiin huomioon direktiivin 2008/94 8 artiklaa sovellettaessa, olisi vastoin tässä artiklassa ammatillisten lisäeläkejärjestelmien osalta edellytetyn suojan tehokasta vaikutusta. |
33 |
Näin ollen toiseen kysymykseen on vastattava, että direktiivin 2008/94 8 artiklaa on tulkittava siten, että arvioitaessa sitä, onko jäsenvaltio noudattanut tässä artiklassa säädettyä velvoitettaan, lakisääteisiä eläke-etuuksia ei voida ottaa huomioon. |
34 |
Toiseen kysymykseen annettava vastaus huomioon ottaen kolmanteen kysymykseen ei ole tarpeen vastata. |
Neljäs kysymys
35 |
Ennakkoratkaisupyynnön esittänyt kansallinen tuomioistuin tiedustelee neljännellä kysymyksellään pääasiallisesti, onko direktiivin 2008/94 8 artiklaa tulkittava siten, että sen soveltamiseksi riittää, että ammatillinen lisäeläkejärjestelmä on ollut alirahoitettu työnantajan maksukyvyttömyyden toteamisajankohdasta asti ja että työnantajalla ei ole maksukyvyttömyytensä vuoksi riittävästi varoja voidakseen maksaa eläkejärjestelmään riittävästi rahaa, jotta järjestelmästä voitaisiin maksaa edunsaajien etuudet täysimääräisinä, vai edellytetäänkö, että viimeksi mainitut näyttävät toteen, että heidän vanhuusetuuksia koskevien oikeuksiensa menetyksen syynä on muita tekijöitä. |
36 |
On todettava, että direktiivin 2008/94 tavoitteena on työntekijöiden suojaaminen työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa. Se ei koske syitä, joiden vuoksi tämä maksukyvyttömyys on aiheutunut. |
37 |
Ammatillisen lisäeläkejärjestelmän alirahoittaminen voi johtua eri syistä, muun muassa siitä, että työntekijät tai työnantaja eivät ole maksaneet maksujaan, pääomamarkkinoiden epäsuotuisasta kehityksestä, järjestelmän varojen huonosta hallinnoinnista tai vakavaraisuussäännöistä, jotka eivät ole riittävän tiukkoja. |
38 |
Direktiivin 2008/94 8 artiklassa ei kuitenkaan tehdä eroa mahdollisten syiden osalta, vaan siinä säädetään työntekijöiden etujen suojaamista koskevasta yleisestä velvoitteesta ja jätetään jäsenvaltioille vapaus määrittää unionin oikeuden ja erityisesti ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta 3.6.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/41/EY (EUVL L 235, s. 10) mukaisesti keinot, joiden avulla ne täyttävät tämän velvoitteen. |
39 |
Siten direktiivin 2008/94 8 artiklaa sovellettaessa ei ole tarpeen yksilöidä syitä, jotka ovat johtaneet työnantajan maksukyvyttömyyteen, eikä syitä, jotka ovat saaneet aikaan ammatillisen lisäeläkejärjestelmän alirahoittamisen. |
40 |
Näin ollen neljänteen kysymykseen on vastattava, että direktiivin 2008/94 8 artiklaa on tulkittava siten, että sen soveltamiseksi riittää, että ammatillinen lisäeläkejärjestelmä on ollut alirahoitettu työnantajan maksukyvyttömyyden toteamisajankohdasta asti ja että työnantajalla ei ole maksukyvyttömyytensä vuoksi riittävästi varoja voidakseen maksaa eläkejärjestelmään riittävästi rahaa, jotta järjestelmästä voitaisiin maksaa edunsaajien etuudet täysimääräisinä. Ei ole tarpeen, että viimeksi mainitut näyttävät toteen, että heidän vanhuusetuuksia koskevien oikeuksiensa menetyksen syynä on muita tekijöitä. |
Viides ja kuudes kysymys
41 |
Ennakkoratkaisupyynnön esittänyt kansallinen tuomioistuin tiedustelee viidennellä ja kuudennella kysymyksellään, joita on tarkasteltava yhdessä, pääasiallisesti, onko direktiiviä 2008/94 tulkittava siten, että Irlannin edellä mainitussa asiassa Robins ym. annetun tuomion johdosta toteuttamat toimenpiteet täyttävät direktiivissä asetetut velvoitteet, kun otetaan huomioon tasapainoisen taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tarve, ja onko taloudellinen tilanne sellainen poikkeuksellinen seikka, joka oikeuttaa työntekijöiden oikeuksia saada vanhuusetuuksia ammatillisesta lisäeläkejärjestelmästä koskevien etujen suojaamisen alemmalla tasolla. |
42 |
Yhteisöjen tuomioistuin tulkitsi edellä mainitussa asiassa Robins ym. antamassaan tuomiossa direktiivin 80/987 8 artiklaa, josta on tullut direktiivin 2008/94 8 artikla, ja totesi, että jäsenvaltioilla on laaja harkintavalta määrittää sekä menetelmät, joilla taataan oikeudet saada vanhuusetuuksia ammatillisesta lisäeläkejärjestelmästä työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa että niitä koskevan suojan taso, eikä tässä yhteydessä edellytetä kyseessä olevien oikeuksien turvaamista kokonaan (em. asia Robins ym., tuomion 36 ja 42–45 kohta). |
43 |
Yhteisöjen tuomioistuin katsoi kuitenkin, että kansallisen oikeuden säännösten, jotka voivat johtaa siihen, että etuuksista, joita työntekijä saattoi odottaa saavansa ammatillisesta lisäeläkejärjestelmästä, turvataan vain alle puolet, ei voida katsoa vastaavan direktiivin 80/987 8 artiklassa käytetyn sanan ”turvataan” määritelmää (em. asia Robins ym., tuomion 57 kohta). |
44 |
Tässä arvioinnissa otetaan huomioon tasapainoisen taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen vaatimukset huomioimalla yhtäältä jäsenvaltioiden taloudellisten tilanteiden erilainen ja vaikeasti ennakoitavissa oleva kehitys ja toisaalta tarve taata työntekijöille vähimmäissuoja työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa, joka liittyy esimerkiksi taloudellisten olosuhteiden epäsuotuisaan kehitykseen. |
45 |
Tässä asiayhteydessä arvioitaessa sitä, onko jäsenvaltio noudattanut asiamukaisesti direktiivin 2008/94 8 artiklassa säädettyjä velvoitteita, merkitystä ei ole viimeksi mainitun toteuttamisen toimenpiteiden erityispiirteillä vaan näiden kansallisten toimenpiteiden soveltamisesta johtuvalla tuloksella. |
46 |
Lisäksi kansallisen tuomioistuimen mainitsema toimenpide, joka on selostettu tämän tuomion 13 kohdassa, ei tämän tuomion 18 kohdassa mainitut seikat huomioon ottaen vaikuta olevan omiaan takaamaan edellä mainitussa asiassa Robins ym. annetussa tuomiossa vaaditun vähimmäissuojan. |
47 |
Näin ollen viidenteen ja kuudenteen kysymykseen on vastattava, että direktiiviä 2008/94 on tulkittava siten, että Irlannin edellä mainitussa asiassa Robins ym. annetun tuomion johdosta toteuttamat toimenpiteet eivät täytä direktiivissä asetettuja velvoitteita, eikä kyseisen jäsenvaltion taloudellinen tilanne ole sellainen poikkeuksellinen seikka, joka oikeuttaa työntekijöiden oikeuksia saada vanhuusetuuksia ammatillisesta lisäeläkejärjestelmästä koskevien etujen suojaamisen alemmalla tasolla. |
Seitsemäs kysymys
48 |
Ennakkoratkaisupyynnön esittänyt kansallinen tuomioistuin tiedustelee seitsemännellä kysymyksellään pääasiallisesti, onko direktiiviä 2008/94 tulkittava siten, että se, että pääasian kantajat eivät saa yli 49 prosentin osuutta ammatillisessa eläkejärjestelmässä kertyneistä eläke-etuuksistaan huolimatta toimenpiteistä, jotka Irlanti on toteuttanut edellä mainitussa asiassa Robins ym. annetun tuomion jälkeen, merkitsee itsessään tämän jäsenvaltion ilmeistä velvoitteiden rikkomista. |
49 |
Vahinkoa kärsineillä yksityisillä on oikeus korvaukseen jäsenvaltiolta silloin, kun kolme edellytystä täyttyy, eli kun rikotun unionin oikeussäännön tarkoituksena on antaa oikeuksia yksityisille, kun rikkominen on riittävän ilmeinen ja kun yksityiselle aiheutunut vahinko on välittömässä syy-yhteydessä tähän rikkomiseen (ks. asia C-445/06, Danske Slagterier, tuomio 24.3.2009, Kok., s. I-2119, 20 kohta ja asia C-568/08, Combinatie Spijker Infrabouw-De Jonge Konstruktie ym., tuomio 9.12.2010, Kok., s. I-12655, 87 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). |
50 |
Seitsemäs kysymys koskee toista näistä edellytyksistä. |
51 |
Jäsenvaltiot ovat edellä mainitussa asiassa Robins ym. annetun tuomion antamisen jälkeen eli 25.1.2007 lukien olleet tietoisia siitä, että direktiivin 2008/94 8 artiklan asianmukainen täytäntöönpano edellyttää, että työntekijä saa työnantajansa maksukyvyttömyystilanteessa vähintään puolet ammatillisessa eläkejärjestelmässä kertyneistä vanhuusetuuksista, joiden osalta hän on suorittanut eläkemaksuja. |
52 |
Näissä olosuhteissa on todettava, että vaikka jäsenvaltioille direktiivin 2008/94 8 artiklan, jolla annetaan yksityisille oikeuksia, nojalla kuuluvan velvoitteen luonne ja ulottuvuus olivat selkeitä ja täsmällisiä viimeistään 25.1.2007 lukien, Irlanti ei ole pannut tätä velvoitetta asianmukaisesti täytäntöön, mikä merkitsee tämän oikeussäännön riittävän ilmeistä rikkomista arvioitaessa mahdollisesti tämän jäsenvaltion vastuuta yksityisille aiheutuneista vahingoista. |
53 |
Näin ollen seitsemänteen kysymykseen on vastattava, että direktiiviä 2008/94 on tulkittava siten, että se, että pääasian kantajat eivät saa yli 49 prosentin osuutta ammatillisessa eläkejärjestelmässä kertyneistä vanhuusetuuksista huolimatta toimenpiteistä, jotka Irlanti on toteuttanut edellä mainitussa asiassa Robins ym. annetun tuomion jälkeen, merkitsee itsessään tämän jäsenvaltion velvoitteiden ilmeistä rikkomista. |
Oikeudenkäyntikulut
54 |
Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi. |
Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kolmas jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti: |
|
|
|
|
|
Allekirjoitukset |
( *1 ) Oikeudenkäyntikieli: englanti.