|
5.5.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 133/5 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 15.3.2012 (Landgericht Regensburgin (Saksa) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — G v. Cornelius de Visser
(Asia C-292/10) (1)
(Tuomioistuimen toimivalta ja tuomioiden täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeuden alalla - Oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksianto kuuluttamalla - Vastaajalla ei tiedetä olevan jäsenvaltion alueella kotipaikkaa tai olinpaikkaa - Toimivalta sopimukseen perustumatonta vahingonkorvausta koskevassa asiassa - Henkilöllisten oikeushyvien loukkaus, joka on saatettu tehdä julkaisemalla valokuvia internetissä - Paikkakunta, missä vahinko sattui tai saattaa sattua)
2012/C 133/07
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Landgericht Regensburg
Pääasian asianosaiset
Kantaja: G
Vastaaja: Cornelius de Visser
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Landgericht Regensburg — SEU 6 artiklan 1 kohdan sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan (EUVL 2007, C 303, s. 1) 47 artiklan toisen kohdan, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22.12.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 (EYVL 2001, L 12, s. 1) 4 artiklan 1 kohdan, 5 artiklan 3 alakohdan ja 26 artiklan 2 kohdan sekä tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8.6.2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY (EYVL L 178, s. 1) 3 artiklan 1 ja 2 kohdan tulkinta — Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään tietyissä olosuhteissa mahdollisesta kuulutustiedoksiannosta, jonka nojalla voidaan antaa yksipuolinen tuomio tällä tavoin tiedoksi annetun kannekirjelmän perusteella — Asetuksen (EY) N:o 44/2001 toimivaltasääntöjen sovellettavuus silloin, kun vastaajalla ei tiedetä olevan jäsenvaltion alueella kotipaikkaa tai olinpaikkaa — Tuomioistuimen toimivallan ja sovellettavan lain määrittäminen asiassa, joka koskee henkilöllisten oikeushyvien loukkaamista, joka on saatettu tehdä julkaisemalla valokuvia sellaisen henkilön ylläpitämällä internetsivustolla, jonka kotipaikka on tuntematon
Tuomiolauselma
|
1) |
Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22.12.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 4 artiklan 1 kohtaa on pääasian oikeudenkäynnissä kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa tulkittava siten, että se ei ole esteenä saman asetuksen 5 artiklan 3 alakohdan soveltamiselle internetsivuston hallinnointiin perustuvaa vahingonkorvausvastuuta koskevaan kanteeseen sellaista vastaajaa vastaan, joka on todennäköisesti unionin kansalainen mutta jonka olinpaikasta ei ole tietoa, jos tuomioistuimella, jossa asia on vireillä, ei ole käytettävissään todisteita, joiden perusteella se voisi katsoa, että vastaajan kotipaikka todella on unionin alueen ulkopuolella. |
|
2) |
Unionin oikeutta on tulkittava siten, että se ei ole esteenä yksipuolisen tuomion antamiselle sellaista vastaajaa vastaan, jolle haaste on annettu tiedoksi kansallisen oikeuden mukaisesti kuuluttamalla, koska hänen olinpaikkaansa ei voida selvittää, edellyttäen että asiaa käsittelevä tuomioistuin on sitä ennen varmistanut, että kaikki huolellisuusvelvollisuuden periaatteen ja vilpittömän mielen periaatteen edellyttämät etsinnät on toteutettu vastaajan löytämiseksi. |
|
3) |
Unionin oikeutta on tulkittava siten, että se on esteenä sellaista vastaajaa vastaan, jonka osoite ei ole tiedossa, annetun yksipuolisen tuomion vahvistamiselle riitauttamattomia vaatimuksia koskevan eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen käyttöönotosta 21.4.2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 805/2004 tarkoitetuksi eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi. |
|
4) |
Tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8.6.2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY (”Direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä”) 3 artiklan 1 ja 2 kohtaa ei ole sovellettava tilanteessa, jossa tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajan sijoittautumispaikka ei ole tiedossa, koska näiden säännösten soveltaminen edellyttää sen selvittämistä, mihin jäsenvaltioon asianomainen tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoaja on todella sijoittautunut. |