15.8.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/2


Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Raad van State (Alankomaat) on esittänyt 4.5.2009 — Stichting Natuur en Milieu, Stichting Greenpeace Nederland, B. Meijer, E. Zwaag, F. Pals v. College van Gedeputeerde Staten van Groningen, kolmas, jota asia koskee: RWE Power AG

(Asia C-165/09)

2009/C 193/02

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Raad van State

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Stichting Natuur en Milieu, Stichting Greenpeace Nederland, B. Meijer, E. Zwaag ja F. Pals

Vastapuoli: College van Gedeputeerde Staten van Groningen

Kolmas, jota asia koskee: RWE Power AG

Ennakkoratkaisukysymykset

1.

Sisältyykö velvoitteeseen direktiivin mukaisesta tulkinnasta se, että ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annetussa direktiivissä 96/61/EY (1) (nykyisin ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annettu direktiivi 2008/1/EY) (2) säädettyjä velvoitteita, jotka on pantu täytäntöön ympäristöhallintolailla (Wet Milieubeheer), voidaan tulkita ja niitä on tulkittava siten, että päätettäessä ympäristölupahakemuksesta tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisista rajoista annetussa direktiivissä 2001/81/EY (3) (jäljempänä päästökattodirektiivi) säädetty rikkidioksidin kansallinen päästöraja on otettava täysimääräisesti huomioon, erityisesti siltä osin kuin kyse on direktiivin 96/61/EY (nykyisin direktiivi 2008/1/EY) 9 artiklan 4 kohdassa säädetyistä velvoitteista?

2.a.

Päteekö jäsenvaltiolle asetettu velvollisuus pidättäytyä toimenpiteistä, jotka vakavasti vaarantavat direktiivissä säädetyn tavoitteen saavuttamisen, myös päästökattodirektiivin 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna 27.11.2002 ja 31.12.2010 välisenä aikana?

2.b.

Kuuluuko asianomaiselle jäsenvaltiolle tarkasteltavan 27.11.2002 ja 31.12.2010 välisen ajanjakson aikana positiivisia velvollisuuksia mainitun pidättäytymisvelvollisuuden lisäksi tai sen asemesta, mikäli päästökattodirektiivin mukainen rikkidioksidin kansallinen päästöraja uhkaa ylittyä tai ylittyy kyseisen ajanjakson päätyttyä?

2.c.

Onko vastattaessa 2.a. ja 2.b. kysymyksiin merkityksellistä, että sellaista laitosta koskevan ympäristölupahakemuksen mukaan, joka osaltaan vaikuttaa päästökattodirektiivin mukaisen rikkidioksidin kansallisen päästörajan ylittymiseen tai sen ylittymisen uhkaan, kyseinen laitos otetaan käyttöön aikaisintaan vuonna 2011?

3.a.

Onko jäsenvaltion toisessa kysymyksessä esitettyjen velvollisuuksien perusteella evättävä anottu ympäristölupa taikka liitettävä siihen tarkempia määräyksiä tai rajoituksia, jos ei ole olemassa takeita siitä, ettei laitos, jota varten ympäristölupaa on haettu, osaltaan vaikuta päästökattodirektiivin mukaisen rikkidioksidin kansallisen päästörajan ylittymiseen tai sen ylittymisen uhkaan? Onko tähän kysymykseen vastattaessa merkitystä sillä, missä määrin laitos osaltaan vaikuttaa päästörajan ylittymiseen tai sen ylittymisen uhkaan?

3.b.

Vai seuraako päästökattodirektiivistä, että jäsenvaltiolla on myös silloin, kun rikkidioksidin kansallinen päästöraja ylittyy tai uhkaa ylittyä, harkintavaltaa, jotta se voi saavuttaa direktiivillä tavoitellun tuloksen siten, että se ei epää lupaa tai liitä siihen tarkempia määräyksiä tai rajoituksia, vaan se niiden asemesta toteuttaa muita toimenpiteitä, kuten muualla toteutettavia kompensaatiotoimenpiteitä?

4.

Voiko yksityinen oikeussubjekti, siltä osin kuin jäsenvaltiolle kuuluu toisessa ja kolmannessa kysymyksessä tarkoitetun kaltaisia velvoitteita, vedota kansallisessa tuomioistuimessa näiden velvoitteiden noudattamiseen?

5.a.

Voiko yksityinen oikeussubjekti suoraan vedota päästökattodirektiivin 4 artiklaan?

5.b.

Jos edelliseen kysymykseen annetaan myöntävä vastaus, kysytään, onko siihen mahdollista vedota 27.11.2002 vai vasta 31.12.2010 jälkeen? Onko tähän kysymykseen vastattaessa merkitystä sillä, että ympäristölupahakemuksen perusteella laitos otetaan aikaisintaan käyttöön vuonna 2011?

6.

Tarkemmin ottaen kysytään, voiko silloin, jos ympäristöluvan myöntäminen ja/tai muut toimenpiteet osaltaan vaikuttavat päästökattodirektiivissä säädetyn rikkidioksidin kansallisen päästörajan ylittymiseen tai sen ylittymisen uhkaan, yksityisellä oikeussubjektilla olla päästökattodirektiivin 4 artiklan perusteella:

a.

yleinen oikeus siihen, että jäsenvaltio hyväksyy sarjan toimenpiteitä, joiden avulla rikkidioksidin vuotuiset kansalliset päästöt rajataan vuoden 2010 loppuun mennessä määriin, jotka eivät ylitä päästökattodirektiivissä säädettyä kansallista päästörajaa, taikka, mikäli tämä ei onnistu, siihen, että jäsenvaltio toteuttaa sarjan toimenpiteitä, joiden avulla kyseiset päästöt mahdollisimman pian vuoden 2010 jälkeen rajataan säädettyihin määriin?

b.

konkreettisesti oikeus siihen, että jäsenvaltio toteuttaa erityistoimenpiteitä yksittäisen laitoksen suhteen, esimerkiksi epäisi luvan taikka liittäisi lupaan tarkempia määräyksiä tai rajoituksia, joiden avulla rikkidioksidin vuotuiset kansalliset päästöt rajataan vuoden 2010 loppuun mennessä määriin, jotka eivät ylitä päästökattodirektiivissä säädettyä kansallista päästörajaa, taikka, mikäli tämä ei onnistu, siihen, että jäsenvaltio toteuttaa erityistoimenpiteitä, joiden avulla kyseiset päästöt mahdollisimman pian vuoden 2010 jälkeen rajataan säädettyihin määriin?

6.c.

Onko 6.a. ja 6.b. kysymyksiin vastattaessa merkitystä sillä, missä määrin laitos osaltaan vaikuttaa kansallisen päästörajan ylittymiseen tai sen ylittymisen uhkaan?


(1)  Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi 24.9.1996 annettu neuvoston direktiivi 96/61/EY (EYVL L 257, s. 26).

(2)  Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi (Kodifioitu toisinto) 15.1.2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/1/EY (EUVL L 24, s. 8).

(3)  Tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisista päästörajoista 23.10.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/81/EY (EYVL L 309, s. 22).