Asia C-402/09

Ioan Tatu

vastaan

Statul român prin Ministerul Finanţelor şi Economiei ym.

(Tribunalul Sibiun esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

Sisäinen verotus – SEUT 110 artikla – Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnin yhteydessä kannettava ympäristövero – Veron neutraalisuus maahantuotujen käytettyjen ajoneuvojen ja sellaisten samankaltaisten ajoneuvojen kannalta katsottuna, jotka jo ovat kotimaan markkinoilla

Tuomion tiivistelmä

1.        Verotus – Sisäinen verotus – Moottoriajoneuvojen kotimaisen ensirekisteröinnin yhteydessä kannettava ympäristövero

(SEUT 110 artikla)

2.        Verotus – Sisäinen verotus – Kielto harjoittaa syrjintää tuontituotteiden ja samankaltaisten kotimaisten tuotteiden välillä – Samankaltaiset tuotteet – Käsite

(SEUT 110 artikla)

3.        Verotus – Sisäinen verotus – Moottoriajoneuvojen kotimaisen ensirekisteröinnin yhteydessä kannettava ympäristövero

(SEUT 110 artikla)

1.        SEUT 110 artiklassa kielletään jäsenvaltiota määräämästä muiden jäsenvaltioiden tuotteille sisäisiä veroja, jotka ovat korkeampia kuin samankaltaisille kotimaisille tuotteille määrätyt verot. Tällä perussopimuksen määräyksellä pyritään takaamaan sisäisen verotuksen täydellinen neutraalisuus, kun on kyse kotimaan markkinoilla jo olevien ja maahantuotavien tuotteiden välisestä kilpailusta. SEUT 110 artiklaa rikotaan silloin, kun toisesta jäsenvaltiosta tuodusta käytetystä ajoneuvosta kannetaan vero, jonka määrä on suurempi kuin tässä jäsenvaltiossa jo rekisteröityjen samankaltaisten käytettyjen ajoneuvojen arvoon sisältyvä, verosta jäljellä oleva määrä.

Järjestelmällä, jossa otetaan käyttöön ympäristövero, joka kannetaan moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnin yhteydessä tässä jäsenvaltiossa, ja jossa otetaan rekisteröintiveroa laskettaessa huomioon moottoriajoneuvon arvonalentuminen käyttämällä sellaisia arvioperusteisia, yksityiskohtaisia ja tilastollisesti perusteltuja asteikkoja, jotka liittyvät tämän ajoneuvon ikään ja todelliseen keskimääräiseen vuosittaiseen ajokilometrimäärään, joiden lisäksi voidaan verovelvollisen pyynnöstä ja hänen kustannuksellaan tehdä kyseisen ajoneuvon ja sen varusteiden yleisen kunnon toteamiseksi asiantuntijalausunto, varmistetaan, ettei tämä vero, kun se kannetaan maahantuoduista käytetyistä ajoneuvoista, ylitä sellaisten samankaltaisten käytettyjen ajoneuvojen arvoon sisältyvää tämän veron jäljellä olevaa määrää, jotka on aikaisemmin rekisteröity tässä jäsenvaltiossa ja joista on rekisteröinnin yhteydessä kannettu sama vero, eikä se näin ollen aiheuta välillistä syrjintää maahantuotujen käytettyjen ajoneuvojen ja viimeksi mainittujen välillä.

(ks. 35, 38, 39 ja 47 kohta)

2.        Jäsenvaltion markkinoilla olevat moottoriajoneuvot ovat SEUT 110 artiklassa tarkoitettuja ”kotimaisia tuotteita”. Kun nämä tuotteet saatetaan tämän jäsenvaltion käytettyjen ajoneuvojen markkinoille, niitä on pidettävänä samankaltaisina tuotteina kuin samantyyppisiä maahantuotuja käytettyjä ajoneuvoja, joilla on samat ominaisuudet ja jotka ovat yhtä kuluneita. Kyseisen jäsenvaltion markkinoilta ostetut käytetyt ajoneuvot ja ajoneuvot, jotka on ostettu muista jäsenvaltioista tarkoituksena tuoda ne tähän jäsenvaltioon ja saattaa ne siellä liikenteeseen, ovat keskenään kilpailevia tuotteita.

(ks. 55 kohta)

3.        SEUT 110 artiklaa on tulkittava siten, että sen vastaista on se, että jäsenvaltio ottaa käyttöön ympäristöveron, joka kannetaan moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnin yhteydessä tässä jäsenvaltiossa, jos tästä verotustoimenpiteestä on säädetty siten, että se tekee muista jäsenvaltioista ostettujen käytettyjen ajoneuvojen liikenteeseen päästämisen kyseisessä jäsenvaltiossa vähemmän houkuttelevaksi mutta ei tee samanikäisten ja yhtä kuluneiden ajoneuvojen ostamista kotimaan markkinoilta vähemmän houkuttelevaksi.

SEUT 110 artikla menettäisi nimittäin merkityksensä ja tarkoituksensa, jos jäsenvaltiot saisivat ottaa käyttöön sellaisia uusia veroja, joilla pyritään tekemään maahantuotujen tuotteiden myynti vähemmän houkuttelevaksi ja näin suosimaan kansallisilta markkinoilta saatavilla olevien ja niille ennen kyseisten verojen voimaantuloa saatettujen samankaltaisten tuotteiden myyntiä tai joilla on tällainen vaikutus. Tällainen tilanne mahdollistaisi sen, että jäsenvaltiot voisivat kiertää SEUT 28, SEUT 30 ja SEUT 34 artiklassa määrättyjä kieltoja ottamalla käyttöön kansallisia veroja, joista on säädetty siten, että niillä on edellä kuvattu vaikutus.

Kansallinen lainsäädäntö, jonka vaikutuksesta sellaisista maahantuoduista käytetyistä ajoneuvoista, jotka ovat huomattavan vanhoja ja kuluneita, kannetaan niiden arvonalentumisen huomioon ottamiseksi sovellettavasta huomattavasta alennuksesta huolimatta vero, joka voi olla lähes 30 prosenttia niiden markkina-arvosta, kun taas tällainen verotaakka ei rasita käytettyjen ajoneuvojen kotimaisilla markkinoilla myytäviä samankaltaisia ajoneuvoja, tekee muista jäsenvaltioista ostettujen käytettyjen ajoneuvojen tuonnin kotimaahan ja niiden liikenteeseen päästämisen siellä vähemmän houkuttelevaksi.

(ks. 53, 58 ja 61 kohta sekä tuomiolauselma)

UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (ensimmäinen jaosto)

7 päivänä huhtikuuta 2011 (*)

Sisäinen verotus – SEUT 110 artikla – Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnin yhteydessä kannettava ympäristövero – Veron neutraalisuus maahantuotujen käytettyjen ajoneuvojen ja sellaisten samankaltaisten ajoneuvojen kannalta katsottuna, jotka jo ovat kotimaan markkinoilla

Asiassa C‑402/09,

jossa on kyse EY 234 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Tribunalul Sibiu (Romania) on esittänyt 18.6.2009 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 16.10.2009, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa

Ioan Tatu

vastaan

Statul român prin Ministerul Finanţelor şi Economiei,

Direcţia Generală a Finanţelor Publice Sibiu,

Administraţia Finanţelor Publice Sibiu,

Administraţia Fondului pentru Mediu ja

Ministerul Mediului,

UNIONIN TUOMIOISTUIN (ensimmäinen jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja A. Tizzano sekä tuomarit J.-J. Kasel, M. Ilešič (esittelevä tuomari), E. Levits ja M. Safjan,

julkisasiamies: E. Sharpston,

kirjaaja: hallintovirkamies R. Şereş,

ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 28.10.2010 pidetyssä istunnossa esitetyn,

ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

–        Ioan Tatu, edustajanaan avocat D. Târşia,

–        Romanian hallitus, asiamiehinään A. Popescu ja E. Gane, neuvonantajanaan V. Angelescu,

–        Tšekin hallitus, asiamiehinään M. Smolek ja K. Havlíčková,

–        Euroopan komissio, asiamiehinään D. Triantafyllou ja L. Bouyon,

kuultuaan julkisasiamiehen 27.1.2011 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,

on antanut seuraavan

tuomion

1        Ennakkoratkaisupyyntö koskee EY 90 artiklan tulkintaa.

2        Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat Ioan Tatu ja Statul român prin Ministerul Finanţelor şi Economiei (Romanian valtio talous- ja valtiovarainministeriön edustamana), Direcţia Generală a Finanţelor Publice Sibiu (Sibiun julkisen varainhoidon pääosasto), Administraţia Finanţelor Publice Sibiu (Sibiun julkisesta varainhoidosta vastaavat viranomaiset), Administraţia Fondului pentru Mediu (ympäristörahasto) sekä Ministerul Mediului (ympäristöministeriö) ja jossa on kyse verosta, joka Tatun piti maksaa rekisteröidessään toisesta jäsenvaltiosta peräisin olevan moottoriajoneuvonsa.

 Asiaa koskevat oikeussäännöt

 Unionin säännöstö

3        ” Unionin päästöluokituksessa” vahvistetaan hyväksyttävät enimmäismäärät Euroopan unionin jäsenvaltioissa myytävien uusien moottoriajoneuvojen pakokaasupäästöille. Ensimmäinen tällainen luokitus (josta käytetään yleisesti nimitystä Euro 1) otettiin käyttöön moottoriajoneuvojen päästöjen aiheuttaman ilman pilaantumisen estämiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun direktiivin 70/220/ETY muuttamisesta 26.6.1991 annetulla neuvoston direktiivillä 91/441/ETY (EYVL L 242, s. 1), joka tuli voimaan 1.1.1992. Sääntöjä on sittemmin vähitellen tiukennettu ilmanlaadun parantamiseksi unionissa.

4        Euro 2 -päästöluokitus otettiin käyttöön 1.1.1996 alkanein vaikutuksin. Yhteisön lainsäätäjä on tämän jälkeen säätänyt uusista luokituksista. Moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta 20.6.2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007 (EUVL L 171, s. 1) mukaan nykyisin voimassa oleva raja-arvo on Euro 5 -päästöluokituksen mukainen, ja Euro 6 -päästöluokituksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2014.

5        Puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle 5.9.2007 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/46/EY (puitedirektiivi) (EUVL L 263, s. 1) erotellaan lisäksi M-luokkaan kuuluvat ”vähintään nelipyöräiset matkustajien kuljettamista varten suunnitellut – – [moottoriajoneuvot]” N-luokkaan kuuluvista, ”vähintään nelipyöräi[sistä] tavaroiden kuljettamista varten suunnitellu[ista] – – [moottoriajoneuvoista]”. Nämä luokat on jaettu edelleen alaluokkiin istuinten määrän ja ajoneuvon suurimman massan (M-luokka) tai ainoastaan suurimman massan (N-luokka) perusteella.

 Kansallinen säännöstö

6        Moottoriajoneuvojen ympäristöverosta kiireellisenä 21.4.2008 annetun hallituksen asetuksen nro 50/2008 (Ordonanţă de Urgenţă a Guvernului nr. 50/2008 pentru instituirea taxei pe poluare pentru autovehicule) (Monitorul Oficial al României, Partea I, nro 327, 25.4.2008; jäljempänä asetus nro 50/2008), joka tuli voimaan 1.7.2008, 3 §:ssä otetaan käyttöön luokkiin M1–M3 ja N1–N3 kuuluvista moottoriajoneuvoista kannettava ympäristövero.

7        Asetuksen nro 50/2008 johdanto-osan mukaan tämä vero on osa toimenpiteitä, joilla pyritään ”ilmanlaadun parantamiseen ja ilmanlaatua koskevassa [unionin] lainsäädännössä säädettyjen raja-arvojen noudattamiseen”, ja siitä on säädetty siten, että [unionin] oikeuden sääntöjen ja [Euroopan unionin] tuomioistuimen oikeuskäytännön noudattaminen voidaan taata”.

8        Asetuksen nro 50/2008 1 §:ssä säädetään seuraavaa:

”1.      Tässä kiireellisenä annetussa asetuksessa annetaan säännökset moottoriajoneuvojen ympäristöveron (jäljempänä vero) käyttöön ottamiseksi. Verosta saatavat tulot siirretään ympäristörahaston talousarvioon, ja niitä hoitavat ympäristörahastoviranomaiset ympäristönsuojeluohjelmien ja -hankkeiden rahoittamiseksi.

2.      Tällä kiireellisenä annetulla asetuksella kerätyt tulot käytetään ympäristönsuojeluohjelmien ja -hankkeiden rahoittamiseen, joita ovat

a)      elvyttämisohjelma kansallisen autokannan uudistamiseksi

b)      taajamien viheralueiden luomiseen perustuva kansallinen ohjelma ympäristön laadun parantamiseksi

c)      hankkeet perinteisten lämmitysjärjestelmien vaihtamiseksi ja täydentämiseksi järjestelmillä, joissa hyödynnetään aurinko-, maa- ja tuulienergiaa

d)      uusiutuvista energialähteistä tuotettavaa energiaa koskevat hankkeet – –

– –.”

9        Asetuksen nro 50/2008 4 §:n a momentin mukaan veron maksamisvelvollisuus syntyy, ”kun moottoriajoneuvo rekisteröidään ensimmäistä kertaa Romaniassa”. Saman asetuksen 5 §:n 1 ja 2 momentissa täsmennetään, että ”veron laskee toimivaltainen veroviranomainen” ja että ”luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön – –, joka haluaa saada moottoriajoneuvon rekisteröidyksi, on veron laskemista varten esitettävä tämän kiireellisenä annetun asetuksen soveltamissäännöissä säädetyt tiedot sisältävät asiakirjat”.

10      Asetuksen nro 50/2008 5 §:n 3 momentissa säädetään, että ”veron määrä [Romanian] leuina [RON] määritetään edellisen vuoden lokakuun ensimmäisenä työpäivänä sovelletun ja Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistun vaihtokurssin mukaisesti”. Näin ensimmäinen sovellettavissa ollut vaihtokurssi oli 2.10.2007 virallisessa lehdessä julkaistu (EUVL C 230, s. 2) vaihtokurssi, jonka mukaan 1 euro vastasi 3,3565 RON:ta.

11      Asetuksen nro 50/2008 6 §:ssä säädetään seuraavaa:

”1.       Veron määrä lasketaan – – seuraavasti:

– –

b)       M1-luokan moottoriajoneuvot, jotka eivät joko kuulu mihinkään eurooppalaiseen päästöluokkaan tai jotka kuuluvat Euro 1- tai Euro 2 -päästöluokkaan, seuraavan kaavan mukaisesti:

Maksettava määrä =       C x D x (100-E) / 100,

jossa

C =      moottorin tilavuus (sylinteritilavuus)

D =      liitteessä 2 olevan taulukon sarakkeen 3 mukainen moottorin tilavuuteen perustuva erityisvero

E =      liitteessä 4 olevan taulukon sarakkeen 2 mukainen veronalennusprosentti

– –

3.      Liitteen 4 mukainen kiinteä veronalennusprosentti määräytyy moottoriajoneuvon iän, keskimääräisen vuosittaisen ajokilometrimäärän, teknisen kunnon ja varustelun perusteella. Veroa laskettaessa veron määrää voidaan alentaa lisää tämän kiireellisenä annetun asetuksen soveltamissäännöissä säädetyillä edellytyksillä silloin, kun ne tekijät, joiden perusteella kiinteä alennusprosentti lasketaan, poikkeavat perustilanteesta.

4.       Käytetyn ajoneuvon ikä lasketaan sen ensimmäisen rekisteröintiajankohdan perusteella.

– –”

12      Asetuksen nro 50/2008 10 §:ssä säädetään seuraavaa:

”1.      Veron määrä voidaan riitauttaa, jos henkilö, joka aikoo rekisteröidä käytetyn moottoriajoneuvon, voi esittää todisteen siitä, että hänen ajoneuvonsa arvo on alentunut enemmän kuin liitteessä nro 4 olevassa arvioperusteisessa asteikossa säädetään.

2.      Arvonalennuksen määrä arvioidaan 6 §:n 3 momentissa tarkoitetun alennuksen prosenttimäärää vahvistettaessa huomioon otettujen seikkojen perusteella.

3.      Jos asiasta syntyy erimielisyyttä, 2 momentissa säädetyt käytetyn ajoneuvon ominaisuudet määrittävät verovelvollisen pyynnöstä vastiketta vastaan Romanian ajoneuvorekisteriviranomaiset [(Regia Autonomă Registrul Auto Român)] tämän kiireellisenä annetun asetuksen soveltamissäännöissä säädetyn menettelyn mukaisesti.

4.      Romanian ajoneuvorekisteriviranomaisten on vahvistettava teknisen asiantuntijalausunnon veroperusteet asiantuntijalausuntoon liittyvien toimenpiteiden perusteella, eivätkä nämä perusteet voi ylittää lausunnosta aiheutuvia kuluja.

5.      Romanian ajoneuvorekisteriviranomaisten on laadittava asiakirja, jossa ne vahvistavat teknisen asiantuntijalausunnon lopputuloksen ja jonka on sisällettävä tiedot kaikista 2 momentissa säädetyistä seikoista ja niiden perustella myönnettävästä prosenttimääräisestä alennuksesta.

6.      Verovelvollisen on esitettävä Romanian ajoneuvorekisteriviranomaisten laatima, teknisen asiantuntijalausunnon lopputuloksen vahvistava asiakirja toimivaltaisille veroviranomaisille.

7.      Toimivaltaisten veroviranomaisten on 6 momentissa tarkoitetun asiakirjan saatuaan laskettava maksettavan veron määrä uudelleen, mikä voi johtaa rekisteröinnin yhteydessä liikaa maksetun määrän palauttamiseen.

8.      Se, joka on tyytymätön erimielisyyden johdosta annettuun vastaukseen, voi saattaa asian lain mukaan toimivaltaisten tuomioistuinten ratkaistavaksi.

– –”

13      Asetuksen nro 50/2008 liite 4 on sisällöltään seuraava:

”Veron prosenttimääräistä alentamista koskeva asteikko

”

14      Asetuksen nro 50/2008 soveltamissäännöt annettiin 24.6.2008 (Normele metodologice de aplicare a Ordonanţei de urgenţă a Guvernului nr. 50/2008 pentru instituirea taxei pe poluare pentru autovehicule; Monitorul Oficial al României, Partea I, nro 480, 30.6.2008; jäljempänä soveltamissäännöt).

15      Soveltamissääntöjen 3 §:n 5 ja 6 momentissa säädetään seuraavaa:

”5.      Verovelvollisten on maksettava vero pankkisiirtona tai käteisellä veroviranomaisten kassan toimipaikkaan sillä alueella, jolla heidät on rekisteröity vero- tai verovelvollisiksi tai jossa heidän verotuksellinen kotipaikkansa on, tilille – – ’Moottoriajoneuvojen ympäristöverosta saadut varat’ – –.

6.      Veroviranomaisten kassan toimipaikan viranomaiset siirtävät kunkin kuukauden viimeisenä päivänä kannetut määrät veroviranomaisessa ympäristörahastoviranomaisten nimissä avatulle tilille – – ’Ympäristörahaston käytettävissä olevat varat’ – –.”

16      Soveltamissääntöjen IV luvun, jonka otsikko on ”Veron laskeminen”, 4 §:n 4 ja 5 momentissa säädetään seuraavaa:

”4.      Ne tekijät, joiden perusteella ’normien’ mukaisena pidetystä moottoriajoneuvosta maksettavan veron määrään sovellettava alennusprosentti on vahvistettu, ovat [asetuksen nro 50/2008] liitteessä 4 säädettyjen prosenttimäärien osalta seuraavat:

a)       ikä, joka määritetään laskutoimituksen tekoajankohdan ja ensimmäisen rekisteröinnin välillä kuluneen ajan perusteella

b)       keskimääräinen vuosittainen ajokilometrimäärä

–      M1 – 15 000 km

–      N1 – 30 000 km

–      M2 ja N2 – 60 000 km

–      M3 ja N3 – 100 000 km

c)       sellaiselle moottoriajoneuvolle ominainen normin mukainen yleinen kunto, joka täyttää kaikki hyväksynnän ja määräajoin toimitetun katsastuksen yhteydessä asetetut tekniset edellytykset voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti ja jonka korissa ei ole syöpymisen ja vahingoittumisen merkkejä, jota ei ole maalattu uudelleen, jonka verhous on puhdas ja vahingoittumaton ja jonka varusteet ovat hyvässä kunnossa

d)       varusteet: ilmastointi, ABS ja turvatyyny.

5.       Ensimmäistä kertaa Romaniassa rekisteröityjen käytettyjen moottoriajoneuvojen osalta veron laskennassa käytettävä ensimmäisen rekisteröinnin ajankohta on ajankohta, joka on merkitty ulkomaisen rekisteröintiasiakirjan vastaavaan kohtaan.”

17      Soveltamissääntöjen V luvun, jonka otsikko on ”Käytetyn moottoriajoneuvon todellisen arvonalentumisen määrittäminen”, 5 §:ssä säädetään seuraavaa:

”1.      [Asetuksen nro 50/2008] 6 §:n mukaan maksettavan veron määrää voidaan oikaista, kun käytetyn ajoneuvon rekisteröintiä hakeva henkilö ilmoittaa kunniansa kautta, että kyseisen ajoneuvon todellinen keskimääräinen vuosittainen ajokilometrimäärä on suurempi kuin 4 §:n 4 momentin b kohdassa asianomaisen ajoneuvoluokan osalta tavanomaisena pidetty keskimääräinen vuosittainen ajokilometrimäärä.

2.       Edellä 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa veron määrä lasketaan [asetuksen nro 50/2008] liitteessä 4 säädetystä prosenttimäärästä seuraavan alennusprosentin perusteella korotettuna liitteessä 1 säädetyllä lisäalennuksella. – –

3.      Keskimääräinen vuosittainen ajokilometrimäärä lasketaan suhteuttamalla ajoneuvon matkamittarissa oleva kilometrimäärä sen ikään – –.

– –

6.      Veron määrää – – voidaan myös oikaista, jos käytetyn ajoneuvon rekisteröintiä hakenut henkilö esittää Romanian ajoneuvorekisteriviranomaisen toteuttamaan tekniseen asiantuntijalausuntoon perustuvan todisteen siitä, että käytetyn ajoneuvon arvonalennus on suurempi kuin [asetuksen nro 50/2008] liitteessä 4 olevan arvioperusteisen asteikon mukainen arvonalennus.

– –”

18      Soveltamissääntöjen liitteessä 1 on seuraava taulukko:

”Asteikko moottoriajoneuvon todelliseen keskimääräiseen vuosittaiseen ajokilometrimäärään suhteutetuista lisäalennusprosenteista

”

 Pääasia ja ennakkoratkaisukysymys

19      Tatu, joka on alkuperäjäsenvaltiossaan asuva Romanian kansalainen, osti heinäkuussa 2008 käytetyn moottoriajoneuvon Saksasta. Tämä ajoneuvo kuuluu luokan M1 ajoneuvoihin, sen sylinteritilavuus on 2 155 kuutiosenttimetriä ja sen päästöt ovat Euro 2 -päästöluokituksen mukaiset. Ajoneuvo valmistettiin vuonna 1997 ja rekisteröitiin Saksassa samana vuonna.

20      Tatu halusi rekisteröidä kyseisen ajoneuvon Romaniassa. Hänen piti tätä varten maksaa 7 595 RON:n suuruinen summa asetuksessa nro 50/2008 säädettynä ympäristöverona Administraţia Finanţelor Publice Sibiun 27.10.2008 tekemän päätöksen mukaisesti.

21      Tatu vaati Tribunalul Sibiuhun 17.12.2008 jättämässään kannekirjelmässä, että vastaajat velvoitettaisiin palauttamaan kyseinen summa hänelle. Hän väitti kanteensa tueksi, että kyseinen vero ei sovellu yhteen unionin oikeuden kanssa etenkään sen vuoksi, että sitä kannetaan Romaniaan toisesta jäsenvaltiosta tuoduista käytetyistä ajoneuvoista, kun ne rekisteröidään ensimmäistä kertaa Romaniassa, vaikka tätä veroa ei enää kanneta samankaltaisista Romaniassa jo rekisteröidyistä ajoneuvoista, kun ne myydään käytettyinä ajoneuvoina. Maahantuotuja käytettyjä ajoneuvoja verotetaan siis raskaammin kuin samankaltaisia, Romaniassa jo rekisteröityjä ajoneuvoja, mikä johtaa siihen, että romanialaiset kuluttajat ostavat viimeksi mainittuja.

22      Pääasian olosuhteet kuvaavat syrjinnän merkittävyyttä, koska kyseinen käytetty moottoriajoneuvo oli ostettu Saksasta 6 600 euron hintaan ja siitä oli Romaniassa kannettu 7 595 RON:n eli yli 2 200 euron suuruinen rekisteröintivero. Maksetun veron määrä ylittää näin huomattavasti Romaniassa jo rekisteröidyn samankaltaisen ajoneuvon arvoon sisältyvän jäljellä olevan veron määrän.

23      Tatu on myös väittänyt, että asetuksen nro 50/2008 tavoite eli ympäristönsuojelu olisi voitu toteuttaa asianmukaisemmilla toimenpiteillä, kuten ottamalla käyttöön kaikkia maantieliikenteessä olevia eikä ainoastaan 1.7.2008 lähtien rekisteröityjä moottoriajoneuvoja koskeva ympäristövero.

24      Tribunalul Sibiu vahvistaa, että asetuksella nro 50/2008 käyttöön otettu vero kannetaan ainoastaan sellaisista moottoriajoneuvoista, jotka on rekisteröity Romaniassa ensimmäistä kertaa 1.7.2008 lähtien, jolloin asetus tuli voimaan, mutta sitä ei kanneta moottoriajoneuvoista, jotka ennen tuota ajankohtaa jo olivat maantieliikenteessä Romanian alueella.

25      Muutoin se esittelee asetukseen nro 50/2008 myöhemmin tehtyjä muutoksia, joista ensimmäiset, jotka otettiin käyttöön moottoriajoneuvoista kannettavaa ympäristöveroa koskevista tietyistä toimenpiteistä kiireellisenä 4.12.2008 annetulla hallituksen asetuksella nro 208/2008 (ordonanţă de Urgenţă a Guvernului nr. 208/2008 pentru stabilirea unor măsuri privind taxa pe poluare pentru autovehicule; Monitorul Oficial al României, Partea I, nro 825, 8.12.2008; jäljempänä asetus nro 208/2008), tulivat voimaan 15.12.2008 lähtien.

26      Tässä tilanteessa Tribunalul Sibiu on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

”Ovatko asetuksen nro 50/2008 säännökset, sellaisina kuin ne ovat myöhemmin muutettuina, ristiriidassa EY 90 artiklan kanssa? Otetaanko niillä tosiasiallisesti käyttöön selvästi syrjivä toimenpide?”

 Ennakkoratkaisukysymyksen tarkastelu

27      Aluksi on muistutettava, että vaikka olettamana on, että unionin oikeuteen liittyvillä kysymyksillä on merkitystä asian ratkaisemisen kannalta katsottuna, unionin tuomioistuin ei kuitenkaan voi vastata niihin, jos on ilmeistä, että pyydetyllä unionin oikeuden tulkitsemisella ei ole mitään yhteyttä kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävän asian tosiseikkoihin tai kohteeseen (ks. vastaavasti mm. yhdistetyt asiat C-94/04 ja C-202/04, Cipolla ym., tuomio 5.12.2006, Kok., s. I-11421, 25 kohta; yhdistetyt asiat C-570/07 ja C-571/07, Blanco Pérez ja Chao Gómez, tuomio 1.6.2010, 36 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa ja asia C-225/09, Jakubowska, tuomio 2.12.2010, 28 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).

28      Nyt esillä olevan asian asiakirja-aineistosta ilmenee, että kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävään asiaan sovellettava kansallinen säädös on asetuksen nro 50/2008 alkuperäinen versio, koska kyseisestä moottoriajoneuvosta kannettiin ympäristövero 27.10.2008. Ennakkoratkaisupyynnössä annettujen tietojen mukaan asetus nro 50/2008 tuli voimaan 1.7.2008, ja tähän asetukseen asetuksella nro 208/2008 tehdyt muutokset tulivat voimaan vasta 15.12.2008 lähtien.

29      Jotta kansalliselle tuomioistuimelle voitaisiin antaa hyödyllinen vastaus, esitetty kysymys on näin ollen ymmärrettävä siten, että sillä pyritään selvittämään, onko asetuksen nro 50/2008 alkuperäisellä versiolla käyttöön otettu verojärjestelmä EY 90 artiklan vastainen.

30      Kun tämä täsmennys ja asetuksessa nro 50/2008 säädetyn veron tarkoitus otetaan huomioon, on katsottava, että kansallinen tuomioistuin kysyy pääasiallisesti, onko SEUT 110 artiklaa, joka sanamuodoltaan vastaa EY 90 artiklaa, tulkittava siten, että sen vastaista on se, että jäsenvaltio ottaa käyttöön ympäristöveron, joka kannetaan tässä jäsenvaltiossa moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnin yhteydessä.

31      Tatu esittää lausumissaan, jotka vastaavat hänen kansallisessa tuomioistuimessa esittämiään ja edellä 21–23 kohdassa tiivistetysti kuvattuja lausumia, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen vero ei sovellu yhteen SEUT 110 artiklan kanssa. Tšekin hallitus yhtyy hänen näkemykseensä. Romanian hallitus ja Euroopan komissio taas ovat eri mieltä.

32      Kuten julkisasiamies on ratkaisuehdotuksensa 20 kohdassa ja sitä seuraavissa kohdissa todennut, vero, jonka jäsenvaltio kantaa silloin, kun moottoriajoneuvot niiden liikenteeseen päästämiseksi rekisteröidään sen alueella, ei ole SEUT 28 artiklassa ja SEUT 30 artiklassa tarkoitettu tulli eikä tullia vaikutukseltaan vastaava vero. Tällainen vero on sisäinen vero, ja sitä on tutkittava SEUT 110 artiklan kannalta katsottuna (ks. mm. asia C-383/01, De Danske Bilimportører, tuomio 17.6.2003, Kok., s. I-6065, 34 kohta ja yhdistetyt asiat C-290/05 ja C-333/05, Nádasdi ja Németh, tuomio 5.10.2006, Kok., s. I‑10115, 38–41 kohta).

33      Koska SEUT 110 artiklassa tarkoitetut sisäiset verot eivät kuulu SEUT 34 artiklan soveltamisalaan, pääasiassa kyseessä olevan kaltaista rekisteröintiveroa ei voida arvioida tuonnin määrällisiin rajoituksiin ja tällaisia rajoituksia vaikutuksiltaan vastaaviin toimenpiteisiin liittyvien sääntöjen kannalta katsottuna (ks. vastaavasti em. asia De Danske Bilimportører, tuomion 32 kohta ja asia C-313/05, Brzeziński, tuomio 18.1.2007, Kok., s. I-513, 50 kohta).

34      On kuitenkin totta, että SEUT 110 artiklan tarkoituksena on turvata tavaroiden vapaa liikkuvuus jäsenvaltioiden välillä normaaleissa kilpailuolosuhteissa. Sillä pyritään poistamaan kaikenlainen suojaaminen, joka voi johtua muista jäsenvaltioista peräisin olevia tuotteita syrjivän sisäisen verotuksen soveltamisesta (ks. mm. asia C-47/88, komissio v. Tanska, tuomio 11.12.1990, Kok., s. I-4509, 9 kohta; em. asia Brzeziński, tuomion 27 kohta ja asia C-2/09, Kalinchev, tuomio 3.6.2010, 37 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).

35      Tässä tarkoituksessa SEUT 110 artiklassa kielletään jäsenvaltiota määräämästä muiden jäsenvaltioiden tuotteille sisäisiä veroja, jotka ovat korkeampia kuin samankaltaisille kotimaisille tuotteille määrätyt verot. Tällä perussopimuksen määräyksellä pyritään takaamaan sisäisen verotuksen täydellinen neutraalisuus, kun on kyse kotimaan markkinoilla jo olevien ja maahantuotavien tuotteiden välisestä kilpailusta (em. asia komissio v. Tanska, tuomion 8 ja 9 kohta ja asia C-387/01, Weigel, tuomio 29.4.2004, Kok., s. I-4981, 66 kohta).

36      Pääasiassa on kiistatonta, että asetuksella nro 50/2008 käyttöön otetulla verojärjestelmällä ei varsinaisesti erotella moottoriajoneuvoja niiden alkuperän mukaan eikä näiden ajoneuvojen omistajia heidän kansallisuutensa mukaan. Kyseinen vero on nimittäin maksettava riippumatta siitä, mikä on kyseisen ajoneuvon omistajan kansallisuus ja missä valtiossa ajoneuvo on valmistettu, ja siitä, onko kyse kotimaan markkinoilta ostetusta vai maahantuodusta ajoneuvosta.

37      Vaikka tällaisen suoran syrjinnän edellytykset eivät täyty, sisäinen vero tai vero voi kuitenkin olla välillisesti syrjivä sillä olevien vaikutusten vuoksi (em. yhdistetyt asiat Nádasdi ja Németh, tuomion 47 kohta).

38      Jotta saataisiin selville, aiheuttaako pääasiassa kyseessä olevan kaltainen vero välillistä syrjintää maahantuotujen käytettyjen ajoneuvojen ja jäsenvaltiossa jo olevien samankaltaisten käytettyjen ajoneuvojen välillä, kansallisen tuomioistuimen esittämien kysymysten ja unionin tuomioistuimessa esitettyjen huomautusten vuoksi on aluksi tutkittava, onko tämä vero neutraali maahantuotujen käytettyjen ajoneuvojen ja sellaisten samankaltaisten käytettyjen ajoneuvojen välisen kilpailun kannalta katsottuna, jotka on aikaisemmin rekisteröity kyseisessä jäsenvaltiossa ja joista on tämän rekisteröinnin yhteydessä kannettu asetuksessa nro 50/2008 säädetty vero. Tämän jälkeen on syytä tutkia, onko tämä sama vero neutraali maahantuotujen käytettyjen ajoneuvojen ja sellaisten samankaltaisten käytettyjen ajoneuvojen kannalta katsottuna, jotka on rekisteröity tässä jäsenvaltiossa ennen kuin asetus nro 50/2008 tuli voimaan.

 Veron neutraalisuus maahantuotujen käytettyjen ajoneuvojen ja sellaisten samankaltaisten käytettyjen ajoneuvojen kannalta katsottuna, jotka on jo aikaisemmin rekisteröity kyseisessä jäsenvaltiossa ja joista on tämän rekisteröinnin yhteydessä kannettu sama vero

39      Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan SEUT 110 artiklaa rikotaan silloin, kun toisesta jäsenvaltiosta tuodusta käytetystä ajoneuvosta kannetaan vero, jonka määrä on suurempi kuin tässä jäsenvaltiossa jo rekisteröityjen samankaltaisten käytettyjen ajoneuvojen arvoon sisältyvä, verosta jäljellä oleva määrä (asia C-345/93, Nunes Tadeu, tuomio 9.3.1995, Kok., s. I-479, 20 kohta; asia C-393/98, Gomes Valente, tuomio 22.2.2001, Kok., s. I-1327, 23 kohta ja asia C-101/00, Tulliasiamies ja Siilin, tuomio 19.9.2002, Kok., s. I-7487, 55 kohta).

40      Unionin tuomioistuin on tältä osin täsmentänyt, että rekisteröintiveron maksamisesta lähtien sen määrä sisältyy ajoneuvon arvoon. Kun asianomaisessa jäsenvaltiossa rekisteröity ajoneuvo tämän jälkeen myydään käytettynä ajoneuvona tässä samassa jäsenvaltiossa, sen markkina-arvo, joka sisältää rekisteröintiverosta jäljellä olevan määrän, vastaa tämän ajoneuvon arvonalentumisen perusteella määräytyvää tiettyä prosenttiosuutta sen alkuperäisestä arvosta (em. asia Nádasdi ja Németh, tuomion 54 kohta). Jotta veron neutraalisuus näin ollen voitaisiin taata, käytettynä maahantuodun ajoneuvon arvon, jota pidetään veron perusteena, on tarkoin vastattava tässä maassa jo rekisteröidyn samankaltaisen ajoneuvon arvoa (em. asia Weigel, tuomion 71 kohta ja asia C-74/06, komissio v. Kreikka, tuomio 20.9.2007, Kok., s. I-7585, 28 kohta).

41      Jotta tähän lopputulokseen päästäisiin, maahantuotujen käytettyjen ajoneuvojen arvon todellinen alentuminen on otettava huomioon veron määrää laskettaessa. Tämä huomioon ottaminen ei välttämättä edellytä kutakin ajoneuvoa koskevaa arviointia tai asiantuntijalausuntoa. Näin raskaan järjestelmän sijasta jäsenvaltio voi nimittäin vahvistaa käytettyjen ajoneuvojen arvon sellaisten arvioperusteisten asteikkojen mukaisesti, jotka on vahvistettu laissa, asetuksessa tai hallinnollisessa määräyksessä ja jotka on laskettu soveltamalla sellaisia kriteerejä kuin ajoneuvon ikä, ajokilometrimäärä, yleinen kunto, käyttövoima, merkki tai malli, jolloin näin määritetty arvo on pääsääntöisesti hyvin lähellä ajoneuvon todellista arvoa (em. asia Gomes Valente, tuomion 24 kohta; em. asia Weigel, tuomion 73 kohta ja em. asia komissio v. Kreikka, tuomion 29 kohta).

42      Unionin tuomioistuin ei ole sitovasti luetellut näitä moottoriajoneuvojen arvonalentumisen arvioinnissa käytettäviä objektiivisia kriteereitä (em. asia komissio v. Kreikka, tuomion 37 kohta). Kaikkia niitä ei siis välttämättä tarvitse soveltaa samanaikaisesti. Pelkästään yhteen arvonalentumiskriteeriin, kuten moottoriajoneuvon ikään, perustuvan asteikon soveltamisella ei kuitenkaan taata sitä, että asteikko heijastelisi näiden ajoneuvojen arvon todellista alentumista (ks. vastaavasti em. asia Gomes Valente, tuomion 28 ja 29 kohta ja em. asia komissio v. Kreikka, tuomion 38–42 kohta). Jos ajokilometrimäärää ei oteta huomioon, asianomaisessa lainsäädännössä säädetty asteikko ei pääsääntöisesti johda siihen, että käytettyinä maahantuotujen ajoneuvojen todellisesta arvosta saataisiin tehtyä kohtuullisen tarkka arvio (em. asia komissio v. Kreikka, tuomion 43 kohta).

43      Unionin tuomioistuimelle esitetystä asiakirja-aineistosta ilmenee yksiselitteisesti, että pääasiassa veron määrä on vahvistettu yhtäältä suhteessa ajoneuvon aiheuttamaa pilaantumista tietyssä määrin kuvaaviin muuttujiin, kuten sen sylinteritilavuuteen ja siihen Euro-päästönormiin, jota se vastaa, ja toisaalta siten, että huomioon on otettu kyseisen ajoneuvon arvonalentuminen. Arvonalentumista, joka johtaa ympäristömuuttujien perusteella saadun määrän alentamiseen, ei määritetä ainoastaan suhteessa ajoneuvon ikään (asetuksen nro 50/2008 6 §:n 1 momentissa esitettyjen kaavojen E-osa), vaan myös – kuten asetuksen nro 50/2008 6 §:n 3 momentista sekä soveltamissääntöjen 4 ja 5 §:stä ilmenee – suhteessa todelliseen keskimääräiseen vuosittaiseen ajokilometrimäärään edellyttäen, että verovelvollinen on jättänyt sitä koskevan ilmoituksen. Jos verovelvollinen toisaalta katsoo, etteivät ikä ja todellinen keskimääräinen vuosittainen ajokilometrimäärä asianmukaisesti ja riittävästi heijasta ajoneuvon arvon todellista alentumista, hän voi asetuksen nro 50/2008 10 §:n perusteella vaatia, että arvonalentuminen määritetään asiantuntijalausunnossa, josta verovelvolliselle aiheutuvat kustannukset eivät saa ylittää asiantuntijalausunnossa liittyvistä toimenpiteistä aiheutuvia kuluja.

44      Koska pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa lainsäädännössä säädetään, että ajoneuvon ikä ja sen todellinen keskimääräinen vuosittainen ajokilometrimäärä on otettava huomioon veroa laskettaessa, ja koska lisäksi näiden kriteerien soveltamisen ohella voidaan tarpeen mukaan ja kohtuullisin kustannuksin ottaa huomioon tämän ajoneuvon kunto ja varustelu toimivaltaisen moottoriajoneuvojen rekisteröintiviranomaisen järjestämän asiantuntijalausunnon avulla, sillä taataan, että veron määrää alennetaan ajoneuvon todellista arvoa koskevan kohtuullisen arvioinnin perusteella.

45      Tätä päätelmää tukee se seikka, että asetuksen nro 50/2008 liitteessä 4 olevissa arvioperusteisissa asteikoissa on asianmukaisesti otettu huomioon se, että moottoriajoneuvojen arvo alenee vuosittain yleensä enemmän kuin 5 prosenttia ja että tämä arvon alentuminen ei jatku tasaisesti etenkään ensimmäisinä vuosina, joina se on paljon nopeampaa kuin myöhemmin (ks. em. asia komissio v. Kreikka, tuomion 30 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

46      Romanian hallitus on lisäksi perustellusti voinut katsoa, että ajoneuvon kuntoa ja varustelua koskevia arvonalentumiskriteerejä voidaan soveltaa asianmukaisesti vain siten, että asiantuntija tutkii juuri tämän ajoneuvon ja että verovelvollisen edellytetään maksavan asiantuntijalausunnosta aiheutuvat kustannukset, jottei näitä lausuntoja pyydettäisi turhan usein ja jotta ne eivät näin rasittaisi käyttöön otettua järjestelmää hallinnolliselta ja taloudelliselta kannalta katsottuna.

47      Edellä esitetystä seuraa, että asetuksella nro 50/2008 käyttöön otetun kaltaisella järjestelmällä, jossa otetaan rekisteröintiveroa laskettaessa huomioon moottoriajoneuvon arvonalentuminen käyttämällä sellaisia arvioperusteisia, yksityiskohtaisia ja tilastollisesti perusteltuja asteikkoja, jotka liittyvät tämän ajoneuvon ikään ja todelliseen keskimääräiseen vuosittaiseen ajokilometrimäärään, joiden lisäksi voidaan verovelvollisen pyynnöstä ja hänen kustannuksellaan tehdä kyseisen ajoneuvon ja sen varusteiden yleisen kunnon toteamiseksi asiantuntijalausunto, varmistetaan, ettei tämä vero, kun se kannetaan maahantuoduista käytetyistä ajoneuvoista, ylitä sellaisten samankaltaisten käytettyjen ajoneuvojen arvoon sisältyvää tämän veron jäljellä olevaa määrää, jotka on aikaisemmin rekisteröity tässä jäsenvaltiossa ja joista on rekisteröinnin yhteydessä kannettu asetuksessa nro 50/2008 säädetty vero.

 Veron neutraalisuus maahantuotujen käytettyjen ajoneuvojen ja sellaisten samankaltaisten käytettyjen ajoneuvojen kannalta katsottuna, jotka on rekisteröity kyseisessä jäsenvaltiossa ennen kyseisen veron käyttöön ottamista

48      Tatu huomauttaa, että edellytyksenä toisesta jäsenvaltiosta ostetun käytetyn ajoneuvon päästämiselle liikenteeseen Romaniassa on sellaisen ympäristöveron maksaminen, joka hänen tapauksessaan oli 7 595 RON:ta ajoneuvosta, jonka sylinteritilavuus on 2 155 kuutiosenttimetriä, joka vastaa Euro 2 -päästönormia ja joka on valmistettu vuonna 1997, kun taas Romaniassa ennen asetuksen nro 50/2008 voimaantuloa rekisteröidyn ajoneuvon, joka on täsmälleen samanikäinen ja jolla on samat tekniset ominaisuudet kuin kyseisellä maahantuodulla ajoneuvolla, ostaminen Romanian käytettyjen ajoneuvojen markkinoilta on lähtökohtaisesti hyvinkin paljon edullisempaa, koska Romanian markkinoilta ostetun ajoneuvon arvosta ei kanneta eikä siihen sisälly asetuksessa nro 50/2008 säädetyn suuruista veroa.

49      Romanian hallitus väittää, että SEUT 110 artiklalla ei vaaranneta jäsenvaltioiden verotuksellista autonomiaa ja että Tatun korostama Romanian käytettyjen ajoneuvojen markkinoiden houkuttelevuus suhteessa maahantuotujen käytettyjen ajoneuvojen markkinoihin johtuu siitä, ettei asetusta nro 50/2008 sovelleta ennen sen voimaantuloa Romaniassa rekisteröityihin ajoneuvoihin. Kyseinen hallitus viittaa tältä osin edellä mainitussa asiassa Nádasdi ja Németh annetun tuomion 49 kohtaan, jossa sen mukaan nimenomaisesti todetaan, ettei SEUT 110 artiklaan voida veron syrjivän vaikutuksen osoittamiseksi tehokkaasti vedota pelkästään siitä syystä, että vero kannetaan sitä koskevan lain voimaantulon jälkeen eikä tätä ennen rekisteröidyistä ajoneuvoista.

50      Tästä on syytä muistuttaa, että – kuten edellä mainitussa asiassa Nádasdi ja Németh annetun tuomion 49 kohdassa todetaan – SEUT 110 artiklan tarkoituksena ei ole estää jäsenvaltiota ottamasta käyttöön uusia veroja tai muuttamasta olemassa olevien verojen verokantaa tai määräytymisperustetta.

51      Kun jäsenvaltio säätää uuden verolain, se vahvistaa sen voimaantuloajankohdaksi tietystikin tietyn päivän. Tämän lain voimaantulon jälkeen sovellettu vero voi tästä syystä olla erilainen kuin aikaisemmin voimassa ollut verokanta. Kuten edellä mainitussa asiassa Nádasdi ja Németh annetun tuomion 49 kohdassa, johon Romanian hallitus vetoaa, todetaan, kyseisellä seikalla ei erikseen tarkasteltuna voida katsoa aiheutettavan syrjintää aikaisemmin syntyneiden tilanteiden ja uuden säännön voimaantulon jälkeen syntyneiden tilanteiden välille.

52      Kyseisessä asiassa Nádasdi ja Németh annetusta tuomiosta ei sitä vastoin millään tavoin ilmene, että jäsenvaltioilla olisi rajaton oikeus säätää uusista veroista. Oikeuskäytännössä on päinvastoin vakiintuneesti katsottu, että SEUT 110 artiklassa määrättyä kieltoa on sovellettava aina, kun verotus on omiaan tekemään muista jäsenvaltioista peräisin olevien tuotteiden tuonnin vähemmän houkuttelevaksi ja näin suosimaan kansallista tuotantoa (ks. vastaavasti asia 252/86, Bergandi, tuomio 3.3.1988, Kok., s. 1343, 25 kohta; asia C‑45/94, Ayuntamiento de Ceuta, tuomio 7.12.1995, Kok., s. I‑4385, 29 kohta ja asia C-221/06, Stadtgemeinde Frohnleiten ja Gemeindebetriebe Frohnleiten, tuomio 8.11.2007, Kok., s. I-9643, 40 kohta).

53      SEUT 110 artikla menettäisi nimittäin merkityksensä ja tarkoituksensa, jos jäsenvaltiot saisivat ottaa käyttöön sellaisia uusia veroja, joilla pyritään tekemään maahantuotujen tuotteiden myynti vähemmän houkuttelevaksi ja näin suosimaan kansallisilta markkinoilta saatavilla olevien ja niille ennen kyseisten verojen voimaantuloa saatettujen samankaltaisten tuotteiden myyntiä tai joilla on tällainen vaikutus. Tällainen tilanne mahdollistaisi sen, että jäsenvaltiot voisivat kiertää SEUT 28, SEUT 30 ja SEUT 34 artiklassa määrättyjä kieltoja ottamalla käyttöön kansallisia veroja, joista on säädetty siten, että niillä on edellä kuvattu vaikutus.

54      Koska moottoriajoneuvojen verotuksen alaa ei ole yhdenmukaistettu, kukin jäsenvaltio saa säätää tästä verotuksesta oman harkintansa mukaan. Tästä harkinnasta samoin kuin sitä koskevista täytäntöönpanotoimenpiteistä ei kuitenkaan saa aiheutua edellisessä kohdassa kuvattua vaikutusta (ks. vastaavasti asia C-451/99, Cura Anlagen, tuomio 21.3.2002, Kok., s. I-3193, 40 kohta; asia C-464/02, komissio v. Tanska, tuomio 15.9.2005, Kok., s. I-7929, 74 kohta ja asia C-98/05, De Danske Bilimportører, tuomio 1.6.2006, Kok., s. I-4945, 28 kohta).

55      Tästä on syytä muistuttaa, että jäsenvaltion markkinoilla olevat moottoriajoneuvot ovat SEUT 110 artiklassa tarkoitettuja ”kotimaisia tuotteita”. Kun nämä tuotteet saatetaan tämän jäsenvaltion käytettyjen ajoneuvojen markkinoille, niitä on pidettävänä samankaltaisina tuotteina kuin samantyyppisiä maahantuotuja käytettyjä ajoneuvoja, joilla on samat ominaisuudet ja jotka ovat yhtä kuluneita. Kyseisen jäsenvaltion markkinoilta ostetut käytetyt ajoneuvot ja ajoneuvot, jotka on ostettu muista jäsenvaltioista tarkoituksena tuoda ne tähän jäsenvaltioon ja saattaa ne siellä liikenteeseen, ovat keskenään kilpailevia tuotteita (ks. mm. em. asia komissio v. Tanska, tuomion 17 kohta ja em. asia Kalinchev, tuomion 32–40 kohta).

56      Edellä mieleen palautetuista periaatteista seuraa, että SEUT 110 velvoittaa jokaisen jäsenvaltion valitsemaan ja säätämään moottoriajoneuvoista kannettavat verot siten, ettei niiden vaikutuksena ole suosia kotimaisten käytettyjen ajoneuvojen myyntiä ja näin tehdä samankaltaisten käytettyjen ajoneuvojen tuonnista vähemmän houkuttelevaa.

57      Siitä huolimatta, että olemassa on kiistämättömiä tilastotietoja, jotka osoittavat, että asetuksen nro 50/2008 voimaantulon jälkeen maahantuotujen ajoneuvojen rekisteröinti on vähentynyt Romaniassa erittäin huomattavasti, Romanian hallitus on unionin tuomioistuimessa korostanut, että tämän lainsäädännön keskeisenä tavoitteena on ympäristönsuojelu.

58      Unionin tuomioistuimelle esitetystä asiakirja-aineistosta ilmenee kuitenkin yksiselitteisesti, että kyseisen lainsäädännön vaikutuksesta sellaisista maahantuoduista käytetyistä ajoneuvoista, jotka ovat huomattavan vanhoja ja kuluneita, kannetaan niiden arvonalentumisen huomioon ottamiseksi sovellettavasta huomattavasta alennuksesta huolimatta vero, joka voi olla lähes 30 prosenttia niiden markkina-arvosta, kun taas tällainen verotaakka ei rasita käytettyjen ajoneuvojen kotimaisilla markkinoilla myytäviä samankaltaisia ajoneuvoja. Ei voida kiistää, että näissä olosuhteissa asetus nro 50/2008 vaikuttaa siten, että se tekee muista jäsenvaltioista ostettujen käytettyjen ajoneuvojen tuonnin Romaniaan ja niiden liikenteeseen päästämisen siellä vähemmän houkuttelevaksi.

59      Tässä yhteydessä on syytä tämän tuomion 50–53 kohdassa mainittujen periaatteiden valossa täsmentää, että vaikka jäsenvaltioilla onkin verotuksen alalla laaja toimivalta, jonka nojalla ne voivat toteuttaa laajan joukon erilaisia toimenpiteitä, niiden on kuitenkin noudatettava SEUT 110 artiklassa määrättyä kieltoa.

60      Lisäksi on todettava, että – kuten Tatu aivan oikein huomauttaa –ympäristönsuojeluun liittyvä tavoite, johon Romanian hallitus vetoaa ja joka ilmenee yhtäältä siten, että vaikutuksiltaan ehkäisevän veron soveltamisella estetään erityisen saastuttavien ajoneuvojen, kuten Euro 1- ja Euro 2 -päästönormin mukaisten ajoneuvojen, joilla on suuri sylinteritilavuus, liikennöinti Romaniassa, ja toisaalta siten, että tästä verosta saadut tulot käytetään ympäristöhankkeiden toteuttamiseen, voitaisiin saavuttaa täydellisemmin ja johdonmukaisemmin kantamalla ympäristövero jokaisesta tämäntyyppisestä, Romaniassa liikenteeseen päästetystä ajoneuvosta. Tällaisella verottamisella, jonka toimeenpano vuosittaisena maantieverona on täysin mahdollista, ei suosittaisi kotimaisia käytettyjen ajoneuvojen markkinoita maahantuotujen käytettyjen ajoneuvojen liikenteeseen päästämisen kustannuksella, ja se olisi lisäksi saastuttaja maksaa -periaatteen mukaista.

61      Kun otetaan huomioon kaikki edellä esitetty, ennakkoratkaisukysymykseen on vastattava siten, että SEUT 110 artiklaa on tulkittava siten, että sen vastaista on se, että jäsenvaltio ottaa käyttöön ympäristöveron, joka kannetaan moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnin yhteydessä tässä jäsenvaltiossa, jos tästä verotustoimenpiteestä on säädetty siten, että se tekee muista jäsenvaltioista ostettujen käytettyjen ajoneuvojen liikenteeseen päästämisen kyseisessä jäsenvaltiossa vähemmän houkuttelevaksi mutta ei tee samanikäisten ja yhtä kuluneiden ajoneuvojen ostamista kotimaan markkinoilta vähemmän houkuttelevaksi.

 Oikeudenkäyntikulut

62      Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (ensimmäinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

SEUT 110 artiklaa on tulkittava siten, että sen vastaista on se, että jäsenvaltio ottaa käyttöön ympäristöveron, joka kannetaan moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnin yhteydessä tässä jäsenvaltiossa, jos tästä verotustoimenpiteestä on säädetty siten, että se tekee muista jäsenvaltioista ostettujen käytettyjen ajoneuvojen liikenteeseen päästämisen kyseisessä jäsenvaltiossa vähemmän houkuttelevaksi mutta ei tee samanikäisten ja yhtä kuluneiden ajoneuvojen ostamista kotimaan markkinoilta vähemmän houkuttelevaksi.

Allekirjoitukset

* Oikeudenkäyntikieli: romania.