JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS
JÁN MAZÁK
16 päivänä joulukuuta 2010 (1)
Asia C‑407/09
Euroopan komissio
vastaan
Helleenien tasavalta
Unionin tuomioistuimen tuomion noudattamatta jättäminen – Rahamääräiset seuraamukset – Kiinteämääräisen hyvityksen määrääminen
1. Nyt käsiteltävän kanteen on pannut vireille Euroopan komissio Helleenien tasavaltaa vastaan EY 228 artiklan (nykyisin SEUT 260 artikla) nojalla yhteisöjen tuomioistuimen asiassa komissio vastaan Kreikka(2) 18.7.2007 antaman tuomion (jäljempänä vuoden 2007 tuomio) väitetyn noudattamatta jättämisen johdosta. Yhteisöjen tuomioistuin totesi kyseisessä tuomiossa, että Helleenien tasavalta ei ollut noudattanut rikoksen uhreille maksettavista korvauksista 29.4.2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/80/EY(3) mukaisia velvollisuuksiaan, koska se ei ollut antanut säädetyssä määräajassa kyseisen direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä.
2. Komissio vaatii unionin tuomioistuinta toteamaan, että EY 228 artiklan 1 kohdan mukaisia velvollisuuksia ei ole noudatettu, ja velvoittamaan vastaajan maksamaan kiinteämääräisen hyvityksen.(4) Helleenien tasavallan mielestä kanne on hylättävä.
Oikeudenkäyntiä edeltänyt menettely
3. Seitsemän kuukautta vuoden 2007 tuomion antamisen jälkeen eli 29.2.2008 komissio osoitti Helleenien tasavallalle virallisen huomautuksen ja pyysi tätä ilmoittamaan kahden kuukauden kuluessa kyseisen tuomion täytäntöön panemiseksi toteutetut toimenpiteet.
4. Helleenien tasavalta vastasi 10.9.2008 päivätyllä kirjeellä, eikä siis noudattanut komission asettamaa määräaikaa. Se ilmoitti vastauksessaan, että lakiehdotus, jolla oli määrä korjata vuoden 2007 tuomiossa todettu velvoitteiden noudattamatta jättäminen, oli parhaillaan viimeisteltävänä.(5)
5. Komissio toimitti Helleenien tasavallalle 23.9.2008 perustellun lausunnon ja kehotti tätä toteuttamaan vuoden 2007 tuomion täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet kahden kuukauden kuluessa.
6. Helleenien tasavalta ei taaskaan noudattanut komission asettamaa määräaikaa. Se vastasi vasta 22.6.2009 ja ilmoitti, että lakiehdotus direktiivin 2004/80 saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä esitellään parlamentin istunnossa kesällä.
7. Komissio päätti 25.6.2009 nostaa kanteen Helleenien tasavaltaa vastaan unionin tuomioistuimessa. Kanne nostettiin lopulta 20.10.2009, ja siinä vaadittiin unionin tuomioistuinta toteamaan velvoitteiden noudattamatta jättäminen ja velvoittamaan Helleenien tasavalta maksamaan uhkasakko ja kiinteämääräinen hyvitys.
8. Sinä aikana, joka kului komission päätöksestä nostaa kanne kyseisen kanteen vireillepanoon, Helleenien tasavalta lähetti komissiolle kaksi kirjelmää, joissa oli tietoja lainsäädäntömenettelyn etenemisestä direktiivin 2004/80 täytäntöönpanolain osalta. Helleenien tasavalta ilmoitti lopulta komissiolle 10.9.2009 päivätyllä kirjeellä, että lainsäädäntömenettely oli keskeytetty ennenaikaisten parlamenttivaalien vuoksi.
Oikeudenkäynnin aikana tapahtuneet seikat
9. Helleenien tasavalta saattoi direktiivin 2004/80 osaksi kansallista lainsäädäntöään lailla N:o 3811/2009, joka julkaistiin 18.12.2009 Helleenien tasavallan virallisessa lehdessä (FEK A’ 231).
10. Komissiolle ilmoitettiin kyseisestä laista 22.12.2009 päivätyllä kirjeellä. Tästä tiedosta huolimatta komissio päätti olla luopumatta kanteesta EY 228 artiklan soveltamisesta 13.12.2005 antamansa tiedonannon(6) (jäljempänä vuoden 2005 tiedonanto) perusteella. Vastineessaan komissio ilmoitti, ettei vaatinut enää velvoittamista uhkasakon maksamiseen mutta säilytti vaatimuksensa velvoittamisesta kiinteämääräisen hyvityksen maksamiseen.
Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen
11. Nyt käsiteltävässä asiassa voidaan kiistatta todeta, että Helleenien tasavalta on jättänyt noudattamatta SEUT 260 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, kun se ei ole toteuttanut vuoden 2007 tuomion täytäntöönpanon edellyttämiä toimenpiteitä. Tältä osin sillä ei ole merkitystä, että kyseinen jäsenvaltio toteutti vaaditut toimenpiteet lopulta kanteen nostamisen jälkeen.
12. Tämä toteamus perustuu vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön, jonka mukaan jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä arvioitaessa on otettava huomioon jäsenvaltion tilanne sellaisena kuin se oli perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päättyessä, eikä unionin tuomioistuin voi ottaa huomioon tämän jälkeen tapahtuneita muutoksia.(7)
13. Nyt käsiteltävässä asiassa vuoden 2007 tuomion täytäntöönpano edellytti Helleenien tasavallalta tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista direktiivin 2004/80 mukaisten vaatimusten täyttämiseksi. On kiistatonta, että Helleenien tasavalta toteutti kyseiset toimenpiteet vasta joulukuussa 2009 äänestämällä laista N:o 3811/2009, vaikka perusteltu lausunto, jossa asetettiin kahden kuukauden määräaika vuoden 2007 tuomion noudattamiseksi, oli päivätty 23.9.2008.
14. Edellä mainitun oikeuskäytännön perusteella ei voida hyväksyä myöskään Helleenien tasavallan perustelua, jonka mukaan kanne on hylättävä, koska Helleenien tasavalta teki tiivistä ja jatkuvaa yhteistyötä komission kanssa koko oikeudenkäyntiä edeltäneen menettelyn ajan ja koska se pani vuoden 2007 tuomion täytäntöön ennen kuin nyt esillä olevassa asiassa annetaan tuomio.
15. Mielestäni nämä olosuhteet voidaan tarvittaessa ottaa huomioon arvioitaessa rahamääräisten seuraamusten määräämisen tarpeellisuutta ja seuraamusten suuruutta muttei todettaessa väitettyä jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä.
16. Tältä osin on lisättävä, että Helleenien tasavallan ”tiiviistä ja jatkuvasta yhteistyöstä” komission kanssa voidaan alkaa puhua vasta sen jälkeen, kun komissio päätti nostaa nyt käsiteltävän kanteen. Nähdäkseni Kreikan viranomaisten viivästyneet vastaukset sekä viralliseen huomautukseen että perusteltuun lausuntoon eivät missään tapauksessa osoita, että yhteistyö olisi ollut tällaista.
Rahamääräinen seuraamus
Asianosaisten lausumat
17. Alun perin komissio vaati unionin tuomioistuinta määräämään Helleenien tasavallalle sekä uhkasakon että kiinteämääräisen hyvityksen. Kuten tämän ratkaisuehdotuksen 10 kohdassa muistutetaan, komissio luopui uhkasakkoa koskevasta vaatimuksestaan sen jälkeen, kun vuoden 2007 tuomio oli pantu täytäntöön nyt käsiteltävän kanteen vireillepanon jälkeen, mutta säilytti vaatimuksensa, joka koski velvoittamista kiinteämääräisen hyvityksen maksamiseen.
18. Komission mielestä kiinteämääräisen hyvityksen soveltaminen nyt käsiteltävässä asiassa on perusteltua, sillä rikkomisen kesto, 29 kuukautta, ja sen vaikutus yksityisiin ja julkisiin intresseihin olivat merkittäviä, koska direktiivin 2004/80 jättäminen saattamatta osaksi Kreikan oikeusjärjestystä esti vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvalla yhtenäisellä alueella tapahtuvan henkilöiden vapaan liikkuvuuden perustavan tavoitteen toteutumisen.
19. Komissio kiinnittää samoin huomiota raskauttaviin seikkoihin, joita väitettyyn jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämiseen liittyy, kuten ensinnäkin vuoden 2007 tuomion ja direktiivin 2004/80 säännösten selkeyteen, jonka ansiosta niiden tulkinnassa ei ollut mitään vaikeutta, ja toiseksi siihen, ettei direktiivin 2004/80 saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä sovellettavaan menettelyyn liittynyt mitään erityisiä vaikeuksia, ja kolmanneksi siihen, että Kreikan viranomaiset vastasivat myöhässä perusteltuun lausuntoon.
20. Komissio ehdottaa, että kiinteämääräisen hyvityksen määräksi määrättäisiin 10 512 euron päivittäinen hyvitys kultakin viivästyspäivältä siitä lähtien, kun vuoden 2007 tuomio annettiin, siihen päivään asti, kun nyt käsiteltävässä asiassa annetaan tuomio, tai siihen päivään asti, kun vuoden 2007 tuomion täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet toteutetaan, jos kyseinen päivä on aiemmin.(8)
21. Vuoden 2005 tiedonannon mukaisesti tämän päivittäisen kiinteämääräisen hyvityksen määrä lasketaan kertomalla 200 euron suuruinen perusmaksu rikkomistapauksen vakavuuteen perustuvalla kertoimella, joksi vahvistetaan tässä tapauksessa 12 asteikolla 1–20, sekä maakohtaisella kiinteällä kertoimella (jäljempänä kerroin n), jossa otetaan huomioon rikkomiseen syyllistyneen jäsenvaltion maksukyky bruttokansantuotteen perusteella ja jäsenvaltion äänimäärä Euroopan unionin neuvostossa (Helleenien tasavallan tapauksessa 4,38).
22. Suullisessa käsittelyssä komissio vähensi alun perin ehdotettua päivittäistä kiinteämääräistä korvausta 10 248 euroon, koska kerrointa n oli muutettu 14.9.2010 annetulla komission tiedonannolla(9) (jäljempänä vuoden 2010 tiedonanto), joka koski SEUT 260 artiklan täytäntöönpanoa ja rikkomista koskevan menettelyn yhteydessä komission unionin tuomioistuimelle ehdottamien kiinteämääräisten korvausten ja uhkasakkojen laskennassa käytettävien tietojen ajantasaistamista. Muutos tehtiin vuodelta 2008 käytettävissä olleiden taloutta koskevien tietojen perusteella. Helleenien tasavallan kertoimeksi n vahvistettiin 4,27 kertoimen 4,38 sijaan.(10)
23. Helleenien tasavallan mukaan kiinteämääräistä hyvitystä ei pidä määrätä useista syistä.
24. Ensinnäkin Helleenien tasavalta väittää noudattaneensa vuoden 2007 tuomiota ennen kuin SEUT 260 artiklan nojalla vireille pannussa asiassa annetaan tuomio ja joka tapauksessa kohtuullisessa ajassa, kun otetaan huomioon taloudelliset vaikeudet, joista se kärsi aiemmin ja kärsii vielä nykyisinkin.
25. Toiseksi rikkomisen toistumisen vaaraa ei Helleenien tasavallan mukaan ole. Kolmanneksi väitettyä jäsenyysvelvoitteen noudattamatta jättämistä ei voida Helleenien tasavallan mukaan pitää erityisen vakavana, koska Kreikan lainsäädännössä säädetään joulukuussa 2009 annettujen erityissäännösten lisäksi yleisesti vahinkojen korvaamisesta vahinkoa kärsineille ja koska direktiiviä 2004/80 sovelletaan vain muutamiin tapauksiin, niin ettei vuoden 2007 tuomion noudattamatta jättämisellä ollut suoria vaikutuksia julkisiin ja yksityisiin intresseihin ja vaikutukset olivat joka tapauksessa ainoastaan mahdollisia.
26. Helleenien tasavalta korosti, että direktiivin 2004/80 saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja näin ollen vuoden 2007 tuomion täytäntöönpano viivästyivät objektiivisesti lähinnä siksi, että niihin tarvittavat taloudelliset voimavarat oli saatava kokoon.
27. Toissijaisesti Helleenien tasavalta esittää, että jos unionin tuomioistuin päättää velvoittaa sen maksamaan kiinteämääräisen hyvityksen, kiinteämääräistä hyvitystä pienennettäisiin vuoden 2005 tiedonannossa sille asetettuun vähimmäismäärään eli 2 190 000 euroon. Suullisessa käsittelyssä se lisäsi, että se pyysi lisäksi oikeutta maksaa hyvityksen erissä korotta.
28. Helleenien tasavallan mukaan unionin tuomioistuimen on otettava maksettavaa kiinteämääräistä hyvitystä määrätessään huomioon kaikki käsiteltävään asiaan liittyvät olosuhteet ja erityisesti Helleenien tasavallan maksukyky, myös nykytilanne huomioon ottaen.
29. Tältä osin Helleenien tasavalta vastustaa lähinnä komission käyttämää kerrointa n, jolla kuvataan jäsenvaltioiden maksukykyä ja joka perustuu bruttokansantuotteeseen ja jäsenvaltion äänimäärään neuvostossa. Vaikka kyseistä kerrointa pienennettiin Helleenien tasavallan osalta vuoden 2010 tiedonannossa vuoden 2008 taloutta koskevien tietojen perusteella, kerroin ei vastaa talouden nykytilaa, sillä vuosien 2009 ja 2010 bruttokansantuotteet ovat muuttuneet vielä tästä.
30. Sellaiset seikat kuin bruttokansantuote ja äänimäärä neuvostossa eivät myöskään sen mukaan ole yksin riittäviä määritettäessä jäsenvaltion maksukykyä. Lisäksi on otettava huomioon muitakin tekijöitä, kuten julkisen talouden alijäämä, julkinen velka ja inflaatio.
Asian arviointi
31. Kuten totesin jo aiemmin esittämässäni ratkaisuehdotuksessa asiassa komissio vastaan Portugali,(11) jossa annettiin tuomio 10.1.2008, on niin, että jotta SEUT 260 artiklassa tarkoitetun täytäntöönpanoa koskevan menettelyn käyttö olisi järkevää, on menettely ymmärrettävä välineeksi, jonka avulla voidaan saavuttaa SEUT 258 artiklassa määrättyjen menettelyjen päämäärä eli se, että unionin oikeuden rikkominen saadaan lopetettua, ja jonka avulla jäsenvaltiot saadaan samalla luopumaan niiden tuomioiden täytäntöönpanoon kohdistuvista laiminlyönneistä, joissa unionin tuomioistuin on todennut SEUT 258 artiklassa tarkoitetun unionin oikeuden noudattamatta jättämisen.
32. SEUT 260 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen rahamääräisten seuraamusten tarkoituksena on saavuttaa kyseiset tavoitteet, ja seuraamuksiin liittyvän järjestelmän ominaispiirteet perustuvat unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Uhkasakko tuntuu erityisen soveliaalta jäsenvaltion kannustamiseksi lopettamaan mahdollisimman pian sellainen jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen, jolla olisi taipumus jatkua ilman tällaista toimenpidettä, kun taas kiinteämääräinen hyvitys riippuu enemmän niiden seurausten arvioinnista, joita asianomaisen jäsenvaltion velvoitteiden täytäntöönpanon laiminlyönti aiheuttaa yksityisille ja julkisille intresseille, erityisesti silloin, kun jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen on jatkunut pitkään sen tuomion jälkeen, jossa se alun perin todettiin.(12)
33. Nyt käsiteltävässä asiassa komission oli perusteltua luopua uhkasakon määräämistä koskevasta vaatimuksesta, kun otetaan huomioon edellä kuvattu uhkasakon tarkoitus ja se, että Helleenien tasavalta pani vuoden 2007 tuomion täytäntöön. Tämä vahvistetaan myös unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä, jonka mukaan mahdollinen uhkasakon määrääminen SEUT 260 artiklan nojalla on lähtökohtaisesti perusteltua ainoastaan siltä osin kuin unionin tuomioistuimen aikaisemman tuomion täytäntöönpanon laiminlyönnistä johtuva jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen jatkuu.(13)
34. Kiinteämääräisen hyvityksen määräämisen osalta toistan kannan, jonka esitin jo asiassa komissio vastaan Ranska esittämässäni ratkaisuehdotuksessa,(14) jossa annettiin tuomio 9.12.2008, ja jonka mukaan kiinteämääräistä hyvitystä ei voida määrätä automaattisesti kaikissa tapauksissa, joissa on todettu SEUT 260 artiklan 1 kohdasta johtuvien velvoitteiden laiminlyönti.
35. Yhteisöjen tuomioistuin noudatti tätä lähestymistapaa ja totesi, että kyseisessä määräyksessä annetaan laaja harkintavalta päättää, onko tällaisen seuraamuksen määrääminen tarpeen vai ei,(15) kaikkien niiden asian kannalta merkityksellisten seikkojen perusteella, jotka liittyvät sekä todetun jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen ominaispiirteisiin että asianomaisen jäsenvaltion omaksumaan asenteeseen.(16)
36. Mielestäni nyt käsiteltävässä asiassa kolme tosiseikkaa puoltaa kiinteämääräisen hyvityksen määräämistä.
37. Ensimmäinen näistä on Helleenien tasavallan asenne. Kuten korostan tämän ratkaisuehdotuksen 16 kohdassa, on niin, että vaikka Helleenien tasavalta esittää tehneensä ”tiivistä ja jatkuvaa yhteistyötä” komission kanssa, Kreikan viranomaisten myöhästyneet vastaukset sekä viralliseen huomautukseen että perusteltuun lausuntoon eivät missään tapauksessa osoita yhteistyön olleen tällaista oikeudenkäyntiä edeltäneen menettelyn aikana. Kreikan viranomaisten asenne muuttui vasta, kun komissio päätti panna vireille nyt käsiteltävän kanteen.
38. Toinen on rikkomisen kesto. Mielestäni 29 kuukauden pituinen aika, joka kului vuoden 2007 tuomion antamisesta direktiivin 2004/80 saattamista osaksi Kreikan oikeusjärjestystä koskevan lain antamiseen, voidaan katsoa merkittäväksi ajaksi, kun otetaan huomioon erityisesti myös komission esiin tuomat seikat eli vuoden 2007 tuomion ja direktiivin 2004/80 selkeys, jonka ansiosta minkäänlaista tulkintavaikeutta ei ollut, sekä se, ettei direktiivin 2004/80 kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisessa sovellettavaan menettelyyn liittynyt mitään erityisiä vaikeuksia.
39. Perusteluita, joihin Helleenien tasavalta vetoaa ja joiden mukaan rikkomisen kesto johtui ongelmista, jotka koskivat direktiivin 2004/80 kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarvittavien taloudellisten voimavarojen kokoon saamista ja vaalien pitämistä, ei voida hyväksyä. Unionin tuomioistuin on nimittäin todennut selkeästi, ettei jäsenvaltio voi sisäisen oikeusjärjestyksensä oikeussääntöihin, toimintatapoihin tai tilaan vetoamalla perustella sitä, ettei se ole noudattanut unionin oikeudessa säädettyjä velvoitteita.(17)
40. Kolmanneksi myös rikkomisen vakavuus puoltaa kiinteämääräisen hyvityksen määräämistä. On nimittäin otettava huomioon, että Helleenien tasavalta saattoi jäsenvaltioista viimeisenä direktiivin 2004/80 osaksi kansallista lainsäädäntöä ja teki tämän lähes neljä vuotta sen jälkeen, kun direktiivin täytäntöönpanon määräaika oli umpeutunut.(18)
41. Direktiivin 2004/80 johdanto-osan seitsemännessä perustelukappaleessa todetaan kuitenkin seuraavaa:
”Tässä direktiivissä otetaan käyttöön yhteistyöjärjestelmä, jolla helpotetaan rikosten uhrien mahdollisuutta saada korvaus rajatylittävissä tilanteissa ja jota olisi sovellettava jäsenvaltioiden alueella tehtyjen tahallisten väkivaltarikosten uhreja koskevien kansallisten korvausjärjestelmien perusteella. Tämän vuoksi kaikilla jäsenvaltioilla olisi oltava rikosten uhreja koskeva korvausjärjestelmä.”(19)
42. Näin ollen jättämällä toimimatta direktiivin 2004/80 suhteen Helleenien tasavalta vaikutti jossain määrin myös muiden jäsenvaltioiden toteuttamiin toimenpiteisiin ja vähensi niiden korvausmekanismien tehokkuutta.
43. Kuten lisäksi komissio aivan oikein toteaa, direktiivin 2004/80 jättäminen saattamatta osaksi Kreikan oikeusjärjestystä estää vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvalla alueella tapahtuvan henkilöiden vapaan liikkuvuuden perustavan tavoitteen toteutumisen. Tätä toteamusta tukee direktiivin 2004/80 johdanto-osan toinen perustelukappale, jossa todetaan seuraavaa:
”Yhteisöjen tuomioistuin katsoi Cowanin asiassa, että kun yhteisön oikeudessa taataan luonnolliselle henkilölle oikeus mennä toiseen jäsenvaltioon, tähän liikkumisen vapauteen kuuluu välttämättä se, että tällaisen henkilön koskemattomuutta suojataan kyseisessä jäsenvaltiossa samalla tavoin kuin valtion omien kansalaisten tai siellä asuvien koskemattomuutta. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi olisi myös toteutettava toimenpiteitä, joilla helpotetaan korvausten maksamista rikosten uhreille.”
44. Kun otetaan huomioon Helleenien tasavallan asenne, rikkomisen kesto ja rikkomisen vakavuus edellä kuvattujen seikkojen perusteella, katson, että Helleenien tasavalta on velvoitettava maksamaan kiinteämääräinen hyvitys.
45. Kyseisen kiinteämääräisen hyvityksen määrästä on muistettava heti alkuun, ettei komission ehdotus sido unionin tuomioistuinta ja että unionin tuomioistuin voi käyttää harkintavaltaansa kiinteämääräisen hyvityksen määrän vahvistaessaan.(20)
46. Niiden tuomioiden perusteella, joissa yhteisöjen tuomioistuin on velvoittanut jäsenvaltion maksamaan kiinteämääräisen hyvityksen,(21) voidaan todeta, ettei yhteisöjen tuomioistuin ole, toisin kuin uhkasakon määrää vahvistaessaan, käyttänyt sitä kiinteämääräisen hyvityksen laskentatapaa, jota komissio ehdottaa vuoden 2005 tiedonannossa.
47. Tämän vuoksi ei mielestäni ole tarkoituksenmukaista eikä tarpeen tutkia, onko Helleenien tasavallan kiistämä kertoimen n laskentatapa asianmukainen, eikä etsiä vastausta kysymykseen, onko jäsenvaltion maksukyky määritettävissä pelkästään bruttokansantuotteeseen ja neuvoston äänimäärään perustuvan kertoimen perustella.(22)
48. Oikeuskäytännön mukaisesti unionin tuomioistuimen on kiinteämääräisen hyvityksen määrää arvioidessaan valvottava, että kyseinen seuraamus on yhtäältä asianmukainen olosuhteiden kannalta ja toisaalta oikeassa suhteessa sekä todettuun jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämiseen että asianomaisen jäsenvaltion maksukykyyn. Tältä osin merkityksellisiä tekijöitä ovat esimerkiksi seuraavan kaltaiset seikat: se, miten kauan jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen on jatkunut sen tuomion jälkeen, jossa se todettiin, ja kyseessä olevat julkiset ja yksityiset intressit.(23)
49. Käsiteltävässä asiassa on otettava huomioon edellä tämän ratkaisuehdotuksen 37–43 kohdassa esitettyjen huomautusten lisäksi, että Helleenien tasavalta on pannut vuoden 2007 tuomion täytäntöön nyt käsiteltävän asian ollessa vireillä.
50. Kun otetaan huomioon kaikki edellä esitetyt huomautukset, käsiteltävän asian olosuhteiden perusteella kahden miljoonan euron suuruinen hyvitys vaikuttaa asianmukaiselta.
Ratkaisuehdotus
51. Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin
– toteaa, että jättäessään toteuttamatta asiassa komissio vastaan Kreikka 18.7.2007 annetun tuomion täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet ennen Euroopan komission perustellussa lausunnossa tätä varten asetetun määräajan päättymistä Helleenien tasavalta ei noudattanut SEUT 260 artiklan 1 kohdan mukaisia velvollisuuksiaan
– velvoittaa Helleenien tasavallan suorittamaan Euroopan komissiolle ”Euroopan unionin omien varat” ‑tilille kahden miljoonan euron kiinteämääräinen hyvityksen
– velvoittaa Helleenien tasavallan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
1 – Alkuperäinen kieli: ranska.
2 – Asia C-26/07 (Kok., s. I-106).
3 – EUVL L 261, s. 15.
4 – Alun perin komissio vaati myös velvoittamista uhkasakon maksamiseen. Komissio luopui tästä vaatimuksesta, kun Helleenien tasavalta pani vuoden 2007 tuomion sittemmin täytäntöön.
5 – On huomattava, että samaa väitettiin jo 27.2.2007 päivätyssä Helleenien tasavallan vastineessa, joka toimitettiin vuoden 2007 tuomioon johtaneen menettelyn yhteydessä.
6 – SEC(2005) 1658. Tämän tiedonannon 10 kohdan mukaisesti komissio ehdottaa vastedes järjestelmällisesti, että velvoitteensa laiminlyönyt jäsenvaltio velvoitetaan suorittamaan kiinteämääräinen hyvitys, ja se pysyttää tällaisen vaatimuksen luopumatta enää kanteestaan edes siinä tapauksessa, että jäsenvaltio korjaa tilanteen sen jälkeen, kun asia on saatettu unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi, ja ennen kuin siinä annetaan tuomio EY 228 artiklan nojalla.
7 – Ks. asia C-121/07, komissio v. Ranska, tuomio 9.12.2008 (Kok., s. I-9159, 22 kohta) ja asia C-568/07, komissio v. Kreikka, tuomio 4.6.2009 (Kok., s. I-4505, 24 kohta).
8 – Päivänä, jolloin komissio päätti nyt käsiteltävän kanteen nostamisesta, eli 25.6.2009 kiinteämääräisen hyvityksen kokonaismäärä oli 7 431 484 euroa.
9 – SEC(2010) 923.
10– Vaikka vuoden 2010 tiedonannon mukaisesti siinä annettuja lukuja aletaan soveltaa päätöksiin, jotka koskevat asian vireillepanoa unionin tuomioistuimessa EUT-sopimuksen 260 artiklan nojalla, kymmenentenä arkipäivänä kyseisen tiedonannon antamisesta, komissio muuttaa laskentatapaansa uuden kertoimen n perusteella heti tarkistettuaan laskennassa käytettävää kerrointa n; laskentatapaa muutetaan niiden asioiden osalta, jotka on pantu vireille unionin tuomioistuimessa vuonna 2009 EUT-sopimuksen 260 artiklan nojalla, jos uusi kerroin n on pienempi kuin asian vireillepanon yhteydessä aiemmin sovellettu kerroin. Tilanne on tämä nyt käsiteltävässä asiassa.
11 – Asia C-70/06 (Kok., s. I-1).
12 – Ks. asia C-304/02, komissio v. Ranska, tuomio 12.7.2005 (Kok., s. I-6263, 81 kohta); edellä alaviitteessä 7 mainittu asia komissio v. Ranska, tuomio 9.12.2008, 58 kohta ja edellä alaviitteessä 7 mainittu asia komissio v. Kreikka, tuomio 4.6.2009, 45 kohta.
13 – Ks. edellä alaviitteessä 7 mainittu komissio v. Kreikka, tuomio 4.6.2009, 42 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen.
14 – Mainittu edellä alaviitteessä 7.
15 – Ks. vastaavasti edellä alaviitteessä 7 mainittu asia komissio v. Ranska, tuomio 9.12.2008, 63 kohta ja asia C-369/07, komissio v. Kreikka, tuomio 7.7.2009 (Kok., s. I-5703, 144 kohta).
16 – Ks. vastaavasti edellä alaviitteessä 7 mainittu asia komissio v. Ranska, tuomio 9.12.2008, 62 kohta; edellä alaviitteessä 7 mainittu asia komissio v. Kreikka, tuomio 4.6.2009, 44 kohta; asia komissio v. Kreikka, tuomio 4.6.2009 (Kok., s. I-4657, 51 kohta) ja edellä alaviitteessä 15 mainittu asia komissio v. Kreikka, tuomio 7.7.2009, 144 kohta.
17 – Ks. edellä alaviitteessä 7 mainittu asia komissio v. Kreikka, tuomio 4.6.2009, 50 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen.
18 – Direktiivin 2004/80 18 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 1.1.2006.
19 – Kursivointi tässä.
20 – Ks. vastaavasti edellä alaviitteessä 7 mainittu asia komissio v. Ranska, tuomio 9.12.2008, 64 kohta.
21 – Tähän mennessä on annettu viisi tällaista tuomiota: edellä alaviitteessä 12 mainittu asia komissio v. Ranska, tuomio 12.7.2005 (yhteisöjen tuomioistuin velvoitti maksamaan 20 miljoonan euron kiinteämääräisen hyvityksen); edellä alaviitteessä 7 mainittu asia komissio v. Ranska, tuomio 9.12.2008 (yhteisöjen tuomioistuin velvoitti maksamaan 10 miljoonan euron kiinteämääräisen hyvityksen); edellä alaviitteessä 7 mainittu asia komissio v. Kreikka, tuomio 4.6.2009 (yhteisöjen tuomioistuin velvoitti maksamaan 1 miljoonan euron kiinteämääräisen hyvityksen); edellä alaviitteessä 16 mainittu asia komissio v. Kreikka, tuomio 4.6.2009 (yhteisöjen tuomioistuin velvoitti maksamaan 3 miljoonan euron kiinteämääräisen hyvityksen) ja edellä alaviitteessä 15 mainittu asia komissio v. Kreikka, tuomio 7.7.2009 (yhteisöjen tuomioistuin velvoitti maksamaan 2 miljoonan euron kiinteämääräisen hyvityksen).
22 – Samalla on tuotava esiin, että yhteisöjen tuomioistuimen mukaan uhkasakkoa laskettaessa laskentamenetelmä, jossa perusmaksu kerrotaan kertoimella n, on asianmukainen keino kuvata kyseessä olevan valtion maksukykyä samalla, kun eri jäsenvaltioiden välillä tehdään kohtuullinen ero (edellä alaviitteessä 15 mainittu asia komissio v. Kreikka, tuomio 7.7.2009, 123 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
23 – Ks. edellä alaviitteessä 15 mainittu asia komissio v. Kreikka, tuomio 7.7.2009, 146 ja 147 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen.