YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kolmas jaosto)

17 päivänä heinäkuuta 2008 ( *1 )

”Asetus (EY) N:o 615/98 — Vientituet — Elävien nautaeläinten hyvinvointi kuljetuksen aikana — Direktiivi 91/628/ETY — Eläinten suojelusta kuljetuksen aikana annettujen sääntöjen sovellettavuus — Säännöt, jotka koskevat matkan kestoa ja lepoa sekä nautaeläinten merikuljetusta yhteisön ulkopuolella sijaitsevaan paikkaan — Eläinten ruokkiminen ja juottaminen kuljetusmatkan aikana”

Asiassa C-207/06,

jossa on kyse EY 234 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Unabhängiger Finanzsenat Salzburg-Aigen (Itävalta) on esittänyt 4.5.2006 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 8.5.2006, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa

Schwaninger Martin Viehhandel – Viehexport

vastaan

Zollamt Salzburg, Erstattungen,

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (kolmas jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja A. Rosas sekä tuomarit J. N. Cunha Rodrigues, J. Klučka (esittelevä tuomari), A. Ó Caoimh ja P. Lindh,

julkisasiamies: P. Mengozzi,

kirjaaja: hallintovirkamies B. Fülöp,

ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 22.3.2007 pidetyssä istunnossa esitetyn,

ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

Schwaninger Martin Viehhandel – Viehexport, edustajanaan Rechtsanwalt O. Wenzlaff,

Itävallan hallitus, asiamiehenään H. Dossi,

Belgian hallitus, asiamiehenään A. Hubert,

Kreikan hallitus, asiamiehenään I. Chalkias,

Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään J. Schieferer ja F. Erlbacher,

kuultuaan julkisasiamiehen 28.2.2008 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,

on antanut seuraavan

tuomion

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee vientitukijärjestelmän soveltamista koskevista erityisistä yksityiskohtaisista säännöistä elävien nautaeläinten hyvinvoinnin osalta kuljetuksen aikana 18.3.1998 annetun komission asetuksen (EY) N:o 615/98 (EYVL L 82, s. 19) 1 artiklan ja eläinten suojelemisesta kuljetuksen aikana ja direktiivien 90/425/ETY ja 91/496/ETY muuttamisesta 19.11.1991 annetun neuvoston direktiivin 91/628/ETY (EYVL L 340, s. 17), sellaisena kuin se on muutettuna 29.6.1995 annetulla neuvoston direktiivillä 95/29/EY (EYVL L 148, s. 52; jäljempänä direktiivi 91/628), säännösten tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa valittajana on Schwaninger Martin Viehhandel – Viehexport (jäljempänä Schwaninger) ja vastapuolena Zollamt Salzburg, Erstattungen (jäljempänä Zollamt) ja joka koskee vientituen maksamisesta kieltäytymistä Albaniaan suuntautuneen elävien nautaeläinten kuljetuksen jälkeen.

Asiaa koskevat oikeussäännöt

3

Naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 27.6.1968 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 805/68 (EYVL L 148, s. 24), sellaisena kuin se on muutettuna 18.12.1997 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 2634/97 (EYVL L 356, s. 13; jäljempänä asetus N:o 805/68), 13 artiklan 9 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, että vientituen maksamisen edellytyksenä elävien eläinten osalta on yhteisön lainsäädännössä vahvistettujen, eläinten hyvinvointia ja erityisesti eläinten suojelua kuljetuksen aikana koskevien säännösten noudattaminen.

Asetus N:o 615/98

4

Asetuksen N:o 805/68 soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt on täsmennetty asetuksella N:o 615/98.

5

Asetuksen N:o 615/98 1 artiklassa säädetään, että elävien nautaeläinten vientitukia maksettaessa on eläinten kuljetuksen aikana siihen saakka, kunnes ne puretaan ensimmäisen kerran lopullisena määräpaikkana olevassa kolmannessa maassa, noudatettava direktiivin 91/628 ja kyseisen asetuksen säännöksiä.

6

Tämän asetuksen 2 artiklan mukaan eläimet tarkastetaan, kun ne viedään yhteisön tullialueelta. Virallisen eläinlääkärin on tarkastettava ja varmennettava, että eläimet suoriutuvat matkasta direktiivin 91/628 säännösten mukaisesti, että kuljetusväline, jossa elävät eläimet poistuvat yhteisön tullialueelta, on kyseisen direktiivin säännösten mukainen ja että eläimiä on varauduttu hoitamaan matkan aikana mainitun direktiivin vaatimusten mukaisesti.

7

Tämän asetuksen 5 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Viejän on toimitettava kaikki tarvittavat kuljetusta koskevat tiedot viimeistään vienti-ilmoitusta jättäessään sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa vienti-ilmoitus hyväksytään.

Viejän on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisista kuljetusvälinettä koskevista muutoksista samanaikaisesti tai viimeistään saadessaan niistä tiedon.”

8

Saman 5 artiklan 2 kohdan nojalla vientituen maksuhakemukseen on liitettävä todistus siitä, että kyseisen asetuksen 1 artiklan säännöksiä on noudatettu, ja tämä todistus esitetään T 5 -valvontakappaleella ja tarkastuksen suorittaneen yhtiön valvontakertomuksella, johon on liitetty eläinlääkärin todistus.

9

Asetuksen N:o 615/98 5 artiklan 3 kohdassa säädetään kuitenkin, että vientitukea ei makseta kuljetuksen aikana kuolleista eläimistä eikä eläimistä, joiden osalta toimivaltainen viranomainen arvioi mainitun asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen, 4 artiklassa tarkoitettujen valvontakertomusten ja/tai saatavilla olevien muiden kyseisen asetuksen 1 artiklan noudattamista koskevien seikkojen perusteella, ettei direktiiviä 91/628 ole noudatettu.

Direktiivi 91/628

10

Direktiivin 91/628 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla sitä sovelletaan kotieläiminä pidettäviin nautaeläinten eläinlajin eläimiin.

11

Direktiivin 2 artiklan 2 kohdan mukaan tässä direktiivissä tarkoitetaan

”– –

b)

’kuljetuksella’ kaikkea eläinten siirtoa, joka tehdään kuljetusvälineellä, myös eläinten kuormaamista ja purkamista kuormasta,

– –

h)

’lepojaksolla’ yhtäjaksoista matkan aikaista ajanjaksoa, jona eläimiä ei kuljeteta kuljetusvälineellä,

– –”

12

Saman direktiivin 5 artiklan A kohdan 2 kohdan d alakohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että kuljettaja

”varmistaa, että:

i)

b alakohdassa tarkoitetun reittisuunnitelman alkuperäiskappale:

on asianmukaisten henkilöiden asianmukaisena ajankohtana asianmukaisesti laatima ja täydentämä,

– –

ii)

kuljetuksesta vastaava henkilöstö:

mainitsee reittisuunnitelmassa ajat, jolloin, ja paikat, joissa kuljetettavat eläimet on ruokittu ja juotettu matkan aikana,

– –”

13

Direktiivin 91/628 liitteessä oleva VII luku, joka on liitteen 48 kohta, koskee juottamisen ja ruokinnan määräaikoja sekä matkan ja lepojaksojen kestoa. Kyseisessä 48 kohdassa säädetään muun muassa seuraavaa:

”– –

2.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen eläinlajien matkan kesto ei saa ylittää 8 tuntia.

3.

Luvun 2 kohdassa tarkoitettua matkan enimmäiskestoa voidaan pidentää, jos kuljetuksessa käytetty kulkuneuvo täyttää seuraavat lisävaatimukset:

kulkuneuvon lattialle on levitetty riittävästi aluspehmikkeitä,

kulkuneuvossa olevan rehun määrän on oltava kuljetettavien eläinlajien tarpeiden sekä matkan keston mukainen,

eläinten luo on oltava välitön pääsy,

kulkuneuvossa on oltava asianmukainen tuuletus, jota voidaan säätää lämpötilan mukaan (sisä- ja ulkolämpötila),

liikuteltavia väliseiniä erillisten osastojen tekemiseksi,

kulkuneuvoissa on oltava mahdollisuus vesiliitäntään pysähdysten aikana,

– –

4.

Käytettäessä 3 kohdassa luetellut vaatimukset täyttävää maantieajoneuvoa juottamisen ja ruokinnan määräajat sekä matkan ja lepojaksojen kesto ovat seuraavat:

– –

d)

Kaikkien muiden 1 kohdassa tarkoitettujen lajien eläinten on saatava levätä riittävästi, vähintään 1 tunnin ajan 14 tunnin kuljetuksen jälkeen, erityisesti juottamista ja tarpeen vaatiessa ruokkimista varten. Tämän levon jälkeen kuljetusta voidaan jatkaa 14 tuntia.

5.

Vahvistetun ajan kestäneen matkan jälkeen eläimet on päästettävä ulos kuljetusajoneuvosta, ruokittava, juotettava ja niiden on annettava levätä vähintään 24 tuntia.

– –

7.

a)

Eläimiä ei saa kuljettaa meriteitse, jos matkan enimmäiskesto ylittää 2 kohdassa määrätyn ajan, paitsi jos noudatetaan 3 ja 4 kohdassa määrättyjä vaatimuksia, lukuun ottamatta matkan kestoa ja lepoaikoja.

b)

Kun kyseessä on merikuljetus yhteisön alueella sijaitsevien kahden paikan välillä suoraan ja säännöllisesti liikennöidyllä linjalla, siten että kuljetusajoneuvot lastataan laivoihin eläimiä siirtämättä, eläimille on varattava 12 tunnin lepoaika sen jälkeen, kun ne on päästetty kuljetusajoneuvosta pois määräsatamassa tai sen lähellä, paitsi jos merimatkan kesto on niin lyhyt, että se voidaan sisällyttää 2–4 kohdan yleissuunnitelmaan.

– –”

Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset

14

Schwaninger ilmoitti 23.10.2002 33 nautaeläimen viennistä Albaniaan ja haki tämän perusteella vientitukea. Nautaeläimet kuljetettiin ensiksi 14 tunnin aikana maanteitse Itävallasta Italiaan ja purettiin siellä kuormasta Triesten satamassa. Eläimille annetun 24 tuntia kestäneen lepoajan, jonka kuluessa ne ruokittiin ja juotettiin, jälkeen eläimet lastattiin uudelleen ajoneuvoon, jossa ne laivattiin ro-ro-lautalla Dürresiin (Albania). Lauttamatka Triestestä Dürresiin kesti 41,5 tuntia. Lopuksi eläimet kuljetettiin maanteitse samalla ajoneuvolla keskeytyksettä Lushnjaan (Albania), johon ne saapuivat samana päivänä ja jossa ne lopulta purettiin kuormasta yhteensä 46 tuntia kestäneen matkan jälkeen.

15

Zollamt totesi, ettei sille esitettyyn reittisuunnitelmaan sisältynyt kuljetuksesta vastuussa olevan henkilöstön tekemiä merkintöjä eläinten ruokkimisesta ja juottamisesta merikuljetuksen aikana, ja päätteli tästä, että eläimiä ei ollut ruokittu eikä juotettu 46 tuntiin. Se katsoi, että ajoneuvon kuljettajan jälkikäteen antamalla valaehtoisella selityksellä, joka sisälsi reittisuunnitelmasta puuttuvat tiedot eläinten ruokkimisesta ja juottamisesta, ei ollut merkitystä. Zollamt hylkäsi näin ollen vientitukihakemuksen.

16

Koska tästä hylkäävästä päätöksestä tehty valitus hylättiin ensimmäisessä oikeusasteessa, Schwaninger valitti 9.9.2005 tehdystä ratkaisusta ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen ja totesi valituksessaan, että vientituki oli evätty riidanalaisessa päätöksessä yksinomaan kuljetuksen reittisuunnitelmasta puuttuvien tietojen takia.

17

Koska Unabhängiger Finanzsenat Salzburg-Aigen katsoi, että pääasian ratkaiseminen edellyttää yhteisön oikeuden säännösten tulkintaa, se päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää yhteisöjen tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

”1)

Onko asetuksen N:o 615/98 1 artiklaa tulkittava siten, että direktiivin 91/628 liitteessä olevan VII luvun 48 kohdan 7 kohdan b alakohtaa sovelletaan analogisesti silloin, kun kyseessä on merikuljetus yhteisön alueella sijaitsevan paikan ja kolmannessa maassa sijaitsevan paikan välillä suoraan ja säännöllisesti liikennöidyllä linjalla, kun kuljetusajoneuvot lastataan laivoihin eläinkuormaa purkamatta?

2)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, kysytään, onko direktiivin 91/628 liitteessä olevan VII luvun 48 kohdan 7 kohdan b alakohtaa tulkittava siten, että nautaeläinten kuljetuksen yhteydessä merikuljetuksen kesto ei vastaa 4 kohdan d alakohdan sääntöä silloin, kun eläimet eivät 14 tunnin kuljetuksen jälkeen saa levätä vähintään 1 tunnin ajan?

3)

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi, kysytään, onko siinä tapauksessa sovellettavaa direktiivin 91/628 liitteessä olevan VII luvun 48 kohdan 7 kohdan a alakohtaa tulkittava siten, että kun kyseessä on merikuljetus yhteisön alueella sijaitsevan paikan ja kolmannessa maassa sijaitsevan paikan välillä suoraan ja säännöllisesti liikennöidyllä linjalla siten, että kuljetusajoneuvot lastataan laivoihin eläinkuormaa purkamatta, kuljetuksen kestolla ei ole mitään merkitystä, mikäli eläimet ruokitaan ja juotetaan säännöllisesti, ja alkaako tällaisessa tapauksessa sen jälkeen, kun kuljetusajoneuvo on purettu lautalta määräsatamassa, välittömästi vielä 29 tuntia kestävä maantiekuljetusajanjakso?

4)

Jos kolmanteen kysymykseen vastataan myöntävästi, kysytään, onko direktiivin 91/628 5 artiklan A kohdan 2 kohdan d alakohdan ii alakohdan ensimmäistä luetelmakohtaa tulkittava siten, että kuljetuksesta vastaavan henkilöstön on merkittävä reittisuunnitelmaan ajat, jolloin kuljetettavat eläimet on ruokittu ja juotettu lauttakuljetuksen aikana, ja ettei kirjoituskoneella etukäteen kirjoitettu merkintä ”lauttamatkan aikana eläimet juotetaan ja ruokitaan illalla, aamulla, keskipäivällä, illalla ja aamulla” täytä direktiivin 91/628 vaatimuksia, mistä seuraa oikeudellisesti se, että puuttuvat merkinnät toteutetuista hoitotoimenpiteistä johtavat vientitukioikeuden menetykseen, mikäli vaadittavaa selvitystä ei onnistuta antamaan muulla tavoin?”

Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu

Ensimmäinen kysymys

18

Ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomioistuin haluaa tietää ensimmäisellä kysymyksellään, mikä on asetuksessa N:o 615/98 direktiiviin 91/628 tehdyn viittauksen laajuus, ja erityisesti, kuuluuko tätä viittausta sovellettaessa yhteisön alueella sijaitsevan paikan ja kolmannessa maassa sijaitsevan paikan välinen merikuljetus ro-ro-lautalla tämän direktiivin liitteessä olevan 48 kohdan 7 kohdan a alakohdan soveltamisalaan vai onko siihen sovellettava analogisesti saman 48 kohdan 7 kohdan b alakohtaa.

19

Vaikka direktiivin 91/628 liitteessä olevan 48 kohdan 7 kohdan b alakohdassa rajoitetaan nimenomaisesti tämän säännöksen soveltamisala koskemaan kahden yhteisön alueella sijaitsevan paikan välistä merikuljetusta, ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan on välttämätöntä, että tämän säännöksen soveltamisala voidaan ulottaa pääasiassa kysymyksessä olevan kaltaiseen kuljetukseen ro-ro-lautalla yhteisön alueella sijaitsevan paikan ja kolmannessa maassa sijaitsevan paikan välillä. Sellainen laajennus on kyseisen tuomioistuimen mukaan perusteltu erityisesti asetuksen N:o 615/98 1 artiklassa direktiiviin 91/628 tehdyn sen viittauksen perusteella, jossa vaaditaan, että eläinten kuljetuksen aikana on noudatettava direktiivin säännöksiä siihen saakka, kunnes eläimet puretaan ensimmäisen kerran lopullisena määräpaikkana olevassa kolmannessa maassa.

20

Ensiksi on muistutettava, että asetuksen N:o 615/98 1 artiklassa säädetään, että asetuksen N:o 805/68 13 artiklan 9 kohdan toisen alakohdan mukaisesti yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 0102 kuuluvien elävien nautaeläinten vientitukia maksettaessa on eläinten kuljetuksen aikana siihen saakka, kunnes ne puretaan ensimmäisen kerran lopullisena määräpaikkana olevassa kolmannessa maassa, noudatettava muun muassa direktiivin 91/628 säännöksiä (ks. yhdistetyt asiat C-37/06 ja C-58/06, Viamex Agrar Handel ja ZVK, tuomio 17.1.2008, Kok. 2008, s. I-69, 17 kohta).

21

Mitä sitten tulee asetuksen N:o 615/98 1 artiklassa direktiiviin 91/628 tehtyyn yleiseen viittaukseen, on todettava, että yhteisöjen tuomioistuin on jo katsonut, että tämän artiklan päämääränä on taata asetuksen N:o 805/68 13 artiklan 9 kohdan soveltamiseksi, että tämän direktiivin merkityksellisiä säännöksiä noudatetaan siltä osin kuin ne koskevat elävien eläinten hyvinvointia ja erityisesti eläinten suojelua kuljetuksen aikana (ks. vastaavasti em. asia Viamex Agrar Handel ja ZVK, tuomion 19 kohta).

22

Kuitenkaan siitä, että asetuksen N:o 615/98 1 artiklassa on viitattu direktiivin 91/628 säännöksiin, joissa vahvistetaan vientituen maksamisedellytykset, ei voi seurata, että näiden säännösten soveltamisalaa muutettaisiin. Sitä, että yhteisöjen lainsäätäjä on säätänyt näiden säännösten soveltamisesta siihen asti kunnes eläimet puretaan ensimmäisen kerran lopullisena määräpaikkana olevassa kolmannessa maassa, ei tule tulkita siten, että kahden yhteisön sisällä sijaitsevan paikan väliseen erityiseen kuljetukseen sovellettavaa oikeudellista järjestelyä on välttämättä sovellettava samaan kuljetukseen yhteisön alueella sijaitsevan ja kyseisessä kolmannessa maassa sijaitsevan paikan välillä.

23

Vaikka asetuksen N:o 615/98 1 artiklassa asetetaan vientituen maksamisen edellytykseksi, että direktiivin 91/628 säännöksiä noudatetaan eläinten kuljetuksen eri jaksojen aikana siihen asti kunnes eläimet puretaan ensimmäisen kerran lopullisena määräpaikkana olevassa kolmannessa maassa, on todettava, että tämän direktiivin liitteessä olevan 48 kohdan 7 kohdan b alakohdan säännökset koskevat nimenomaisesti yhteisön sisällä tapahtuvia kuljetuksia, eikä niitä voida näin ollen soveltaa kolmanteen maahan suuntautuviin samantyyppisiin kuljetuksiin.

24

Direktiivin 91/628 liitteessä olevaa 48 kohtaa on nimittäin tulkittava siten, että yhtäältä sen 7 kohdan b alakohtaa sovelletaan ro-ro-lautalla tapahtuviin kuljetuksiin yhteisön alueella sijaitsevien kahden paikan välillä suoraan ja säännöllisesti liikennöidyllä linjalla ja että näiden kuljetusten osalta on jo määritelmän mukaan kyettävä noudattamaan tässä säännöksen kohdassa asetettuja edellytyksiä, ja toisaalta, että 48 kohdan 7 kohdan a alakohdassa vahvistettuja säännöksiä on noudatettava silloin, jos 48 kohdan 7 kohdan b alakohdan säännöksiä ei voida soveltaa.

25

Tässä tilanteessa on todettava, että asetuksen N:o 615/98 1 artiklassa direktiiviin 91/628 tehtyä viittausta ei voida tulkita siten, että direktiivin liitteessä olevan 48 kohdan 7 kohdan b alakohtaa, jonka soveltamisala on nimenomaisesti rajoitettu koskemaan merikuljetusta yhteisön alueella sijaitsevien kahden paikan välillä, olisi sovellettava ro-ro-lautalla tapahtuvaan kuljetukseen yhteisön alueella sijaitsevan paikan ja kolmannessa maassa sijaitsevan paikan välillä.

26

Edellä esitetty huomioon ottaen ensimmäiseen kysymykseen on vastattava, että asetuksen N:o 615/98 1 artiklaa ei voida tulkita siten, että direktiivin 91/628 liitteessä olevan 48 kohdan 7 kohdan b alakohtaa on sovellettava yhteisön alueella sijaitsevan paikan ja kolmannessa maassa sijaitsevan paikan välisessä merikuljetuksessa, jossa kuljetusajoneuvot lastataan laivoihin eläinkuormaa purkamatta.

Toinen kysymys

27

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin esitti tämän kysymyksen sitä tapausta varten, että ensimmäiseen kysymykseen annetaan myöntävä vastaus.

28

Ensimmäiseen kysymykseen annettu kielteinen vastaus huomioon ottaen toiseen kysymykseen ei ole tarpeen vastata.

Kolmas kysymys

29

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin haluaa tietää kolmannella kysymyksellään, eikö yhteisön alueella sijaitsevan paikan ja kolmannessa maassa sijaitsevan paikan välisen merikuljetuksen kestoa ole otettava direktiivin 91/628 liitteessä olevan 48 kohdan 7 kohdan a alakohdan mukaan huomioon silloin, kun yhtäältä kuljetukseen käytettävät ajoneuvot lastataan laivoihin eläinkuormaa purkamatta ja toisaalta eläimet ruokitaan ja juotetaan säännöllisesti, ja voiko tällaisessa tapauksessa sen jälkeen, kun nämä ajoneuvot on purettu laivasta kolmannessa maassa sijaitsevassa määräsatamassa, alkaa välittömästi vielä 29 tuntia kestävä maantiekuljetusajanjakso?

30

Tässä on korostettava, että koska pääasiassa kysymyksessä olevan kaltaisia ro-ro-lautoilla tapahtuvia kuljetuksia varten ei ole olemassa erityisiä säännöksiä ja kun direktiivin 91/628 liitteessä olevan 48 kohdan 7 kohdan b alakohtaa ei voida soveltaa tämäntyyppiseen kuljetukseen, tällaisella ro-ro-lautalla tapahtuvassa eläinten kuljetuksessa sovellettavat edellytykset voidaan määritellä ainoastaan saman 48 kohdan 7 kohdan a alakohdan, jossa vahvistetaan merikuljetukseen sovellettavat yleiset säännökset, perusteella.

31

Sellaisen kuljetuksen keston osalta on todettava, että direktiivin 91/628 liitteessä olevan 48 kohdan 7 kohdan a alakohdan sanamuodosta käy selvästi ilmi, että merimatkan kesto saa ylittää 8 tuntia, jos noudatetaan kaikkia saman 48 kohdan 3 ja 4 kohdassa määrättyjä edellytyksiä, lukuun ottamatta matkan kestoa ja lepoaikoja. Tässä on tärkeää huomata, että noudatettaviin edellytyksiin kuuluvat muun muassa eläinten juottamisen ja ruokkimisen välit.

32

Näin ollen yhteisön alueella sijaitsevan paikan ja kolmannessa maassa sijaitsevan paikan välisessä ro-ro-lautalla tapahtuvassa kuljetuksessa ei ole otettava huomioon kuljetuksen kestoa, jos eläimet on kuljetettu direktiivin 91/628 liitteessä olevan 48 kohdan 3 ja 4 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti, lukuun ottamatta matkan kestoa ja lepoaikoja.

33

Siitä, voiko uusi maantiekuljetusajanjakso, jonka osalta noudatetaan kaikkia direktiivin 91/628 liitteessä olevan 48 kohdan 4 kohdan d alakohdassa säädettyjä edellytyksiä, alkaa välittömästi sen jälkeen, kun nämä kuljetetukseen käytetyt ajoneuvot on purettu laivasta kolmannessa maassa sijaitsevassa määräsatamassa, on todettava, että saman 48 kohdan 7 kohdan a alakohdassa ei säädetä, että uutta maantiekuljetusajanjaksoa olisi edellettävä tämän ajoneuvon laivasta purkamisen jälkeen eläinten lepojakso.

34

Näin ollen uusi maantiekuljetusajanjakso voi alkaa 48 kohdan 4 kohdan d alakohdan mukaisesti välittömästi sen jälkeen, kun ajoneuvo on purettu lautalta kolmannessa maassa sijaitsevassa määräsatamassa, jos ro-ro-lautalla tapahtuva kuljetus vastaa 48 kohdan 7 kohdan a alakohdassa säädettyjä vaatimuksia ja matkan kestoa ja lepoaikoja lukuun ottamatta kaikkia saman 48 kohdan 3 ja 4 kohdassa säädettyjä edellytyksiä on noudatettu.

35

Edellä esitetty huomion ottaen kolmanteen kysymykseen on vastattava, että direktiivin 91/628 liitteessä olevan 48 kohdan 7 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että yhteisön alueella sijaitsevan paikan ja kolmannessa maassa sijaitsevan paikan välisessä merikuljetuksessa, jossa kuljetusajoneuvot lastataan laivoihin eläinkuormaa purkamatta, kuljetuksen kestoa ei ole otettava huomioon, jos eläimet on kuljetettu saman 48 kohdan 3 ja 4 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti, lukuun ottamatta matkan kestoa ja lepoaikoja. Jos näin on, uusi maantiekuljetusajanjakso voi alkaa kyseisen 48 kohdan 4 kohdan d alakohdan mukaisesti välittömästi sen jälkeen, kun ajoneuvo on purettu laivasta kolmannessa maassa sijaitsevassa määräsatamassa.

Neljäs kysymys

36

Kansallinen tuomioistuin haluaa tietää neljännellä kysymyksellään, vastaako ennen merikuljetusta tehty merkintä, jonka mukaan eläimet juotetaan ja ruokitaan ”illalla, aamulla, keskipäivällä, illalla ja aamulla” lauttamatkan aikana direktiivin 91/628 5 artiklan A kohdan 2 kohdan d alakohdan ii alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan vaatimuksia, ja jos tähän annetaan kieltävä vastaus, voiko tämän säännöksen noudattamatta jättämisestä seurata vientitukioikeuden menetys.

37

Tältä osin on palautettava mieliin, että direktiivin 91/628 5 artiklan A kohdan 2 kohdan d alakohdan i alakohdan ja ii alakohdan mukaan jäsenvaltiot huolehtivat muun muassa siitä, että kuljettaja varmistaa, että reittisuunnitelman alkuperäiskappale on asianmukaisten henkilöiden asianmukaisena ajankohtana asianmukaisesti laatima ja täydentämä ja että kuljetuksesta vastaava henkilöstö mainitsee reittisuunnitelmassa ajat, jolloin, ja paikat, joissa kuljetettavat eläimet on ruokittu ja juotettu matkan aikana.

38

Tämän säännöksen sanamuodosta käy selvästi ilmi, että siitä ajankohdasta riippumatta, jona reittisuunnitelma tehdään, reittisuunnitelman on direktiivin 91/628 5 artiklan A kohdan 2 kohdan d alakohdan ii alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt muotomääräykset täyttääkseen sisällettävä kuljetuksesta vastuussa olevalta henkilöstöltä peräisin olevat maininnat ajoista, joina eläimet ruokittiin ja juotettiin matkan aikana, ja paikoista, joissa tämä tehtiin.

39

Yhteisöjen tuomioistuin on todennut niiden seurausten osalta, jotka saattavat aiheutua muotomääräysten noudattamatta jättämisestä, että silloin, kun jäsenvaltioiden toimivaltainen viranomainen arvioi, ettei direktiiviä 91/628 ole noudatettu, mutta tämä laiminlyönti ei ole johtanut eläinten kuolemaan, yhteisön lainsäätäjä antaa tälle viranomaiselle tietyn harkintavallan päättää, voiko mainitun direktiivin säännöksen noudattamatta jättäminen johtaa vientituen menettämiseen, alentamiseen tai säilyttämiseen. Tällainen harkintavalta ei kuitenkaan ole rajaton, koska se rajataan asetuksen N:o 615/98 5 artiklassa (ks. em. asia Viamex Agrar Handel ja ZVK, tuomion 38 ja 39 kohta).

40

Yhteisöjen tuomioistuin on todennut lisäksi, että toimivaltaisen viranomaisen tehtävänä on arvioida, onko direktiivin 91/628 säännöksen noudattamatta jättäminen vaikuttanut eläinten hyvinvointiin, voidaanko tällainen laiminlyönti tarvittaessa oikaista ja johtaako se välttämättä vientituen menettämiseen, alentamiseen vai säilyttämiseen (ks. em. asia Viamex Handel ja ZVK, tuomion 44 kohta).

41

Tämän lähestymistavan mukaisesti toimivaltainen viranomainen voi olla myöntämättä haettua tukea, jos se katsoo, että viejän esittämien asiakirjojen kokonaisuus ei ole sellainen, että sen perusteella voitaisiin todistaa, että direktiiviä 91/628 on noudatettu.

42

Yhteisöjen tuomioistuin on kuitenkin todennut sellaisen päätöksen tekemisestä, että toimivaltaisen viranomaisen on asetuksen N:o 615/98 5 artiklan 3 kohdan mukaan perustettava arvionsa, jonka mukaan viejän tukihakemukseensa liittämien asiakirjojen perusteella ei voida todistaa, että kuljetuksen aikana on noudatettu direktiivin 91/628 säännöksiä, eläinten hyvinvointia koskeviin objektiivisiin ja konkreettisiin seikkoihin, ja tarvittaessa viejän on mahdollista näyttää, että se näyttö, johon tämä viranomainen vetoaa sen päätelmänsä tueksi, että tämän asetuksen ja kyseisen direktiiviä säännöksiä ei ole noudatettu, ei ole merkityksellistä (ks. asia C-96/96, Viamex Agrar Handel, tuomio 13.3.2008, Kok. 2008, s. I-1413, 41 kohta).

43

Toimivaltaisen viranomaisen on joka tapauksessa perusteltava päätöksensä ja täsmennettävä siinä syyt, joiden perusteella sen mielestä viejän esittämien todisteiden perusteella ei voida katsoa, että direktiivin 91/628 säännöksiä on noudatettu. Viranomaisen on tätä varten arvioitava objektiivisesti sille esitetyt asiakirjat ja osoitettava, että ne seikat, joihin se vetoaa sen kantansa tueksi, jonka mukaan vientitukihakemukseen liitetyn asiakirja-aineiston perusteella ei voida näyttää, että asiassa oli noudatettu kyseisen direktiivin merkityksellisiä säännöksiä, ovat asianmukaisia (ks. em. asia Viamex Agrar Handel, tuomion 42 kohta).

44

Vaikka merkintä, jonka mukaan eläimet juotetaan ja ruokitaan ”illalla, aamulla, keskipäivällä, illalla ja aamulla” merikuljetuksen aikana, ei vastaa täsmälleen direktiivin 91/628 5 artiklan A kohdan 2 kohdan d alakohdan ii alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan vaatimuksia, siitä ei voida päätellä, että eläimiä ei ole ruokittu tai juotettu.

45

Ennen lauttakuljetusta kirjoitettu merkintä, jonka mukaan eläimet ruokitaan ja juotetaan riittävällä tavalla yksilöitävissä olevina ajankohtina, voi vastata direktiivin 91/628 vaatimuksia, sikäli kun näytetään, että nämä ruokkimis- ja juottamistoimenpiteet on tosiasiallisesti tehty.

46

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä on selvittää pääasian oikeudenkäynnissä, onko kaikkien viejän esittämien asiakirjojen, joihin kuuluvat reittisuunnitelma ja tämän tuomion 15 kohdassa mainittu valaehtoinen selvitys, valossa eläimiä kuljetettu direktiivin 91/628 vaatimusten mukaisesti.

47

Edellä esitetty huomioon ottaen neljänteen kysymykseen on vastattava, että reittisuunnitelmaan sisältyvä merkintä, joka on kirjoitettu kirjoituskoneella etukäteen ja jonka mukaan merikuljetuksen aikana ”eläimet juotetaan ja ruokitaan illalla, aamulla, keskipäivällä, illalla ja aamulla”, voi täyttää direktiivin 91/628 vaatimukset, sikäli kuin näytetään, että nämä ruokkimis- ja juottamistoimenpiteet on tosiasiallisesti tehty. Jos toimivaltainen viranomainen katsoo kaikkien viejän esittämien asiakirjojen perusteella, että tämän direktiivin vaatimuksia ei ole noudatettu, sen tehtävänä on arvioida, onko tämä vaikuttanut eläinten hyvinvointiin, voidaanko tällainen laiminlyönti tarvittaessa oikaista ja johtaako se välttämättä vientituen menettämiseen, alentamiseen vai säilyttämiseen.

Oikeudenkäyntikulut

48

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely yhteisöjen tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä yhteisöjen tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

 

Näillä perusteilla yhteisöjen tuomioistuin (kolmas jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

 

1)

Vientitukijärjestelmän soveltamista koskevista erityisistä yksityiskohtaisista säännöistä elävien nautaeläinten hyvinvoinnin osalta kuljetuksen aikana 18.3.1998 annetun komission asetuksen (EY) N:o 615/98 1 artiklaa ei voida tulkita siten, että eläinten suojelemisesta kuljetuksen aikana ja direktiivien 90/425/ETY ja 91/496/ETY muuttamisesta 19.11.1991 annetun neuvoston direktiivin 91/628/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 29.6.1995 annetulla neuvoston direktiivillä 95/29/EY, liitteessä olevan 48 kohdan 7 kohdan b alakohtaa on sovellettava Euroopan yhteisön alueella sijaitsevan paikan ja kolmannessa maassa sijaitsevan paikan välisessä merikuljetuksessa, jossa kuljetusajoneuvot lastataan laivoihin eläinkuormaa purkamatta.

 

2)

Direktiivin 91/628, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 95/29, liitteessä olevan 48 kohdan 7 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että Euroopan yhteisön alueella sijaitsevan paikan ja kolmannessa maassa sijaitsevan paikan välisessä merikuljetuksessa, jossa kuljetusajoneuvot lastataan laivoihin eläinkuormaa purkamatta, kuljetuksen kestoa ei ole otettava huomioon, jos eläimet on kuljetettu saman 48 kohdan 3 ja 4 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti, lukuun ottamatta matkan kestoa ja lepoaikoja. Jos näin on, uusi maantiekuljetusajanjakso voi alkaa kyseisen 48 kohdan 4 kohdan d alakohdan mukaisesti välittömästi sen jälkeen, kun ajoneuvo on purettu laivasta kolmannessa maassa sijaitsevassa määräsatamassa.

 

3)

Reittisuunnitelmaan sisältyvä merkintä, joka on kirjoitettu kirjoituskoneella etukäteen ja jonka mukaan lauttakuljetuksen aikana ”eläimet juotetaan ja ruokitaan illalla, aamulla, keskipäivällä, illalla ja aamulla”, voi täyttää direktiivin 91/628, sellaisen kuin se on muutettuna direktiivillä 95/29, vaatimukset, sikäli kuin näytetään, että nämä ruokkimis- ja juottamistoimenpiteet on tosiasiallisesti tehty. Jos toimivaltainen viranomainen katsoo kaikkien viejän esittämien asiakirjojen perusteella, että tämän direktiivin vaatimuksia ei ole noudatettu, sen tehtävänä on arvioida, onko tämä vaikuttanut eläinten hyvinvointiin, voidaanko tällainen laiminlyönti tarvittaessa oikaista ja johtaako se välttämättä vientituen menettämiseen, alentamiseen vai säilyttämiseen.

 

Allekirjoitukset


( *1 ) Oikeudenkäyntikieli: saksa.